Mitä ihmettä tehdä kuolinpesän irtaimistolle, valokuville, kirjeille, muistoesineille? Pulassa ollaan

siistolava on oiva työkalu kaikelle mitä ette itse halua

Koko talon sisällön voi myydä niille jotka ostaa. Eli ne vie rojutkin pois. 

Ymmärrän että tällä hetkellä ajatus tuntuu pahalta, mutta yksinkertaisinta on laittaa ne roskiin. Esim. valokuvat ja muut muistoesineet jos menevät mitenkään järkevän pieneen tilaan voi säilyttää vaikka kotona ja käydä läpi sitten kun aikaa ja voimavaroja on, mutta itse yllättäen läheisen menettäneenä kuljetin irtaimistoa mukana muutosta muuttoon kunnes vihdoin sain laitettua suurimman osan roskiin.

Älkää antako tärkeinpiä valokuvia ja muistoesineitä pois, voitte vielä kaivata.

Vähemmän tärkeitä valokuvia ja henk.loht papereita voi polttaa vaikka isolla nuotiolla.

Päiväkirjoja voi yrittää kansallisarkistoon tms. Valokuvat kannattaa skannata ja heittää sitten. 

Heitä roskiin. En minä ainakaan halua sukuani penkomaan tavaroitani kun olen kuollut. Roskalava ja roskiin koska omistajaa ei enää ole.

Älkää antako valokuvia pois, niitä on paljon käytetty väärin ja tehty pilkkaa!

Vierailija wrote:

Älkää antako tärkeinpiä valokuvia ja muistoesineitä pois, voitte vielä kaivata.

Vähemmän tärkeitä valokuvia ja henk.loht papereita voi polttaa vaikka isolla nuotiolla.

Ne muistoesineet ja valokuvat oli sille kuolleelle tärkeitä ei ap:lle vai aikooko hän tehdä jonkun toisen ihmisen tärkeistä muistoista omia tärkeitä muistojaan tuijottelemalla toisen intiimejä arvoesineitä?

Hävittäkää ne henkilökohtaiset jutut, tai jos joku haluaa niin pitäköön. Valokuvia ehkä kannattaa vähän säästellä ja jaatte niitä sitten kun shokki ja suru vähän helpottaa. Sitten jokainen ottaa päältä sen irtaimen mitä haluaa säilyttää, loppuja tarjoatte sille joka hakee tavarat. Luultavasti ette saa juuri mitään, mutta pääsette ainakin helposti eroon.

Tiedän ettei tämä lohduta menetyksen keskellä, mutta sellainen kuolinpesä mistä kukaan ei halua mitään on huomattavasti helpompi selvittää kuin sellainen missä ollaan mustasukkaisia naarmuisista lautasistakin.

Vierailija wrote:

Älkää antako valokuvia pois, niitä on paljon käytetty väärin ja tehty pilkkaa!

Kun ne tuhoaa niin niitä ei käytä kukaan.

Onko sitä sälää kukaan kaipaamassa, tarvitseeko niitä kukaan? 

Kirjoja huono kaupata, heittää menemään. Kirjeet voi hävittää. Valokuvat ja diat voi käydä läpi ja ottaa hyvät talteen, jos haluaa. Elektroniikkaa ja vanhoja puhelimia voi yrittää myydä, jos joku keräilijä tms. sellaisia etsii. Se on hullua, miten joillekin vanhoille romuille alkaa tulla jotain keräilyarvoa.

Laittajaa kirtaimisto lajittelematta pahvilaatikoihin, ottakaa ne kaikki asunnosta pois omiin koteihinne, jotta voitta rauhassa käydä ne läpi kotonanne.

Sitten vasta pikkuhiljaa teette päätökset niistä ja jaatte, heitätte pois jne.

Asunto on saatava myyntiin, mutta muistoesineitä ei kannata kertalaakista heivata eikä mieltä rasittaa liikaa nyt niillä

Vierailija wrote:

Päiväkirjoja voi yrittää kansallisarkistoon tms. Valokuvat kannattaa skannata ja heittää sitten. 

Eivät ota Kansallisarkistoon noita. 

Oletan, että edesmennyt on itse kustantanut kaiken omistamansa? Tällöin teille ei tule taloudellista menetystä, jos "myytte" kuolinpesän niitä ostavalle yrittäjälle. Pesästä saatu summa tuskin on suurikaan, mutta he vievät sopimuksen mukaan mennessään kaiken viimeistä paperilappusta myöten.

Tätä ennen on kuitenkin kaunis tapa katsoa yhdessä itse kullekin jotain muistoksi ja huolehtia nämä pois näkyvistä. 

Meille tosin kävi niin, että yksi pesän osakkaista korjasi kaiken uudehkon käyttötavaran ja vanhoista arvokkaimmat eikä tullut edes paikalle meidän muiden kanssa yhtä aikaa. Meille muille jäi rippeet ja loput vei kierrätyskeskus.

En itse haluaisi juuri mitään mutta veli haluaa tiettyjä tavaroita ja sisko haluaa säilyttää kaikki muistojutut. 

Ja kysyn siis siksi, että nuo kirjeet ja päiväkirjat ovat niin henkilökohtaisia, etten haluaisi antaa kenenkään niitä lukea tai niihin kajota. Miten me voidaan ne käydä läpi ilman, että luetaan niitä? Ajatuskin tuntuu liian yksityisyyttä loukkaavalta. Polttaa ei voida, kun asutaan kaikki kerrostaloasunnoissa, samoin tuo tyhjennettävä, asunto on kerrostalossa. Ei ole takkaa eikä mahdollisuutta nuotioon. 

Koska kyseessä on meidän vanhempi, on nuo valokuvat pitkälti meidän lapsuudestamme. Jotain kuvia voisin itse ottaa mutta en mitään laatikollista. Olen itse vähän antimaterialisti ja vaalin muistoja mielessäni, en tarvitse siihen tavaraa. Mutta jotain noille täytyy tehdä, en uskalla antaa niitä kuolinpesänostajalle kun en tiedä mitä niille sitten tapahtuu. 

Tää on jotain niin hirveetä. Kokonaisuus, jossa on suru, menetys ja kuitenkin pakko tehdä ja toimia näiden asioiden suhteen on todella kuormittava. Onneksi tätä ei tarvitse tehdä toiste.

AP

Olet saanut hyviä neuvoja.

Pakatkaa valokuvat mukaan ja.muut roskalavalle. Merkkivaatteista saa jotain rahaa kirppiksellä.

Kirjoja voi joku hoivakoti tai vastaava ehkä ottaa lahjoituksena vastaan. 

Vierailija wrote:

En itse haluaisi juuri mitään mutta veli haluaa tiettyjä tavaroita ja sisko haluaa säilyttää kaikki muistojutut. 

 

Ja kysyn siis siksi, että nuo kirjeet ja päiväkirjat ovat niin henkilökohtaisia, etten haluaisi antaa kenenkään niitä lukea tai niihin kajota. Miten me voidaan ne käydä läpi ilman, että luetaan niitä? Ajatuskin tuntuu liian yksityisyyttä loukkaavalta. Polttaa ei voida, kun asutaan kaikki kerrostaloasunnoissa, samoin tuo tyhjennettävä, asunto on kerrostalossa. Ei ole takkaa eikä mahdollisuutta nuotioon. 

 

Koska kyseessä on meidän vanhempi, on nuo valokuvat pitkälti meidän lapsuudestamme. Jotain kuvia voisin itse ottaa mutta en mitään laatikollista. Olen itse vähän antimaterialisti ja vaalin muistoja mielessäni, en tarvitse siihen tavaraa. Mutta jotain noille täytyy tehdä, en uskalla antaa niitä kuolinpesänostajalle kun en tiedä mitä niille sitten tapahtuu. 

T

Ota mitä haluat ja anna loput veljellesi ja siskollesi.

IHan hyvä ehditus tuokin, että pakkaatte kamat ja käytte myöhemmin läpi, ettei nyt surussa houtuisia kahlaamaan niitä.

Laittakaa Facebookiin tai Toriin "saa hakea"-ilmoitus, niin paljon löytyy ilmaisen tavaran tarvitsijoita.  Myös kannattaa kysellä paikkakunnan kirppisyhteisöiltä ottavatko lahjoituksia. Jotkut voivat ottaa tyhjentääkseen asunnon sitä vastaan, että saavat ottaa myyntikelpoisen samalla itselleen.

Tietenkään tämä ei ratkaise valokuvien ja muun henkilökohtaisen tavaran ongelmaa, mutta jää sitä kuitenkin vähemmän, jonka voi sitten kotona sortteerata paremmalla ajalla.