Mitä ihmettä tehdä kuolinpesän irtaimistolle, valokuville, kirjeille, muistoesineille? Pulassa ollaan
Ihan hirveä tilanne. Sen lisäksi, että rakas läheinen kuoli yllättäen ja ollaan edelleen aika shokissa siitä, joudumme nyt myös taklaamaan hänen asuntonsa irtaimiston ennen asunnon myyntiä. Ja sitä tavaraa on paljon, todella todella paljon. Myymme huonekalut jollekin joka tyhjentää näitä kuolinpesiä mutta mitä ihmettä tehdä kaikelle sälälle? Hyllymetreittäin kirjoja, valokuvia ja dioja, kirjeitä, henkilökohtaisia päiväkirjoja, yleisesti arvottomia muistoesineitä, jnejne. Ja elektroniikkaa, vanhoja tietokoneita, kameroita, puhelimia. Ei ollut heittänyt yhtäkään käytöstä poistettua vempainta pois koskaan.
Meitä on kolme sisarusta tyhjentämässä tätä ja yksi haluaisi vuokrata varaston tälle henkkoht irtaimistolle. Joo ei, se tulee maksamaan ihan hirveästi. Mutta kellään meistä ei ole tilaa ja toisaalta menemme yhdeksi viikonlopuksi tyhjentämään tuota asuntoa, joka on toisella paikkakunnalla (noin 550 kilometrin päässä eli kertalaakista pitäisi jotenkin selvitä) ja joka on ääriään myöten täynnä säilytyskalusteita täynnä tavaraa. Apua. Antakaa jotain vinkkejä mitä noille tavaroille voisi tehdä, pelkkä ajatuskin jo kauhistuttaa. Esim. valokuvia on niin paljon, ettei millään ehditä niitä käydä läpi. Ja niitä valokuva-albumeita pelkästään on ehkä arviolta 10 hyllymetriä.
Kommentit (344)
Kai ne kamat on käyty läpi jo asuntoon muuttaessa? Kun siis kyseessä uusi asunto eikä 50 vuotta asuttu okt.
Ehdotan seuraavaa:
Vuokratkaa muuttolaatikoita ja ostakaa jätesäkkejä, molempia reilusti. Lajitelkaa niihin kaikki irtaimisto: valokuvat, kirjat, päiväkirjat, koriste-esineet, astiat, liinavaatteet/tekstiilit, vaatteet, kengät, pesuaineet, astiat jne. Elektroniikkaromu ja muu kierrätettävä romu/ongelmajäte myös omiin laatikoihin. Suoraan roskiin tunteilematta kaikki, millä ei ole jälleenkäyttöarvoa. Kaiken lajittelu auttaa hahmottamaan tavaran määrää.
Sitten joko paikkakunnalla missä asunnon tyhjennys tapahtuu TAI omilla kotipaikkakunnillanne hoidatte tavarat päätepisteisiin laatikko kerrallaan. Sorttiasema, kierrätyskeskus, kirpparit, spr:n kontti, mitä näitä nyt. Jaatte valokuvat ja päiväkirjat keskenänne niin, että kaikille tulee saman verran läpikäytävää. Niiden hävityksestä/säilytyksestä jokainen huolehtii itse.
Näin olen itse toiminut.
Vierailija wrote:
Päiväkirjoja voi yrittää kansallisarkistoon tms. Valokuvat kannattaa skannata ja heittää sitten.
Kenellä on aikaa tuollaiseen ja mitä niillä skannatuilla kuvilla, viimeistään seuraavat hävittävät, ei niitä tule ikinä kukaan katsomaan.
Otan osaa suruusi, pesää on vaikea käydä läpi.
Valtaosa roskiin tai siirtolavalle, jonka tilaatte paikalle.
Lajitelkaa säilytettävät ja lahjoitettavat. Mikäli vaatteet ovat pestyjä, puhtaita ja hyväkuntoisia, antakaa kierrätykseen. Alusvaatteet jne. roskikseen. Tärkeät esineet, korut, valokuvat, astiat, 469taulut ja arvoesineet talteen. Tutkikaa, onko esim. kirjoissa rahaa. Kirjoista kannattaa repiä kannet roskiin ja laittaa sisältö paperinkeräykseen. Surullista, ettei kukaan halua niitä. Jokin firma voi hävittää päiväkirjat. Mummilta niitä jäi jätesäkillinen tädin kellariin.
Mukaan roskapusseja, maskeja pölyn vuoksi ja siivousvälineitä, kuolinpesäkaupat mahdollisesti ostavat loput
Vierailija wrote:
Ehdotan seuraavaa:
Vuokratkaa muuttolaatikoita ja ostakaa jätesäkkejä, molempia reilusti. Lajitelkaa niihin kaikki irtaimisto: valokuvat, kirjat, päiväkirjat, koriste-esineet, astiat, liinavaatteet/tekstiilit, vaatteet, kengät, pesuaineet, astiat jne. Elektroniikkaromu ja muu kierrätettävä romu/ongelmajäte myös omiin laatikoihin. Suoraan roskiin tunteilematta kaikki, millä ei ole jälleenkäyttöarvoa. Kaiken lajittelu auttaa hahmottamaan tavaran määrää.
Sitten joko paikkakunnalla missä asunnon tyhjennys tapahtuu TAI omilla kotipaikkakunnillanne hoidatte tavarat päätepisteisiin laatikko kerrallaan. Sorttiasema, kierrätyskeskus, kirpparit, spr:n kontti, mitä näitä nyt. Jaatte valokuvat ja päiväkirjat keskenänne niin, että kaikille tulee saman verran läpikäytävää. Niiden hävityksestä/säilytyksestä jokainen huolehtii itse.
Näin olen itse toiminut.
En ole ap, mutta on kylmää toimia tuollaisessa tilanteessa tunteilematta.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Päiväkirjoja voi yrittää kansallisarkistoon tms. Valokuvat kannattaa skannata ja heittää sitten.
Kenellä on aikaa tuollaiseen ja mitä niillä skannatuilla kuvilla, viimeistään seuraavat hävittävät, ei niitä tule ikinä kukaan katsomaan.
Paikallishistoriaa tai sukututkimusta harrastavat arvostavat noita. Kaikki eivät ole sivistymättömiä.
Pienemmät esineet valokuvat ym elektroniikka välivarastoon. Isommille kuolinpesänouto. Pienempiä katsotte sitten ajan kanssa.
Aika kohtuuttomasti toimitte vainajaa kohtaan.
Koko hänen elämänsä läpikäymiseen käytätte 2 päivää.
Oikeasti pitäisi käyttää 2 kuukautta.
Käykää siellä hakemassa säännöllisesti lisää tavaraa, johon tutustutte kotonanne rauhassa.
Ehdottaisin tietoturva-astian tilaamista, johon sujautatte arkaluontoiset materiaalit ja astian toimittaja huolehtii tietoturvallisesta tuhoamisesta, mutta tod.näk. ap toteaa, että siihen ei ole aikaa tai varaa.
Halukkaat ottavat mitä haluavat päältä. Lopuista myyntikuntoiset ja kaupaksi menevät myyntiin ja loput ihan vaan roskiin ja kierrätykseen.
Läheiselläni oli paljon vanhan yrityksensä papereita, joissa oli vaikka kenen tietoja, ja niille tilattiin erillinen astia, johon laitettiin myös ne henkilökohtaiset paperit, kuvat yms., joita ei haluttu säästää.
On olemassa tietosuojajätteelle palveluita ym. Googlaa sanalla tietosuojajäte. Toki näiden luotettavuudesta ei varmaan voi kukaan mennä takuuseen mutta varmaan kuitenkin parempi kuin olla edes yrittämättä kunnollista hävitystä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ehdotan seuraavaa:
Vuokratkaa muuttolaatikoita ja ostakaa jätesäkkejä, molempia reilusti. Lajitelkaa niihin kaikki irtaimisto: valokuvat, kirjat, päiväkirjat, koriste-esineet, astiat, liinavaatteet/tekstiilit, vaatteet, kengät, pesuaineet, astiat jne. Elektroniikkaromu ja muu kierrätettävä romu/ongelmajäte myös omiin laatikoihin. Suoraan roskiin tunteilematta kaikki, millä ei ole jälleenkäyttöarvoa. Kaiken lajittelu auttaa hahmottamaan tavaran määrää.
Sitten joko paikkakunnalla missä asunnon tyhjennys tapahtuu TAI omilla kotipaikkakunnillanne hoidatte tavarat päätepisteisiin laatikko kerrallaan. Sorttiasema, kierrätyskeskus, kirpparit, spr:n kontti, mitä näitä nyt. Jaatte valokuvat ja päiväkirjat keskenänne niin, että kaikille tulee saman verran läpikäytävää. Niiden hävityksestä/säilytyksestä jokainen huolehtii itse.
Näin olen itse toiminut.
Voi olla, mutta jos aikaa on vain yksi viikonloppu, se tunteilu vain vaikeuttaa toimintaa. Tosin eihän tuo siinä viikonlopussa valmistu, ei mitenkään.
Vierailija wrote:
Päiväkirjoja voi yrittää kansallisarkistoon tms. Valokuvat kannattaa skannata ja heittää sitten.
Vanhoista mv-kuvista häviää autenttisuus, kun ne skannataan ja alkuperäinen versio tuhotaan, joten toivon, ettei ainakaan vanhoille kuville tehtäsi tuollaista tuhoa.
Vierailija wrote:
Joo siis myydään kaikki mikä on ei-henkilökohtaista. Se on selvä. Mutta kun noita henkilökohtaisia asioita on niin järjettömän paljon ja aikaa niiden kaikkien läpikäymiseen ei ole, niin mitä niille tehdään? Polttaminen olisi ehdottomasti paras ratkaisu mutta ei onnistu. En täällä kyselisi, jos en olisi jo miettinyt kaikkein selkeimmät vaihtoehdot läpi ja siksi tarvitsen jotain nerokkaita ratkaisuja.
Ei voida ottaa laatikkotolkulla sälää koteihimme. Ei vaan ole mahdollista täyttää kolmen lapsiperheen pieniä kerrostalokämppiä random-sälällä.
Mä jotenkin itse ajattelin että katson nopeasti joitain valokuvia ja otan mukaan sekä muutamia muita tavaroita, joilla on minulle jokin merkitys. Muuta en voi ottaa. Mutta tuolla on 110 neliötä lattiasta kattoon vuosikymmenien ajalta tavaraa. Mitä jos vaikka jostain kirjojen takaa löytyy joku arvopaperi, siitä ei varmaan kuolinpesänostaja sano mitään? Tämä nyt vain huono esimerkki mut
Ei kukaan tee vanhoilla tiliotteilla yhtään mitään. Viekää paperinkeräysastiaan.
Pieni vatasto maksaa n. 100€/kk. Itse vuokraisin sellaisen ja ottaisin siten lisäaikaa lajitteluun. Selvät tapaukset heti roskalavalle tai kierrätykseen. Valokuvat ensiksi veljelle, jos häntä kerran kiinnostaa.
Yhdessä viikonlopussa selviää, mutta se tarkoittaa, että mukana ei voi olla liian tunteella mukana olevia raivaajia ja eri jätteille tarvittavat astiat pitää olla valmiiksi tilattuna. Itse kävin parin kaverini kanssa tyhjäämässä äitimme asunnon. Siskoni eivät olisi siihen pystyneet. Heidänkin ehdotuksena oli varastointi, jos he eivät kyenneet äidin asunnolta mistään luopumaan, niin varastoinnista maksaimme varmaan vielä tänäkin päivänä. Ja kyllä, välitin äidistäni, mutta jäämistö on jäämistöä. Siskoille vein äidiltä jääneet korut.
Onnistuminen vaatii sitä(kin), että luotatte toisiinne sen verran ettette kierrätä samaa tavaraa jokaisen kautta, vaan jakaudutte jokainen eri huoneeseen siivoamaan.
Valitsette jokainen kuvia tms mitä haluatte. Loput lavalle. Niin yksinkertaista. Asunto vuokralle. Kiitätte itseänne myöhemmin.
Siirtolava pihaan jätteeseen meneville tavaroille, pihaan pari tynnyriä joissa poltatte ne henkilökohtaiset paperit. Valokuvakansiot ja muut selvitettävät paperit ja tavarat pakkaatte pahvilaatikoihin, laatikot peräkärryyn, viette mukananne koteihinne ja selvitte ne sitten paremmalla ajalla. Problem solved.
Juu, anteeksi. En malttanut lukea kaikkia viestejä, ja näinhän siinä kävi, että tuli lähetettyä turha viesti itse.
Ei käy kateeksi teitä. Meillä oli sentään aikaa käydä tavaroita läpi.
Noihin kirjeisiin ihmiset varmaan suhtautuvat eri tavoin, en voi sanoa, että yksi tapa olisi toista oikeampi. En kyllä tuosta vain kylmiltään lähtisi henkilökohtaisia kirjeitä lahjoittelemaan jonnekin museoon, varsinkin silloin tahtoisin tietää, ettei niissä ole mitään tulenarkaa.