Lue keskustelun säännöt.
HS: Miesten lapsettomuus maailman kovinta Suomessa
28.09.2023 |
Heikosti koulutetut miehet eivät pääse isiksi. Harvaa saa edes naista. Jopa puolet miehistä jää ilman lapsia. Miksi?
Kommentit (649)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatam ydinperhettä. Suomalaiset naiset eivät kokemukseni mukaan kannata ydinperhettä. Yleisin perhemuoto taitaa nykyään olla työtön yh, 3 lasta 3 eri isän kanssa.
Jos olisi näin, tilastollisesti useampi mies olisi isä.
Naisviha sumentaa logiikan sinulla :)
Ei välttämättä, jos jokaisella näistä miehistä on lapsia 4 eri naisen kanssa, niin jopa esimerkkn tilanteessa lapsettomia miehiä on lapsettomia naisia enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet venyttävät nuoruutensa yli nelikymppisiksi ja havahtuvat liian myöhään huomaamaan, että olisikohan pitänyt se parisuhde ja perhe hommata. Sitten itketään, kun nuoria naisia ei keski-ikäiset sedät kiinnosta.
Moni mies myös tekee ensin nuorena perheen, ja sitten nelikymppisenä miehenä vielä uuden perheen. Tunnen useita tällaisia miehiä, eli heille on kyllä löytynyt nelikymppisenäkin vielä 10v nuorempi nainen joka toivomalla toivoo perhettä juuri tämän miehen kanssa, jonka lapset on jo lähes aikuisia.
Itse olen nyt 42v ja lapseni ovat 16, ja 18-vuotiaat. Ei mitään mahdollisuutta että enempiä tekisin, vasektomiastakin jo vuosikausia
M81
Tuo ilmiö näkyy myös tilastoissa eli mies tekee perheen kahden naisen kanssa, ensin nuorempana, sitten vanhempana. Mutta ensimmäisen lapsen yli nelikymppisenä tekeviä miehiä on äärimmäisen vähän. On siis erittäin epätodennäköistä, että sen jälkeen enää tulee isäksi. Juna meni jo.
Ja ilmeisesti näistä miehistä osa on aivan tosissaan kuvitellut, että sen ikäisenä löytyy vielä nuori nainen, joka hänen kanssaan perheen perustaa. Sääli, että tällaiseen uskovia ilmeisesti todella on, koska silloin todennäköisyydet putoavat lähelle nollaa. Jonkun suurin piirtein samanikäisen kanssa voisi vielä onnistua. Nuo nelikymppiset + uudelleen isäksi tulijatkaan eivät tee sitä toista kierrosta huomattavasti nuorempien naisten kanssa, vaan suurin piirtein samanikäisten kanssa (ikäerot tyypillisesti muutamia vuosia parisuhteissa).
Koomista kun tästä aiheesta on käyty palstalla keskustelua niin miehet aina heittävät jotain julkkisesimerkkejä, esim. että kyllähän Mika Aaltolakin sai ensimmäisen lapsensa yli 50-vuotiaana. Ja nämä ilmeisesti ihan tosissaan kuvittelevat, että heidän tilanteensa olisi verrattavissa tähän julkisuuden henkilöön ja heillä olisi täysin samat mahdollisuudet saada huomattavasti nuorempi nainen ja tulla ekaa kertaa isäksi tuossa iässä. Tässä näkee hyvin miten vääristynyt kuva itsestään joillain miehillä on. Sitten kiukutellaan kun huomataan, ettei todellisuus vastaakaan heidän fantasioitaan.
Miehet arvioivat tutkitusti itseään kaikilta osin paremmaksi mitä oikeasti ovat. Sitten tämä mies keskeinen maailma luo vielä boostin asialle ja miehet luulevat liikoja.
Eri
Juuri näin. Tämä korostuu Suomessa jostain kumman syystä.Ero on suuri esim eteläiseen Eurooppaan missä potentiaaliasia äitejä palvotaan Madonnanyytin takia,katolilaisuus vaikuttaa tähän suuresti. Huomasin tämän itse kun palasin 35 vuotiaana Suomeen 15 Espanjassa vietetyn vuoden jälkeen. Suomessa miehet ovat ns jalustalla ja heitä palvotaan jos kärjistää ilmiön.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on toisella kierroksella 40 vuotiaana ja perustaa uuden perheen,on hänen oltava hyvässä asemassa työelämässä ja hyväpalkkaunen jne. Elarit juoksevat kuitenkin edellisen ydinperheen lapsista ja ne voivat olla monia satoja euroja. Muuten nainen ei saa lisäarvoa toisen kierroksen miehestä jos olisi oman ikäisiä nuoria miehiä tarjolla. Myös nuoremmat isät jaksavat paremmin kuin vanhemmat ja kyllähän ne uusperhekuvioitkin voivat olla sotkuisia. Eli mies ,jos olet tokalla kierroksella 40 vuotiaana, tienaa tarpeeksi, hanki hyvä työ, hoida kuntoasi, hoida ero hyvin niin voit kilpailla nuorempien kanssa. Heillä kun on tarjota jotain muuta kuin sinulla eli se ydinperheunelma ilman uusperhekuvioita.
Minä olen kuvitellut että ne toisen kierroksen lapset tehdään jotenkin vähän pakosta, sitomaan kiinni se uusperhehelvetti jossa muuten on vain "mun lapset ja sen toisen kakarat".
Vaikeaa nähdä että joku nelikymppinen eronnut isukki oikein panostaisi kaikkensa jotta pääsisi tekemään lisää lapsia. Vai onko se todellinen ilmiö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole kohdannut miestä, joka oma-aloitteisesti hoitaisi puolet kotitöistä. En viitsi hankkia lapsia tuollaisten kanssa. Olen eronnut ja valinnut sinkkuuden. En aio enää sitoutua yhteenkään mieheen. Liian työlästä. Seksiä saa helposti tinderistä, jos sille päälle sattuu.
Hoidan tällä hetkellä 100 % kotitöistä, ja niihin kuluu hyvä jos puoli tuntia päivässä. Jos muuttaisin yhteen naisen kanssa, joutuisin siivoamaan myös hänen sotkujaan, ja kotitöihin kuluva aika kasvaisi. Tämä on minusta ihan nurinkurinen tilanne, sillä kahden siivoajan taloudessa kotitöihin kuluvan ajan pitäisi vähentyä.
Täsmälleen sama ongelma sillä erotuksella, että olen nainen ja elinkumppanini on mies. Luulisi että kaksi siivoajaa vähentäisi siivoamiseen käytettävää määrää, mutta mitä vielä. Miehen ei tarvitse kuin ottaa leipää syödäkseen, niin keittiö on siivottavassa kunnossa. Murusia pöydillä (kaikilla pöydillä) ja lattioilla, margariinia jääkaapissa, pöydillä ja seinissä. En kertakaikkiaan ymmärrä miten tuollainen on edes mahdollista.
Olen parille naiselle sanonut, että voin muuttaa yhteen, jos minun ei tarvitse tehdä enempää kotitöitä kuin teen nyt koko oman kotini ylläpitämiseksi. Kukaan ei ole tähän suostunut, mikä tarkoittaa, että he odottavat minun siivoavan heidänin sotkunsa.
Joko kotisi on hirveä tai sinä neuroepätyypillinen JA riidanhaluinen. Tai molempia.
Vierailija kirjoitti:
Itse tulen jäämään mitä todennäköisemmin lapsettomaksi mieheksi, koska en yksinkertaisesti pysty löytämään Suomesta minulle sopivaa kumppania. En suostu olemaan kenen kanssa tahansa, olen jo hyväksynyt tämän tosiasian.
Paljon tulee kyselyitä, miksi olen vielä sinkku ja milloin ajattelin asettua aloilleen. En usko, että koskaan, en ainakaan Suomessa.
Erikoista. Minulle tulee mieleen vain kysyä, mitä enää teet Suomessa? Heippa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole kohdannut miestä, joka oma-aloitteisesti hoitaisi puolet kotitöistä. En viitsi hankkia lapsia tuollaisten kanssa. Olen eronnut ja valinnut sinkkuuden. En aio enää sitoutua yhteenkään mieheen. Liian työlästä. Seksiä saa helposti tinderistä, jos sille päälle sattuu.
Hoidan tällä hetkellä 100 % kotitöistä, ja niihin kuluu hyvä jos puoli tuntia päivässä. Jos muuttaisin yhteen naisen kanssa, joutuisin siivoamaan myös hänen sotkujaan, ja kotitöihin kuluva aika kasvaisi. Tämä on minusta ihan nurinkurinen tilanne, sillä kahden siivoajan taloudessa kotitöihin kuluvan ajan pitäisi vähentyä.
Täsmälleen sama ongelma sillä erotuksella, että olen nainen ja elinkumppanini on mies. Luulisi että kaksi siivoajaa vähentäisi siivoamiseen käytettävää määrää, mutta mitä vielä. Miehen ei tarvitse kuin ottaa leipää syödäkseen, niin keittiö on siivottavassa kunnossa. Murusia pöydillä (kaikilla pöydillä) ja lattioilla, margariinia jääkaapissa, pöydillä ja seinissä. En kertakaikkiaan ymmärrä miten tuollainen on edes mahdollista.
Olen parille naiselle sanonut, että voin muuttaa yhteen, jos minun ei tarvitse tehdä enempää kotitöitä kuin teen nyt koko oman kotini ylläpitämiseksi. Kukaan ei ole tähän suostunut, mikä tarkoittaa, että he odottavat minun siivoavan heidänin sotkunsa.
Joko kotisi on hirveä tai sinä neuroepätyypillinen JA riidanhaluinen. Tai molempia.
Kotini on hyvin siisti ja yksinkertainen, jopa kivasti sisustettu. Kaikille naisille se on aina kelvannut yöpaikaksi ja ajanviettoon.
Yllättävää, että toisen kyky tehokkaaseen taloudenhoitoon voi mennä jollakulla näin tunteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt 30 ikävuotta lähestyviin naisiin jotka on kuin hukkuvat käsillään hapuilleet jotain oljenkorsia, kun paniikki on ja lapsi pitäisi saada ennenkuin menee lisääntymiskyvyt ja meikäläistä painostettu lapsi siittämään. Mitään muuta ei ajatella, edes sitä että sopisiko itse äidiksi ja onko elämäntilanne sellainen että lapsen kasvatus onnistuisi, hormonit ja epätoivo määrää. Itse ainakin tiedän, ettei minusta isäksi ole joten jää lisääntymiset välistä.
Ja 45 täytettyäsi heräät tilanteeseen ja alat epätoivoisesti etsiä nuorta naista lapsesi äidiksi, kuin paniikissa oljenkorsia hamuillen.
Ei miehillä ole samanlaista hormonipakkoa joka sisäisesti ajaa lisääntymiseen kuten naisilla. Eli ei tule tapahtumaan.
Juu mutta se ulkonäkö rapistuu miehellä eli jos oottelee tuonne lähemmäs viisikymppiseksi ennen kuin alkaa hätäillä sitä perheen perustamista niin kyllä sitten on jo myöhäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole kohdannut miestä, joka oma-aloitteisesti hoitaisi puolet kotitöistä. En viitsi hankkia lapsia tuollaisten kanssa. Olen eronnut ja valinnut sinkkuuden. En aio enää sitoutua yhteenkään mieheen. Liian työlästä. Seksiä saa helposti tinderistä, jos sille päälle sattuu.
Hoidan tällä hetkellä 100 % kotitöistä, ja niihin kuluu hyvä jos puoli tuntia päivässä. Jos muuttaisin yhteen naisen kanssa, joutuisin siivoamaan myös hänen sotkujaan, ja kotitöihin kuluva aika kasvaisi. Tämä on minusta ihan nurinkurinen tilanne, sillä kahden siivoajan taloudessa kotitöihin kuluvan ajan pitäisi vähentyä.
Täsmälleen sama ongelma sillä erotuksella, että olen nainen ja elinkumppanini on mies. Luulisi että kaksi siivoajaa vähentäisi siivoamiseen käytettävää määrää, mutta mitä vielä. Miehen ei tarvitse kuin ottaa leipää syödäkseen, niin keittiö on siivottavassa kunnossa. Murusia pöydillä (kaikilla pöydillä) ja lattioilla, margariinia jääkaapissa, pöydillä ja seinissä. En kertakaikkiaan ymmärrä miten tuollainen on edes mahdollista.
Olen parille naiselle sanonut, että voin muuttaa yhteen, jos minun ei tarvitse tehdä enempää kotitöitä kuin teen nyt koko oman kotini ylläpitämiseksi. Kukaan ei ole tähän suostunut, mikä tarkoittaa, että he odottavat minun siivoavan heidänin sotkunsa.
Joko kotisi on hirveä tai sinä neuroepätyypillinen JA riidanhaluinen. Tai molempia.
Kotini on hyvin siisti ja yksinkertainen, jopa kivasti sisustettu. Kaikille naisille se on aina kelvannut yöpaikaksi ja ajanviettoon.
Yllättävää, että toisen kyky tehokkaaseen taloudenhoitoon voi mennä jollakulla näin tunteisiin.
Mutta onhan se ihan keharin juttuja selittää että siivoat yhteisessä kodissa sen minkä nytkin ja piste. Se yhteinen koti sattaa olla monella tapaa erilainen kuin se nykyinen poikamieslaatikkosi. Isompi, isommat ikkunat, enemmän pestäviä mattoja, ehkä parveke tai isompi parveke kuin ennen, 2 vessaa, sauna.. Minulla ainakin on nyt enemmän siivottavaa mieheni kanssa kuin yksin asuessani oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset vaativat suurta panostusta myös rahallisesti. Jos on tottunut vaikka matkustelemaan paljon eikä olisi siihen lapsen kanssa varaa niin kyllä sitä varmasti miettii mistä on valmis luopumaan. Miksi synnytyksiä lasketaan puhtaasti siitä mitä edellisvuosina on syntynyt? Jos kerran vanhusten määrä prosentuaalisesti väestöstä kasvaa jatkuvasti ja nuorten määrä ei niin pakkohan syntyvien lasten määrä on oltava vähemmän. Itselläni on neljä joten tasoitan ainakin yhden lapsettoman pariskunnan verran.
Missään tapauksessa matkustuksen ei tarvitse loppua lasten tuloon. Olemme matkustaneet paljon pienten lasten ja nykyisin teini-ikäisten/aikuisten lastemme kanssa. Välillä perheen kesken ja välillä tuttavaperheen kanssa. Mikään kiva elämässä ei lopu lasten tuloon, ellei itse muotoile elämäänsä sellaiseksi.
Päinvastoin ollaan nautittu koko perheinä Disneylandissä ja Universal Studioilla, jonne ei aikuisten kesken ehkä olisi tullut edes lähdettyä.
Mä aina ihmettelen näitä, jotka ovat sitä mieltä, ettei lapset muuta elämästä mitään.
Mulla itselläni on hevonen ja normaali päivätyö. Menen työpäivän jälkeen tallille ja olen kotona päivästä riippuan klo 19-21 välillä. Miten mahduttaisin lapsen tähän kuvioon? Miten lapsi ei muka vaikuttaisi mun harrastamiseen? On ihan älyvapaata väittää, etteikö lapset muuttaisi elämää suuntaan tai toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt 30 ikävuotta lähestyviin naisiin jotka on kuin hukkuvat käsillään hapuilleet jotain oljenkorsia, kun paniikki on ja lapsi pitäisi saada ennenkuin menee lisääntymiskyvyt ja meikäläistä painostettu lapsi siittämään. Mitään muuta ei ajatella, edes sitä että sopisiko itse äidiksi ja onko elämäntilanne sellainen että lapsen kasvatus onnistuisi, hormonit ja epätoivo määrää. Itse ainakin tiedän, ettei minusta isäksi ole joten jää lisääntymiset välistä.
Ja 45 täytettyäsi heräät tilanteeseen ja alat epätoivoisesti etsiä nuorta naista lapsesi äidiksi, kuin paniikissa oljenkorsia hamuillen.
Naiselle ei saa sanoa "Kyllä sinunkin mielesi vielä muuttuu", mutta miehelle saa?
Koska kaikesta huolimatta meille naisille sanotaan niin, miksi ei siis miehillekin?
Itse tykkään elää periaatteellisesti ja olla sanomatta noin typeriä asioita kenellekään, mutta ehkä kohtu on tuossa sitten tiellä.
Kommenttisi alkoi hyvin, mutta sitten osoitit oman väitteesi valheeksi kirjoittamalla typeriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on toisella kierroksella 40 vuotiaana ja perustaa uuden perheen,on hänen oltava hyvässä asemassa työelämässä ja hyväpalkkaunen jne. Elarit juoksevat kuitenkin edellisen ydinperheen lapsista ja ne voivat olla monia satoja euroja. Muuten nainen ei saa lisäarvoa toisen kierroksen miehestä jos olisi oman ikäisiä nuoria miehiä tarjolla. Myös nuoremmat isät jaksavat paremmin kuin vanhemmat ja kyllähän ne uusperhekuvioitkin voivat olla sotkuisia. Eli mies ,jos olet tokalla kierroksella 40 vuotiaana, tienaa tarpeeksi, hanki hyvä työ, hoida kuntoasi, hoida ero hyvin niin voit kilpailla nuorempien kanssa. Heillä kun on tarjota jotain muuta kuin sinulla eli se ydinperheunelma ilman uusperhekuvioita.
Minä olen kuvitellut että ne toisen kierroksen lapset tehdään jotenkin vähän pakosta, sitomaan kiinni se uusperhehelvetti jossa muuten on vain "mun lapset ja sen toisen kakarat".
Vaikeaa nähdä että joku nelikymppinen eronnut isukki oikein panostaisi kaikkensa jotta pääsisi tekemään lisää lapsia. Vai onko se todellinen ilmiö?
Kyllä Tinderissä on jonkin verran näitä "on lapsia, haluan lisää" miehiä. Mutta enemmistöllä lukee "on lapsia, en halua lisää". Tai ei lue mitään, jolloin oletus on että on lapsia, mutta yrittää leikkiä että niitä ei olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset vaativat suurta panostusta myös rahallisesti. Jos on tottunut vaikka matkustelemaan paljon eikä olisi siihen lapsen kanssa varaa niin kyllä sitä varmasti miettii mistä on valmis luopumaan. Miksi synnytyksiä lasketaan puhtaasti siitä mitä edellisvuosina on syntynyt? Jos kerran vanhusten määrä prosentuaalisesti väestöstä kasvaa jatkuvasti ja nuorten määrä ei niin pakkohan syntyvien lasten määrä on oltava vähemmän. Itselläni on neljä joten tasoitan ainakin yhden lapsettoman pariskunnan verran.
Missään tapauksessa matkustuksen ei tarvitse loppua lasten tuloon. Olemme matkustaneet paljon pienten lasten ja nykyisin teini-ikäisten/aikuisten lastemme kanssa. Välillä perheen kesken ja välillä tuttavaperheen kanssa. Mikään kiva elämässä ei lopu lasten tuloon, ellei itse muotoile elämäänsä sellaiseksi.
Päinvastoin ollaan nautittu koko perheinä Disneylandissä ja Universal Studioilla, jonne ei aikuisten kesken ehkä olisi tullut edes lähdettyä.
Mä aina ihmettelen näitä, jotka ovat sitä mieltä, ettei lapset muuta elämästä mitään.
Mulla itselläni on hevonen ja normaali päivätyö. Menen työpäivän jälkeen tallille ja olen kotona päivästä riippuan klo 19-21 välillä. Miten mahduttaisin lapsen tähän kuvioon? Miten lapsi ei muka vaikuttaisi mun harrastamiseen? On ihan älyvapaata väittää, etteikö lapset muuttaisi elämää suuntaan tai toiseen.
Tämä. Ja tosiaan, lasten kanssa voi matkustaa!!!11 Vaikka just sinne Disneylandiin, ja Mallorcalla majoitutaan siellä all inclusive-perhehelvetissä missä Bamsekerho takaa vanhemmille tunnin aikaa kahdestaan joka päivä.
Vauuuu nyt lapsia pykäämään!
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on toisella kierroksella 40 vuotiaana ja perustaa uuden perheen,on hänen oltava hyvässä asemassa työelämässä ja hyväpalkkaunen jne. Elarit juoksevat kuitenkin edellisen ydinperheen lapsista ja ne voivat olla monia satoja euroja. Muuten nainen ei saa lisäarvoa toisen kierroksen miehestä jos olisi oman ikäisiä nuoria miehiä tarjolla. Myös nuoremmat isät jaksavat paremmin kuin vanhemmat ja kyllähän ne uusperhekuvioitkin voivat olla sotkuisia. Eli mies ,jos olet tokalla kierroksella 40 vuotiaana, tienaa tarpeeksi, hanki hyvä työ, hoida kuntoasi, hoida ero hyvin niin voit kilpailla nuorempien kanssa. Heillä kun on tarjota jotain muuta kuin sinulla eli se ydinperheunelma ilman uusperhekuvioita.
Näin naisen näkökulmasta nuo toisen kierroksen lapselliset miehet ovat usein paljon parempia kumppanivaihtoehtoja kuin omanikäiset (n. 30v). Omanikäisissä lapsettomissa miehissä on just sitä porukkaa joka ei tiedä mitä haluaa ja kuvittelee että ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella, ja että mahdollisuuksia olisi loputtomasti. Paljon mieluummin valitsen vähän vanhemman isimiehen joka on kykeneväinen sitoutumaan kuin kolmekymppisen pikkupojan, jonka elämän suurin nautinto on joku tinderin pelaaminen ja naisringin pyörittäminen. Kolmekymppisissä sitoutumiskykyiset lapsettomat sinkkumiehet ovat pääasiassa sellaisia, että mahdollisuuksia monen naisen pyörittämiseen ei ole ja siksi olisivat valmiita tyytymään yhteen.
Helvetin huonoja vaihtoehtoja kaikki, mutta jos pakko olisi valita niin se eronnut isimies todellakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole kohdannut miestä, joka oma-aloitteisesti hoitaisi puolet kotitöistä. En viitsi hankkia lapsia tuollaisten kanssa. Olen eronnut ja valinnut sinkkuuden. En aio enää sitoutua yhteenkään mieheen. Liian työlästä. Seksiä saa helposti tinderistä, jos sille päälle sattuu.
Hoidan tällä hetkellä 100 % kotitöistä, ja niihin kuluu hyvä jos puoli tuntia päivässä. Jos muuttaisin yhteen naisen kanssa, joutuisin siivoamaan myös hänen sotkujaan, ja kotitöihin kuluva aika kasvaisi. Tämä on minusta ihan nurinkurinen tilanne, sillä kahden siivoajan taloudessa kotitöihin kuluvan ajan pitäisi vähentyä.
Täsmälleen sama ongelma sillä erotuksella, että olen nainen ja elinkumppanini on mies. Luulisi että kaksi siivoajaa vähentäisi siivoamiseen käytettävää määrää, mutta mitä vielä. Miehen ei tarvitse kuin ottaa leipää syödäkseen, niin keittiö on siivottavassa kunnossa. Murusia pöydillä (kaikilla pöydillä) ja lattioilla, margariinia jääkaapissa, pöydillä ja seinissä. En kertakaikkiaan ymmärrä miten tuollainen on edes mahdollista.
Olen parille naiselle sanonut, että voin muuttaa yhteen, jos minun ei tarvitse tehdä enempää kotitöitä kuin teen nyt koko oman kotini ylläpitämiseksi. Kukaan ei ole tähän suostunut, mikä tarkoittaa, että he odottavat minun siivoavan heidänin sotkunsa.
Joko kotisi on hirveä tai sinä neuroepätyypillinen JA riidanhaluinen. Tai molempia.
Kotini on hyvin siisti ja yksinkertainen, jopa kivasti sisustettu. Kaikille naisille se on aina kelvannut yöpaikaksi ja ajanviettoon.
Yllättävää, että toisen kyky tehokkaaseen taloudenhoitoon voi mennä jollakulla näin tunteisiin.
Mutta onhan se ihan keharin juttuja selittää että siivoat yhteisessä kodissa sen minkä nytkin ja piste. Se yhteinen koti sattaa olla monella tapaa erilainen kuin se nykyinen poikamieslaatikkosi. Isompi, isommat ikkunat, enemmän pestäviä mattoja, ehkä parveke tai isompi parveke kuin ennen, 2 vessaa, sauna.. Minulla ainakin on nyt enemmän siivottavaa mieheni kanssa kuin yksin asuessani oli.
Jos kahdelta ihmiseltä kuluu 40-neliöisen kaksion siistinä pitämiseen enemmän aikaa kuin yhdeltä ihmiseltä 30-neliöisen yksiön, yhtälössä on selvästikin jotakin vikaa. Siivoajia on kuitenkin kaksi, ja vaikkapa eteisen imurointiin kuluu sama määrä aikaa riippumatta siitä, kuinka monta ihmistä sitä käyttää.
Sottapytyt haluavat asuinkumppaninsa siivoavan heidänkin sotkunsa. Kyllä tätä saa haluta, mutta kannattaisi ainakin olla rehellinen asiasta. Itse en ole kiinnostunut lisäämään kotitöiden määrää nykyisestä, kun se selvästikin on riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt 30 ikävuotta lähestyviin naisiin jotka on kuin hukkuvat käsillään hapuilleet jotain oljenkorsia, kun paniikki on ja lapsi pitäisi saada ennenkuin menee lisääntymiskyvyt ja meikäläistä painostettu lapsi siittämään. Mitään muuta ei ajatella, edes sitä että sopisiko itse äidiksi ja onko elämäntilanne sellainen että lapsen kasvatus onnistuisi, hormonit ja epätoivo määrää. Itse ainakin tiedän, ettei minusta isäksi ole joten jää lisääntymiset välistä.
Ja 45 täytettyäsi heräät tilanteeseen ja alat epätoivoisesti etsiä nuorta naista lapsesi äidiksi, kuin paniikissa oljenkorsia hamuillen.
Naiselle ei saa sanoa "Kyllä sinunkin mielesi vielä muuttuu", mutta miehelle saa?
Koska kaikesta huolimatta meille naisille sanotaan niin, miksi ei siis miehillekin?
Itse tykkään elää periaatteellisesti ja olla sanomatta noin typeriä asioita kenellekään, mutta ehkä kohtu on tuossa sitten tiellä.
Kommenttisi alkoi hyvin, mutta sitten osoitit oman väitteesi valheeksi kirjoittamalla typeriä.
Kommentti, johon vastasin, esitti, että naisten olisi jotenkin välttämätöntä kirjoittaa ikäviä asioita miehille, tai ainakin sitä on hyvin vaikea välttää. Onko naiseudessa jotakin, mikä edellyttää tällaista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole kohdannut miestä, joka oma-aloitteisesti hoitaisi puolet kotitöistä. En viitsi hankkia lapsia tuollaisten kanssa. Olen eronnut ja valinnut sinkkuuden. En aio enää sitoutua yhteenkään mieheen. Liian työlästä. Seksiä saa helposti tinderistä, jos sille päälle sattuu.
Hoidan tällä hetkellä 100 % kotitöistä, ja niihin kuluu hyvä jos puoli tuntia päivässä. Jos muuttaisin yhteen naisen kanssa, joutuisin siivoamaan myös hänen sotkujaan, ja kotitöihin kuluva aika kasvaisi. Tämä on minusta ihan nurinkurinen tilanne, sillä kahden siivoajan taloudessa kotitöihin kuluvan ajan pitäisi vähentyä.
Täsmälleen sama ongelma sillä erotuksella, että olen nainen ja elinkumppanini on mies. Luulisi että kaksi siivoajaa vähentäisi siivoamiseen käytettävää määrää, mutta mitä vielä. Miehen ei tarvitse kuin ottaa leipää syödäkseen, niin keittiö on siivottavassa kunnossa. Murusia pöydillä (kaikilla pöydillä) ja lattioilla, margariinia jääkaapissa, pöydillä ja seinissä. En kertakaikkiaan ymmärrä miten tuollainen on edes mahdollista.
Olen parille naiselle sanonut, että voin muuttaa yhteen, jos minun ei tarvitse tehdä enempää kotitöitä kuin teen nyt koko oman kotini ylläpitämiseksi. Kukaan ei ole tähän suostunut, mikä tarkoittaa, että he odottavat minun siivoavan heidänin sotkunsa.
Joko kotisi on hirveä tai sinä neuroepätyypillinen JA riidanhaluinen. Tai molempia.
Kotini on hyvin siisti ja yksinkertainen, jopa kivasti sisustettu. Kaikille naisille se on aina kelvannut yöpaikaksi ja ajanviettoon.
Yllättävää, että toisen kyky tehokkaaseen taloudenhoitoon voi mennä jollakulla näin tunteisiin.
Ei nyt hirveästi tunteita herännyt, asun itsekin erilläni kumppaneistani, sillä viihdyn näin.
Nuo vain ovat todennäköisimmin vaihtoehdot, jos muuten yhteenmuuttohaluinen nainen kieltäytyykin. Edellisen vastauksesi jälkeen riidanhaluisuud näyttää suurimmalta syyltä :D
Miehen pitää olla pitkä ja komea. Vielä jännä mieskin että nainen haluaa lapsen tehdä miehen kanssa. Ei riitä että käy töissä jossain raksalla kun mies ei sitten muuten ole mikään jännä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehistä puuttuu maskuliinisuus nykyään.
hmiset valittavat että yhteiskunnassa on liikaa toksista maskuliinisuutta, mutta mielestäni tilanne on täysin päinvastainen: toksista maskuliinisuutta on aivan liian vähän. Miesten pitäisi muuttua kovemmiksi, fyysisesti vahvemmiksi, päämäärätietoisemmiksi ja aggressiivisemmiksi. Testosteronitasotkin laskee koko ajan...
Naiset ovat tätä muutosta ajaneet pehmeillä arvoillaan ja pehmeällä kasvatuksellaan, yh-äiteydellään, jne. Sitten kun sitä saadaan, niin se onkin väärin. Olet oikeassa sanomassasi, mutta se on hyvin pitkälti naisten oma vika. Puolet nuorista miehistä voisivat yhtä hyvin olla naisia.
Pehmeät arvot ja pehmeä kasvatus on vain hyvä asia ja hienoa, jos puolet nuorista miehistä ovat empaattisempia ja tunneälykkäämpiä mitä aikaisemmat sukupuolet. Jos tunneäly jää gorillan tasolle, niin se näkyy väkivalta- sekä päihdetilastoissa. Emme kaipaa tänne yhtään enempää naista hakkaavaa miestä kiitos.
Älkää sitten valittako maskuliinisuuden puutteesta. Testosteroni aiheuttaa aggressiivisuutta ja kilpailuviettiä. Siksi toisekseen te kummasti sallitte nuo miehiset ominaisuudet muille paitsi suomalaisille miehille; Lähi-itäläisten ja Afrikkalaisten maskuliinisuus on naisista upeaa.
En salli eikä salli muutkaan naiset. Ihan muistutuksena, että persut eli pääasiassa miehet ovat vastuussa siitä, että par_ta_ lapsia otettiin Suomeen sankoin joukoin. Sipilä (oletettavasti mies) jopa kutsui heidät kotiinsa majoittautumaan. Joten kanna mies vastuusi.
Kantakaahan te naiset vastuu siitä, että olette kasvattaneet tämän testosteronivajeisen miessukupolven vähättelemällä, alistamalla ja nälvimällä kaikkea miehekästä. Kuka tahansa nainen haluaisi oman poikansa olevan kiltti, soijainen beta-alistuja, mutta tosi harva haluaa sellaista mieheksi.
Ja missäs se miesten vastuu lasten kasvatuksesta on? Niinpä, naiset ovat kautta aikojen tehneet parhaansa, miehet pakoilleet vastuuta ja siitä kärsii erityisesti lapset. Ei ne lapset missään äidin umpiossa elä, vaan tarvitsevat kasvaakseen myös miehen panostusta eli lasten isän. Missä isät ovat? Huhuu?
Katsos kun te naiset viette sen pois eroamalla mitä pienemmästäkin syystä. Ja pomottamalla perhearjessa sekä epäsuorasti uhkaamalla erolla. Näyttäkää mulle perhe, missä mies on saanut päättää edes omalta osaltaan lasten kasvatuksesta. Aivan, ei sellaisia ole.
Jos elää nettimaailmassa ja pelimaailmassa, niin ei sellaisia suhteita varmasti näekään. Tai jos oma lähipiiri koostuu vain trailer park- tyyppisistä perheistä. Omassa perheessäni mies on tasavertainen aikuinen vastuuneen, vapauksineen ja velvollisuuksineen. Aina emme ole samaa mieltä kasvatusasioista, mutta olemme todenneet yhdessä, että olemme eri mieltä ja millaisen kompromissin keksimme yhdessä? Elämän ei tarvitse olla valtataistelua, vaan se voi olla tasavertaista kumppanuutta. Mieheni on loistava isä, on tälläkin hetkellä vanhempainvapailla lapsiemme kanssa. Ja koska hän on läsnä lasten elämässä ja tuntee omat lapsensa, hän myös itse ymmärtää ja näkee sen mikä milloinkin on kenenkin lapsen tarve. Kunnioitan ja arvostan hänen näkemyksiään ja havaintojaan. Ja koska tilanne on hyvä, ei ole mitään syytä erota. Tällaista se on monissa normaaleissa perheissä.
Käsitys normaaliudesta vaihtelee yhteiskuntaluokan mukaan.
Itselleni kuvaamasi malli on normaali, näille miehille omassa kasvuperheessään mies on ollut poissaoleva hahmo, jonka vuoksi oma miehen malli kenties puuttuu kokonaan. Lisäksi yhteiskuntaluokassa miesten malli on täysin toinen kuin akateemisissa ylemmän keskiluokan perheissä, jollainen omakin perheeni oli. Heille on normaalia, että mies ei tee kotona mitään, juo perjantaipullon ja juopottelee kavereidensa kanssa viikonloppuisin. Olen useissa keskustluissa täällä huomannut tuon eron: sitä jopa epäillään trolliksi, kun sanon, etten tunne tuollaisia miehiä lainkaan. Omassa yhteiskuntaluokassa ei kertakaikkiaan tuollaisia miehiä ole yhtäkään.
Ja tämä on jatkunut jo useassa sukupolvessa. Olen 55v. ja olen tottunut jo omassa lapsuudenperheessäni tasa-arvoiseen perhe-elämään. Molemmat vanhempani olivat ns. uraihmisiä, he ovat nyt 80+ vuotiaita pirteitä eläkeläisiä, jotka edelleen laittavat ruokaa, hoitavat puutarhaa ja ulkoilevat kahdestaan. Tapaavat tuttaviaan pariskuntana jne. Samanlainen malli on ollut omien tytärteni elämässä, kun he olivat pieniä. Mieheni mm. on hoitanut koko perhe-elämän yksin, kun olin neljä vuotta toisella paikkakunnalla työssä viikot. Hän on lapsille yhtä läheinen kuin minäkin, eivätkä tyttäret (nyt 25-30v.) ole valinneet puolisokseen mitään omituista macho-mieshahmoa, jota täällä usein kuvataan kaikkien nuorten naisten muka haluavan.
Kyse on yhteiskuntaluokkien eroista, ja nythän tämä linkattu uutinenkin kertoo juuri siitä. Perheen perustaminen, monogaaminen parisuhdeideaali on muuttunut eräänlaiseksi luksukseksi, joka onnistuu vain ylemmiltä yhteiskuntaluokilta. Siihen on toki paljon muitakin kuin yksilöllisiä syitä, syyt ovat enemmän rakenteellisia, luokkayhteiskuntaan ja niiden arvoihin liittyviä. Eivät alemman keskiluokan ja työväenluokan naiset enää suostu pariutumaan miesten kanssa, joiden arvot ovat samanlaisia kuin heidän isiensä arvot olivat. Toisaalta miesten heikko yhteiskunnallinen asema (naiset alemmista yhteiskuntaluokista kouluttautuvat, miehet eivät) ei myöskään ole omiaan tekemään heistä kiinnostavia perheenperustamismielessä. Harva haluaa synnyttää lapsia, jotka tulisivat kärsimään lapsiperheköyhyydestä, jos vielä itsellä on siitä omasta lapsuudesta kokemusta.
Itse olen kyllä aika trailerparkista kotoisin, mutten ole tuntenut sellaisia miehiä jotka perjantaisin korkkailisivat! Ylipäätään taitavat sellaiset miehet olla yksisarvisia, jotka eivät tee kotona mitään? Taisi tuo viikonloppukännäily ja työmiehenlauantailu jäädä sinne 60-luvulle. Muuten kyllä allekirjoitan samaa mitä edellä on sanottu. Nuo yhteiskuntaluokat olivat kovaa vauhtia katoamassa ja melkein kadonneet kun tultiin 90-luvun lamaan mutta ovat vauhdilla tulossa takaisin.
Olen palstan kirjoituksista käsittänyt, että mies kyllä tekee eli on miesten työt ja naisten työt. Mies hoitaa halonhakkuun, mutta ei kotitöitä kuten tiskausta ja siivousta, ja kun halonhakkuuta ei ole, hän lukee sohvalla sanomalehteä ja odottaa ruuan valmistumista. Viikonloppuna hän lähtee kavereiden kanssa ryyppäämään mökille.
Kerran osallistuin ketjuun, jossa oli iso määrä ihmisiä, jotka kuvasivat tuollaista normaalina. Minut määritettiin trolliksi, kun väitin etten tunne yhtäkään tuollaista aikusta miestä.
Suomalaiset miehet ovat siis edelläkävijöitä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tehokkain tapa kun on jättää lapset tekemättä.
Ketju on lukittu.
Tuossapa se olennainen syy. Alkoholiongelmaiset miehet. Niitä piisaa suomessa aivan liian paljon. Toisaalta hyvä jos ne geenit pikkuhiljaa häviäis tuosta suomalaisesta geenipoolista.