Lue keskustelun säännöt.
Tunnetteko oikeasti sellaista työtöntä, joka laiskuuttaan makaa kotona?
11.10.2023 |
Tunnetteko oikeasti sellaisia työttömiä, jotka kyllä saisivat töitä, jos vain hakisivat, mutta makaavat mieluummin kotona ns. laiskuuttaan ja haluavat vain elää kelan päivärahalla, koska se on mukavaa ja helppoa?
Työttömistä maalataan aina stereotypista kuvaa, mutta en itse ole ikinä tavannut oikeasti tällaista ihmistä. Kaikki, siis kaikki, tuntemani ja tietämäni päivärahaa nostavat pitkäaikaistyöttömät ovat jollakin tavalla sairaita (esim. päihteiden käyttö, masennus, persoonallisuushäiriöt, usein nämä liittyvät yhteen), heikkolahjaisia (kaikkia ei ole diagnosoitu aikoinaan esim. koulussa, mutta on tutuille ilmiselvää) tai heillä on muita sellaisia ongelmia elämässään, että eivät millään lailla kykenisi käymään töissä, eikä heitä kyllä yksikään työnantaja palkkaisi, sillä nämä ongelmat tulevat esiin jo työpaikkahaastattelussa tai viimeistään koeajalla parissa viikossa.
Onko olemassa täysjärkisiä ja täysin työkykyisiä ihmisiä, jotka haluavat olla vuosia työttömänä?
Kommentit (219)
Jos kaikille olisi töitä ja firmat palkkaisivat, niin ei olisi niin paljon työttömiäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen kolme, entisiä datanomiluokan opiskelukavereitani useamman. Nämä ovat henkisesti pikkupoikia aikuisen miehen vartalossa. He eivät näe mitään hyvää tulevaisuudessa eikä heillä ole tavoitteita. Muki on heille aina puolityhjä eikä mitään kannata yrittää, koska siinä voi epäonnistua ja se ilmeisesti on heille suurin pelko se epäonnistumisen pelko. Inho yhteiskuntanormeja kohtaan on suurta. He eivät siedä sitä, että työpaikoista ja parisuhteista on kilpailua, joten päättävät olla ottamatta osaa koko kilpailuun. Ei kuulemma ole voimavaroja edes yrittää vakuuttaa ketään työhaastattelussa, koska aina kuitenkin löytyy se parempi hakija joka valitaan.
Olen kolmekymppinen ja töissä IT-alalla. Itselläni on vähän samat fiilikset kuin näillä syrjäytyneillä kavereilla yhteiskunnasta. Ahdistaa miten kaikesta joutuu kilpailemaan ja koko ajan pitäisi suorittaa.
Tykkään silti siitä rahasta mitä työstä saa, koska se mahdollistaa paremman elintason. Syljettää silti käydä töissä.
Vierailija wrote:
Yksi tuttavaperhe rakennutti talon, kun mies oli työttömänä ansiosidonnaisella. Säästivät kymmeniä tuhansia, kun mies oli raksalla. Kun talo oli valmis, niin töitä löytyi heti. Korkeakoulutettu mies kyseessä.
Tämähän kertoo vain siitä, miten järjetön verokiila Suomessa on. Aiemmin, kun lääkäreillä ei ollut vielä mahdollista tienata tähtitieteellisiä summia keikkailemalla, jopa lääkärille oli edullisempaa hääriä siellä rakennustyömaalla kuin tehdä sama aika omia töitä ja palkata sillä ammattilainen.
Tunnen pari nuorta jotka pian putoavat yhteiskunnan ulkopuolelle koska ei innosta opiskelu eikä työ.
Helppo tukirahatä jättää loukkuun josta on vaikea nousta. Siihen sitten rinnalle usein tulee erilaiset pimeät bisnekset.
Joo, virolaisen kaverin työpaikalla "mestari" (työnjohtaja virolaisittain) puhallutti jokasen kun tuli työmaalle, sitten lopetti sen kun luotti työntekijöihinsä mutta paikalle olikin tullut uusi mestari tuuraamaan ja neljä kärähti et on ottanut huikkaa ja joutui päiväksi kotiin ja sai varoituksen mutta ei potkuja :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne. Työttömiä kyllä tunnen, mutta ne jotka ovat kunnossa haluaisivat kyllä töihin. Aika monella heistäkin on jotain rajoitteita, fyysisiä, mikä rajoittaa työnsaantimahdollisuuksia. Ne jotka eivät halua, ovat alkoholisteja, nistejä tai mt-ongelmaisia.
Työelämä on kovin erilaista sellaiselle joka on siellä vuosia ollut kuin "pahnanpohjimmaiselle". Työttömien kesken on kova kilpailu paskaduuneista. Työt jotka ei vaadi erityistä koulutusta on sellaisia että jos ei ole täydellinen työntekijä otetaan seuraava kokeiluun, kun niitähän riittää.
Esim rakennusalan hommissa aloittelevan ei kannata jäädä kotiin vaikka olisi kuinka kipeä, koska ketään ei kiinnosta miksi et ole vaan se että olet joka aamu paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tuttu myy kannabista vaikka ei itse polta. Hakee isoja määriä ja jää voitolle 7-800€ joka kuukausi. Siinä on ainoastaan se riski et jos poliisi tulee ja ne lähtee niin itse joutuu maksamaan ne ennenkuin saa lisää.
Yhden tiedän lähipiiristä, nelikymppinen mies, ei ole päivääkään elämässään ollut palkkatöissä. Aina on joku syy, miksi töitä ei voi hakea. Esimerkkinä tältä vuodelta vaikka suunnittelemansa pidempi kesäreissu sukulaisissa kauempana ja tyttärensä joka käy hänellä joka toinen viikonloppu, ei voi ottaa riskiä että työvuoro osuisi siihen.
Ei jotenkin ymmärrä, että muillakin on lapsia, jopa ihan kokoaikaisesti ja että tavallisesti ihmiset reissaavat vuosilomillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Nuo mt-ongelmaiset tuskin kuuluvat tähän sakkiin josta avauksessa kysyttiin. Ilman niitä ongelmia heistä voisi ollakin vaikka mihin.
Noita mt-ongelmaisiakin vähän pidetään pumpulissa, monen mt-ongelmaisen elämänlaatu voi kohentua mikäli tekisivät edes osa-aikaista työtä. Jos valvoisi päivät, nukkuisi yöt, päihteet jäisivät, kuuluisivat työyhteisöön ja rahatilanne paranisi voisi tästä olla apua ihan niihin ongelmiinkin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tunnen yhden. On tosin niin moniongelmainen ja elämäntavat päin honkia, että tuskin mihinkään työhön edes pystyisi tai häntä kukaan suostuisi palkkaamaan.
Eli et tunne. Aloittaja kysyi niitä, jotka pääsisivät töihin jos vain haluaisivat. Jos kukaan ei suostu palkkaamaan, ei kuulu joukkoon.
Jos elämäntapojensa takia ei ole työelämään kelpoinen, on se kyllä ihan omaa vikaa. Arkielämä kuntoon niin katsotaan sitten uudestaan, kumpaan joukkoon kuuluu.
Mainitsit myös moniongelmaisuuden. Mitä lie sillä tarkoitatkaan, niin sanana kuulostaa jo siltä, ettei se ainakaan auta elämäntapojen ylläpitämisessä tai palkatuksi tulemisessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Aikoinaan kun olin itse työttömänä pari vuotta, niin kyllä siihen vain oli helppo tottua. En yhtään ihmettele, että siitä on vaikea enää nousta pois. Itsellä oli sellaisia vastuita, että kun ansiosidonnainen loppui niin oli pakko repiä itsensä töihin taas. Monella ei ole sen kummempia vastuita kuin vuokranmaksu.
Itse en kyllä tottunut, en sitten millään. Oli kyllä kaikki maailman aika, mutta mieluummin olen pari kertaa vuodessa lomalla johon on varaakin, kuin työttömänä ja toimettomana kotona. Saipahan ainakin kotitöitä tehtyä, (muuhun ei sitten varaa ollutkaan) mutta kyllä se vain ja ainoastaan tympäisi sekin "jaaha, onkin aika laittaa pyykit taas pyörimään". Ihan liian tuskallisen pitkä aika oli kitkuttaa 11 kk työttömänä, muutamaa pikku keikkaa lukuunottamatta. Ja en koe olevani mikään erityisen reipas suorittaja, vaan sanon, että suurin osa terveistä kokee niinkuin minäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asiassa en tunne ketään, joka voisi varmuudella saavansa töitä jos jää työttömäksi. Edes meidän toimialanjohtajamme ei voi olla asiasta varma, huolimatta pitkästä ja menestyksekkäästä työurasta ja koulutuksesta.
Olen työtön , en juo viinaa, en polttanut tupakkia koskaan. Olen terve ja työkykyinen mutta en ole saanut töitä 10 vuoteen. Nuorena sain vielä töitä mutta kun täytin 40 v niin työn saaminen loppui vaikka on kokemusta eri hommista. En tosiaan ymmärrä miksei töihin pääse koska tykkään tehdä töitä ja olen ahkera. Olin töissä 16 vuotta putkeen, kertaakaan en ollut edes sairaslomalla. Ehkä naamani ei enää miellytä. Minulla olisi hyvät suosittelijatkin ihmisiä joiden työura on 40 vuotta. Ei vaan kelpaa enää mihinkään joten olen vähentänyt työn hakemiustakin.
Mä tiedän yhden joka esittää ideologisesti työtöntä koska se on helpompaa kun myöntää olevansa paskalta haiseva alkoholisti.
Vierailija wrote:
Tunnen. Päihteiden käyttö, holtiton elämäntyyli ja suunnan puute elämältä yhdistää voimakkaasti. Yhteiskunnan (ja joissain tapauksissa läheisten) pitäisi pelastaa, kun ei osata kantaa vastuuta itsestä.
Tunnen myös niitä jotka kovasti haluaisivat työelämään mutta iän, terveydentilan, vanhentuneiden pätevyyksien yms. takia on kovin vaikeaa päästä töihin, ainakaan täysipäiväiseen.
Vituttaa näiden jälkimmäisten puolesta, että ideologisesti laiskottelevien takia tukia leikataan jatkuvasti ja työkkärit, työnhaut sun muut tukkiutuvat niistä joilla ei edes aikomustakaan ole työllistyä.
Paitsi että tähän mennessä ne ketkä eivät ole halunneetkaan työllistyä, ovat olleet sossun asiakkaita, ja töitä haluavat työkkärin. Mutta nyt kaikki pienituloiset putoaa sossun puolelle, koska normituilla ei enää pärjää. Byrokratia ei siitä vähene kun kaikkien tulot syynätään läpi joka kuukausi. Luultavasti päätöksiä odotellessa saa mennä marketin eteen kerjäämään, heti kun alupalkatulta työvuoroltaan kerkeää.
Jokainen pitkäaikaistyötön on tällainen.
Tunnen yhden, joka roikkui ansiosidonnaisella aivan maksimiajan hakematta ollenkaan töitä, ainakaan tarkoituksenmukaisesti. Tuon ajan nautti elämästä, harrasti ja matkusteli. Ihmeen kaupalla työllistyi heti halutessaan, kun oli putoamassa pois ansiosidonnaiselta.
Muuten kyllä kaikki tuntemani ns. elämäntapatyöttömät kärsivät enemmän tai vähemmän erilaisista mt-häiriöistä, eikä ole millään lailla realistista, että heistä mitenkään saataisiin leivottua työssäkäyviä veronmaksajia.
Joo, kaksi. Ja noissa tapauksissa on parempikin että eivät mene mihinkään töihin koska niistä olisi työnantajille enempi haittaa kuin hyötyä. Nämä kaksi asuvat 150 km päässä toisistaan.