HS: Miesten lapsettomuus maailman kovinta Suomessa

Lasten kasvattaminen ja elättäminen vaatii paljon aktiivisuutta, reippautta, kunnollisuutta, positiivista asennetta.

Tämä koko keskustelu on ihan turha siinä mielessä, että pitäisi miettiä, mitä isän tulee olla. Eikä jankata vaan, että miesten pitäisi ryhtyä isäksi. Minkälaisen isän itse haluaisi? Haluaisiko negatiivisen ja laiskan vai reippaan ja positiivisen?

Jos on yhtään elämänkokemusta, nainen tietää kyllä, miten haluttomia useimmat miehet ovat näkemään vaivaa muuten kuin töidensä ja harrastustensa suhteen. Naiset ovat valikoivia ihan syystä, niin sen kuuluukin mennä. Asia ei liity ulkonäköön tai rahaan. Vastuulliset ja hyväitsetuntoiset "mukava poliisi" -tyyppiset miehet kyllä revitään käsistä, vaikka mikä olisi ulkonäkö tms.

Kyllä siihen on ihan syynsä, että suuri osa miehistä ei päädy isiksi. Kyllä naiset huomaavat hyvin nopeasti, kenestä tulisi hyvä isä. Miesten tulee nyt katsoa peiliin tässä asiassa.

Vaihtoehtohan reippaudelle isänä on se, että mies elättää pääosin perheensä, mutta suomalaiset eivät halua tätä. Kumpi parempi? No en tiedä, mutta eihän tämä suomalainen perhefilosofia näytä toimivan ollenkaan.

Useimmat naiset ovat halukkaita hankkimaan lapsia kyllä, jos rakastuvat vastuulliseen ja reippaaseen mieheen. Siinä ei ole mitään väliä kaljulla tai pituudella.

-Kapanteri.- kirjoitti:

Usein mies on vanhempi, mikä on huonompi tilanne. Vanha ukko voi olla myöhemmin raskas  omaishoidettava.

Jos ei nyt mennä mihinkään Dannymeininkeihin vaan ollaan n. 10 vuoden sisällä, niin ei kannata ottaa stressiä, että ehkä joskus 40v. kuluttua olisi omaishoidettava. Todennäköisyys ei mitenkään valtava ole (ihmiset vanhenee ja sairastaa eri lailla -> oletkin ehkä itse se hoidettava, voi ero tulla, kuolema korjata yms.).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole kohdannut miestä, joka oma-aloitteisesti hoitaisi puolet kotitöistä. En viitsi hankkia lapsia tuollaisten kanssa. Olen eronnut ja valinnut sinkkuuden. En aio enää sitoutua yhteenkään mieheen. Liian työlästä. Seksiä saa helposti tinderistä, jos sille päälle sattuu.

Hoidan tällä hetkellä 100 % kotitöistä, ja niihin kuluu hyvä jos puoli tuntia päivässä. Jos muuttaisin yhteen naisen kanssa, joutuisin siivoamaan myös hänen sotkujaan, ja kotitöihin kuluva aika kasvaisi. Tämä on minusta ihan nurinkurinen tilanne, sillä kahden siivoajan taloudessa kotitöihin kuluvan ajan pitäisi vähentyä.

Täsmälleen sama ongelma sillä erotuksella, että olen nainen ja elinkumppanini on mies. Luulisi että kaksi siivoajaa vähentäisi siivoamiseen käytettävää määrää, mutta mitä vielä. Miehen ei tarvitse kuin ottaa leipää syödäkseen, niin keittiö on siivottavassa kunnossa. Murusia pöydillä (kaikilla pöydillä) ja lattioilla, margariinia jääkaapissa, pöydillä ja seinissä. En kertakaikkiaan ymmärrä miten tuollainen on edes mahdollista.

Olen parille naiselle sanonut, että voin muuttaa yhteen, jos minun ei tarvitse tehdä enempää kotitöitä kuin teen nyt koko oman kotini ylläpitämiseksi. Kukaan ei ole tähän suostunut, mikä tarkoittaa, että he odottavat minun siivoavan heidänin sotkunsa.

Joko kotisi on hirveä tai sinä neuroepätyypillinen JA riidanhaluinen. Tai molempia.

Kotini on hyvin siisti ja yksinkertainen, jopa kivasti sisustettu. Kaikille naisille se on aina kelvannut yöpaikaksi ja ajanviettoon.

Yllättävää, että toisen kyky tehokkaaseen taloudenhoitoon voi mennä jollakulla näin tunteisiin.

Mutta onhan se ihan keharin juttuja selittää että siivoat yhteisessä kodissa sen minkä nytkin ja piste. Se yhteinen koti sattaa olla monella tapaa erilainen kuin se nykyinen poikamieslaatikkosi. Isompi, isommat ikkunat, enemmän pestäviä mattoja, ehkä parveke tai isompi parveke kuin ennen, 2 vessaa, sauna.. Minulla ainakin on nyt enemmän siivottavaa mieheni kanssa kuin yksin asuessani oli.

Jos kahdelta ihmiseltä kuluu 40-neliöisen kaksion siistinä pitämiseen enemmän aikaa kuin yhdeltä ihmiseltä 30-neliöisen yksiön, yhtälössä on selvästikin jotakin vikaa. Siivoajia on kuitenkin kaksi, ja vaikkapa eteisen imurointiin kuluu sama määrä aikaa riippumatta siitä, kuinka monta ihmistä sitä käyttää.

Sottapytyt haluavat asuinkumppaninsa siivoavan heidänkin sotkunsa. Kyllä tätä saa haluta, mutta kannattaisi ainakin olla rehellinen asiasta. Itse en ole kiinnostunut lisäämään kotitöiden määrää nykyisestä, kun se selvästikin on riittävästi.

Ja sinä peset yhden ikkunan kuten ennenkin yksiössäsi, vaimoke pesee uuden asunnon loput 4? Sinä peset 2 pientä mattoa jotka asunnossasi oli, vaimoke hoitaa kaksi jättimattoa ja loput 4 pientä? Vaimoke pesee saunan kun sinulla ei sellaista ollut, ja pitää huolta parvekkeen siisteydestä, jota sinulla ei ennen ollut?

Älä esitä tyhmää, naiset haistavat kauas että kanssasi olisi mahdoton elää sovussa saman katon alla. Ja hyvä niin.

Kotitöiden määränhän pitäisi yli kaksinkertaistua, jotta nykyisin kotitöihin käyttämäni aika ei kahden ihmisen taloudessa riittäisi. Jos joku on aidosti sitä mieltä, että kymmenen asuinneliön lisääminen yli kaksinkertaistaa vaadittavien kotitöiden määrän, minusta hänellä on oltava jonkinasteisia elämänhallinnan ongelmia, eikä hän siksi kelpaisi asuinkumppaniksi muutenkaan.

Minusta perheen perustamisesta ei puhuta mediassa yhtään liian negatiivisesti. Jos säikähtää sitä, että lapsi rajoittaa harrastuksia ja matkustamista ja tulee kalliiksi niin silloin ei ole valmis vanhemmuuteen. Hyvä vaan että nuoret tietävät faktat ja tiedostavat että koko elämä voi mennä uusiksi.

Epäironisesti vain ihmisvihaaja hankkii lapsia tänne sotien, pandemioiden, nälänhädän, riiston jne. keskelle. Anna lapselle syntymättömyyden lahja jo tänään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole kohdannut miestä, joka oma-aloitteisesti hoitaisi puolet kotitöistä. En viitsi hankkia lapsia tuollaisten kanssa. Olen eronnut ja valinnut sinkkuuden. En aio enää sitoutua yhteenkään mieheen. Liian työlästä. Seksiä saa helposti tinderistä, jos sille päälle sattuu.

Hoidan tällä hetkellä 100 % kotitöistä, ja niihin kuluu hyvä jos puoli tuntia päivässä. Jos muuttaisin yhteen naisen kanssa, joutuisin siivoamaan myös hänen sotkujaan, ja kotitöihin kuluva aika kasvaisi. Tämä on minusta ihan nurinkurinen tilanne, sillä kahden siivoajan taloudessa kotitöihin kuluvan ajan pitäisi vähentyä.

Täsmälleen sama ongelma sillä erotuksella, että olen nainen ja elinkumppanini on mies. Luulisi että kaksi siivoajaa vähentäisi siivoamiseen käytettävää määrää, mutta mitä vielä. Miehen ei tarvitse kuin ottaa leipää syödäkseen, niin keittiö on siivottavassa kunnossa. Murusia pöydillä (kaikilla pöydillä) ja lattioilla, margariinia jääkaapissa, pöydillä ja seinissä. En kertakaikkiaan ymmärrä miten tuollainen on edes mahdollista.

Olen parille naiselle sanonut, että voin muuttaa yhteen, jos minun ei tarvitse tehdä enempää kotitöitä kuin teen nyt koko oman kotini ylläpitämiseksi. Kukaan ei ole tähän suostunut, mikä tarkoittaa, että he odottavat minun siivoavan heidänin sotkunsa.

Joko kotisi on hirveä tai sinä neuroepätyypillinen JA riidanhaluinen. Tai molempia.

Kotini on hyvin siisti ja yksinkertainen, jopa kivasti sisustettu. Kaikille naisille se on aina kelvannut yöpaikaksi ja ajanviettoon.

Yllättävää, että toisen kyky tehokkaaseen taloudenhoitoon voi mennä jollakulla näin tunteisiin.

Mutta onhan se ihan keharin juttuja selittää että siivoat yhteisessä kodissa sen minkä nytkin ja piste. Se yhteinen koti sattaa olla monella tapaa erilainen kuin se nykyinen poikamieslaatikkosi. Isompi, isommat ikkunat, enemmän pestäviä mattoja, ehkä parveke tai isompi parveke kuin ennen, 2 vessaa, sauna.. Minulla ainakin on nyt enemmän siivottavaa mieheni kanssa kuin yksin asuessani oli.

Jos kahdelta ihmiseltä kuluu 40-neliöisen kaksion siistinä pitämiseen enemmän aikaa kuin yhdeltä ihmiseltä 30-neliöisen yksiön, yhtälössä on selvästikin jotakin vikaa. Siivoajia on kuitenkin kaksi, ja vaikkapa eteisen imurointiin kuluu sama määrä aikaa riippumatta siitä, kuinka monta ihmistä sitä käyttää.

Sottapytyt haluavat asuinkumppaninsa siivoavan heidänkin sotkunsa. Kyllä tätä saa haluta, mutta kannattaisi ainakin olla rehellinen asiasta. Itse en ole kiinnostunut lisäämään kotitöiden määrää nykyisestä, kun se selvästikin on riittävästi.

Ja sinä peset yhden ikkunan kuten ennenkin yksiössäsi, vaimoke pesee uuden asunnon loput 4? Sinä peset 2 pientä mattoa jotka asunnossasi oli, vaimoke hoitaa kaksi jättimattoa ja loput 4 pientä? Vaimoke pesee saunan kun sinulla ei sellaista ollut, ja pitää huolta parvekkeen siisteydestä, jota sinulla ei ennen ollut?

Älä esitä tyhmää, naiset haistavat kauas että kanssasi olisi mahdoton elää sovussa saman katon alla. Ja hyvä niin.

Kotitöiden määränhän pitäisi yli kaksinkertaistua, jotta nykyisin kotitöihin käyttämäni aika ei kahden ihmisen taloudessa riittäisi. Jos joku on aidosti sitä mieltä, että kymmenen asuinneliön lisääminen yli kaksinkertaistaa vaadittavien kotitöiden määrän, minusta hänellä on oltava jonkinasteisia elämänhallinnan ongelmia, eikä hän siksi kelpaisi asuinkumppaniksi muutenkaan.

En tiedä osaatko lukea, mutta kyse harvoin on siitä että asuinneliöt lisääntyvät kymmenellä ja that's it. Totta kai tilanne on silloin tuo jos muutetaan 10 neliötä suurempaan kämppään joka muuten on tasan samanlainen kuin se poikamiesboksi, mutta eipä sellaisia taida aina olla tarjollakaan. Esimerkiksi itselläni ja miehelläni asuinneliöt kasvoivat kolmestakymmenestä kuuteenkymmeneen, tuli tosiaan niitä ikkunoita lisää, sauna ja parveke. Isommassa asunnossa on myös enemmän huonekaluja putsattavana, suihkuseinä ja kaksinkertainen tavaramäärä jota siirrellään ja järjestellään siivotessa. Saamme todellakin molemmat tehdä tuplamäärän hommia entiseen verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Epäironisesti vain ihmisvihaaja hankkii lapsia tänne sotien, pandemioiden, nälänhädän, riiston jne. keskelle. Anna lapselle syntymättömyyden lahja jo tänään!

Suomessako on nyt sota ja nälänhätä? Kuulostaa aivan täysin pelkältä tekosyyltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole kohdannut miestä, joka oma-aloitteisesti hoitaisi puolet kotitöistä. En viitsi hankkia lapsia tuollaisten kanssa. Olen eronnut ja valinnut sinkkuuden. En aio enää sitoutua yhteenkään mieheen. Liian työlästä. Seksiä saa helposti tinderistä, jos sille päälle sattuu.

Hoidan tällä hetkellä 100 % kotitöistä, ja niihin kuluu hyvä jos puoli tuntia päivässä. Jos muuttaisin yhteen naisen kanssa, joutuisin siivoamaan myös hänen sotkujaan, ja kotitöihin kuluva aika kasvaisi. Tämä on minusta ihan nurinkurinen tilanne, sillä kahden siivoajan taloudessa kotitöihin kuluvan ajan pitäisi vähentyä.

Täsmälleen sama ongelma sillä erotuksella, että olen nainen ja elinkumppanini on mies. Luulisi että kaksi siivoajaa vähentäisi siivoamiseen käytettävää määrää, mutta mitä vielä. Miehen ei tarvitse kuin ottaa leipää syödäkseen, niin keittiö on siivottavassa kunnossa. Murusia pöydillä (kaikilla pöydillä) ja lattioilla, margariinia jääkaapissa, pöydillä ja seinissä. En kertakaikkiaan ymmärrä miten tuollainen on edes mahdollista.

Olen parille naiselle sanonut, että voin muuttaa yhteen, jos minun ei tarvitse tehdä enempää kotitöitä kuin teen nyt koko oman kotini ylläpitämiseksi. Kukaan ei ole tähän suostunut, mikä tarkoittaa, että he odottavat minun siivoavan heidänin sotkunsa.

Joko kotisi on hirveä tai sinä neuroepätyypillinen JA riidanhaluinen. Tai molempia.

Kotini on hyvin siisti ja yksinkertainen, jopa kivasti sisustettu. Kaikille naisille se on aina kelvannut yöpaikaksi ja ajanviettoon.

Yllättävää, että toisen kyky tehokkaaseen taloudenhoitoon voi mennä jollakulla näin tunteisiin.

Mutta onhan se ihan keharin juttuja selittää että siivoat yhteisessä kodissa sen minkä nytkin ja piste. Se yhteinen koti sattaa olla monella tapaa erilainen kuin se nykyinen poikamieslaatikkosi. Isompi, isommat ikkunat, enemmän pestäviä mattoja, ehkä parveke tai isompi parveke kuin ennen, 2 vessaa, sauna.. Minulla ainakin on nyt enemmän siivottavaa mieheni kanssa kuin yksin asuessani oli.

Jos kahdelta ihmiseltä kuluu 40-neliöisen kaksion siistinä pitämiseen enemmän aikaa kuin yhdeltä ihmiseltä 30-neliöisen yksiön, yhtälössä on selvästikin jotakin vikaa. Siivoajia on kuitenkin kaksi, ja vaikkapa eteisen imurointiin kuluu sama määrä aikaa riippumatta siitä, kuinka monta ihmistä sitä käyttää.

Sottapytyt haluavat asuinkumppaninsa siivoavan heidänkin sotkunsa. Kyllä tätä saa haluta, mutta kannattaisi ainakin olla rehellinen asiasta. Itse en ole kiinnostunut lisäämään kotitöiden määrää nykyisestä, kun se selvästikin on riittävästi.

Ja sinä peset yhden ikkunan kuten ennenkin yksiössäsi, vaimoke pesee uuden asunnon loput 4? Sinä peset 2 pientä mattoa jotka asunnossasi oli, vaimoke hoitaa kaksi jättimattoa ja loput 4 pientä? Vaimoke pesee saunan kun sinulla ei sellaista ollut, ja pitää huolta parvekkeen siisteydestä, jota sinulla ei ennen ollut?

Älä esitä tyhmää, naiset haistavat kauas että kanssasi olisi mahdoton elää sovussa saman katon alla. Ja hyvä niin.

Kotitöiden määränhän pitäisi yli kaksinkertaistua, jotta nykyisin kotitöihin käyttämäni aika ei kahden ihmisen taloudessa riittäisi. Jos joku on aidosti sitä mieltä, että kymmenen asuinneliön lisääminen yli kaksinkertaistaa vaadittavien kotitöiden määrän, minusta hänellä on oltava jonkinasteisia elämänhallinnan ongelmia, eikä hän siksi kelpaisi asuinkumppaniksi muutenkaan.

En tiedä osaatko lukea, mutta kyse harvoin on siitä että asuinneliöt lisääntyvät kymmenellä ja that's it.

En tiedä kuinka yleistä tai harvinaista se on, mutta tämä on se tilanne, josta puhuin.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kuvitellut että ne toisen kierroksen lapset tehdään jotenkin vähän pakosta, sitomaan kiinni se uusperhehelvetti jossa muuten on vain "mun lapset ja sen toisen kakarat".

Vaikeaa nähdä että joku nelikymppinen eronnut isukki oikein panostaisi kaikkensa jotta pääsisi tekemään lisää lapsia. Vai onko se todellinen ilmiö?

Miehillehän on tyypillistä se, että 40-50-vuotiaana tulee (uudelleen) vauvakuume, vaikka heillä olisi jo ennestään (isoja) lapsia.

Julkkiksistakin esim. Mikko Leppilampi, Marco Hietala, Vesku Loiri, Sauli Niinistö, Reijo Oras, Jani Sievisen isä, Jasper Pääkkösen isä, Mika Häkkinen, Kari Heiskanen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset miehet ovat siis edelläkävijöitä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tehokkain tapa kun on jättää lapset tekemättä.

Mikset siis aloita harvennusta itsestäsi? Ei se niin mene, että itse vain jatketaan turhaa kuluttamista vapaamatkustajana ilman mitään päämäärää.

Mutta ei se niinkään saisi mennä, että vailla päämäärää kulutetaan ja tehdään vielä lisää kuluttajia maailmaan oman huvin vuoksi.

Olen kahden lapsen isä ja haluaisin lisää lapsia. Minun geenini voittaa lapsettomien epäonnistuneet geenit tässä eloonjäämisen taistelussa. Lapsettomat kuolevat turhina ja tarpeettomina. Minun lapseni ovat voittajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole kohdannut miestä, joka oma-aloitteisesti hoitaisi puolet kotitöistä. En viitsi hankkia lapsia tuollaisten kanssa. Olen eronnut ja valinnut sinkkuuden. En aio enää sitoutua yhteenkään mieheen. Liian työlästä. Seksiä saa helposti tinderistä, jos sille päälle sattuu.

Hoidan tällä hetkellä 100 % kotitöistä, ja niihin kuluu hyvä jos puoli tuntia päivässä. Jos muuttaisin yhteen naisen kanssa, joutuisin siivoamaan myös hänen sotkujaan, ja kotitöihin kuluva aika kasvaisi. Tämä on minusta ihan nurinkurinen tilanne, sillä kahden siivoajan taloudessa kotitöihin kuluvan ajan pitäisi vähentyä.

Täsmälleen sama ongelma sillä erotuksella, että olen nainen ja elinkumppanini on mies. Luulisi että kaksi siivoajaa vähentäisi siivoamiseen käytettävää määrää, mutta mitä vielä. Miehen ei tarvitse kuin ottaa leipää syödäkseen, niin keittiö on siivottavassa kunnossa. Murusia pöydillä (kaikilla pöydillä) ja lattioilla, margariinia jääkaapissa, pöydillä ja seinissä. En kertakaikkiaan ymmärrä miten tuollainen on edes mahdollista.

Olen parille naiselle sanonut, että voin muuttaa yhteen, jos minun ei tarvitse tehdä enempää kotitöitä kuin teen nyt koko oman kotini ylläpitämiseksi. Kukaan ei ole tähän suostunut, mikä tarkoittaa, että he odottavat minun siivoavan heidänin sotkunsa.

Joko kotisi on hirveä tai sinä neuroepätyypillinen JA riidanhaluinen. Tai molempia.

Kotini on hyvin siisti ja yksinkertainen, jopa kivasti sisustettu. Kaikille naisille se on aina kelvannut yöpaikaksi ja ajanviettoon.

Yllättävää, että toisen kyky tehokkaaseen taloudenhoitoon voi mennä jollakulla näin tunteisiin.

Tarkoittaako tää muuten kanssa sitä, että peset vain omat pyykkisi? Tai että jos kumppani on laittanut pesukoneen päälle, laitat vain omat pyykkisi kuivumaan? Tai tiskaat vain omat astiasi ? Olen siis itse elänyt tällaisessa suhteessa. Miehellä oli kamala pakkomielle järjestykseen (mutta esim. pintojen pyyhkiminen tai imuroiminen ei tähän kuulunut) ja tosiaan laittoi aina vaan omat pyykkinsä kuivumaan tai tiskasi vain omat astiansa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole kohdannut miestä, joka oma-aloitteisesti hoitaisi puolet kotitöistä. En viitsi hankkia lapsia tuollaisten kanssa. Olen eronnut ja valinnut sinkkuuden. En aio enää sitoutua yhteenkään mieheen. Liian työlästä. Seksiä saa helposti tinderistä, jos sille päälle sattuu.

Hoidan tällä hetkellä 100 % kotitöistä, ja niihin kuluu hyvä jos puoli tuntia päivässä. Jos muuttaisin yhteen naisen kanssa, joutuisin siivoamaan myös hänen sotkujaan, ja kotitöihin kuluva aika kasvaisi. Tämä on minusta ihan nurinkurinen tilanne, sillä kahden siivoajan taloudessa kotitöihin kuluvan ajan pitäisi vähentyä.

Täsmälleen sama ongelma sillä erotuksella, että olen nainen ja elinkumppanini on mies. Luulisi että kaksi siivoajaa vähentäisi siivoamiseen käytettävää määrää, mutta mitä vielä. Miehen ei tarvitse kuin ottaa leipää syödäkseen, niin keittiö on siivottavassa kunnossa. Murusia pöydillä (kaikilla pöydillä) ja lattioilla, margariinia jääkaapissa, pöydillä ja seinissä. En kertakaikkiaan ymmärrä miten tuollainen on edes mahdollista.

Olen parille naiselle sanonut, että voin muuttaa yhteen, jos minun ei tarvitse tehdä enempää kotitöitä kuin teen nyt koko oman kotini ylläpitämiseksi. Kukaan ei ole tähän suostunut, mikä tarkoittaa, että he odottavat minun siivoavan heidänin sotkunsa.

Joko kotisi on hirveä tai sinä neuroepätyypillinen JA riidanhaluinen. Tai molempia.

Kotini on hyvin siisti ja yksinkertainen, jopa kivasti sisustettu. Kaikille naisille se on aina kelvannut yöpaikaksi ja ajanviettoon.

Yllättävää, että toisen kyky tehokkaaseen taloudenhoitoon voi mennä jollakulla näin tunteisiin.

Mutta onhan se ihan keharin juttuja selittää että siivoat yhteisessä kodissa sen minkä nytkin ja piste. Se yhteinen koti sattaa olla monella tapaa erilainen kuin se nykyinen poikamieslaatikkosi. Isompi, isommat ikkunat, enemmän pestäviä mattoja, ehkä parveke tai isompi parveke kuin ennen, 2 vessaa, sauna.. Minulla ainakin on nyt enemmän siivottavaa mieheni kanssa kuin yksin asuessani oli.

Jos kahdelta ihmiseltä kuluu 40-neliöisen kaksion siistinä pitämiseen enemmän aikaa kuin yhdeltä ihmiseltä 30-neliöisen yksiön, yhtälössä on selvästikin jotakin vikaa. Siivoajia on kuitenkin kaksi, ja vaikkapa eteisen imurointiin kuluu sama määrä aikaa riippumatta siitä, kuinka monta ihmistä sitä käyttää.

Sottapytyt haluavat asuinkumppaninsa siivoavan heidänkin sotkunsa. Kyllä tätä saa haluta, mutta kannattaisi ainakin olla rehellinen asiasta. Itse en ole kiinnostunut lisäämään kotitöiden määrää nykyisestä, kun se selvästikin on riittävästi.

Ja sinä peset yhden ikkunan kuten ennenkin yksiössäsi, vaimoke pesee uuden asunnon loput 4? Sinä peset 2 pientä mattoa jotka asunnossasi oli, vaimoke hoitaa kaksi jättimattoa ja loput 4 pientä? Vaimoke pesee saunan kun sinulla ei sellaista ollut, ja pitää huolta parvekkeen siisteydestä, jota sinulla ei ennen ollut?

Älä esitä tyhmää, naiset haistavat kauas että kanssasi olisi mahdoton elää sovussa saman katon alla. Ja hyvä niin.

Kotitöiden määränhän pitäisi yli kaksinkertaistua, jotta nykyisin kotitöihin käyttämäni aika ei kahden ihmisen taloudessa riittäisi. Jos joku on aidosti sitä mieltä, että kymmenen asuinneliön lisääminen yli kaksinkertaistaa vaadittavien kotitöiden määrän, minusta hänellä on oltava jonkinasteisia elämänhallinnan ongelmia, eikä hän siksi kelpaisi asuinkumppaniksi muutenkaan.

En tiedä osaatko lukea, mutta kyse harvoin on siitä että asuinneliöt lisääntyvät kymmenellä ja that's it.

En tiedä kuinka yleistä tai harvinaista se on, mutta tämä on se tilanne, josta puhuin.

Ja siinähän se syy tulikin miksi naiset väistävät luodin kun eivät muuta kanssasi yhteen. Ensin pitäisi löytää asunto jossa sinä et joudu tekemään milliäkään enemmmän kuin nyt, eli yhdessä asutaan sitten jossain yksi-ikkunaisessa yksiössä jonne ei mahdu sohvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset miehet ovat siis edelläkävijöitä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tehokkain tapa kun on jättää lapset tekemättä.

Mikset siis aloita harvennusta itsestäsi? Ei se niin mene, että itse vain jatketaan turhaa kuluttamista vapaamatkustajana ilman mitään päämäärää.

Mutta ei se niinkään saisi mennä, että vailla päämäärää kulutetaan ja tehdään vielä lisää kuluttajia maailmaan oman huvin vuoksi.

Mutta miksi juuri suomalaisten pitäisi kuolla sukupuuttoon? Kaikki paasaavat kuinka Suomi ei vaikuta ilmastoon mitään, mutta sitten kuitenkin vaikuttaa kun lisääntymisestä puhutaan ja meidän pitäisi kansana vieläpä oikein uhrautua.

Vierailija kirjoitti:

Lasten kasvattaminen ja elättäminen vaatii paljon aktiivisuutta, reippautta, kunnollisuutta, positiivista asennetta.

Tämä koko keskustelu on ihan turha siinä mielessä, että pitäisi miettiä, mitä isän tulee olla. Eikä jankata vaan, että miesten pitäisi ryhtyä isäksi. Minkälaisen isän itse haluaisi? Haluaisiko negatiivisen ja laiskan vai reippaan ja positiivisen?

Jos on yhtään elämänkokemusta, nainen tietää kyllä, miten haluttomia useimmat miehet ovat näkemään vaivaa muuten kuin töidensä ja harrastustensa suhteen. Naiset ovat valikoivia ihan syystä, niin sen kuuluukin mennä. Asia ei liity ulkonäköön tai rahaan. Vastuulliset ja hyväitsetuntoiset "mukava poliisi" -tyyppiset miehet kyllä revitään käsistä, vaikka mikä olisi ulkonäkö tms.

Kyllä siihen on ihan syynsä, että suuri osa miehistä ei päädy isiksi. Kyllä naiset huomaavat hyvin nopeasti, kenestä tulisi hyvä isä. Miesten tulee nyt katsoa peiliin tässä asiassa.

Vaihtoehtohan reippaudelle isänä on se, että mies elättää pääosin perheensä, mutta suomalaiset eivät halua tätä. Kumpi parempi? No en tiedä, mutta eihän tämä suomalainen perhefilosofia näytä toimivan ollenkaan.

Useimmat naiset ovat halukkaita hankkimaan lapsia kyllä, jos rakastuvat vastuulliseen ja reippaaseen mieheen. Siinä ei ole mitään väliä kaljulla tai pituudella.

Huonokuntoinen isomahainen lökäpöksy ei nuorta lapsentekoiässä olevaa naista kiinnosta. Miehen ikäiset vapaat naiset ovat samanlaisia huonokuntoisia, ne eivät tule raskaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies on toisella kierroksella 40 vuotiaana ja perustaa uuden perheen,on hänen oltava hyvässä asemassa työelämässä ja hyväpalkkaunen jne. Elarit juoksevat kuitenkin edellisen ydinperheen lapsista ja ne voivat olla monia satoja euroja. Muuten nainen ei saa lisäarvoa toisen kierroksen miehestä jos olisi oman ikäisiä nuoria miehiä tarjolla. Myös nuoremmat isät jaksavat paremmin kuin vanhemmat ja kyllähän ne uusperhekuvioitkin voivat olla sotkuisia. Eli mies ,jos olet tokalla kierroksella 40 vuotiaana, tienaa tarpeeksi, hanki hyvä työ, hoida kuntoasi, hoida ero hyvin niin voit kilpailla nuorempien kanssa. Heillä kun on tarjota jotain muuta kuin sinulla eli se ydinperheunelma ilman uusperhekuvioita.

Näin naisen näkökulmasta nuo toisen kierroksen lapselliset miehet ovat usein paljon parempia kumppanivaihtoehtoja kuin omanikäiset (n. 30v). Omanikäisissä lapsettomissa miehissä on just sitä porukkaa joka ei tiedä mitä haluaa ja kuvittelee että ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella, ja että mahdollisuuksia olisi loputtomasti. Paljon mieluummin valitsen vähän vanhemman isimiehen joka on kykeneväinen sitoutumaan kuin kolmekymppisen pikkupojan, jonka elämän suurin nautinto on joku tinderin pelaaminen ja naisringin pyörittäminen. Kolmekymppisissä sitoutumiskykyiset lapsettomat sinkkumiehet ovat pääasiassa sellaisia, että mahdollisuuksia monen naisen pyörittämiseen ei ole ja siksi olisivat valmiita tyytymään yhteen.

Helvetin huonoja vaihtoehtoja kaikki, mutta jos pakko olisi valita niin se eronnut isimies todellakin.

Sitten täytyy olla valmis myös äitipuolen rooliin ja siihen että kotiin tulee joka toinen viikko edellisen suhteen lapset, lomalla samoin reissut yhdessä näiden lasten kanssa...Itse en tajunnut koko kuvioita jotenkin heti ja kun mies maksaa niitä elareltakin 400 e kk on se aika paljon kun olen nyt äitiyslomalla. Toki lapset ovat kivoja mutta joskus kaipaisi aikaa oman perheen kesken, mökkikin on vuoroköytösdä ex puolison kanssa.

Oon saanut pakit kaikilta tavis naisilta aina. Ei kelpaa vaikka olin töis  enkä ole alkoholisti nii silti tutut naiset pariutuneet alkoholistien kanssa.

Eivät viitsi vaivautua hakemaan vaimoa ulkomailta. Maailma on täynnä naisia, jotka mielellään lisääntyisivät vakituloisen suomalaismiehen kanssa, mutta ei ne osaa tulla sitä miestä sohvalta hakemaan.

Suomalaiset nuoret naiset taas ovat suurelta osin outoja lumihiutaleita, joita ei kiinnosta mikään järkevä toiminta.

Tuossakaan komeat miehet eivät löydä lapselleen äitiä:

https://www.is.fi/perhe/art-2000007884966.html

Vierailija kirjoitti:

Olen kahden lapsen isä ja haluaisin lisää lapsia. Minun geenini voittaa lapsettomien epäonnistuneet geenit tässä eloonjäämisen taistelussa. Lapsettomat kuolevat turhina ja tarpeettomina. Minun lapseni ovat voittajia.

Mistäs sinä sen tiedät, että omat lapsesi enää lisääntyvät?