Nainen, miksi olet sinkku?

Silleen tämä elämä on mennyt. Ei kaikkea voi itse päättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se sieltä tulee taas kun on tullakseen:)

Mistä?

No siitä että tutustuu johonkin jonka kanssa se tulee.

ei kiinnosta, miehet on niin nähty. Olen saanut jo olla 20 vuotta itsekseni, joten en jaksa vaivautua

Olen introvertti ja kaipaan omaa tilaa (toki tykkään myös vastapainosta). En tiedä olisiko parisuhde mun juttu, en oo kokeillut. Joku viikonloppupoikaystävä vois toimia. Tutkimusten mukaan oliko se nyt avioliitto vai parisuhde (anyway) lyhentää naisten elinikää ja lisää miesten. Mutta suurin syy; vielä ei oo tullut vastaan sitä tyyppiä, jonka matkaan olisin lähtenyt. Ehkä se on vielä jossain, ehkä ei. Tykkään itsenäisestä elämästä, mut toisinaan halikaveri olis kiva.

N31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut vastaan miestä, joka olisi pitänyt minusta tarpeeksi ja josta minä olisin pitänyt tarpeeksi.

t. Melkein 60 v.

Näin minullakin. Kumppaninhan pitäisi olla ihminen jonka kanssa sulaudut fyysiseen yhteyteen eikä hänen läheisyytensä tunnu oudolta tai inhottavalta, eli sellainen jonka kanssa haluat olla seksuaalisessa kanssakäymisessä ja haluat olla sitä usein ja säännöllisesti, haluat sen toisen ruumista kaikin tavoin ja hän myös minun ruumiistani ja minua kaikin tavoin.

Lisäksi henkisesti täytyy synkata ja olla esim. yhteneväinen huumorintaju, elämänarvot ja elintavat suurilta linjoiltaan.

Ja tietysti molemminpuolinen halu ja tahto elää yhdessä ja jakaa elämänsä toisen kanssa, olla pelkän minän sijaan ME.

Onko siis joku ihmettelyn aihe, jos kaikki maailman ihmiset eivät tuollaista ihmistä koskaan kohtaa? :D

T: ikisinkku N30 (ikisinkku eli nolla parisuhdetta takana)

No niinpä. Kyllähän varmasti jokainen nainen halutessaan saa jonkun ukon raiszcaamaan itseään joka ilta ja sottaamaan ja loisimaan omaan huusholliinsa, ei siitä ole kyse.

Mutta aitoa rakkautta ei niin vain hankita.

Kyllä ihan hyvänkin miehen suurin osa perusfiksuista hyväntahtoisista naisista saa, ei tuollaiset huonot miehet mikään normi ole.

Mutta kun pitäisi olla se fyysinen ja henkinen yhteys, niin menee jo hankalammaksi.

Maailmahan on täynnä ihan mukavia ja fiksuja ihmisiä, mutta harvan kanssa naurattaa sen kummemmin samat jutut, haluttaa säännöllinen seksi yms.

En kelpaa miehille muuhun kuin seksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolet elämästä on mennyt sairastellessa. Väärä lääkitys tai ilman lääkitystä. Erilaisia vitamiinien puutostiloja, jotka ovat tehneet väsyneeksi. Omaishoitajuus ja yksinhuoltajuus. Identiteettikriisi ja lapsuuden traumoja. 

Jokohan olisin valmis parisuhteeseen?

Mietin, kuinka ihanaa olisi seurustella. Jakaa arkea ja tehdä yhdessä asioita. Harrastaa seksiä. Rakastua ja rakastaa.

Haavemaailma 😕

Koska en halua jatkuvasti keskittyä ulkonäkööni. Miehet haluavat kauniin naisen, laitetun, ja minä viihdyn luonnollisena.

En halua teeskennellä olevani muuta kuin olen. En varsinkaan halua leikkiä tyhmää ja avutonta, jotta miehen itsetunto ei kärsisi. Minulla on ihan tarpeeksi oikeitakin heikkouksia.

Enkä halua panostaa kaikkea parisuhteeseen, joka ei viime kädessä merkitse toiselle mitään. Voin antaa kaiken rakkauteni, tukeni ja uskollisuuteni, mutta mies heittää minut menemään heti, jos saa nuoremman ja kauniimman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KOSKA SUOMALAISET MIEHET OVAT NAISVIHAAJIA!!!

Tee meille miehille palvelus ja pysy incelinaisena hautaan asti.

Incel? Eiköhän tuollekin naiselle tuputeta kullia ovista ja ikkunoista :D voluntarily celibate tarkoitat siis varmaan.

Olen eri enkä todellakaan mikään miesvihaaja tai muutoinkaan katkera tai kyyninen, mutta ei minulle ainakaan missään kukaan ole kulllia tuputtanut!

Ei kaverillanikaan ole ollut tuollaista, että kulllia tuputettaisiin :D

Lähestyjiä toki aina välillä, varmaan niiltä saisi myöhemmin seksiäkin jos hyvin käy ja miehen kiinnostus säilyy.

Ette taida Tinderissä olla? Minulle sitä tuputetaan niin deittisovelluksissa kuin facebookissa ja instagramissakin. Ei tarvitse edes seksikkäitä kuvia olla.

En ole löytänyt miestä joka pystyisi parantamaan elämänlaatuani.

Isi kohteli kuin prinsessaa, sain opiskella akateemisen ammatin vanhempien avokätisellä tuella ja nyt sitten nautiskeleen elämästä ja katson jos joku tarpeeksi hyvä mies sattuisi kohdalle. Jos ei niin ainahan voi matkustella ja maistella viinejä...

En kelpaa miehille :(

Koska haluan viettää jonkin aikaa yksinäni parantuakseni eksän jättämistä haavoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut vastaan miestä, joka olisi pitänyt minusta tarpeeksi ja josta minä olisin pitänyt tarpeeksi.

t. Melkein 60 v.

Näin minullakin. Kumppaninhan pitäisi olla ihminen jonka kanssa sulaudut fyysiseen yhteyteen eikä hänen läheisyytensä tunnu oudolta tai inhottavalta, eli sellainen jonka kanssa haluat olla seksuaalisessa kanssakäymisessä ja haluat olla sitä usein ja säännöllisesti, haluat sen toisen ruumista kaikin tavoin ja hän myös minun ruumiistani ja minua kaikin tavoin.

Lisäksi henkisesti täytyy synkata ja olla esim. yhteneväinen huumorintaju, elämänarvot ja elintavat suurilta linjoiltaan.

Ja tietysti molemminpuolinen halu ja tahto elää yhdessä ja jakaa elämänsä toisen kanssa, olla pelkän minän sijaan ME.

Onko siis joku ihmettelyn aihe, jos kaikki maailman ihmiset eivät tuollaista ihmistä koskaan kohtaa? :D

T: ikisinkku N30 (ikisinkku eli nolla parisuhdetta takana)

Hienosti sanottu. Ne vähäiset kokemukset mitä minulla parisuhteista on niin ongelma oli juuri se, että minä ajattelin "me" ja mies ajatteli meitä erillisinä. Mulla oli sellainen tunne jatkuvasti ettei se mies mua oikeasti edes tarvitse. Tai että paikallani voisi ihan hyvin olla joku toinen. Mitenkään erityinen en ollut. Alussa syytin itseäni epävarmuudesta, mutta kyllä se alkoi näkyä ihan kaikessa mitä mies tekee/jättää tekemättä, ettei minuun välitetä panostaa ollenkaan. Mitä järkeä on alkaa parisuhteeseen sellaisen naisen kanssa joka ei merkitse sulle mitään?

Mutta ilmeisesti miehillä se menee niin, että mies hyötyy aina (hyvästä) naisesta, vaikka se nainen olisikin tunnetasolla heille aivan yhdentekevä. Erotakaan eivät olisi millään halunneet. Sitten kuitenkin eron jälkeen samantien uutta naista metsästämässä. Minä olin se jolla kesti vuosia nuolla haavojani koska ei ne suhteet mulle ollut pelkkää leikkiä. Erota piti kuitenkin, itsesuojelun takia.

Joten: ei ikinä miestä elämääni, ellei joku ihan aidosti rakastu minuun. Enkä hirveästi viitsi laskea sen varaan koko elämääni, varmaan lottovoittokin on todennäköisempää. Joten on vain turvallisempaa keskittyä ihan muihin asioihin kuin miehet. Elämä on ihan tarpeeksi kovaa muutenkin.

En ole varmaan ikinä sanonut olevani sinkku. Viimeksi kun joku kysyi olenko parisuhteessa vastasin että asun yksin.

Kun piti terveystietolomakkeessa taksia siviilisääty, laitoin naimaton.

Koska viihdyn yksin, tykkään nukkua yksin (koira sopisi kainaloon, nyt ei ole), en halua lapsia, en halua siivota muiden sotkuja (paitsi sen koiran), en halua riitoja, en toisen sukulaisia. Olen ollut parisuhteessa ja asunut yhdessä, se on niin nähty, ei ole mun juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KOSKA SUOMALAISET MIEHET OVAT NAISVIHAAJIA!!!

Tee meille miehille palvelus ja pysy incelinaisena hautaan asti.

Incel? Eiköhän tuollekin naiselle tuputeta kullia ovista ja ikkunoista :D voluntarily celibate tarkoitat siis varmaan.

Olen eri enkä todellakaan mikään miesvihaaja tai muutoinkaan katkera tai kyyninen, mutta ei minulle ainakaan missään kukaan ole kulllia tuputtanut!

Ei kaverillanikaan ole ollut tuollaista, että kulllia tuputettaisiin :D

Lähestyjiä toki aina välillä, varmaan niiltä saisi myöhemmin seksiäkin jos hyvin käy ja miehen kiinnostus säilyy.

Ette taida Tinderissä olla? Minulle sitä tuputetaan niin deittisovelluksissa kuin facebookissa ja instagramissakin. Ei tarvitse edes seksikkäitä kuvia olla.

Olen ollut Tinderissä kyllä, ja profiilit on Facebookissa ja Instagramissa ollut myös.

Sama kokemus myös kavereilla, ei meille mitään kullintuputusviestejä tule tai muutenkaan miehiltä viestejä sen kummemmin.

Saisin poikaystävän, mutta haluan miehen, joka rakastaa mua ja myös näyttää sen. Pelkkä hengailu ei enää riitä.

Koska en löydä miestä, jolla ei olisi tarvetta kertoa minulle, miten olisi halunnut olla naisten keskuudessa suositumpi, "vitsinä vaan" toki...

Nytkin juttelin tovin deittiapissa lupaavan oloisen miehen kanssa, ajattelin jo ehdottaa tapaamista, mutta sitten tämä jo vitsailikin miten olisi kiva deittailla nuorempia naisia.

Silleen ok.

Olen outo ja mt-ongelmainen joskin kaunis nainen. En löydä ihmistä joka olisi samalla aaltopituudella ja jota kohtaan tuntisin halua. Kaverisuhteeseen en ala. Ne ihmiset joiden kanssa bondaa, bondaa kaverimielessä. Ne ihmiset joista muussa mielessä kiinnostun, torjuu mut. Ja oikeastaan pitäisi lisätä kriteerilistaan että miehelläkin olisi parempi olla mt-haasteita. Normo ei ymmärrä hullua. Vaikka siis nämä haasteet ei kyllä mun kohdalla näy päälle päin. Mutta kuitenkin. Moni asia vaikuttaa. Siksi vihaan sitä kun ihmetellään että miten kaunis nainen voi olla sinkku. Enkä halua ylpeillä. Objektiivisesti ottaen olen keskivertoa kauniimpi. Mallintöitäkin tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Koska viihdyn yksin, tykkään nukkua yksin (koira sopisi kainaloon, nyt ei ole), en halua lapsia, en halua siivota muiden sotkuja (paitsi sen koiran), en halua riitoja, en toisen sukulaisia. Olen ollut parisuhteessa ja asunut yhdessä, se on niin nähty, ei ole mun juttu.

Minäkin kokeilin, ei ollut minun juttu. Ehkä joku sellainen suhde missä asuttaa erillään ja pidetään omat jutut. Tuntuu vain että ikäiseni miehet haluaa sitä yhdessä asumista ja jatkuvaa yhdessäoloa. Olen ymmärtänyt että sitten vanhempana on tavallisempaa ettei muuteta yhteen, ehkä katselen sitten joskus tulevaisuudessa haluanko uutta parisuhdetta vai en.