Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Yle: Autistinen Kiia 14 on tavannut 40 ammattilaista, mutta hänen tilanteensa on vain pahentunut
27.10.2023 |
Koulussa Kiia ei ole käynyt kolmeen vuoteen eikä kykene poistumaan asunnosta. Kiia ei pysty ilman äitiä syömään eikä peseytymään. Äiti on kirjolla myös ja riitaantunut sote -henkilöstön kanssa. Äiti haluaa Kiialle henkilökohtaisen avustajan ja kuljetuspalvelut. Perheen mielestä oli kohtuutonta, että päiväosastopaikkaa nuorisopsykiatrisessa pitää odottaa puoli vuotta ja nuoren pitää sinne itse suoriutua aamuisin. Kiia ei pääse sinne edes kuljetettuna.
Vammaispalvelut ovat Suomessa rajalliset. Näin mittaviin palveluihin ei ole nepsyoireisella juurikaan asiaa. Edellytettäisiin esimerkiksi kehitysvammaisuutta, jota Kiialla ei ole. Lastensuojelulla ei ole vammaispalveluja, kuten henkilökohtaisia avustajia tai kuljetuspalveluita tarjottavana. Kiia ei myöskään ole ainoa tämän kaltainen tai muuten oireileva nuori ja nuorisopsykiatrian vaikea tilanne on ollut tiedossa jo vuosia. Puolen vuoden odotusaika on vielä lyhyt ottaen huomioon, että Kiia ei ole hoitoon mitenkään sitoutunut, koska häntä ei saada edes paikalle. Ostastopaikkaa ei saa edes itsemurhaa yrittämällä käytännössä. Syy tähän on, että apua tarvitsevia nuoria on niin paljon ja osastopaikkoja hyvin vähän. Lisäksi psykiatreista on huutava pula. Millään nepsyvalmennuksella Kiia ei ole autettavissa edelleen siitä syystä, että ei tulisi sinne paikalle.
Ihan kauniisti kysyn. Millä nämä Kiiat pitäisi hoitaa, jos hoitoon ei tulla, kouluun ei tulla? Kun ne hoidot ja tuet on siellä kouluissa, sairaalaosastoilla, valmennuksilla. Meillä ei nytkään resurssit riitä hoitamaan edes näitä, jotka tulevat paikan päälle ja sitoutuvat hoitoon. Kotiin vastentahtoisia hoitamaan ei yksinkertaisesti riitä resurssit.
Kommentit (410)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Uudessa vammaispalvelulaissa nepsy-oireiset on huomioitu, mutta hallitus päätti, että laki ei tule vielä voimaan eli väliinputoajia tulee lisää. Onneksi meillä on varaa siihen.
Meillä kaksi ADHD nuorta. Olisi hassua, jos heidät luokiteltaisiin vammaisiksi. Kummallakin hyvä työpaikka ja elämä kunnossa. Ei kai he mitään vammaisia ole
Tyhmyyden määrä taas. Ei kyse ole _luokittelusta_, vaan _oikeudesta_ vammaispalveluihin tarvittaessa. Mulla on ADD ja Asperger sekä kaksi korkeakoulututkintoa. Silti olisin kipeästi kaivannut tukimuotoja jossakin kohtaa elämää. Nyt se on myöhäistä.
Mitä tukia? Oletko nyt eläkkeellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät varmasti olekaan. Minunkin autismikirjolla olevat nuoret ovat normaaliälyisiä, mutta se ei poista sitä, että kärsivät aistisäätelyn ongelmista ja ovat tarvinneet erityistä tukea. Uudessa vammaispalvelulaissa määritellään myös nepsy- ongelmista kärsivät ihmiset pääsemään hoidon piiriin, jos ongelmat sitä vaativat. Katsotaan siis toimintakykyä, eikä vain diagnooseja, kuten tähän asti.
Hallitus nyt torppasi lain voimaantulon, että nähtäväksi jää, milloin tämä saadaan voimaan käytännössä. Tarve on suuri.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
"Kiialle ei kuulu vammaispalvelun tukimuodot. "
Miksi ei? Kenelle ne sitten kuuluu? Lukemani artikkelin pohjalta hyvinkin kuuluu vammaispalvelun tukitoimet hänelle. Sitä en tiedä onko tuossa ollut laajempaa systemaattista syrjintää jotain vammaisryhmää kohtaa, miksi ei tukitoimia ole saatu. Hyvä olisi tehdä valitus AVIin ja ottaa tarvittaessa lakimies apuun.
Vammaispalvelut on määritetty siten, että ne kattavat esim. liikuntavammaisia, kehitysvammaisia, aistivammaisia. Autistit ovat vammaispalveluiden ulkopuolella kuten myös pelkän ikääntymisen vuoksi palveluja tarvitsevat. Kyse on puhtaasti siitä, että rahaa ei ole. En ymmärrä miten näille nepsyvanhemmille ei mene jakeluun, että on olemassa tietyt budjet
Höpö höpö. Vammaisryhmiä ei saa syrjiä - se on rikos. Autisminkirjolaiset eivät ole mitenkään vammaispalveluiden ulkopuolella. Vammaispallveluita saa sen toimintakykyarvion mukaan eikä diagnoosin. Toivottavasti sinäkin ymmärrät, että ketään ei saa syrjiä eikä yhden vammaisryhmän osalta voida sanoa jotain budjetista. Silloin tätyyy arvioida ihan kaikkia samalla viivalla ja ottaa ja antaa kaikille tukia samoilla periaatteilla eikä niin, että se on joltain vammaisryhmältä vain pois. Sitä paitsi silloin pitäisi katsoa laajemminkin leikkauksia koko yhteiskunnassa eikä ottaa heikommassa asemassa olevilta sitä viimeistäkin jos vielä haluamme olla hyvinvointiyhteikunta. Tällöin voidaan katsoa, että lopetetaanko esim. ilmainen kouluruokailu tai ilmaiset terveyspalvelut jne. Tarkoitan, etttä asioita tarkastellaan laajemmin eikä niin, että jätetään autisminkirjon ihmiset ulkopuolelle.
Miten sinä ajattelet MS-taudista. Tiedätkö mikä se on? Minkä perusteella esim. MS-tautinen saisi vammaispalveluiden tukia vaikka kyytipalveluita tai pyörätuolin, mutta miksi ihmeessä autisminkirjolainen ei saisi kyytipalveluita tai pyörätuolia jos toimintakyvyn puutteen vuoksi sen tarvitsee? Molemmat toimintakyky puutteet johtuvat usein aivoista ja molemmissa se toimintakyky on vaihteleva. Jos tätä mietit hetken, niin ehkä ymmärrät, että on pelkästään syrjivää jättää autisminkirjon ihmiset ulkopuolelle, siksi koska diagnoosin nimi on väärä.
En itse asiassa tiedä tarkalleen mikä tämä nepsy-lisäys oli vammaispalvelulaissa, mutta tälläkin hetkellä heidän tulee järjstestää palvelut ja tukitoimet vamman ja sairauden aiheutuvan tarpeen eikä diagnoosin perusteella. Vammaispalveluita on järjestetty autisminkirjolaisille ihan tähän päivään asti. Ei ole vaatimusta kehitysvammasta. Sitä paitsi kehitysvamma voi aiheuttaa vähemmän haittaa kuin autisminkirjo tai toisinpäin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Uudessa vammaispalvelulaissa nepsy-oireiset on huomioitu, mutta hallitus päätti, että laki ei tule vielä voimaan eli väliinputoajia tulee lisää. Onneksi meillä on varaa siihen.
Meillä kaksi ADHD nuorta. Olisi hassua, jos heidät luokiteltaisiin vammaisiksi. Kummallakin hyvä työpaikka ja elämä kunnossa. Ei kai he mitään vammaisia ole
Ei se tarkoita, että diagnoosin perustella kuuluu tai ei kuulu vammaispalveluiden piiriin. Esim. kaikki kehitysvammaiset eivät kuulu vammaispaveluiden piiriin jos toimintakyky on riittävän hyvä. Toisaalta on hyvin menestyviä yritysjohtajia, lääkäreitä, opettajia jne joilla on ADHD eikä hekään välttämättä kuulu vammaipalveluiden piiriin. Usein ADHD on jokin liitännäissairaus mm. epilepsia, autisminkirjon tai jonkun muun sairauden tai vamman kanssa ja voi olla my
Kehitysvammalain piiriin kuuluu äo.n perusteella. Kehitysvammalaki on vielä edelleen eri, kuin vammaislaki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttöä on yritetty auttaa kaikkien olemassa olevien konstien mukaan, mutta jos lopputulema 40+ hoidon/hoitotoimenpiteen/asiantuntijan jälkeen on miinuksella, olisiko aika todeta, että ei tästä valmista tule. Lapsi hoitolaitokseen ja sillä selvä. Nykyisellään tämän Kian hoitoon on käytetty vähintään se pyöreä miljoona. Ei jokaista nepsyä voida hoitaa ja kuntouttaa 24/7 vuosien ajan; on ajateltava myös resurssien oikeudenmukaista jakautumista.
Utilitarismi siis. Toki lapsen vanhemmat voivat ostaa palveluita, mutta raaka totuus on, että jos jokainen näistä vammaisista raahataan peruskoulun läpi tukitoimenpiteillä, ei kukaan oikeasti hyödy. Kaikkein vähiten ne oppilaat, jotka pystyvät jotenkuten normaalisti kouluansa käymään.
Vähän erikoista jos kouluihin on kuljetukset ja ohjaajat hakee parkkipaikalta vaikeasti vammaiset tai vaikean asteen autismin häiriöiset, mutta lastensuojelu ei hommaa kyytiä tuonne toiseen paikkaan.
Johan täällä lueteltiin useita tukimuotoja ja erilaisia terapioita. Kaikissa on jonkinlaiset lait takana, kuten koulun järjestämissä tukimuodoissa, sen mukaan mihin tukeen on oikeutettu. Ei niitä yksittäiset ihmiset tai virkamiehet päätä koskaan, ja suunnitelmat tehdään moniammatillisesti.
Järkyttää mitä väärää tietoa levitetään vaikka epäkohtiakin varmasti löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
tässä tulee myös mieleen, että paljonko äidin käytös triggeröi lapsen käytöstä? ei kirjoilla oleva äiti ehkä yrittäisi saada lasta lapsen ehdoin osaksi ns. normaalia yhteiskuntaa. Jutun äiti ei osaa säädellä omaa käyttäytymistään eli lapsi ei sieltä saa turvaa. Paljonko se jatkuva on the edge olo pahentaa tytön tilaa. Tämä siis ihan vilpitöntä pohdintaa asiasta. Apua halutaan, mutta mikään apu ei kelpaa, äiti ei kykene järkevään kommunikointiin hoitotahojen kanssa, tämä on sellainen itseään pyröittävä loputon himmeli ja lapsi ei siinä ainakaan voita.
Siis miten niin mikään apu ei kelpaa? Lapsella ollut erityisopen tuki jolloin pystynyt käymään koulua, mutta enää ei ole tätä tukea. Perhe haluaisi kokoaikaisen osastohoidon, henkilökohtaisen avustajan tai tukihenkilön ja kyydin kouluun.
Nepsyt on hyvää bisnestä. Erityispaikka hoidollisessa paikassa tuottaa pitäjälleen kivasti pätäkkää.
Kun toimit yrittäjäpohjalta, ei kukaan tarkista oloja. Tai rikostaustaa.
Nää "tukitoimenpiteet' eli huostayritykset joita kiireelliseksi sijoituksiksi tituloidaan, on jo itsessään laittomia.
Jokainen saa olla kuten on. Liian monta kokkia tuottaa huonon keitoksen.
Ja lapsiahan ei näissä asioissa oikeasti kuulla.
Hys, hys.
Vierailija wrote:
Tyttöä on yritetty auttaa kaikkien olemassa olevien konstien mukaan, mutta jos lopputulema 40+ hoidon/hoitotoimenpiteen/asiantuntijan jälkeen on miinuksella, olisiko aika todeta, että ei tästä valmista tule. Lapsi hoitolaitokseen ja sillä selvä. Nykyisellään tämän Kian hoitoon on käytetty vähintään se pyöreä miljoona. Ei jokaista nepsyä voida hoitaa ja kuntouttaa 24/7 vuosien ajan; on ajateltava myös resurssien oikeudenmukaista jakautumista.
Utilitarismi siis. Toki lapsen vanhemmat voivat ostaa palveluita, mutta raaka totuus on, että jos jokainen näistä vammaisista raahataan peruskoulun läpi tukitoimenpiteillä, ei kukaan oikeasti hyödy. Kaikkein vähiten ne oppilaat, jotka pystyvät jotenkuten normaalisti kouluansa käymään.
Kaikkien olemassa olevien konstien mukaan? Ei ole kokeiltu tukihenkilöä, ei avustajaa, ei kokoaikaista sairaalakouluja, ei pienluokkaa, ei autistisille tarkoitettua koulua, ei sairaalakoulua. Erityisope oli ja tämä oli toimiva ratkaisu mutta se vietiin pois. Hämmästyttää nämä kommentit, joiden mukaan Kia pitäisi laittaa laitokseen tai eläkkeelle tai molempiin, mutta missään nimessä ei saa käyttää rahaa kuntoutukseen! Käsitätkö yhtään, paljonko loppuelämän hoito plus eläke versus varhainen kuntouttaminen maksaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tyttöä on yritetty auttaa kaikkien olemassa olevien konstien mukaan, mutta jos lopputulema 40+ hoidon/hoitotoimenpiteen/asiantuntijan jälkeen on miinuksella, olisiko aika todeta, että ei tästä valmista tule. Lapsi hoitolaitokseen ja sillä selvä. Nykyisellään tämän Kian hoitoon on käytetty vähintään se pyöreä miljoona. Ei jokaista nepsyä voida hoitaa ja kuntouttaa 24/7 vuosien ajan; on ajateltava myös resurssien oikeudenmukaista jakautumista.
Utilitarismi siis. Toki lapsen vanhemmat voivat ostaa palveluita, mutta raaka totuus on, että jos jokainen näistä vammaisista raahataan peruskoulun läpi tukitoimenpiteillä, ei kukaan oikeasti hyödy. Kaikkein vähiten ne oppilaat, jotka pystyvät jotenkuten normaalisti kouluansa käymään.
Kaikkien olemassa olevien konstien mukaan? Ei ole kokeiltu tukihenkilöä, ei avustajaa, ei kokoaikaista sairaalakouluja, ei pienluokkaa, ei auti
Miten järjestöt, kun tyttö ei suostu poistumaan kotoaan ja puhuu vain äidin kanssa
Joskus vain ei mikään auta. Olen nähnyt tällaisen tapauksen ja itsenäistyminen ei onnistunut, kun nuoren piti hoitaa kaikki asiat niin, että soitti äidille ja äiti soitti huutaen hoitajille. Lopulta äiti ei päästänyt nuorta asumus yksikköön ja paikka sanottiin irti.
Voisin kuvitella, että myös tämä äiti antaa joskus haastattelun, että yhteiskunta ei auttanut. Nuori itse viihtyi kyllä hyvin ja löysi hyvän ystävän kun, joka kävi hänen luonaan kylässä.
Nyt on kotona pelkästään äidin kanssa ja kaikki kontaktit katkottu äidin toimesta.
Joskus kun lapsesta tulee projekti, ei kestetä, kun lapsi itsenäistyy
Eikö voi olla kotihoitoa niinkuin ennen vanhaan? Ennen vahnaan lääkärit meni potilaiden luokse ja potilaiden kotiin eikä toiste päin. Kotona jopa synnytettiin. Minua tympii, että ihmisien pitäisi henkihieverissäkin hilata itsensä lääkäriin. Huonokuntoisimmat jää ilman hoitoa riittävän ajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Kuinkahan paljon rahaa yhteiskunta on mättänyt tähänkin lumihuitaleeseen? Lääkärit tietysti tutkisivat ja diagnoisivat maailmantappiin asti, ikuinen hillotolppa, ja kansa maksaa. Mistä?
Onko hoitona ollut älypuhelinta ja muita ruutuja? Olen huomannut, että neljän sisään lukkiutuneet ruutujen vahtaajat on pahankurisia pärse kiinni penkissä, vaikka kuinka olisi palikat korvien välissä kunnossa ainakin joskus ollut. Eikä niitäkään ihmisiä saa kotoansa poistumaan.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tyttöä on yritetty auttaa kaikkien olemassa olevien konstien mukaan, mutta jos lopputulema 40+ hoidon/hoitotoimenpiteen/asiantuntijan jälkeen on miinuksella, olisiko aika todeta, että ei tästä valmista tule. Lapsi hoitolaitokseen ja sillä selvä. Nykyisellään tämän Kian hoitoon on käytetty vähintään se pyöreä miljoona. Ei jokaista nepsyä voida hoitaa ja kuntouttaa 24/7 vuosien ajan; on ajateltava myös resurssien oikeudenmukaista jakautumista.
Utilitarismi siis. Toki lapsen vanhemmat voivat ostaa palveluita, mutta raaka totuus on, että jos jokainen näistä vammaisista raahataan peruskoulun läpi tukitoimenpiteillä, ei kukaan oikeasti hyödy. Kaikkein vähiten ne oppilaat, jotka pystyvät jotenkuten normaalisti kouluansa käymään.
Kaikkien olemassa olevien konstien mukaan? Ei ole kokeiltu tukihenkilöä, ei avustajaa, ei kokoaikaista sairaalakouluja, ei pienluokkaa, ei auti
Mihin tuo tuosta kummemmaksi tulisi. Äiti sabotoi kaikki apukeinot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Tyttöä on yritetty auttaa kaikkien olemassa olevien konstien mukaan, mutta jos lopputulema 40+ hoidon/hoitotoimenpiteen/asiantuntijan jälkeen on miinuksella, olisiko aika todeta, että ei tästä valmista tule. Lapsi hoitolaitokseen ja sillä selvä. Nykyisellään tämän Kian hoitoon on käytetty vähintään se pyöreä miljoona. Ei jokaista nepsyä voida hoitaa ja kuntouttaa 24/7 vuosien ajan; on ajateltava myös resurssien oikeudenmukaista jakautumista.
Utilitarismi siis. Toki lapsen vanhemmat voivat ostaa palveluita, mutta raaka totuus on, että jos jokainen näistä vammaisista raahataan peruskoulun läpi tukitoimenpiteillä, ei kukaan oikeasti hyödy. Kaikkein vähiten ne oppilaat, jotka pystyvät jotenkuten normaalisti kouluansa käymään.
Juuri luin jostain muusta tapauksesta, jossa ei autettu. Jutun perusteella oli kuitenkin tutkittu adhd, oli useampi lääkehoito, lastensuojelu, sijoitus x useita kertoja, terapiakartoitus. Ja loppukaneettina, että ei autettu. Mikåån apu maailmassa ei riitä, jos joka paikasta karkaa, valehtelee, ei tule paikalle jne jne jne. Ymmärrän että on raskasta.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tyttöä on yritetty auttaa kaikkien olemassa olevien konstien mukaan, mutta jos lopputulema 40+ hoidon/hoitotoimenpiteen/asiantuntijan jälkeen on miinuksella, olisiko aika todeta, että ei tästä valmista tule. Lapsi hoitolaitokseen ja sillä selvä. Nykyisellään tämän Kian hoitoon on käytetty vähintään se pyöreä miljoona. Ei jokaista nepsyä voida hoitaa ja kuntouttaa 24/7 vuosien ajan; on ajateltava myös resurssien oikeudenmukaista jakautumista.
Utilitarismi siis. Toki lapsen vanhemmat voivat ostaa palveluita, mutta raaka totuus on, että jos jokainen näistä vammaisista raahataan peruskoulun läpi tukitoimenpiteillä, ei kukaan oikeasti hyödy. Kaikkein vähiten ne oppilaat, jotka pystyvät jotenkuten normaalisti kouluansa käymään.
Kaikkien olemassa olevien konstien mukaan? Ei ole kokeiltu tukihenkilöä, ei avustajaa, ei kokoa
Minne ihmisten lukutaito on hävinnyt? Siinä aiemmassa uutisessahan oli,että aiempi oli erityisopettaja ja opinnot sujui. Miten voi sanoa, että mikään ei auta, jos läheskään kaikkea ei ole edes kokeiltu?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tyttöä on yritetty auttaa kaikkien olemassa olevien konstien mukaan, mutta jos lopputulema 40+ hoidon/hoitotoimenpiteen/asiantuntijan jälkeen on miinuksella, olisiko aika todeta, että ei tästä valmista tule. Lapsi hoitolaitokseen ja sillä selvä. Nykyisellään tämän Kian hoitoon on käytetty vähintään se pyöreä miljoona. Ei jokaista nepsyä voida hoitaa ja kuntouttaa 24/7 vuosien ajan; on ajateltava myös resurssien oikeudenmukaista jakautumista.
Utilitarismi siis. Toki lapsen vanhemmat voivat ostaa palveluita, mutta raaka totuus on, että jos jokainen näistä vammaisista raahataan peruskoulun läpi tukitoimenpiteillä, ei kukaan oikeasti hyödy. Kaikkein vähiten ne oppilaat, jotka pystyvät jotenkuten normaalisti kouluansa käymään.
Juuri luin jostain muusta tapauksesta, jossa ei autettu. Jutun perusteella oli kuitenkin tutkittu adhd, oli useampi lääkehoito, lastensuojelu,
Miten kuvittelet lastensuojelun ja sijoituksen auttavan adhd-lasta? Kaikille ei lääkkeet sovi joten tärkeintä olisi ympäristön kuormituksen vähentäminen.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tyttöä on yritetty auttaa kaikkien olemassa olevien konstien mukaan, mutta jos lopputulema 40+ hoidon/hoitotoimenpiteen/asiantuntijan jälkeen on miinuksella, olisiko aika todeta, että ei tästä valmista tule. Lapsi hoitolaitokseen ja sillä selvä. Nykyisellään tämän Kian hoitoon on käytetty vähintään se pyöreä miljoona. Ei jokaista nepsyä voida hoitaa ja kuntouttaa 24/7 vuosien ajan; on ajateltava myös resurssien oikeudenmukaista jakautumista.
Utilitarismi siis. Toki lapsen vanhemmat voivat ostaa palveluita, mutta raaka totuus on, että jos jokainen näistä vammaisista raahataan peruskoulun läpi tukitoimenpiteillä, ei kukaan oikeasti hyödy. Kaikkein vähiten ne oppilaat, jotka pystyvät jotenkuten normaalisti kouluansa käymään.
Juuri luin jostain muusta tapauksesta, jossa ei autettu. Jutun perusteella oli kuitenkin tutkittu
Sitten sitä apua ei vaadita lasusta. Voitte ihan siellä kotona miettiä ne kuormitusasiat kuntoon, miten esim. aamurutiinit sujuu siten, että lapsi pääsee aamulla kouluun ikätasoisesti.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tyttöä on yritetty auttaa kaikkien olemassa olevien konstien mukaan, mutta jos lopputulema 40+ hoidon/hoitotoimenpiteen/asiantuntijan jälkeen on miinuksella, olisiko aika todeta, että ei tästä valmista tule. Lapsi hoitolaitokseen ja sillä selvä. Nykyisellään tämän Kian hoitoon on käytetty vähintään se pyöreä miljoona. Ei jokaista nepsyä voida hoitaa ja kuntouttaa 24/7 vuosien ajan; on ajateltava myös resurssien oikeudenmukaista jakautumista.
Utilitarismi siis. Toki lapsen vanhemmat voivat ostaa palveluita, mutta raaka totuus on, että jos jokainen näistä vammaisista raahataan peruskoulun läpi tukitoimenpiteillä, ei kukaan oikeasti hyödy. Kaikkein vähiten ne oppilaat, jotka pystyvät jotenkuten normaalisti kouluansa käymään.
Juuri luin jostain muusta tapauksesta, jossa ei autettu. Jutun perusteella oli kuitenkin tutkittu
En kuvittele mitään. Hänet oli kuitenkin pakko viedä muuhun ympäristöön. Pointtini oli siinä, että kerrottiin että "ei autettu". Kaikenlaista oli kuitenkin kokeiltu, mutta kaikkea niitäkin vastustettiin. Jonkun muun vikahan se aina on.
Alue: Aihe vapaa
Ei se tarkoita, että diagnoosin perustella kuuluu tai ei kuulu vammaispalveluiden piiriin. Esim. kaikki kehitysvammaiset eivät kuulu vammaispaveluiden piiriin jos toimintakyky on riittävän hyvä. Toisaalta on hyvin menestyviä yritysjohtajia, lääkäreitä, opettajia jne joilla on ADHD eikä hekään välttämättä kuulu vammaipalveluiden piiriin. Usein ADHD on jokin liitännäissairaus mm. epilepsia, autisminkirjon tai jonkun muun sairauden tai vamman kanssa ja voi olla myös vaikeaoireinen (toimintakykyhaitta suuri) ja tällöin oikeuttaa vammaispalveluiden piiriin. Yksistään mikään diagnoosi ei saa vaikuttaa siihen tarvitseeko henkilö vammaispalveluita vai ei.