Miksi "iäkkäämmät" äidit herättävät joissain niin suurta ärtymystä?
Täälläkin esimerkiksi nelikymppisenä äidiksi tulleiden keskusteluissa tullaan ihmettelemään "mummoäitejä" ja taivastelemaan miten "minä en ainakaan olisi tuossa iässä enää jaksanut". Ok, sinä et ymmärrettävästi ehkä olisi enää jaksanut jos olet viimeiset 15 vuotta elänyt lapsiperhe-elämää. Sinä näet asiat niiden väsyneiden äitiaivojesi suodattamana. Tilanne voi olla täysin eri henkilöllä joka on koko elämänsä saanut nauttia vapaudesta, levosta, pystynyt keskittymään omaan hyvinvointiin, on fyysisesti ja psyykkisesti vahvassa kunnossa ja saanut rakennettua vuosien varrella hyvän taloudellisen tilanteen sekä laajan tukiverkoston. Sellainen nelikymppisenä äidiksi tuleva voi olla elämänsä kunnossa tulemaan ensimmäistä kertaa vanhemmaksi. Ei tietenkään jo vuosia vaipparallissa ja univeloissa elänyt saman ikäinen pysty näkemään asiaa samalla tavalla vaan toisten elämää katsotaan omasta kokemusmaailmasta käsin.
Muutenkin on todella typerää arvottaa kenenkään vanhemmuutta iän perusteella. Toisille sopii vanhemmaksi tuleminen 25-vuotiaana, toisille se ei sovi ollenkaan. Vanhemmaksi tulemisessa ei myöskään voi sokeasti tuijottaa vain biologiaa. Se on tärkeää tiedostaa, mutta ei ole vastuullista alkaa kaksikymppisenä hankkimaan lapsia ellei koe muulla tavoin olevansa siihen valmis. Vanhemmuus on muutakin kuin biologiaa. Ja joillekin oikein hetki tulla vanhemmaksi on myöhemmin kuin toisilla.
Kommentit (214)
Se nyt on ihan sama minkä ikäisenä saat lapsen, niin aina se on jonkun mielestä väärä ikä.
Javaikka olisit kuinka hyvä ja huolehtiva äiti, niin aina joku paheksuu. Jos ei muuten, niin sitten olet ylihuolehtiva.
Tai jos hoidat lasta kotona olet miehesi tuloilla elävä laiska loinen. Tai jos olet töissä, olet rahanahne ja laiska, kun et hoida itse lastasi.
Kertoo lähinnä näiden arvostelijoiden kapeasta maailmankuvasta ja ilkeämielisestä luonteesta, ei muusta.
Minusta on surullista, että etenkin naisilla on taipumus arvostella toisiaan. Miksei voisi suhtautua kannustavasti ja ymmärtää erilaisia elämäntilanteita? Poljetaan alas ja syyllistetään. Tyytymättömyydestä itseen ja omaan elämään sellainen kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka "mummottelevat" 40-vuotiaita ovat ylilaudan pentuja. Ne kun valuvat nyt tänne. Nämä vajaat parikymppiset jostain syystä kuvittelevat että 20v on keski-ikä nykyään vaikka kansa elää vanhemmaksi kuin koskaan aikaisemmin.
Varmaankin näin. Miksi ne jonnet muuten tunkee tänne eivätkä pysy ylilaudalla? Ovat aika rasittavia keskustelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttävät tietyt nelikymppiset minä ensin -äidit (usein uraa tehneitä ja hyvissä asemissa). Heillä on tapana käyttää kyynärpäitä ja vaatia kaikki tänne heti ja nyt, ovat kovin omanarvontuntoisia ja kovia valittamaan. Nuoremmissa äideissa ei tällaista juuri ole.
Hyvässä asemassa olevat ihmiset ylipäätään ottavat asioita puheeksi, valittavat ja pitävät kiinni oikeuksistaan. Onpa ärsyttävää, kun ei voi jyrätä ja kusettaa.
Tämä!
Joskus on oikein vaatia. Esimerkiksi terveydenhoidossa asiakas yritetään usein epäreilusti jyrätä ja sivuuttaa, ja sekös henkilökuntaa ärsyttää, että töissä taistelemaan tottunut taistelee myös siellä terveyskeskuksessa, eikä alistukaan.
Nimenomaan äitiydessä ei pidä olla kynnysmatto ja yrittää miellyttää kaikkia alistuen. Se ei ole lapsellekaan hyvä malli, ei ollenkaan. Suomessa vaan kuitenkin suositaan alistumista.
Sekin on muuten jännä huomata, että miehet eivät kohtaa yhtään samanlaista arvostelua tässäkään asiassa kuin naiset. Mielestäni on järkyttävää minkälainen susi nainen voi toiselle naiselle olla ja kaikkein pahimpia lynkkaajia ovat juuri äidit toisille äideille. Kaikkein ilkeimpiä, empatiakyvyttömimpiä ja kapeakatseisimpia toisia kohtaan ovat äidit. Aika järkyttävää minusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se minua ärsytä, mutta harmittaa lapsen puolesta. Sanokaa mitä sanotte, mutta ei ole todellakaan kivaa, kun on iäkkäät vanhemmat. Siinä ei ole mitään hyvää. Olen tämän monen suusta kuullut, jolla näin on.
Se on tietynlaista itsekkyyttä haluta lapsi vanhempana miettimättä lapsen parasta.
Lapsen haluaminen on aina itsekästä, missä iässä tahansa. Lapsi halutaan omista itsekkäistä syistä kaiken ikäisenä. Lapsen parasta on nimenomaan se, että vanhemmaksi halutaan silloin kun siihen oikeasti koetaan olevan valmiita, oli ikä mikä hyvänsä.
Tämä on täysin totta ja monen hankalaa ymmärtää. Sanoi biologia mitä tahansa niin aina ei todellakaan ole lapselle parasta syntyä äidin ollessa 25-vuotias. Biologia ja ikä on vain yksi huomioitava näkökulma, on paljon muitakin asioita joita täytyy ottaa huomioon.
Lehti kertoo, että
Susanna Laine häpesi nuorena äitiään, joka oli vanhempi kuin kaveriensa äidit. Äiti oli 38- vuotias saadessaan Susannan.
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttävät tietyt nelikymppiset minä ensin -äidit (usein uraa tehneitä ja hyvissä asemissa). Heillä on tapana käyttää kyynärpäitä ja vaatia kaikki tänne heti ja nyt, ovat kovin omanarvontuntoisia ja kovia valittamaan. Nuoremmissa äideissa ei tällaista juuri ole.
Mä taas ihmettelen tätä ajatusta, että nainen ja varsinkin äiti on jotenkin huono, jos vaatii asioita, on omanarvontuntoinen ja valittaa epäkohdista.
Mielelläni näkisin, että kaikki naiset alkaisivat tekemään tätä eli pitämään omia puoliaan, kuten miehet ovat aina tehneet.
Naisia on alistettu, koska eivät vaadi ja hyväksyvät kaikkea huonoa.
Hyi teitä! Pitäkää puolenne!
T. 41v uraäiti, joka on omanarvontuntoinen ihan syystä ja vaatii sen minkä ansaitsee!
Ei minulle kukaan sanonut ainakaan mitään negatiivistä kun tulin äidiksi kypsemmässä iässä.
Vierailija kirjoitti:
Ei minulle kukaan sanonut ainakaan mitään negatiivistä kun tulin äidiksi kypsemmässä iässä.
Aika harvoin näitä sanotaan päin naamaa.
Kertoo kyllä jostain, jos joku on isoäiti nelikymppisenä. Harvemmin mitään korkeakouluväkeä. Ohis.
Olen näin nelikymppisenä kylöä edelleen äiti aikuiselle lapselleni🧐
Vierailija kirjoitti:
En oo ikinä kyllä törmännyt tällaseen..
Irl en. Palstalla kyllä. Ystävieni lapset ovat syntyneet noin 28-44 v. äideille. Ei siinä kyllä ketään ole ihmetelty.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kyllä jostain, jos joku on isoäiti nelikymppisenä. Harvemmin mitään korkeakouluväkeä. Ohis.
Ja kas, tässä sama dissaus, mutta toisin päin!
Kuten näette, on ihan sama milloin ne lapset tekee, aina on joku päätään rääpimässä 😂
Vierailija kirjoitti:
Sekin on muuten jännä huomata, että miehet eivät kohtaa yhtään samanlaista arvostelua tässäkään asiassa kuin naiset. Mielestäni on järkyttävää minkälainen susi nainen voi toiselle naiselle olla ja kaikkein pahimpia lynkkaajia ovat juuri äidit toisille äideille. Kaikkein ilkeimpiä, empatiakyvyttömimpiä ja kapeakatseisimpia toisia kohtaan ovat äidit. Aika järkyttävää minusta.
Jos ystäväpiirissäsi on tällaista, niin kannattaa lähteä pois. Ei kaikki naiset ole tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sillä, joka sanoo "minä en ainakaan olisi tuossa iässä enää jaksanut" on ollut vaikeat lapset tai vaikea elämä, ja sillä jolla on 40v. äitinä helppoa, voi olla helpot lapset ja niin pienet ettei ole kummempia murheita ehtinyt vielä olla. Eli puhuu ihan totta, ettei olisi vanhempana ainakaan jaksanut kun nuorenakin oli rankkaa. Noin yleisesti ottaen, eiköhän se ole itsestään selvää, että nuorena jaksaa fyysisesti ja psyykkisesti enemmän, mutta vanhempana voi olla taloudellisesti helpompaa.
Toisaalta, se joka niin sanoo, tietää mitä on tulossa. Eli puhuu kokemuksen rintaäänellä.
Nelikymppinen alkaa olla jo mummo kamaa. Parikymppisenä jaksaa touhuta ja leikkiä lasten kanssa ihan eri tavalla kuin joku hikinen yli nelikymppinen vaihdevuosissa.
Suomen tunnetuin "iäkäs" äiti, on varmaankin SDP:n puoluesihteerin Antti Lindmanin aviopuoliso, joka synnytti yhteisen lapsen 54-vuotiaana.
Tästä nimenomaisesta pariskunnasta en tiedä. Mutta yleisestiottaen lahjamunasolun käyttö mahdollistaa raskauden vanhempanakin.
Mä olen varmaan ääneenkin sanonut että MINÄ en enää jaksaisi vauvaa hoitaa, olen lapseni jo aikuiseksi kasvattanut ja raskasta työtä tehnyt. Olen 40v ja tunnen oloni lähinnä varjoksi. Olen vanha. Se ei kuitekaan tarkoita että muiden pitäisi kokea olonsa samaksi. Ei samaa ikäryhmää olevat ole mikään samis joukko.