Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Katsoin eilen mielenkiintoisen dokkarin missä saatettiin löytää syy pohjoismaissa ilmenevään masennukseen
20.10.2023 |
Siinä käsiteltiin Suomea, Ruotsia ja Norjaa, ihmeteltiin sitä että miksi täällä ihmiset voivat niin huonosti vaikka systeemi on "hyvä".
Keskustelemassa oli ihmisiä paljon ja erilaisia syitä annettiin monia, esimerkiksi sää.
Mikä pompahti isoimpana ihmisten korville ja mistä kaikki olivat oikeastaan yhtä mieltä oli tämä:
Täällä on henkisyys kokonaan kadotettu ihmisistä, kukaan ei usko mihinkään. Ihmiset saavuttavat kaiken varhasessa iässä ja sen jälkeen iskee tyhjyys kun yhteiskunnan luomat edellytykset eivät antaneetkaan sielulle mitään niinsanotusti. Eli siis sisällä on tyhjää vaikka kaikki materia ja "saavutukset" onkin saavutettu.
Se on 100% totta. Ihmiset eivät ole henkisiä täällä, mikä on sääli
Me tarvitaan lisää henkisyyttä. Uskoa johonkin.
Kommentit (217)
D-vitamiinilisä pakolliseksi kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Pohjoismaissa on mentaliteetti, että jos teet esim. konkan, olet luuseri. USAssa taas jos teet konkan, olet oppinut jotain. Suomessa täytyy päästä putkeen ja olla putkessa koko ajan, muuten ei ole mitään, on mitätöity. Etsitään suurennuslaseilla jotain naurettavia aukkoja cv:stä vuosien takaa. Suomen ilmapiiri on vahingollinen ja epäinhimillinen. Siksi ihmiset voivat huonosti.
Ja nykyhallitus vaan lisää tätä isolla kädellä.
103/107
Tässä juuri oli ongelmallista se onnen etsiminen väärästä paikasta. Halutaan uusia vaatteita, ravintolaruokaa, ehkä pikkusiivut brenkkua ja onnea sitä kautta. Ei siinä ole mitään pahaa! Sitä onnea vain löydy siitä eikä hyvää olokaan.
Ajatuksena oli se että tehdään jotain epämukavaa jotta kun tekeminen loppuu, koemme hyvää oloa (ns, hämätään aivojamme), Et ehkä ole onnellinen kun kävelet pimeässä ja kylmässä mutta olet iloinen kun pääset takaisin lämpimään kotiin. Tehdään siis asioita jotka eivät välttämättä tunnu ajatuksena kivoilta, mutta joista jää hyvä olo. Toista usein ja kohta huomaat haluavasi lähteä ulos kävelylle.
Mitä tulee matkailuun niin sehän avartaa aina, mikäs sen mukavampaa kuin haaveilla ja suunnitella reissuja ja joskus päästä niitä toteuttamaan :)
Vierailija wrote:
Entä kylmyys säässä, rakennukset ja ympäristö. Kaikilla ei ole pääsyä avariin luontomaisemiin, rantaan tai omaan tilaan. Ja nyt ei puhuta niistä jotka juhannuksena menevät liian syvälle. Jos kaikki eivät koe että suomalaiset kontaktit riittävät tai ehkei ole sopivia täällä. Joillakin ei ole läheisiä. Suomi on aika pieni maapläntti, vaikka on pienempiäkin maita.
Suomi on iso maa alueellisesti. Harvaanasuttu eli väkeä vähän.
Vierailija wrote:
D-vitamiinilisä pakolliseksi kaikille.
Olen vuoden syönyt 80 ug päivässä purkista + normiravinto. Ei ole tehnyt minua enemmän tai vähemmän onnelliseksi aiempaan verrattuna. Olen myös edelleen kärsinyt flunssista. Suurin tyytymättömyyttä aiheuttava tekijä on ollut ja on edelleen se, ettei voi juuri vaikuttaa elämänsä isoihin asioihin. Ei voi päättää, montako lasta saa, vaikka miten yrittäisi. Ei voi päättää uraansa ja etenemistään, vaikka miten yrittäisi. Tulevaisuus on epävarmaa. Arki tuntuu pitkälti luonnottomalta. Sitten on myös parisuhteen eritarpeisuus ja muita asioita. Ei se D- vitamiini noihin oikein massiivisesti auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi mikä syvä psykologia oli järjestetty, mutta mitäköhän mieltä ne, jotka eivät olleet tietoisesti mukana rikoksissa ovat siitä, että ns. "auttamiseen" tai puuttumiseen"koska oli pakko" ja psykolointiin liittyi:
-Salakatselu ja salakuuntelu
-Tekninen valvonta
-Seksuaalinen väkivalta
-Taloudellisen haitan aiheuttaminen
-Vakavat rikokset terveydenhuollossa ja sosiaali puolella. Vakavat perusoikeuksien rikkomisesta. Mukana myös muita virastoja kuten poliisi. Armeijankin voi kyseenalaistaa.
-Törkeä kunnianloukkaus, yksityisyyden suojan loukkaus. Valehtelut, juorut. Tahallinen sosiaalisten suhteiden sabotointi.
-Viestintärikokset, yksityisten laitteiden kuten kännyjen ja jopa tv:n hakkerointi
-Häiritsevä seuraaminen, maalitus joka paikassa, jopa ulkomailla
Näillä kai sitä parannusta haettiin. No wau olipa auttavat menetelmät ja tulokset. Plus miinus nolla. Häirintä ja kärsimys, joka ilmiselvä tarkoitus jäi onneksi vähäiselle. Ainoastaan nuo alaikäiset ei valitettavasti osanneet välttää törky sabotointeja. Noh, onneksi kun vanhempi itse tietää, että on sabotointia, niin ei oikein häiriintynyt tuosta, koska syylliset muualla, eikä vanhemmassa. Ilmiselvää auttamista ja positiivisten muutosten hakemista uskoo tomppelit. Varsinkin nuo missä lakia rikottiin törkeästi.
Epämukavuus jättää jälkiä aivoihin. Ei positiivisia, vaan negatiivia. Jo vauvojen kohdalla tiedetään, että lapsen ei ole hyvä antaa itkeä pitkään, koska se vaikuttaa aivoihin.
On epälooginen ajatus, että ihminen olisi onnellisempi koettuaan jotain epämukavaa ja päästyään takaisin ns. normiin. Olivatko laman lapset onnellisempia kuin muut ikäluokat, kun taloustilanne oli normalisoitunut? Eivät olleet. Ikäluokassa oli hälyttävän paljon mielenterveysongelmia. Ovatko traumaattisen asian kokeneet aiempaa onnellisempia trauman kokemisen jålkeen? Eivät ole, vaan yleensä päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä. Jos yksi huono puoli pitäisi meidän valtiosta esim keksiä se olisi tämä...
En ole uskovainen tyyppi, koskaan ollut, mutta olen henkisesti herännyt.
Näistä asioista jos edes mainitsee jotain täällä valtiossa, ihmiset pitävät "hörhönä", mikä on sinällänsä aika jännä asia että luonnon kanssa harmoniassa eläminen ja yhteiskunnan valheiden läpi näkeminen ja hyvinvointi ja terveellinen elämä on ihmisille "hörhöyttä".
Näin kerran yhdessä ketjussa miten joku kommentoi että Kirsi Salokin on nykyisin "hörhö" kun hän elää omavaraisesti ja on luonnonläheinen, eikä toimi pankissa töissä enää ja laske setelipinkkoja. Tää kuvastaa hyvin sitä.
Mutta niin, jokainenhan sen näkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Uskon tuohon kans. Pehmeät arvot ja yhteisöllisyys puuttuu kuten etelänmaissa perhe ja suku on tärkeitä ja niihin turvaudutaan. Siellä läheisyys on myös tärkeetä.
Lehdet Suomess on täynnä näitä "Löysin itseni keski-iässä-ahaa-elämys"-tarinoita, joissa ihmiset on löytänyt itsensä omasta itsestään, ei ulkopuolisista materiaaleista, asioista ja ihmisistä.
Pohjoismaissa on tutkitusti maailman pehmeimmät arvot.
Eteläeurooppalaiset ovat yksinäisempiä kuin pohjoismaalaiset.
Valoisaa on liikaa ja sitten pimeää on liikaa. Se vaikuttaa ainakin jonkun verran. Kaikissa on myös yhteistä se että vain alkoholi on ainoa sallittu päihde. Siinä on yksi syy lisää ne kaatamisen jälkeiset masennukset. Tässä se todennäköisin syy voi olla niin ilmiselvä ettei sitä heti tajua. Eikä halua kun onhan se nyt kerpele jos ei voi edes vetää lärvejä.
Saahan siihen heti jotain mielenala "lääkettä" jos menet vinkumaan lääkäreille. Niitä kirjoitetaan niin huolettomasti että ihmetyttää. En viitsi esittää muita ratkaisuja kun niistä kuitenkin pöyristytään. Onhan ne euroopan maat ja pohjoisamerikka niin eri asioita ettei niitä voi verrata suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
En usko että ei-uskovasta ihmisestä tulee onnellista uskomalla. Minä ainakin posauttaisin mieluummin aivoni seinään kuin alkaisin palvoa jotain mielikuvitushahmoa.
Uskonnoissa on se onnellisuutta tuova seikka, että ne ovat yhteisöllisiä järjestöjä. Yhteisöllisyyttä minäkin peräänkuuluttaisin, en henkisyyttä.
Miksi kaikki ajattelevat että uskossa olevat ”palvovat” ”mielikuvitushahmoa”? Sinun pitäisi tutustua erilaisiin elämänfilosofioihin ja uskontoihin. Mä olen uskossa mutta en usko yhteenkään ”hahmoon”.
Miksi kaikki julkkikset ja rikkaat lentöä koko ajan etelään. Rikkaat jopa asuu osan vuodesta. Vaikka lentäminen tuhoaa ilmakehää, on kallista. Koska etelässä on lämpö ja aurinko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
En usko että ei-uskovasta ihmisestä tulee onnellista uskomalla. Minä ainakin posauttaisin mieluummin aivoni seinään kuin alkaisin palvoa jotain mielikuvitushahmoa.
Uskonnoissa on se onnellisuutta tuova seikka, että ne ovat yhteisöllisiä järjestöjä. Yhteisöllisyyttä minäkin peräänkuuluttaisin, en henkisyyttä.
Miksi kaikki ajattelevat että uskossa olevat ”palvovat” ”mielikuvitushahmoa”? Sinun pitäisi tutustua erilaisiin elämänfilosofioihin ja uskontoihin. Mä olen uskossa mutta en usko yhteenkään ”hahmoon”.
Mihin uskosi kohdistuu?
Samaa mieltä, ja kirjoitin pitkän vastineen, mutta se jo nou tett iin ilman mitään syytä, joten sepä siitä.
Olen täysin samaa mieltä ap sinun kanssasi
Vierailija wrote:
103/107
Tässä juuri oli ongelmallista se onnen etsiminen väärästä paikasta. Halutaan uusia vaatteita, ravintolaruokaa, ehkä pikkusiivut brenkkua ja onnea sitä kautta. Ei siinä ole mitään pahaa! Sitä onnea vain löydy siitä eikä hyvää olokaan.
Ajatuksena oli se että tehdään jotain epämukavaa jotta kun tekeminen loppuu, koemme hyvää oloa (ns, hämätään aivojamme), Et ehkä ole onnellinen kun kävelet pimeässä ja kylmässä mutta olet iloinen kun pääset takaisin lämpimään kotiin. Tehdään siis asioita jotka eivät välttämättä tunnu ajatuksena kivoilta, mutta joista jää hyvä olo. Toista usein ja kohta huomaat haluavasi lähteä ulos kävelylle.
Mitä tulee matkailuun niin sehän avartaa aina, mikäs sen mukavampaa kuin haaveilla ja suunnitella reissuja ja joskus päästä niitä toteuttamaan :)
Jep, onnea haetaan asioista mitkä tuovat hetkellistä onnea, eikä asioista mitkä tuovat pysyvää. Pysyvään hyvään oloon tie ei ole koskaan helpoin, se on koko jutun pointti.
Vierailija wrote:
Lapsesta saakka tuputetaan näkemystä, että kaikki voivat menestyä ja saada haluamansa, kunhan yrittävät ja tekevät työtä sen eteen. Siinä sitten kilpailee muiden rinnalla ja huomaa, että kyse on pudotuspelistä. Kaikkea on rajallinen määrä. Kun yksi saa paikan, se tarkoittaa sitä, että joku toinen ei saa sitä samaa paikkaa. Siispä käytännössä ellei ole syntynyt johonkin sukuun, jossa on tietyt lähtökohdat jo valmiina olemassa esim. perhefirman kautta, joutuu taistelemaan.
Ensiksi taistelee itsensä opintokokonaisuuksien läpi. Jos haluaa kouluttautua pitemmälle, joutuu taistelemaan opintopaikoista ja käymään opinnot läpi. Kun on läpäissyt opinnot hyvillä papereilla, joutuu jatkamaan taistelua ja kilpailemaan vakituisesta alakohtaisesta hyvästä työpaikasta tai edes alakohtaisesta työpaikasta tai viime kädessä edes mistä tahansa työpaikasta. Voi päätyä tutkinnon kautta tuohon "mihin tahansa työpaikkaan", jossa jokainen päivä tunt
Juuri näin. Tää on nykyisen valheellisen yhteiskunnan ja entisten aitojen alkuperäiskulttuurien ero. Alkuperäiskulttuureissa oli heimohenki missä kaikkia oli osa heimoa ja asiat tehtiin yhdessä. Nykyinen valheellinen yhteiskunta perustuu nimenomaan kilpailulle, se tekee siitä raadollisen. On oltava tietynlaista psykopaattista ominaispiirrettä jotta pärjää.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
En usko että ei-uskovasta ihmisestä tulee onnellista uskomalla. Minä ainakin posauttaisin mieluummin aivoni seinään kuin alkaisin palvoa jotain mielikuvitushahmoa.
Uskonnoissa on se onnellisuutta tuova seikka, että ne ovat yhteisöllisiä järjestöjä. Yhteisöllisyyttä minäkin peräänkuuluttaisin, en henkisyyttä.
Uskonto vaatii tietoa. Suomen kielessä "uskoa" on saanut hieman väärän kaiun. pitäisi puhua enemmän sanasta "tietää".
Päinvastoin. Usko on uskoa, tieto on tietoa. Niitä ei koskaan pidä sekoittaman keskenään.
Tieto on "oikeutettu totta oleva usko" (justified true belief)
Jos tieto ei ole oikeutettu ei sille tule olemaan yleistä tukea joka on (oikealle) tiedolle ominaista.
Jos tieto ei ole totta, ei se tällöin voi olla oikeaa tietoa.
Jos et usko kyseiseen tietoon, kuinka voit pitää sitä totena?
Alue: Aihe vapaa
Enpä usko.