Katsoin eilen mielenkiintoisen dokkarin missä saatettiin löytää syy pohjoismaissa ilmenevään masennukseen

Vierailija wrote:

Uskon, että ihmiset voivat huonosti individualistisuuteen pohjautuvan kilpailuyhteiskunnan vuoksi. Elämässä on liikaa suorittamista, odotuksia ja paineita.

Juuri tämä on syynä. Olemme yhteiskuntamme aivopesun uhreja, samalla tavoin kuin muut kansat omansa (esim. muslimit ovat oman järjestelmänsä aivopesun uhreja. Syyllinen on siis yhteiskunta, joka kilpailuttaa jo pieniä lapsia toisiaan vastaan. Jo yksivuotiaita verrataan toisiinsa. Eli individualistisesta kilpailuyhteiskunnasta pitäisi pyrkiä kohti hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka hyvinvointia jokainen voi omalla osaamisellaan parantaa kun vain tämmöistä yhteisöllisyyttä voisi enemmän opettaa. Ja periaatetta että kaikki työ on tärkeää. Ennen esim maaseudulla kökkätöillä tehtiin YHDESSÄ asioita ja kaikki osallistui oman osaamisensa mukaan. Enää semmoista ei ole eikä voikaan olla kun sekin on lainsäädännöllä torpattu ettei vaan kenellekään satu mitään..

Kyllähän se sairastuttaa jos on opetettu että työura on elämän tärkein asia ja siinä sitten meneekin joku asia mönkään. Lähipiirissä parikin tapausta. Aasian maissa esimerkkejä myös.

Jos arvotat muita asioita enemmän, olet yleisen mielipiteen mukaan laiska loinen. Olen kouluttautunut ja ollut työelämässä, mutta hinnalla millä hyvänsä en työelämässä sinnittele, en luovu elämäni tärkeimpien asioiden vaalimisesta, terveydestä ja ihmissuhteista.

Itsetuntemus ja elämänkatsomus kuntoon ennen mitään uskontoja.

Vierailija wrote:

Uskon tähän täysin, koska kaikki se mihin uskotaan on kadonnut, on sen mukana kadonnut myös kaikki rituaalit ja yhteisöllisyys niiden ympäriltä. Ei juhlita mitään, ei uskota mihinkään, kaikkea pidetään turhana ja typeränä. Vain ankeus on hyvästä, onnellisuus, yltäkylläisyys ja juhlat turhaa ja väärin. Enää ei tukeuduta toisiin, ei kunnioiteta ketään eikä mitään. Häviäähän näin elämästä kaikki merkitys mielekkyys.

Suomalainen kalenteri on täynnä erilaisia juhlapäiviä eikä läheskään kaikki niistä ole mitenkään uskonnollisia. Siitä huolimatta suomalaiset pääsääntöisesti juhlivat vain joulua, uutta vuotta, vappua ja juhannusta. Jotkut ainoastaan joulua. Monelle ihan vaan viikonloppukin on samanlaista kuin muukin arki ja kun ei ole mitään kivaa odotettavaa vaan kaikki päivät ovat samanlaisia. Miksi sitten suomalaiset eivät halua juhlia? Onko syynä työelämän hektisyys ja muu arjen kiire? Vai onko syynä se, että ihan mielellään ehkä mentäisiin juhliin, mutta juhlien järjestäminen itse koetaan vaivalloisena? 



Kun sain aikoinaan lapsia, mulle oli tärkeää juhlia mitä erilaisimpia juhlapäiviä. Ihan vaikka vaan oman perheen kesken. Koristelin kodin aina kyseiseen juhlapäivään sopivalla tavalla. Lapset osallistuivat koristeluun ja järjestämiseen. Perinteet omaksutaan jo lapsuudessa ja aina on mahdollista aloittaa uusia perinteitä omalle perheelleen, jos omassa lapsuudenkodissa ei koskaan juhlittu mitään. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Uskon tuohon kans. Pehmeät arvot ja yhteisöllisyys puuttuu kuten etelänmaissa perhe ja suku on tärkeitä ja niihin turvaudutaan. Siellä läheisyys on myös tärkeetä.

Lehdet Suomess on täynnä näitä "Löysin itseni keski-iässä-ahaa-elämys"-tarinoita, joissa ihmiset on löytänyt itsensä omasta itsestään, ei ulkopuolisista materiaaleista, asioista ja ihmisistä.

Pehmeät arvot ja yhteisöllisyys lienee täysin eri asia kuin taikausko/henkisyys.

 

Taikausko ja henkisyys on taas eri asia kuin uskonto.

Mitä eroa on taikauskolla ja uskonnolla?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

En usko että ei-uskovasta ihmisestä tulee onnellista uskomalla. Minä ainakin posauttaisin mieluummin aivoni seinään kuin alkaisin palvoa jotain mielikuvitushahmoa. 

 

Uskonnoissa on se onnellisuutta tuova seikka, että ne ovat yhteisöllisiä järjestöjä. Yhteisöllisyyttä minäkin peräänkuuluttaisin, en henkisyyttä.

En ole nähnyt dollaria, mutta mietin, että tarkoitettiinko siinä (pelkästään) uskonnollista hengellisyyttä/henkisyyttä. Ehkä myös monet muut aineettomat arvot ovat hiipuneet nykyaikana kuten aito isämmaallisuus ja kansalaistunne, sellainen "sydämestä lähtevä", ei persumaisuus

Isänmaallisuus on isänmaallisuutta, ei sitä ole kuin yhdenlaista. Onko sinulle vaikea myöntää, että sinulla on persujen kanssa pitkälti sama arvopohja? Eikö kuplassasi sallita kuin tietynlaisat ajattelua ja siksi sinun pitää keksiä että sinun isänmaallisuutesi on jotenkin ihan erilaista kuin jonkun toisen?

Uskontoa on maissa, joissa on epävakaat olot, koska silloin pitää nojata korkeampaan voimaan, jotta asiat järjestyisivät. Jos on vakaa yhteiskunta, uskolle yliluonnolliseen ja siitä saatavalle avulle ei ole niin tarvetta.

Sen sijaan pohjoismassa ollaan yksilökeskeisiä ja korostetaan, että itse pitää pärjätä. Vaan ihminen on laumaeläin keholtaan, tarvitsee tunteiden jakamista. Siihen ei netti kunnolla riitä. Muualla maailmassa on perheet ja siihen liittyvät velvoitteet, jotka me nähdään vaan pahana, mutta ne ovat henkinen resurssi myös. 

Kannattaa vaihtaa lajia. Käy metsässä kävelyllä, käy uimassa taikka sienestämässä, pyöräile töihin, käy tanssimassa.. tanssi vaikka yksin hyvän musiikin tahtiin! Liikunta ei ole pelkkää salitreeniä tai tuntijumppaa. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kaikki pitää saada valmiiksi pureskeltuna.

ihmisen pitäisi tehdä enemmän itse, kohdata muita ja kokea epämukavuusaluettakin.  Harrastaa asioita joista tuntuu, että ei halua tehdä vaikka niistä seuraisi hyvä olo , esim. Liikuntaa. Näiden myötä saisi myös onnen tunnetta onnistumisesta. 

ihmiset hakevat pikaista tyydytystä joka asiaan, esimerkkeinä yleinen passiivisuus, woltit, tinderit ja päihteet. Näistä ei todellista hyvää oloa jää, toisin kuin esim. liikunnan, avantouinnin tai luonnossa kävelyn jälkeen. 

Entä sitten, kun siitä epämukavasta tekemisestä, eli liikunnasta, ei seuraa ollenkaan minkäänlaista hyvää oloa, ikinä? 

Kannattaa vaihtaa lajia. Käy metsässä kävelyllä, käy uimassa taikka sienestämässä, pyöräile töihin, käy tanssimassa.. tanssi vaikka yksin hyvän musiikin tahtiin! Liikunta ei ole pelkkää salitreeniä tai tuntijumppaa. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kaikki pitää saada valmiiksi pureskeltuna.

ihmisen pitäisi tehdä enemmän itse, kohdata muita ja kokea epämukavuusaluettakin.  Harrastaa asioita joista tuntuu, että ei halua tehdä vaikka niistä seuraisi hyvä olo , esim. Liikuntaa. Näiden myötä saisi myös onnen tunnetta onnistumisesta. 

ihmiset hakevat pikaista tyydytystä joka asiaan, esimerkkeinä yleinen passiivisuus, woltit, tinderit ja päihteet. Näistä ei todellista hyvää oloa jää, toisin kuin esim. liikunnan, avantouinnin tai luonnossa kävelyn jälkeen. 

Entä sitten, kun siitä epämukavasta tekemisestä, eli liikunnasta, ei seuraa ollenkaan minkäänlaista hyvää oloa, ikinä? 

 

Kannattaa vaihtaa lajia. Käy metsässä kävelyllä, käy uimassa taikka sienestämässä, pyöräile töihin, käy tanssim

Kyllä se vaikuttaa oloon positiivisesti, kun käy ihan kävelylläkin. Jos sitä niin vihaa niin menee vielä vaikka sateella kävelemään (tuplasti kauheampaa?) niin eikö todella olo ole parempi, kun sen jälkeen kun pääsee lämpimään kotiin ja vaihtaa kuivat vaatteet päälleen? Jos ei niin pysy niissä märissä vaatteissa. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Uskon tähän täysin, koska kaikki se mihin uskotaan on kadonnut, on sen mukana kadonnut myös kaikki rituaalit ja yhteisöllisyys niiden ympäriltä. Ei juhlita mitään, ei uskota mihinkään, kaikkea pidetään turhana ja typeränä. Vain ankeus on hyvästä, onnellisuus, yltäkylläisyys ja juhlat turhaa ja väärin. Enää ei tukeuduta toisiin, ei kunnioiteta ketään eikä mitään. Häviäähän näin elämästä kaikki merkitys mielekkyys.

Pitkään ulkomailla Euroopassa asuneena ulkosuomalaisena käyn nykyään harvoin Suomessa. Aiemmin kävin useammin. Se jääkylmä ilmapiiri Suomessa jämähtää jo lentoasemalla vastaan. Ketään ei auteta, kenenkään kanssa ei puhuta. Asiakaspalvelu melkein missä tahansa on epäystävällistä ja töykeää. Ilmeestä jo näkee, että ajattelevat mitähän tuokin tollo haluaa ja mistä lienee tuohon tullut, menisi jo äkkiä pois. Virallisia asioita hoitaessa e

Olet varmaankin vieraillut Helsingissä ja/tai pikkukylissä. Niissä tuo ilmapiiri on tavallista. Itse koin valaistumisen kun muutin pikkukaupungista Tampereelle, täällä ilmapiiri on pääasiassa rento ja ystävällinen.

Pohjoismaissahan sukupuolten välinen tasa-arvoajattelu on kaikkein pisimmällä maailmassa. Se kuulostaa ajatuksena hyvältä, mutta se miten se käytännössä on toteutettu ei välttämättä ole oikea tapa. Jostain syystä meillä tasa-arvo tuntuu tarkoittavan sitä, että täytyy pyyhkiä kaikki sukupuolten väliset luonnolliset erot pois keinotekoisesti. Täytyy jopa kieltää tosiasioita ja olla näkemättä asioita, jotta tämä pyhä tasa-arvoisuus saa loistaa. Ihmiset ovat käytännössä sukupuolettomia nukkeja, jotka kaikki suorittavat samoja asioita samalla tavalla. Sitten kun pitäisi mennä alueelle jossa se sukupuoli väistämättä puskee esiin, kuten pariutuminen ja lisääntyminen, niin nuo asiat ovatkin menneet niin vaikeiksi ettei koskaan ennen ole ollut näin vaikeaa. Koska ei enää olla luonnollisesti ja selkeästi miehiä ja naisia, niin ei osata suhtautua vastapuoleen, ei osata pariutua, olla toiselle mieliksi, ei kiinnosta, ei jaksa. Pitää hankkia sitä, tätä ja tuota, koska olen tasa-arvoinen ja se tarkoittaa että minulla pitää olla tietty status ja tietty materiaalinen taso. Pitää suorittaa tätä uutta, tasa-arvoista ihmistä, ihmiskunnan suurinta saavutusta ja puhdasta hybristä.

Miten tämä liittyy onnellisuuteen? No siten, että puhutaan niin perustason asioista että jos ihminen ei pääse siinä ilmaisemaan luontaista itseään, ikiaikaista mieheyttään tai naiseuttaan ja näiden välistä riippuvuus- ja tasapainotussuhdetta, niin siitä lankeaa maksu jossain muodossa ihan väistämättä.

Ja ennen kuin joku ehtii kommentoida, niin ei, en puhu siitä että naisen paikka olisi kotona hellan ääressä.

Mietitäänpä, missä päin maailmaa kollektiivinen uskonto on voimakkainta?

Mietitään seuraavaksi,että missä soditaan jatkuvasti ja esim. naisen asema on surkea?

Aivan.

Itseäni masentaa se,ettei pohjoismaita kohta enää ole...

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Uskon tähän täysin, koska kaikki se mihin uskotaan on kadonnut, on sen mukana kadonnut myös kaikki rituaalit ja yhteisöllisyys niiden ympäriltä. Ei juhlita mitään, ei uskota mihinkään, kaikkea pidetään turhana ja typeränä. Vain ankeus on hyvästä, onnellisuus, yltäkylläisyys ja juhlat turhaa ja väärin. Enää ei tukeuduta toisiin, ei kunnioiteta ketään eikä mitään. Häviäähän näin elämästä kaikki merkitys mielekkyys.

Pitkään ulkomailla Euroopassa asuneena ulkosuomalaisena käyn nykyään harvoin Suomessa. Aiemmin kävin useammin. Se jääkylmä ilmapiiri Suomessa jämähtää jo lentoasemalla vastaan. Ketään ei auteta, kenenkään kanssa ei puhuta. Asiakaspalvelu melkein missä tahansa on epäystävällistä ja töykeää. Ilmeestä jo näkee, että ajattelevat mitähän tuokin tollo haluaa ja mistä lienee tuohon tullut, menisi jo äkkiä pois. Virallisia asioita hoitaessa e

Niin varmaan. Tukehdu sinä kuumuuteesi tulevina kesinä etelässä ja katso, kuinka ystävällisiä ihmiset ovat, kun taistelu resursseista alkaa toden teolla siellä. Me laitamme rautaa rajalle.

Kyllähän täällä vähän sellaista on, että lapsesta asti opetetaan pärjäämään, suoriutumaan ja kilpailemaan. Varmistamaan, että saat sen oman talipallosi tässä kylmässä maassa. Tärkeää on toki sekin, mutta samalla unohdetaan opettaa miten tärkeitä ihmiset ovat toisilleen, miten huomioidaan muita ja miten onni tulee loppujen lopuksi näiden kautta.

Vierailija wrote:

Kannattaa vaihtaa lajia. Käy metsässä kävelyllä, käy uimassa taikka sienestämässä, pyöräile töihin, käy tanssimassa.. tanssi vaikka yksin hyvän musiikin tahtiin! Liikunta ei ole pelkkää salitreeniä tai tuntijumppaa.

Seksi vasta onkin kokonaisvaltaisesti hyvää tekevää liikuntaa. Jos on niin onnekas että on hyvä kumppani siihen.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Uskon tähän täysin, koska kaikki se mihin uskotaan on kadonnut, on sen mukana kadonnut myös kaikki rituaalit ja yhteisöllisyys niiden ympäriltä. Ei juhlita mitään, ei uskota mihinkään, kaikkea pidetään turhana ja typeränä. Vain ankeus on hyvästä, onnellisuus, yltäkylläisyys ja juhlat turhaa ja väärin. Enää ei tukeuduta toisiin, ei kunnioiteta ketään eikä mitään. Häviäähän näin elämästä kaikki merkitys mielekkyys.

Pitkään ulkomailla Euroopassa asuneena ulkosuomalaisena käyn nykyään harvoin Suomessa. Aiemmin kävin useammin. Se jääkylmä ilmapiiri Suomessa jämähtää jo lentoasemalla vastaan. Ketään ei auteta, kenenkään kanssa ei puhuta. Asiakaspalvelu melkein missä tahansa on epäystävällistä ja töykeää. Ilmeestä jo näkee, että ajattelevat mitähän tuokin tollo haluaa ja mistä lienee tuohon tullut, menisi

Jaa. En Helsingissä enkä edes pikkupaikkakunnilla kuin ihan satunnaisesti. Nää kokemukseni ovat Turusta, Tampereelta ja Jyväskylästä. En haluakaan mitään rentoilua vaan asiallista ja ystävällistä asiakaspalvelua, saada kunnollinen vastaus kysymykseen on ylivoimaista siellä. Kaksi kertaa järjestelin kummankin vanhemman hautajaisia - siinä oli pari vuotta välissä -  oli kyllä niin sitkeää ja joustamatonta toimintaa melkein joka paikassa kummallakin kertaa. Kaukaa näkee paremmin, sanoisin. Paikanpäällä ei huomata, ollaan totuttu jäätävyyteen ja epäystävällisyyteen. 

 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Uskon tähän täysin, koska kaikki se mihin uskotaan on kadonnut, on sen mukana kadonnut myös kaikki rituaalit ja yhteisöllisyys niiden ympäriltä. Ei juhlita mitään, ei uskota mihinkään, kaikkea pidetään turhana ja typeränä. Vain ankeus on hyvästä, onnellisuus, yltäkylläisyys ja juhlat turhaa ja väärin. Enää ei tukeuduta toisiin, ei kunnioiteta ketään eikä mitään. Häviäähän näin elämästä kaikki merkitys mielekkyys.

Pitkään ulkomailla Euroopassa asuneena ulkosuomalaisena käyn nykyään harvoin Suomessa. Aiemmin kävin useammin. Se jääkylmä ilmapiiri Suomessa jämähtää jo lentoasemalla vastaan. Ketään ei auteta, kenenkään kanssa ei puhuta. Asiakaspalvelu melkein missä tahansa on epäystävällistä ja töykeää. Ilmeestä jo näkee, että ajattelevat mitähän tuokin tol

Minulta varastettiin kerran kamera Latviassa ja heitettiin ulos baarista jossain muualla, joten tällä logiikalla koko Eurooppa on epäystävällistä. Suomessa sain uuden passin viikossa, joten kaikki argumenttisi kumoutuvat.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Uskon tuohon kans. Pehmeät arvot ja yhteisöllisyys puuttuu kuten etelänmaissa perhe ja suku on tärkeitä ja niihin turvaudutaan. Siellä läheisyys on myös tärkeetä.

Lehdet Suomess on täynnä näitä "Löysin itseni keski-iässä-ahaa-elämys"-tarinoita, joissa ihmiset on löytänyt itsensä omasta itsestään, ei ulkopuolisista materiaaleista, asioista ja ihmisistä.

Pehmeät arvot ja yhteisöllisyys lienee täysin eri asia kuin taikausko/henkisyys.

 

Taikausko ja henkisyys on taas eri asia kuin uskonto.

No uskonto on järjestäytynyttä taikauskoa.

Esim. ev.lut. ytimessä on usko sikiämiseen ilman siittiötä, heräämiseen takaisin eloon kolmen päivän mätänemisen jälkeen jne.jne.

Taikausko ei muuksi muutu, jos taikatarinat kirjaa mies kirjaan ja niihin uskotaan yhdessä muiden taikauskoisten kanssa.

Vierailija wrote:

En usko tuohon. Äitini oli masentunut ja sai psykooseja terapiasta ja lääkkeistä huolimatta. Hän oli kovasti uskovainen, kävi kokouksissa ja sai rukousapua, sielunhoitoa yms. Mikään henkisyys, tuki tms ei auttanut.

Nyt seuraan toista masentunutta naista ja olen muitakin toki nähnyt. Yhteistä kaikille on ollut se, että keväällä kun valo lisääntyy heidän oireensa pahenevat. Sanoisin ,että masennukseen vaikuttaa jotenkin nämä vuodenajat, pimeys/ valoisuus sekä naisilla ikä. Hyvin moni sekoaa ja masentuu yli nelikymppisenä.

Samat ongelmat on yleisiä kaikkialla napapiirillä ja sen tuntumassa.

Ns. arktinen hysteria. Ihmisen sisäinen kello ei kestä tällä alueelle tyypillistä valon vaihtelua. 

Lisäksi meillä on suppeat geenit, rappeumia ja neurologisia sairauksia.