Lue keskustelun säännöt.
Lauri Törhösen käytös väitöstilaisuudessa hämmentänyt
30.10.2023 |
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009957782.html
Hän sinutteli vastaväittäjää ilman sinunkauppoja. Ei vastannut kysymyksiin, paitsi ”kyllä vai ei” -tyyppiseen kysymykseen, johon hän vastasi ”ehkä”. Ja välillä hän vastasi kysymykseen kysymyksellä – mitä väittelijän ei ole lupa tehdä. Otti loppulausunnon jälkeen itselleen kustoksen tehtäviä yrittämällä päättää koko tilaisuuden ennen aikojaan.
Kommentit (620)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Hesarilla näyttää olevan nyt ristiretki törhöstä vastaan kun nuo toistaa joka artikkelissa valheelliset väitteensä siitä että väitöskirjassa ei olisi ollut "jäsenneltyä" sisällysluetteloa tai lähdeluetteloa.
Sisällysluettelossa oli tarpeelliset asiat normityyliin eri riveillä ja lähdeluettelokin kelpasi ammatikseen väitöskirjoja arvosteleville vaikkei ehkä sitä normibulkkiyliopistoformaattia noudattanutkaan.
Eli johtopäätös: hesari tässä on ristiretkellään väärässä. Sääli vaan että tuohon firmaan palkataan nykyään egon koon perusteella joten noilla ei liene yhtään toimittajaa riveissään joka kykenisi tunnustamaan edes selkeimmät virheet artikkeleissa. Esim. kesän umpinolo pesukarhukravatti tai nyt tää väitöskirjaväninä.
Olet kertakaikkiaan v
Ei kyse ole mistään taiteen erilaisista kriteereistä, vasn siitä, että tekele on tunkkaisen luokaton, eikä täytä mitään kriteereitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Törhösen ohjaaja Mauri Ylä- Kotola on filosofian tohtori Helsingin yliopistosta ja mediatieteen professori ja entinen Kuvataideakatemian rehtori. Kyllä siinä on ihan riittävästi alan asiantuntemusta, älkää siskot viitsikö nillittää.
Hienoa että Törhösen väitös tökkii ahdasmielisiä käsityksiä ja hämmentää pikkutarkkojen kympin tyttöjen pelikenttää.
Eipä ollut Ylä-Kotola, vaan Kaarina Määttä
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Törhösen ohjaaja Mauri Ylä- Kotola on filosofian tohtori Helsingin yliopistosta ja mediatieteen professori ja entinen Kuvataideakatemian rehtori. Kyllä siinä on ihan riittävästi alan asiantuntemusta, älkää siskot viitsikö nillittää.
Hienoa että Törhösen väitös tökkii ahdasmielisiä käsityksiä ja hämmentää pikkutarkkojen kympin tyttöjen pelikenttää.
Eipä ollut Ylä-Kotola, vaan Kaarina Määttä
The Rakkausprofessori <3
Ylä-Kotola ja Määttä olivat molemmat ohjaajia.
Jotenkin näyttää siltä että täällä ei nämä tieteellisen kirjoittamisen ja tutkimuksen tärkeät opettajat ymmärrä lainkaan mistä taiteen tekemisessä on kysymys. Mikä sen ydin on. He vain jankuttavat ja jankuttavat muotoseikoista, kirjallisten lähdeviitteiden ja sisällysluettelon traditioita
Ehkä ei ole kykyä puhua taiteesta.
On surullista että taiteesta ei voi tehdä korkeinta opinnäytetyötä vain tekemällä taidetta ja kirjoittamalla siitä prosessista. Vaikka tämähän se kaunis alkuperäinen ajatus kai oli, että sillä tavalla taiteen tasokin nousisi ja toiset taiteilijat voisivat oppia.
Nyt pitää jokaisessa taiteen tutkimuksessa puhua jostain Heideggerista, hah. Ja taideopetuksen taso Taideyliopistossa laskee koska ei ole enää hyviä opettajia jotka ymmärtäisivät taiteen tekemistä. Nuo taiteen tohtorit on teoresitoitu ja etäännytetty itse taiteen tekemisestä ja heidät on tasoitettu ja kutistettu, alistettu ja latistettu.
En ole Törhönen enkä puhu hänestä.
Yritän puhua yleisemmällä tasolla siitä kuinka väärään suuntaan Taideyliopiston tieteelliset vaatimukset taidetta painavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Jotenkin näyttää siltä että täällä ei nämä tieteellisen kirjoittamisen ja tutkimuksen tärkeät opettajat ymmärrä lainkaan mistä taiteen tekemisessä on kysymys. Mikä sen ydin on. He vain jankuttavat ja jankuttavat muotoseikoista, kirjallisten lähdeviitteiden ja sisällysluettelon traditioita
Ehkä ei ole kykyä puhua taiteesta.
On surullista että taiteesta ei voi tehdä korkeinta opinnäytetyötä vain tekemällä taidetta ja kirjoittamalla siitä prosessista. Vaikka tämähän se kaunis alkuperäinen ajatus kai oli, että sillä tavalla taiteen tasokin nousisi ja toiset taiteilijat voisivat oppia.
Nyt pitää jokaisessa taiteen tutkimuksessa puhua jostain Heideggerista, hah. Ja taideopetuksen taso Taideyliopistossa laskee koska ei ole enää hyviä opettajia jotka ymmärtäisivät taiteen tekemistä. Nuo taiteen tohtorit on teoresitoitu ja etäännytetty itse
Heideggeristä puhuttiin minun opiskeluaikanani, 2000-luvun alkuvuosina. Viitisen vuotta sitten muodissa oli Rancière. Tämän päivän hittinimestä minullakaan ei ole tietoa, muutaman suositun kirjan voisin vinkata 🍄
Herkeä jo jauhamasta, en usko hetkeäkään että seuraat taiteellista tutkimusta somepäivityksiä syvemmältä. Etkö saanut toivomaasi lehtoraattia vai eikö tohtorikoulutuksen kivinen polku auennut sinulle? Miksi jaksat katkeroitua palstalla viestistä toiseen?
Vierailija wrote:
Jotenkin näyttää siltä että täällä ei nämä tieteellisen kirjoittamisen ja tutkimuksen tärkeät opettajat ymmärrä lainkaan mistä taiteen tekemisessä on kysymys. Mikä sen ydin on. He vain jankuttavat ja jankuttavat muotoseikoista, kirjallisten lähdeviitteiden ja sisällysluettelon traditioita
Ehkä ei ole kykyä puhua taiteesta.
On surullista että taiteesta ei voi tehdä korkeinta opinnäytetyötä vain tekemällä taidetta ja kirjoittamalla siitä prosessista. Vaikka tämähän se kaunis alkuperäinen ajatus kai oli, että sillä tavalla taiteen tasokin nousisi ja toiset taiteilijat voisivat oppia.
Nyt pitää jokaisessa taiteen tutkimuksessa puhua jostain Heideggerista, hah. Ja taideopetuksen taso Taideyliopistossa laskee koska ei ole enää hyviä opettajia jotka ymmärtäisivät taiteen tekemistä. Nuo taiteen tohtorit on teoresitoitu ja etäännytetty itse
Ymmärtääkseni Törhönen ei tehnyt taidetta väitöskirjansa osana.
Edelleenkään tiede ja taide ei sulje toisiaan pois, mutta jos tiede ei kiinnosta, ei ole mikään pakko tehdä väitöskirjaa.
Muotoseikat ei ole pelkkiä muotoseikkoja vaan niiden takana on perustellut syyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taideyliopiston kuvataideopetuksen alennustilasta ei tällä palstalla näköjään osata keskustella
Ehkä kuvataiteen puolella tarvittaisiin uusi Jouko Turkka joka oppilaineen uskaltaisi heittää oikeaa p:Kaa akateemisen niuhottajaporukan päälle . Ja ravistelis kenttää joka peittää akateemisuudellaan taiteen ytimen.
Valtion verorahoilla aiheutetaan suoranaista vahinkoa, haaskataan taiteilijoiden taiteellinen ilmaisuvoima kun heitä houkutellaan vuosikausiksi tieteellisiä tohtoritutkintoja tekemään ja haaskaamaan energiaansa..
Kyllä tuo Senilix vähän säälittääkin, jonkun olisi pitänyt sanoa sille rehellisesti, että tekele on luokaton, eikä päästää sitä noin pitkälle. Esimerkiksi väittärin ohjaajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Taideyliopiston kuvataideopetuksen alennustilasta ei tällä palstalla näköjään osata keskustella
Ehkä kuvataiteen puolella tarvittaisiin uusi Jouko Turkka joka oppilaineen uskaltaisi heittää oikeaa p:Kaa akateemisen niuhottajaporukan päälle . Ja ravistelis kenttää joka peittää akateemisuudellaan taiteen ytimen.
Valtion verorahoilla aiheutetaan suoranaista vahinkoa, haaskataan taiteilijoiden taiteellinen ilmaisuvoima kun heitä houkutellaan vuosikausiksi tieteellisiä tohtoritutkintoja tekemään ja haaskaamaan energiaansa..
Ei osata keskustella = ei olla uskomattoman horinasi kanssa samaa mieltä 😀💁🏼
Vierailija wrote:
Jotenkin näyttää siltä että täällä ei nämä tieteellisen kirjoittamisen ja tutkimuksen tärkeät opettajat ymmärrä lainkaan mistä taiteen tekemisessä on kysymys. Mikä sen ydin on. He vain jankuttavat ja jankuttavat muotoseikoista, kirjallisten lähdeviitteiden ja sisällysluettelon traditioita
Ehkä ei ole kykyä puhua taiteesta.
On surullista että taiteesta ei voi tehdä korkeinta opinnäytetyötä vain tekemällä taidetta ja kirjoittamalla siitä prosessista. Vaikka tämähän se kaunis alkuperäinen ajatus kai oli, että sillä tavalla taiteen tasokin nousisi ja toiset taiteilijat voisivat oppia.
Nyt pitää jokaisessa taiteen tutkimuksessa puhua jostain Heideggerista, hah. Ja taideopetuksen taso Taideyliopistossa laskee koska ei ole enää hyviä opettajia jotka ymmärtäisivät taiteen tekemistä. Nuo taiteen tohtorit on teoresitoitu ja etäännytetty itse
Jos tämä väittäri oli taideteos, niin sehän olisi. kuulunut kaunokirjallisuuteen, ei elokuvataiteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Jotenkin näyttää siltä että täällä ei nämä tieteellisen kirjoittamisen ja tutkimuksen tärkeät opettajat ymmärrä lainkaan mistä taiteen tekemisessä on kysymys. Mikä sen ydin on. He vain jankuttavat ja jankuttavat muotoseikoista, kirjallisten lähdeviitteiden ja sisällysluettelon traditioita
Ehkä ei ole kykyä puhua taiteesta.
On surullista että taiteesta ei voi tehdä korkeinta opinnäytetyötä vain tekemällä taidetta ja kirjoittamalla siitä prosessista. Vaikka tämähän se kaunis alkuperäinen ajatus kai oli, että sillä tavalla taiteen tasokin nousisi ja toiset taiteilijat voisivat oppia.
Nyt pitää jokaisessa taiteen tutkimuksessa puhua jostain Heideggerista, hah. Ja taideopetuksen taso Taideyliopistossa laskee koska ei ole enää hyviä opettajia jotka ymmärtäisivät taiteen tekemistä. Nuo taiteen tohtor
Jos väikkäri hyväksytään, kuinka käy perustutkintojen? Voidaanko enää vaatia sisällysluetteloa tms.
Törhösen taiteelliseen väitöskirjaan liittyy toki myös taiteellinen osuus. Sen osana on kolme lyhyttä mutta myös hyvin moniselitteistä elokuvaa. Minusta hyviä.
Kun täällä haukutaan niin hirveästi Törhöstä niin ilmeisesti tarkoitetaan haukkua Esa Saarista. Hänhän puolusti lehdistössä Törhösen väitöskirjaa ja sanoi ettei muodollisuuksista poikkeaminen ole mitenkään tavatonta. Ja hänem mielestään väitöskirjassa on paljonkin sellaista sisältöä joka on arvokasta ja puoltaa hyväksymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Taideyliopiston kuvataideopetuksen alennustilasta ei tällä palstalla näköjään osata keskustella
Ehkä kuvataiteen puolella tarvittaisiin uusi Jouko Turkka joka oppilaineen uskaltaisi heittää oikeaa p:Kaa akateemisen niuhottajaporukan päälle . Ja ravistelis kenttää joka peittää akateemisuudellaan taiteen ytimen.
Valtion verorahoilla aiheutetaan suoranaista vahinkoa, haaskataan taiteilijoiden taiteellinen ilmaisuvoima kun heitä houkutellaan vuosikausiksi tieteellisiä tohtoritutkintoja tekemään ja haaskaamaan energiaansa..
En itse tunne nimenomaan kuvataiteen opetuksen puolta, mutta minusta sinun taidekäsityksesi kuulostaa suorana sanoen aika vanhahtavalta.
Joka tapauksessa, ei ole mitään huolta siitä, että kukaan joutuisi vastoin tahtoaan tohtorintutkintoa tekemään. Kyllä se on ihan oma valinta. Monille tutkinnosta ja sen myötä tapahtuneesta oppimisesta ja kehittymisestä on ollut paljonkin hyötyä.
Vierailija wrote:
Törhösen taiteelliseen väitöskirjaan liittyy toki myös taiteellinen osuus. Sen osana on kolme lyhyttä mutta myös hyvin moniselitteistä elokuvaa. Minusta hyviä.
Kun täällä haukutaan niin hirveästi Törhöstä niin ilmeisesti tarkoitetaan haukkua Esa Saarista. Hänhän puolusti lehdistössä Törhösen väitöskirjaa ja sanoi ettei muodollisuuksista poikkeaminen ole mitenkään tavatonta. Ja hänem mielestään väitöskirjassa on paljonkin sellaista sisältöä joka on arvokasta ja puoltaa hyväksymistä.
Hauska, että se taiteellinen osuus ei mitenkään selkeästi löydy sieltä väitöskirjasta. Sehän olisi se tärkein sisältö ja nähdäkseni sille ei ole edes omaa käsittelylukua. Voi olla, että se hautautuu väitöskirjan äärimmäisen lukijaystävällisyyden puutteen alle, kun väitöskirjassa ei edes yritetä kertoa, mitä asiaa mikäkin luku käsittelee. Ei otsikko tasolla eikä lukujen alussa. Itse kyllä epäilen, että mitään taiteellista ei ole koko tekeleessä.
Eihän tässä oikeasti ole kyse pelkästään muotoseikoista, jos joku on niin luullut. Niistä myös, tietysti. Mutta ei tuossa tekstissä ole oikeastaan mitään tutkimuksen olemuksen kannalta olennaista. Siinä ei aseteta mitään kysymystä tai ongelmaa, joka paikannettaisiin johonkin viitekehykseen, suhteutettaisiin aiempaan tutkimukseen ja jota sitten, niin, tutkittaisiin! Jollain metodilla, joka ensin olisi avattu, jotta lukija voisi ymmärtää miten tutkimus etenee ja miten johtopäätöksiin on päädytty. Ja sitten pitäisi olla ne johtopäätökset, uudet asiat joihin tutkimalla on saatu selville. Sitä on tutkimus. Väitöksen tarkoitus on osoittaa, että väittelijä on opetellut tekemään tutkimusta. Se on tutkimuksen tekemisen ajokortti. Ja tässä työssä ei ole oikein mitään näistä asioista. Ne eivät ole muotoseikkoja. Ne ovat koko jutun pihvi. Myös taiteellisessa tutkimuksessa (joka melkein aina sisältää myös taiteellisia osia, joilla on osa esitarkastusprosessinsa. Sellaisia eivät ole esimerkiksi väitöstilaisuudessa näytetyt irralliset lintuvideot.)
Vierailija wrote:
Törhösen taiteelliseen väitöskirjaan liittyy toki myös taiteellinen osuus. Sen osana on kolme lyhyttä mutta myös hyvin moniselitteistä elokuvaa. Minusta hyviä.
Kun täällä haukutaan niin hirveästi Törhöstä niin ilmeisesti tarkoitetaan haukkua Esa Saarista. Hänhän puolusti lehdistössä Törhösen väitöskirjaa ja sanoi ettei muodollisuuksista poikkeaminen ole mitenkään tavatonta. Ja hänem mielestään väitöskirjassa on paljonkin sellaista sisältöä joka on arvokasta ja puoltaa hyväksymistä.
Hänellä on nyt varmastikin velvollisuudentunne pysyä jotenkin työn takana koska on tullut suostuneeksi vastaväittäjäksi työhön jonka ohjaajat ja esitarkastajat eivät ole huolehtineet siitä, että hän saisi eteensä valmiin työn. Hän oli väitöstilaisuudessa kiltti, kohtelias ja kärsivällinen ja lopulta suositteli hyväksyttäväksi, koska niin käytännössä aina tehdään kun työ on jo tuohon pisteeseen ehtinyt. Silti hän todellakin osoitti paljon myös vikoja eikä hän päässyt käymään ollenkaan sellaista keskustelua kuin väitöstilaisuudessa kuuluisi. Kyllä se oli aika kiusallista seurattavaa.
Olikohan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa väitöskirjan vajaus tämän kuluvan vuoden kiintiössä? Sitten keksittiin joku tuherrus näin loppuvuonna. Näin varmistettiin rahoitus. Järjestelmä on mätä, mikä ei poista Lapin yliopiston vastuuta.
Vierailija wrote:
Törhösen taiteelliseen väitöskirjaan liittyy toki myös taiteellinen osuus. Sen osana on kolme lyhyttä mutta myös hyvin moniselitteistä elokuvaa. Minusta hyviä.
Kun täällä haukutaan niin hirveästi Törhöstä niin ilmeisesti tarkoitetaan haukkua Esa Saarista. Hänhän puolusti lehdistössä Törhösen väitöskirjaa ja sanoi ettei muodollisuuksista poikkeaminen ole mitenkään tavatonta. Ja hänem mielestään väitöskirjassa on paljonkin sellaista sisältöä joka on arvokasta ja puoltaa hyväksymistä.
On se aika tavatonta, että mitään väitöskirjan vaatimuksia ei noudateta. Sittenhän mikä vain voi olla väitöskirja, vaikka minun ruutupaperille tekemäni ostoslista.
Kukahan noita kyseisiä henkilöitä on ehdottanut tarkastajiksi ja vastaväittäjäksi?