Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Yle: Autistinen Kiia 14 on tavannut 40 ammattilaista, mutta hänen tilanteensa on vain pahentunut
27.10.2023 |
Koulussa Kiia ei ole käynyt kolmeen vuoteen eikä kykene poistumaan asunnosta. Kiia ei pysty ilman äitiä syömään eikä peseytymään. Äiti on kirjolla myös ja riitaantunut sote -henkilöstön kanssa. Äiti haluaa Kiialle henkilökohtaisen avustajan ja kuljetuspalvelut. Perheen mielestä oli kohtuutonta, että päiväosastopaikkaa nuorisopsykiatrisessa pitää odottaa puoli vuotta ja nuoren pitää sinne itse suoriutua aamuisin. Kiia ei pääse sinne edes kuljetettuna.
Vammaispalvelut ovat Suomessa rajalliset. Näin mittaviin palveluihin ei ole nepsyoireisella juurikaan asiaa. Edellytettäisiin esimerkiksi kehitysvammaisuutta, jota Kiialla ei ole. Lastensuojelulla ei ole vammaispalveluja, kuten henkilökohtaisia avustajia tai kuljetuspalveluita tarjottavana. Kiia ei myöskään ole ainoa tämän kaltainen tai muuten oireileva nuori ja nuorisopsykiatrian vaikea tilanne on ollut tiedossa jo vuosia. Puolen vuoden odotusaika on vielä lyhyt ottaen huomioon, että Kiia ei ole hoitoon mitenkään sitoutunut, koska häntä ei saada edes paikalle. Ostastopaikkaa ei saa edes itsemurhaa yrittämällä käytännössä. Syy tähän on, että apua tarvitsevia nuoria on niin paljon ja osastopaikkoja hyvin vähän. Lisäksi psykiatreista on huutava pula. Millään nepsyvalmennuksella Kiia ei ole autettavissa edelleen siitä syystä, että ei tulisi sinne paikalle.
Ihan kauniisti kysyn. Millä nämä Kiiat pitäisi hoitaa, jos hoitoon ei tulla, kouluun ei tulla? Kun ne hoidot ja tuet on siellä kouluissa, sairaalaosastoilla, valmennuksilla. Meillä ei nytkään resurssit riitä hoitamaan edes näitä, jotka tulevat paikan päälle ja sitoutuvat hoitoon. Kotiin vastentahtoisia hoitamaan ei yksinkertaisesti riitä resurssit.
Kommentit (410)
Vierailija wrote:
Olen itsekin joskus joutunut sanomaan, ettei mielestäni jokin ehdotettu terapiaryhmä sovi lapselleni. Mutta kyse ei ole ollut hoidon vastustamisesta, vaan olen ajatellut, että ehkä joku toinen lapsi voisi juuri olla tuollaisen ryhmän tarpeessa. En ole halunnut tuhlata vähäisiä resursseja. Ehkä olisi pitänyt sanoa se ääneen.
Lapsen etua huolehtiva vanhempi uskaltaa ja saa uskaltaa sanoa.Kotiväki tietää varmasti parhaiten mikä toimii.Kaikki vanhemmat ei jaksa/osaa taistella lapselle parasta, koittakaa jotenki kuiten tuoda julki epäkohtia.Puhukaa ja taas puhukaa ja kaikki vääryydet ilmi.
Koulusta tulevia viisasteluja voi palauttaa heille takaisin eikä alistua mielivaltaan, mitä kummallisimpia lausahduksia sieltä kuuluukaan.Valtavasti olisi työtä koulunväkeä opastaa kohtaamaan erilailla oppijat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan asiallisestihan tuo aikaisempi mainitsi tuosta lomakkeiden täyttämisen vaikeudesta. Ei hän siinä asiantuntijoita syytellyt mitenkään. Rakentava kritiikki on ihan suotavaakin välillä.
Ketju jossa on monta eri kommentoijaa, antaa tietty helposti sellaisen vaikutelman että aina joku olisi eri mieltä ja aina joku olisi väärässä. Mutta tottahan se on että on olemassa asioita jotka yleisesti on autisteille vaikeampia ja on olemassa tapoja jolla yleisesti pystytään helpottamaan autistien pärjäämistä.
Vierailija wrote:
Nepsypulmiin tarvitsemme nyt ihan uuden systeemin. Sen ei tule olla osa sairaaloiden psykiatrian palveluita, vaan siitä on tultava kunnallinen palvelu, johon pääsee helposti ja matalalla kynnyksellä.
Kunnissa on nyt jo nepsypisteitä, joista saa neuvontaa ja apuvälineitä. Mutta tällainen kunnallinen nepsy-yksikkö tulee rakentaa kattavaksi kokonaisuudeksi, josta saadaan tarvittava apu: terveyspalvelu, sosiaalipalvelu ja "vammaispalvelu", tukihenkilöt jne.
Nyt kaikki on sikin sikinsokin sekaisin: kouluterveydenhoito, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu, sairaalat, vammaispalvelut ja lisäksi liitot, kuten Autismiliitto. Lisäksi liitoilla on paikallisyhdistyksiä. Lisäksi on vanhempien perustamia muita organisaatioita. Yksityisellä sektorilla kuntoutuspalvelut. Ai niin, on myös kunnan toimintaterapeutit. Paljon on kaikkea, mutta kaikki erillään!! Huh! Hyppää luukulta toi
Ja lisäksi kaikentietävät FB-ryhmät, joissa lähtökohtana on vaatia vain lisää palveluita. Niissä päivystää myös asianajajat, jotka kerää helppoa rahaa tehtailemalla mammoille valituksia hallinto-oikeuteen jne.
Noihin palveluihin voi vielä lisätä sen, että kaikilla on ehdoton salassapito. Eli tieto ei kulje näiden välillä. Siksi asioita tehdään moneen kertaan.
Vierailija wrote:
Viestin 339 kirjoittajalle:
Totta puhuen, kuulostat minun korvissani väsyneeltä työhösi. On ikävää, ettet tunne enää arvostusta työssäsi. En haluaisi ryhtyä vastakkainasetteluun kanssasi. Luotan siihen, että osaat poimia tämän ketjun kirjoituksista ne, joissa on todellista tietämystä nepsyasioissa. Te ammattilaiset ja me vanhemmat pyrimme molemmat samaan asiaan: lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Älä turhaan syyllistä meitä vanhempia, vaan tutustu esimerkiksi Autismiliiton materiaaliin.
Olen yrittäjä kulttuurialalla, en liity mitenkään soteen. Jos olen johonkin väsynyt, niin siihen, että vastuu omasta elämästä ja hyvinvoinnista siirretään aina ulkopuolelle, kouluun, varhaiskasvatukselle, terveydenhoitoon…
Toivon kaikkien neurotyyppiin katsomatta saavan tarvitsemansa avun. Äänestän vasemmalla ja kannatan hyvinvointivaltiota.
Johonkin pisteeseen pitää kuitenkin myös itse voida tulla vastaan.
Hyvä lukutaito helpottaa elämää - se on keino ymmärtää. Tässä tapauksessa ymmärtää sen, että on tapahtunut kamala virhe (tai useampi) ja asiat ovat menneet pahasti mönkään. Eikö artikkelia lueta vai eikö ymmärretä lukemaansa?
Toivon kovasti voimia artikkelin perheelle! Toivottavasti asiat kääntyisivät parempaan suuntaan! He eivät ole ensimmäinen tai viimeinen perhe, jotka ovat joutuneet kokemaan näin kammottavia asioita virheiden vuoksi ja on erittäin hyvä, että tämä on nostettu esille jälleen myös julkisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Viestin 339 kirjoittajalle:
Totta puhuen, kuulostat minun korvissani väsyneeltä työhösi. On ikävää, ettet tunne enää arvostusta työssäsi. En haluaisi ryhtyä vastakkainasetteluun kanssasi. Luotan siihen, että osaat poimia tämän ketjun kirjoituksista ne, joissa on todellista tietämystä nepsyasioissa. Te ammattilaiset ja me vanhemmat pyrimme molemmat samaan asiaan: lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Älä turhaan syyllistä meitä vanhempia, vaan tutustu esimerkiksi Autismiliiton materiaaliin.
Olen yrittäjä kulttuurialalla, en liity mitenkään soteen. Jos olen johonkin väsynyt, niin siihen, että vastuu omasta elämästä ja hyvinvoinnista siirretään aina ulkopuolelle, kouluun, varhaiskasvatukselle, terveydenhoitoon…
Toivon kaikkien neurotyyppiin katsomatta saavan tarvitsemansa avun. Äänestän vasemmalla ja kannatan hyvinvointivaltiota.
Joho
Sote alalta on lähtenyt ja lähtee juuri uupumuksen vuoksi työntekijöitä paljon pois. Se on kuin suo, missä rämpii. Kiitosta ei tule koskaan, vaan aina haukkuja, vaikka miten hyvin homma toimisi.
Joten tuolle, joka toivoo, että työntekijät lähtisi pois, kun väsyvät. Niin me teemme. Omaa itseä on suojeltava ja koettava, että työpaikka on turvallinen tila, missä hyvä työskennellä.
Lastensuojelussakin on hälyttävä pula henkilökunnasta, enkä yhtään ihmettele. Kuka jaksaa vuosia tehdä töitä sen negatiivisen paineen alla, mitä joka puolelta tulee.
Kyllä kiitos, me olemme lähteneet pois ja koko ajan lähtee lisää. Hälyttävää on, että juuri kokeneet ja pitkän työuran tehneet väsyvät ja poistuvat alalta
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Olen itsekin joskus joutunut sanomaan, ettei mielestäni jokin ehdotettu terapiaryhmä sovi lapselleni. Mutta kyse ei ole ollut hoidon vastustamisesta, vaan olen ajatellut, että ehkä joku toinen lapsi voisi juuri olla tuollaisen ryhmän tarpeessa. En ole halunnut tuhlata vähäisiä resursseja. Ehkä olisi pitänyt sanoa se ääneen.
Lapsen etua huolehtiva vanhempi uskaltaa ja saa uskaltaa sanoa.Kotiväki tietää varmasti parhaiten mikä toimii.Kaikki vanhemmat ei jaksa/osaa taistella lapselle parasta, koittakaa jotenki kuiten tuoda julki epäkohtia.Puhukaa ja taas puhukaa ja kaikki vääryydet ilmi.
Koulusta tulevia viisasteluja voi palauttaa heille takaisin eikä alistua mielivaltaan, mitä kummallisimpia lausahduksia sieltä kuuluukaan.Valtavasti olisi työtä koulunväkeä opastaa kohtaamaan erilailla oppijat.
Mistä sinä tiedät, miten ja millaisilla resursseilla niitä erilaisia oppijoita kouluissa kohdataan? Oletko töissä koulussa?
Tällä hetkellä jokainen erityinen oppija vie noun kolmen oppilaan ajan. Ihmettelen, miten kauan neurotyypillisten oppilaiden vanhemmat alistuvat siihen, että heidän lastensa mahdollisuudet normaaliin opetukseen ja koulupäivään menee näitä erityisiä oppijoita paijatessa. Osa lapsista on esimerkiksi väkivaltaisia. Tällaisen väkivaltaisen kohtauksen näkeminen voi muuten aiheuttaa pelkotiloja tai jopa trauman lapselle. Suurin osa lapsista elää kodissa, missä asiat hoituu ja elämä on mukavan tasaista. Miksi näiden lasten turvallinen maailma vaarannetaan näillä inkluusioilla sellaisten oppilaiden kohdalla, jotka eivät normiluokkaan sovi. Miksi lapsista tehdään se terapeuttinen ympäristö, jonka pitäisi sitten tervehdyttää se yksi oireileva.
Usko pois, että koulussa tehdään näiden kanssa töitä - myös ne normaalit Kalle-Elviirat pitää kuitenkin huomioida myös. Heilläkin on tarpeita ja oikeuksia. Sitä se yhdenvertaisuus tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Apu" on aika geneeristä, jutustelua psykiatriselle sairaanhoitajalle, lääkkeitä ja vanhempien syyllistämistä.
Autismikirjolla olevalle tyttärelleni tarjottiin kaikkea edellä mainittua, sekä tukihenkilöä. Ainoa, mistä apua oli lääkkeet, mutta niidenkin kanssa se tuntui olevan lääkärin sanelua. Tytär ja minä todettiin lääkärille, ettei lääke auta, mutta uuttakaan ei saatu kokeiluun ennen psykiatrista osastojaksoa, jolloin lääkitys rukattiin kokeilujen kautta kuntoon. Monellakaan psykiatrilla ei ole osaamista neuropsykiatrisissa asioissa. Myös eri tahojen kommunikaatio oli huonoa. Tytärtä lähinnä palloteltiin toimijalta toiselle. Ehdotettiin Oma väylä- kuntoutusta, joka ei ollut toisaalta tarpeen ( lapsen arki sujuu, käy koulua, elämänhallintaongelmia ei ole) ja toisaalta taas se olisi ollut liian pinnallista. Lopulta hän sai toimintaterapiaa, joka oli hyödyllistä, koska siellä perehdyttiin uupumisen juurisyihin eli autismin aiheuttamiin aistipulmiin, joka tekee elämästä raskasta. Hain meille myös perheterapiaa, jota saatiinkin. Huomattavaa on, että mihinkään hakemisiin en saanut apua mistään. Itse jouduin kaiken selvittämään ja hakemukset täyttämään. Tuntui ikävältä nepsy-nuorten vanhempien vertaistapahtumassa kuunnella, miten muut olivat saaneet apua kaikkeen.
Varsinkin autististen lasten ja nuorten kohdalla olisi tärkeää huomioida myös se, että jokainen terapia- tai mikä tahansa käynti stressaa ja rasittaa. Liika on liikaa. Tyttärellä oli välillä monta menoa viikossa koulun päälle. Harrastamaan painostettiin, olen allerginen koko sanalle. Harrastukseksi ei siis kelvannut mikään kotona tapahtuva tekeminen, vaan uupuneen lapsen olisi pitänyt jaksaa vielä sosiaalisia tilanteita lisää.
Tästä kaikesta ja toki muistakin syistä johtuen en ole itse työkykyinen enää. Olen niin väsynyt. Minua ja jaksamistani ei ole huomioitu ikinä missään. Velvollisuuksia on kyllä kasattu lisää. Ja Jumala olkoon todistajani, että olen parhaani tehnyt.
Vierailija wrote:
Hyvä lukutaito helpottaa elämää - se on keino ymmärtää. Tässä tapauksessa ymmärtää sen, että on tapahtunut kamala virhe (tai useampi) ja asiat ovat menneet pahasti mönkään. Eikö artikkelia lueta vai eikö ymmärretä lukemaansa?
Toivon kovasti voimia artikkelin perheelle! Toivottavasti asiat kääntyisivät parempaan suuntaan! He eivät ole ensimmäinen tai viimeinen perhe, jotka ovat joutuneet kokemaan näin kammottavia asioita virheiden vuoksi ja on erittäin hyvä, että tämä on nostettu esille jälleen myös julkisuuteen.
Moni varmasti näkee noista kahdesta Ylen jutusta, että paljon jää myös kertomatta. Toki nuorelle ja hänen perheelleen kuuluisi oikeanlainen apu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Viestin 339 kirjoittajalle:
Totta puhuen, kuulostat minun korvissani väsyneeltä työhösi. On ikävää, ettet tunne enää arvostusta työssäsi. En haluaisi ryhtyä vastakkainasetteluun kanssasi. Luotan siihen, että osaat poimia tämän ketjun kirjoituksista ne, joissa on todellista tietämystä nepsyasioissa. Te ammattilaiset ja me vanhemmat pyrimme molemmat samaan asiaan: lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Älä turhaan syyllistä meitä vanhempia, vaan tutustu esimerkiksi Autismiliiton materiaaliin.
Olen yrittäjä kulttuurialalla, en liity mitenkään soteen. Jos olen johonkin väsynyt, niin siihen, että vastuu omasta elämästä ja hyvinvoinnista siirretään aina ulkopuolelle, kouluun, varhaiskasvatukselle, terveydenhoitoon…
Toivon kaikkien neurotyyppiin katsomatta saavan tarvitsemansa avun. Äänestän vasemmalla ja kannatan hyvinvointivaltiota.
Joho
No ilmankos et tuntunut ymmärtävän mitään koko systeemin pyörityksestä... Varhaiskasvatuksen, koulun ja terveydenhuollon tehtävänä on hoitaa omat tehtävänsä kohderyhmiensä parhaaksi. Valitettavasti hyvinvointivaltiomme on rapautunut todella pahasti. Ota sinäkin selvää asioista ja kohdista kritiikkisi oikeaan suuntaan.
Autistinen Mikko känsälä on omituinen mies kun se pitää mieluummin vauvaa sylissä kun stripparia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Hyvä lukutaito helpottaa elämää - se on keino ymmärtää. Tässä tapauksessa ymmärtää sen, että on tapahtunut kamala virhe (tai useampi) ja asiat ovat menneet pahasti mönkään. Eikö artikkelia lueta vai eikö ymmärretä lukemaansa?
Toivon kovasti voimia artikkelin perheelle! Toivottavasti asiat kääntyisivät parempaan suuntaan! He eivät ole ensimmäinen tai viimeinen perhe, jotka ovat joutuneet kokemaan näin kammottavia asioita virheiden vuoksi ja on erittäin hyvä, että tämä on nostettu esille jälleen myös julkisuuteen.
Moni varmasti näkee noista kahdesta Ylen jutusta, että paljon jää myös kertomatta. Toki nuorelle ja hänen perheelleen kuuluisi oikeanlainen apu.
Mitä tällä oikein tarkoitat? Jos ymmärrys asian tiimoilta ei riitä, niin ei niitä pidä mielikuvituksella täyttää.
Vierailija wrote:
" Tyttärellä oli välillä monta menoa viikossa koulun päälle. Harrastamaan painostettiin, olen allerginen koko sanalle. Harrastukseksi ei siis kelvannut mikään kotona tapahtuva tekeminen, vaan uupuneen lapsen olisi pitänyt jaksaa vielä sosiaalisia tilanteita lisää."
Kuka tai mikä taho painosti lasta harrastamaan. Harvoin autisminkirjon lapsi jaksaa vielä erikseen käydä harrastamassa. Meilläkin meni vuosia, kunnes löytyi sopiva erityisryhmä, josta voi aina tarvittaessa olla poissa jos muuten jaksaminen vähissä. Kukaan ei ole painostanut lasta harrastamaan kun siinä, että jaksaa käydä koulussa on jo tarpeeksi. Jos päälle tulee terapioita, niin sekin vie voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Olen itsekin joskus joutunut sanomaan, ettei mielestäni jokin ehdotettu terapiaryhmä sovi lapselleni. Mutta kyse ei ole ollut hoidon vastustamisesta, vaan olen ajatellut, että ehkä joku toinen lapsi voisi juuri olla tuollaisen ryhmän tarpeessa. En ole halunnut tuhlata vähäisiä resursseja. Ehkä olisi pitänyt sanoa se ääneen.
Lapsen etua huolehtiva vanhempi uskaltaa ja saa uskaltaa sanoa.Kotiväki tietää varmasti parhaiten mikä toimii.Kaikki vanhemmat ei jaksa/osaa taistella lapselle parasta, koittakaa jotenki kuiten tuoda julki epäkohtia.Puhukaa ja taas puhukaa ja kaikki vääryydet ilmi.
Koulusta tulevia viisasteluja voi palauttaa heille takaisin eikä alistua mielivaltaan, mitä kummallisimpia lausahduksia sieltä kuuluukaan.Valtavasti olisi työtä koulunväkeä opastaa kohtaamaan erilailla oppijat.
Mistä sinä
Satun tietämään ja paljon.Koulussa pitää olla tilaa kaikenlaisille oppijoille.Ei suinkaan ketään koulussa paijata.Kyllähän nyt sentäs ihan normikodeissa asuu myös enempi tukea tarvitsevat lapsetkin ja arki on normia ja asiat hoituu.Jos koet/tiedät että oppilaiden turvallinen maailma järkkyy jonkun oppilaan takia niin kai olet ollut yhteyksissä etiäpäin.
Mars vaan opet sinne rehtorin huoneeseen jos ette pärjää luokassa.Reksi on lähiesimies ja kyllä on kuunneltava ja opettajan uskallettava puhua jos taito/voimat ei riitä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
" Tyttärellä oli välillä monta menoa viikossa koulun päälle. Harrastamaan painostettiin, olen allerginen koko sanalle. Harrastukseksi ei siis kelvannut mikään kotona tapahtuva tekeminen, vaan uupuneen lapsen olisi pitänyt jaksaa vielä sosiaalisia tilanteita lisää."
Kuka tai mikä taho painosti lasta harrastamaan. Harvoin autisminkirjon lapsi jaksaa vielä erikseen käydä harrastamassa. Meilläkin meni vuosia, kunnes löytyi sopiva erityisryhmä, josta voi aina tarvittaessa olla poissa jos muuten jaksaminen vähissä. Kukaan ei ole painostanut lasta harrastamaan kun siinä, että jaksaa käydä koulussa on jo tarpeeksi. Jos päälle tulee terapioita, niin sekin vie voimia.
Sosiaalitoimi painosti. Loputtomia kyselyjä asiasta. Lisäksi tukihenkilö oli yli-innokas keksimään harrastuksia, vaikka lasta ei yksiselitteisesti kiinnostanut mikään ryhmätoiminta, ei sitä ennen, ei nyt ja tuskin tulevaisuudessakaan. Kotona käytti paljon aikaa harrastuksiin, mutta kun se ei riittänyt.
Lopulta sanoin aika jyrkästi, että se jauhaminen saa luvan loppua, koska siitä kärsi sekä lapsi, että minä. Yritin keksiä kaikenlaista, olisin jopa mennyt harrastukseen mukaan tai mitä vain, jotta olisin tehnyt "oikein". Onneksi tulin järkiini.
Miksei Kiia vaan ole kotona ja katsele Netflixistä Frendejä tms.? Miksi hänen edes pitäisi käydä koulussa, mitä hyötyä siitä kellekään on?
Ei Kiiasta kuitenkaan koskaan tule työntekijää, tai sellaista joka positiivisesti osallistuisi yhteiskuntaamme. Olisi mamma vaan tyytyväinen kun lapsi on kotona, ja hyväksyisi asian. 18-vuotiaana eläkkeelle ja yhteiskunnan tissiä hautaan asti.
Varmaan huutamalla sekä valituksia tehtailemalla auttaa lastaan ja tehostaa avun saantia.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Olen itsekin joskus joutunut sanomaan, ettei mielestäni jokin ehdotettu terapiaryhmä sovi lapselleni. Mutta kyse ei ole ollut hoidon vastustamisesta, vaan olen ajatellut, että ehkä joku toinen lapsi voisi juuri olla tuollaisen ryhmän tarpeessa. En ole halunnut tuhlata vähäisiä resursseja. Ehkä olisi pitänyt sanoa se ääneen.
Lapsen etua huolehtiva vanhempi uskaltaa ja saa uskaltaa sanoa.Kotiväki tietää varmasti parhaiten mikä toimii.Kaikki vanhemmat ei jaksa/osaa taistella lapselle parasta, koittakaa jotenki kuiten tuoda julki epäkohtia.Puhukaa ja taas puhukaa ja kaikki vääryydet ilmi.
Koulusta tulevia viisasteluja voi palauttaa heille takaisin eikä alistua mielivaltaan, mitä kummallisimpia lausahduksia sieltä kuuluukaan.Valtavasti olisi työtä koulunväkeä opastaa kohtaamaan erilaill
jos kotiväki kerran tietää kaiken parhaiten, niin miksi odotetaan ihmeitä koululta, jossa pitäisi olla tilaa opettaa myös muita? Kotikouluun vain se superfiksu lapsi sitten.
Jos vanhemmille ei apu kelpaa, niin tyttö pitäisi ottaa huostaan. Tai sitte luovuttaa ja jättää sellaisenaan kotiin. Mahdottomia ei voi "yhteiskutakaan" väkisin tehdä.
Alue: Aihe vapaa
Kaksi vuotta pois työelämästä tai koulusta täyttää eläkekriteerit.