Mitä outouksia koet ilonaiheina arjessa, mistä tuskin kukaan muu iloitsisi?
Saan outoa mielihyvää kun vien roskat ja saan laittaa tyhjät pussit tilalle. Erityisesti biopussin pois vienti aiheuttaa mielihyvää. Myös kun jokin purkki tyhjenee, esim shamppoopullo ja saan ottaa uuden tilalle ;).
Kommentit (515)
Vierailija wrote:
Olen aina tykännyt olla kipeänä. Ihan se kuumeinen olo on minusta mukava, vaikka kivuliaskin. Olen ollut myös joissain kovissa taudeissa ihan 40 asteen kuumessa useamman päivän ja minusta sekin on ollut mukavaa. Tämä on tosi outoa monen mielestä enkä tiedä itsekään, mistä se johtuu. Ehkä olen lapsena saanut paljon hoivaa sairaana ja liian vähän terveenä ja oppinut siten mieltämään kipeänä olemisen mukavaksi? Tai sitten se johtuu jostain ihan muusta.
Mulla on sama. Voi keskittyä siihen sairastamiseen ja lukea vaikka vanhoja Aku Ankkoja ja torkkua välillä. Kuume saa aikaan sen, ettei oikein edes ole tylsää, vaikka makaa vain sängyssä ja välillä nousee syömään jotain tai keittämään teetä. On sellainen pumpulinen olo, vaikka olisikin jotain särkyjä ja kurkku kipeä ja nenä tukossa. Asun yksin, joten ei ole ketään huollettavia.
Vierailija wrote:
Kynttilän puhalluksen jälkeen tuoksuva käry.
Tulitikun raapaisun ääni ja rikin tuoksu. Syön myös palaneen tikun pään niinkuin lapsenakin
Kellon tikitys yöllä. Päivällä tuskin kuulee, mutta yöllä herätessä on hyvin levollinen ja kotoisa ääni siihen on turvallista nukahtaa puolison viereen (30v yhdessä)
Tykkään olla kovassa kuumeessa ja tavallaan jopa kovissa kivuissa, koska silloin ajatutustoiminta hiljenee ja keskityn vain kyseiseen hetkeen perusasioineen. Yleensä ajattelen paljon, nopeasti ja usein ahdistavia juttuja, enkä pysty rentoutumaan.
Hiusten latvojen leikkauttaminen kampaajalla. Tulee jotenkin hyvä ja kevyt olo, kun latvat siistiytyvät. Ja käyn säännöllisesti, joten latvojen kunto ei edes ehdi leikkausten välillä mennä huonoksi, mutta silti leikkaus tuntuu hyvältä. Joskus samantyyppinen fiilis tulee kulmakarvojen nyppimisestä.
Miehenä olemisen etuna virtsaan lavuaariin aina nauttien siitä, että se rikkoo "sääntöjä". Ällöäkö?
Tykkään tehdä taloyhtiömme pihalla lumitöitä omalla lapiollani. Lapioin myös tuuletusparvekkeet.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Olen aina tykännyt olla kipeänä. Ihan se kuumeinen olo on minusta mukava, vaikka kivuliaskin. Olen ollut myös joissain kovissa taudeissa ihan 40 asteen kuumessa useamman päivän ja minusta sekin on ollut mukavaa. Tämä on tosi outoa monen mielestä enkä tiedä itsekään, mistä se johtuu. Ehkä olen lapsena saanut paljon hoivaa sairaana ja liian vähän terveenä ja oppinut siten mieltämään kipeänä olemisen mukavaksi? Tai sitten se johtuu jostain ihan muusta.
Mulla on sama. Voi keskittyä siihen sairastamiseen ja lukea vaikka vanhoja Aku Ankkoja ja torkkua välillä. Kuume saa aikaan sen, ettei oikein edes ole tylsää, vaikka makaa vain sängyssä ja välillä nousee syömään jotain tai keittämään teetä. On sellainen pumpulinen olo, vaikka olisikin jotain särkyjä ja kurkku kipeä ja nenä tukossa. Asun yksin, joten ei ole ketään huollettavia.
Jännä kuinka erilaisia ollaan tässäkin asiassa. Kun olen kuumeessa, olen niin väsynyt että olen hereillä vain kun pitää käydä vessassa tai juoda. Olisi joskus kiva kokea tuollainen kuume, jossa voi levätä nukahtamatta.
Nautin todella paljon pyykinpesusta ja kaikesta siihen liittyvästä. Minulla on omat pesuaineet mustalle, valkoiselle ja värilliselle pyykille, villavaatteille ja silkille, urheilutekstiileille omansa, monentuoksuista pyykkietikkaa, värinkerääjäliinoja, erilaisia tahratuotteita, ja valkaisuliinoja. Käyn usein läpi pyykkikoria ja mietin esim, että no muutaman päivän päästä saan koneen täyteen mustia vaatteita, kun haluan pestä vain täysiä koneellisia. Veikkaan vaatteet kaappiin heti kun ne ovat kuivuneet. Saatan töistä kotiin mennessä olla ihan fiiliksissä siitä että pääsen pyykkihommiin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kun astiat ovat siistissä koon ja muodon mukaisessa järjestyksessä astiakaapissa, se tuo mielihyvää. Ne eivät ole niin läheskään aina, koska en asu yksin. Joskus järjestän niitä vain siksi, että näyttäisi selkeämmältä.
Yksi työkaveri oli aina järjestelemässä jotain kun jäi vähänkin aikaa, esim.kaappeja. Raivostuttava tapa. Kotonaan kukin tehköön mitä vaan.
No niinpä, tuollaiset järjestelijät ovat rasittavia. Minusta kun mikään muu ei voisi melkein olla parempaa elämässä kuin elää kotoisassa kaaoksessa, eikä siitä tarvitsisi potea huonoa omatuntoa ja pakkoa siivota sitä. Inhoan, kun monet ihmiset ovat siivousfriikkejä ja aina pitäisi intopinkeänä siivota ja vieläpä nauttia puhtaudesta. Ja kyllä, minäkin lammas usein siivoan ja siivoan ja inhoan sitä, mutta jos niin ei tee niin alkaa muut siitä pauhaamaan ja tuhahtelemaan. Kunpa koko ajan ei olisi tunne, että pitäisi tehdä jotain. Haluaisin vain vapautua tuosta oravanpyörästä, jossa suoritetaan arjenaskareita.
Vierailija wrote:
Tykkään olla kovassa kuumeessa ja tavallaan jopa kovissa kivuissa, koska silloin ajatutustoiminta hiljenee ja keskityn vain kyseiseen hetkeen perusasioineen. Yleensä ajattelen paljon, nopeasti ja usein ahdistavia juttuja, enkä pysty rentoutumaan.
Olin hyvin ahdistunut ja masentunut, mutta kun sairastin reilun viikon koronaa, se oli kuin lomaa, vaikka olin välillä tosi kipeä. Oikein aivot lepäsivät, ihanaa.
Iloitsin monta päivää, kun amerikkalaisessa Koti koiralle -ohjelmassa oli hyvin suomennettu repliikki tilanteessa, jossa kolme nuorta naista leikki uuden koiran kanssa. Tämä pieni koira juoksi hurjaa vauhtia naisia kohti, ja yksi naisista sanoi nauraen: "There he goes!" - Ja kääntäjä oli suomentanut: "Siinä se viilettää!"
Viilettää! Ei "menee", niin kuin sananmukainen käännös olisi ollut. Rakastan sitä, kun joku käyttää kielellistä mielikuvitustaan ja osaa käyttää vivahteita. :)
t. äidinkielen ope ja koiraihminen
Kun laitan puhtaat pestyt vaatteet kaappiin. Ihana hyvää mieltä tuottava näky kun on kaappi täynnä siistejä pinoja puhtaita vaatteita taas joksikin aikaa.
Nautin rankkasateesta ja myrskytuulesta. Ja muustakin extreme säästä. Siis säät mistä ihmiset yleensä sanovat että onpa huono ilma. Ihailen silloin luonnonvoimia.
Vierailija wrote:
Iloitsin monta päivää, kun amerikkalaisessa Koti koiralle -ohjelmassa oli hyvin suomennettu repliikki tilanteessa, jossa kolme nuorta naista leikki uuden koiran kanssa. Tämä pieni koira juoksi hurjaa vauhtia naisia kohti, ja yksi naisista sanoi nauraen: "There he goes!" - Ja kääntäjä oli suomentanut: "Siinä se viilettää!"
Viilettää! Ei "menee", niin kuin sananmukainen käännös olisi ollut. Rakastan sitä, kun joku käyttää kielellistä mielikuvitustaan ja osaa käyttää vivahteita. :)
t. äidinkielen ope ja koiraihminen
Sama täällä. Nautin hyvin tehdyistä käännöksistä. Ja huonot käännökset lähes raastavat sielua. Siis ne, jotka on käännetty sanasta sanaan ja lopputulos ei ole luontevaa ja sujuvaa suomea. Mutta tätähän ei täällä kysytty.
Saan suurta mielihyvää kun löydän 30% alennuksilla olevia maitoja kaupasta.
Saan nautintoa hammaslääkärikäynnistä. Onhan se samalla vähän stressaavaa mutta tykkään siitä että tuleepahan tämäkin tehtyä enkä aio siirtää tätä jonnekin tulevaisuuteen.
Stardoll ja Lady Popular