Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ihmettä tehdä kuolinpesän irtaimistolle, valokuville, kirjeille, muistoesineille? Pulassa ollaan
24.10.2023 |
Ihan hirveä tilanne. Sen lisäksi, että rakas läheinen kuoli yllättäen ja ollaan edelleen aika shokissa siitä, joudumme nyt myös taklaamaan hänen asuntonsa irtaimiston ennen asunnon myyntiä. Ja sitä tavaraa on paljon, todella todella paljon. Myymme huonekalut jollekin joka tyhjentää näitä kuolinpesiä mutta mitä ihmettä tehdä kaikelle sälälle? Hyllymetreittäin kirjoja, valokuvia ja dioja, kirjeitä, henkilökohtaisia päiväkirjoja, yleisesti arvottomia muistoesineitä, jnejne. Ja elektroniikkaa, vanhoja tietokoneita, kameroita, puhelimia. Ei ollut heittänyt yhtäkään käytöstä poistettua vempainta pois koskaan.
Meitä on kolme sisarusta tyhjentämässä tätä ja yksi haluaisi vuokrata varaston tälle henkkoht irtaimistolle. Joo ei, se tulee maksamaan ihan hirveästi. Mutta kellään meistä ei ole tilaa ja toisaalta menemme yhdeksi viikonlopuksi tyhjentämään tuota asuntoa, joka on toisella paikkakunnalla (noin 550 kilometrin päässä eli kertalaakista pitäisi jotenkin selvitä) ja joka on ääriään myöten täynnä säilytyskalusteita täynnä tavaraa. Apua. Antakaa jotain vinkkejä mitä noille tavaroille voisi tehdä, pelkkä ajatuskin jo kauhistuttaa. Esim. valokuvia on niin paljon, ettei millään ehditä niitä käydä läpi. Ja niitä valokuva-albumeita pelkästään on ehkä arviolta 10 hyllymetriä.
Kommentit (344)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
valokuvat, diat, kirjeet ja päiväkirjat voi muuttaa digitaaliseen muotoon, sitten ulkoiselle kovalevylle talteen. Sen jälkeen fyysiset kopiot roskiin/polttoon. Valokuvien skannaaminen digitaaliseen muotoon on suhteellisen vaivatonta. meidän valokuvaskanneriin voi laittaa pinon valokuvia ja se sitten itsekseen skannaa niitä. Ei siis tarvitse itse fyysisesti jokaista valkuvaa laittaa skanneriin, odottaa skannausta, poistaa se ja sitten numero kaksi... ja lopulta se numero kymmenentuhattajakaksi.
Sitten se turha materiaali jota kukaan ei koskaan kaipaa on siellä kovalevyllä, joka jää jonnekin seuraavan mummovainaan piironginlaatikkoon ja sieltä aikanaan hävitykseen.
kvalevyt ovat nykyisin aika pieniä
ja voihan ne kuvat tallettaa vaikka johonkin pilvipalveluun. on sitten mummovainaan asia, että kertooko kellekään siitä, etät kuvat on pilvessä tallessa ja antaako salasanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keräätte ne teidän mielestä yksityiset kirjeet, kuvat ja päiväkirjat ihan hyllymetreittäin laatikoihin ja varastoitte koteihinne, kunnes ehditte paremmalla ajalla käydä läpi. Jos ette kerran aio kirjeitä edes lukea, roskiin.
Jos haluatte jotakin muuta säilyttää, laitatte sivuun. Ihan kaiken muun roskineen päivineen hoitaa kuolinpesän ostaja. Jos ette osaa kaivata mitään erityistä, ei tule edes ikävä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
valokuvat, diat, kirjeet ja päiväkirjat voi muuttaa digitaaliseen muotoon, sitten ulkoiselle kovalevylle talteen. Sen jälkeen fyysiset kopiot roskiin/polttoon. Valokuvien skannaaminen digitaaliseen muotoon on suhteellisen vaivatonta. meidän valokuvaskanneriin voi laittaa pinon valokuvia ja se sitten itsekseen skannaa niitä. Ei siis tarvitse itse fyysisesti jokaista valkuvaa laittaa skanneriin, odottaa skannausta, poistaa se ja sitten numero kaksi... ja lopulta se numero kymmenentuhattajakaksi.
Kuvittele, että sinulla on yksi viikonloppu aikaa.Sitten kuvittele, että sinulla on esim. 20 vanhaa valokuva-albumia, josta ensin joudut irrottamaan kuvat yksitellen ja asettelemaan skanneriin nipuissa. Kestävätkö ne kaikki edes skannerin käsittelyä? Jos kuvista on kirjoitettu mitään muistiin albumin sivuille, et saa tekstejä talteen samalla.
"asioita ei kannata jättää viimeiseen päivään. "
En saa kunnolla lainattua tällä uudistetulla palstalla, mutta pidän kommenttiasi aika tyhmänä.Selvästikään sinulla ei ole kykyä nähdä tai tajuta muuta kuin oman pienen elinpiirisi verran.
Tässä aloituksessa on kyse ap:n vanhempien kodista. On ihan ymmärrettävää, jos heidän valokuviaan ei ole päässyt skannailemaan ennakkoon, tai että kuoleman jälkeen työssäkäyvä ihminen ei pysty tekemään 550 km:n keikkaa kovin monta kertaa kaiken muun hoidettavan asian ohella.
Alue: Aihe vapaa
asioita ei kannata jättää viimeiseen päivään. Meillä skanneri kuvasi myös kuvien lääntöpuolen, jonne oli usein kirjoitettu kuvan ottamisajankohta ja ihmiset siinä. Sanoisin, että kuvat kannattaa skannata. Voi olla, että joku jälkipolvista haluaisikin joskus nähdä vanhoja suvun kuvia, tai joku muu sukulainen. Tai museo kiinnostua tai sellaista, mutta nämä ovat arvokysymyksiä: jos itse ei näe vanhoilla kuvilla minkäänlaista arvoa, niin vaikea on nähdä miksi joku muu voisi nähdä tai miksi pitäisi säilyttää muuten vain.
...jos kuvat ovat muutenkin menossa roskiin/hävitykseen, niin silloinhan ei tarvitse pohtia sitä, että kestävätkö skannerin käsittelyä. Meillä ei yksikään kuva mennyt rikki skannerissa. Ohuimmille papereille skannatut pienet kuvat usein kääntyivät skannerissa vinoon, mutta tuo on vain kosmeettinen haitta, kun sen kuvan voi kääntää sitten joskus kuvankäsittleyohjelmalla suoraan.