Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi "iäkkäämmät" äidit herättävät joissain niin suurta ärtymystä?
07.10.2023 |
Täälläkin esimerkiksi nelikymppisenä äidiksi tulleiden keskusteluissa tullaan ihmettelemään "mummoäitejä" ja taivastelemaan miten "minä en ainakaan olisi tuossa iässä enää jaksanut". Ok, sinä et ymmärrettävästi ehkä olisi enää jaksanut jos olet viimeiset 15 vuotta elänyt lapsiperhe-elämää. Sinä näet asiat niiden väsyneiden äitiaivojesi suodattamana. Tilanne voi olla täysin eri henkilöllä joka on koko elämänsä saanut nauttia vapaudesta, levosta, pystynyt keskittymään omaan hyvinvointiin, on fyysisesti ja psyykkisesti vahvassa kunnossa ja saanut rakennettua vuosien varrella hyvän taloudellisen tilanteen sekä laajan tukiverkoston. Sellainen nelikymppisenä äidiksi tuleva voi olla elämänsä kunnossa tulemaan ensimmäistä kertaa vanhemmaksi. Ei tietenkään jo vuosia vaipparallissa ja univeloissa elänyt saman ikäinen pysty näkemään asiaa samalla tavalla vaan toisten elämää katsotaan omasta kokemusmaailmasta käsin.
Muutenkin on todella typerää arvottaa kenenkään vanhemmuutta iän perusteella. Toisille sopii vanhemmaksi tuleminen 25-vuotiaana, toisille se ei sovi ollenkaan. Vanhemmaksi tulemisessa ei myöskään voi sokeasti tuijottaa vain biologiaa. Se on tärkeää tiedostaa, mutta ei ole vastuullista alkaa kaksikymppisenä hankkimaan lapsia ellei koe muulla tavoin olevansa siihen valmis. Vanhemmuus on muutakin kuin biologiaa. Ja joillekin oikein hetki tulla vanhemmaksi on myöhemmin kuin toisilla.
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
En oo ikinä kyllä törmännyt tällaseen..
Tiktokissa olen nähnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei aiheuta erityistä ärtymystä. Herättää pikemmin kysymyksiä siitä, miksi tuo nainen odotti niin kauan. Joskus olen myös hieman hämmentynyt, koska en ole varma onko pienten lasten kanssa kulkeva keski-ikäinen nainen äiti vai isoäiti.
Joillekin tuntuu olevan vaikeaa käsittää, ettei lapsia voi aina tehdä silloin kun itse päättää.
Ikä on sivuseikka, olennaista on että elämäntilanne on riittävän tasapainoinen ja vanhempi kokee olevansa valmis lapseen. Oli se sitten 20 tai 40-vuotiaana.
Tuo on pientä siihen arvosteluun verrattuna kun 50-60 vuotias mies tekee perheen alle kolmekymppisen naisen kanssa. Siinä arvostellaan niin miestä kuin sitä naistakin.
Ei ärsytä. Itse olen 36, ja lapseni 10v., enkä enää lähtisi uudelle kierrokselle missään nimessä (en tätä tietenkään ääneen sano). Mutta samanikäisenä kun lapseni sain, saattoi joku samaan tapaan ajatella, ettei ikinä hankkisi lasta niin nuorena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on pientä siihen arvosteluun verrattuna kun 50-60 vuotias mies tekee perheen alle kolmekymppisen naisen kanssa. Siinä arvostellaan niin miestä kuin sitä naistakin.
Tuohon vielä se että jos se nainen on aasialainen niin miestä pidetään ihan pohjasakkana ja hyväksikäyttäjänä vaikka parin välillä olisi rakkauttakin.
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppinen alkaa olla jo mummo kamaa. Parikymppisenä jaksaa touhuta ja leikkiä lasten kanssa ihan eri tavalla kuin joku hikinen yli nelikymppinen vaihdevuosissa.
Voi olla että fyysisesti olisi jaksanut vähän paremmin leikkiä ja touhuta, mutta eri asia kiinnostaako se siinä iässä tai pystyykö olemaan henkisesti läsnä. Ei se fyysinen jaksaminen ainoastaan riitä. Minua ainakaan ei ikävuosina 20-30v millään tavalla olisi kiinnostanut lapsen kanssa oleminen vaan kyllä silloin oli ihan muut kiinnostuksenkohteet. Sen sijaan nyt 35+ iässä muuta elämää on saanut jo elää tarpeeksi jolloin voi vain rauhassa keskittyä lapseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun äiti oli 42 ja isä 44 kun saivat minut ja kyllä heitä tietenkin kapsen vertasi kavereiden nuorempiin vanhempiin. Itse päätin hankkia lapset nuorena sen vuoksi. Mutta jokanen tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Ei se minua ärsytä, mutta harmittaa lapsen puolesta. Sanokaa mitä sanotte, mutta ei ole todellakaan kivaa, kun on iäkkäät vanhemmat. Siinä ei ole mitään hyvää. Olen tämän monen suusta kuullut, jolla näin on.
Se on tietynlaista itsekkyyttä haluta lapsi vanhempana miettimättä lapsen parasta.
Olin 21kun isäni kuoli sairastettuaan 4 vuotta.Seuraavana vuonna äitiini tuli syöpä.Vit tu meni paskaks koko nuoruis ja opiskelutkin kärsi.Silti suru ja ahdistus vanhemmistani oli aivan kauhea.pls tehkää lapset nuorena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvostelijat eivät välttämättä tiedä, mitä syitä on sille, että nanen saa lapsen yli nelikymppisenä. Me aloitimme yrittää lasta, kun olin 32. Lopulta, useiden lapsettomuushoitojaksojen ja parin vakavan sairauden jälkeen lapsi syntyi, kun olin 42.
Itse en ole koskaan ymmärtänyt tällaista arvostelua. Esim.virolainen huippumalli Carmen Kass sai ensimmäinen lapsensa 46-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tulin äidiksi 34v ja vielä toisen kerran ennen nelikymppisiä. Tunnen myös 20+ ja 40+ äidiksi tulleita. Ei ole kumminkaan päin mulle iso juttu. Oma ikäni oli hyvä, olin ehtinyt opiskelemaan ja olemaan hetken työelämässä.
Ovat usein sellaisia "Ei se meidän Joel..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on pientä siihen arvosteluun verrattuna kun 50-60 vuotias mies tekee perheen alle kolmekymppisen naisen kanssa. Siinä arvostellaan niin miestä kuin sitä naistakin.
ja on syytäkin.
Mun kaveri sai lapsen 48v ja on ihan puhki 2v uhmiksen kanssa. Valvominen on myös ottanut koville.
Ollaan saman ikäisiä ja itsellä aikuiset lapset, eletään ihan erilaista elämää. Kiva tehdä lasten kanssa kaikenlaista. Käydä festareilla, harrastamassa yhdessä jne.
Vierailija kirjoitti:
Mun kaveri sai lapsen 48v ja on ihan puhki 2v uhmiksen kanssa. Valvominen on myös ottanut koville.
Ollaan saman ikäisiä ja itsellä aikuiset lapset, eletään ihan erilaista elämää. Kiva tehdä lasten kanssa kaikenlaista. Käydä festareilla, harrastamassa yhdessä jne.
Oletko kysynyt häneltä miksi sai lapsen tuon ikäisenä? Moni ei saa lapsia sormia napsauttamalla, osalla kestää löytää sopiva puoliso ja osa taas ei edes halua lapsia ennen kuin vasta kypsemmällä iällä. Ei siltikään, vaikka edessä olisi sitten se raskas lapsen uhmaikä kun itselläkin on jo ikää.
Vierailija kirjoitti:
Mun kaveri sai lapsen 48v ja on ihan puhki 2v uhmiksen kanssa. Valvominen on myös ottanut koville.
Ollaan saman ikäisiä ja itsellä aikuiset lapset, eletään ihan erilaista elämää. Kiva tehdä lasten kanssa kaikenlaista. Käydä festareilla, harrastamassa yhdessä jne.
Mulla 43v:na yövalvomista ja taaperon uhmaikä, on tietty raskasta, mutta en vaihtaisi. Olisi ollut raskasta nuorempanakin ja olen edelleen fyysisesti hyvässä kunnossa. Jos pitäisi valita otanko vapaan nuoruuden ja pienen lapsen vanhemmuuden tässä iässä vai nuoruuden kiinni vanhemmuudessa, valitsisin ehdottomasti nykyisen vaihtoehdon. En vaihtaisi mihinkään vapaata nuoruuttani, silloin todennäköisesti ne uhmaiät ja yövalvomiset olisi olleet henkisesti mulle huomattavasti vaikeampia, kun mielenkiinto oli muualla eikä elämänkokemusta ollut.
Minusta tuntuu, että nuoria äitejä tuomitaan eikä vanhoja. Itse sain ekan 23v ja olin ihan kyllä töissä käyvä silloin...
Itselle on ihan sama milloin ihmiset lapset hankkii, mutta onhan se fakta että kaikki ei tule enää 40v raskaaksi ja jopa yli kolmasosa raskauksista menee siinä iässä kesken.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu, että nuoria äitejä tuomitaan eikä vanhoja. Itse sain ekan 23v ja olin ihan kyllä töissä käyvä silloin...
Itselle on ihan sama milloin ihmiset lapset hankkii, mutta onhan se fakta että kaikki ei tule enää 40v raskaaksi ja jopa yli kolmasosa raskauksista menee siinä iässä kesken.
Moni tulee raskaaksi ja saa terveen lapsen tuossa iässä, osa ei. Samoin esim. parikymppisissä lapsia saavissa on isommalla todennäköisyydellä vanhemmat huono osaisia ja elämä epätasapainossa. Osalla siis. Tarkoitan tällä sitä, että puolensa on kaikessa.
Alue: Aihe vapaa
Ei meilläpäin, ärsytä ketään , meitä naapurustossa muutama n 40v lapset saaneet, ei ongelmia.