Mieheni on hyvä mies, mutta haluan silti erota, koska haluan alkaa elämäni uudelleen
Nuorin lapsi lensi juuri pesästä, kun lähti opiskelemaan muualle.
Minä haluan nyt jotain täysin uutta. Olen halunnut jo pitkään.
Miehessä ei ole mitään isoa vikaa, hän on minulle rakaskin.
Mutta ajatus siitä, että jämähdän tähän kahdestaan hänen kanssaan loppuelämäksi, tuntuu masentavalta. Haluan isoja muutoksia. Muuttaa, olla niin vapaa kuin mahdollista, tutustua uusiin ihmisiin. Monella tasolla.
Tiedän että tämä on itsekästä. Mieheni rakastaa minua ja haluaa olla loppuelämänsä kanssani. Mutta en kai voi jäädä vain siksi, että hän niin haluaa, kun itse en?
Kommentit (805)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä mieltä sun mies olisi vähän avoimemmasta suhteesta? Mulla on välillä samansuuntaisia ajatuksia kuin sulla, joskin asia ei ole nyt ajankohtainen. Ajattelen toisaalta että vapautta voisi saada parisuhteessakin kun siitä sovitaan yhdessä. Eikä sen tarvis tarkoittaa edes seksiä, vaan vaikka enemmän omia reissuja ja just vapautta tutustua ihmisiin, ilman että on tilivelvollinen toiselle. Minusta tällaista voisi olla mahdollista toteuttaa ja samalla säilyttää yhdessä jaettu elämä kumppanin kanssa.
Mut no, 90% toki ei ajattele näin.Avoin suhde on laastari tai kulissi tuohon. Ei toimi kuin todella harvoin. Ja silloin ei pidä olla mitään rooliinsa katkeroitumista missään vaiheessa elämää. Avoin suhde vaatii että ihminen on johdonmukaisesti ollut rehellinen itselleen ja toiselle koko elämänsä. Siksi minua aina lähinnä huvittaa sen tarjoaminen ratkaisuksi.
Ei varmasti toimikaan kuin harvoin. En ymmärrä tuota että on pitänyt olla rehellinen koko elämänsä. Ihminen muuttuu ja kehittyy myös kumppanina.
Ihmettelen vähän tuota, että pitäisi erota saadakseen tehdä mitä haluaa. Olen ollut mieheni kanssa 10 vuotta ja en keksi mitään, mitä en saisi halutessani tehdä. Seksihurvittelut muiden kanssa eivät toistaiseksi kiinnosta, raja voisi mennä siinä.
Kannattaa yrittää venyttää liekaa ja katsoa, miten se suhteessa sujuu. Ymmärrän hyvin erohalut, jos puoliso kovasti kontrolloi toisen menoja ja pyrkii rajoittamaan itsenäisyyttä.
AP aloittaa kuin exäni. Kun halusi erota, sanoi ettei minussa ole sinänsä mitään vikaa mutta koki tarvetta aloittaa puhtaalta pöydältä. Vaihtoi minut läpystä työkaveriinsa, kehen meni ihastumaan äitiyslomalta palatessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä mieltä sun mies olisi vähän avoimemmasta suhteesta? Mulla on välillä samansuuntaisia ajatuksia kuin sulla, joskin asia ei ole nyt ajankohtainen. Ajattelen toisaalta että vapautta voisi saada parisuhteessakin kun siitä sovitaan yhdessä. Eikä sen tarvis tarkoittaa edes seksiä, vaan vaikka enemmän omia reissuja ja just vapautta tutustua ihmisiin, ilman että on tilivelvollinen toiselle. Minusta tällaista voisi olla mahdollista toteuttaa ja samalla säilyttää yhdessä jaettu elämä kumppanin kanssa.
Mut no, 90% toki ei ajattele näin.Avoin suhde on laastari tai kulissi tuohon. Ei toimi kuin todella harvoin. Ja silloin ei pidä olla mitään rooliinsa katkeroitumista missään vaiheessa elämää. Avoin suhde vaatii että ihminen on johdonmukaisesti ollut rehellinen itselleen ja toiselle koko elämänsä. Siksi minua aina lähinnä huvittaa sen tarjoaminen ratkaisuksi.
Ei varmasti toimikaan kuin harvoin. En ymmärrä tuota että on pitänyt olla rehellinen koko elämänsä. Ihminen muuttuu ja kehittyy myös kumppanina.
Rehellisyys on arvo mikä perusta mille tahansa ihmisten väliselle kanssakäymiselle. Sen varaan rakentuu luottamus. Ilman luottamusta parisuhde, ystävyyssuhde, työtiimi jnejne ei ole minkään arvoinen. Ja sellaisesta kannattaa poistua oman hyvinvointinsa vuoksi. Epärehelliset ja epäluotettavat ihmiset kannattaa heittää roskikseen elämästään.
Vierailija kirjoitti:
No mitä mieltä sun mies olisi vähän avoimemmasta suhteesta? Mulla on välillä samansuuntaisia ajatuksia kuin sulla, joskin asia ei ole nyt ajankohtainen. Ajattelen toisaalta että vapautta voisi saada parisuhteessakin kun siitä sovitaan yhdessä. Eikä sen tarvis tarkoittaa edes seksiä, vaan vaikka enemmän omia reissuja ja just vapautta tutustua ihmisiin, ilman että on tilivelvollinen toiselle. Minusta tällaista voisi olla mahdollista toteuttaa ja samalla säilyttää yhdessä jaettu elämä kumppanin kanssa.
Mut no, 90% toki ei ajattele näin.
Miksi aina kuvitellaan, että vapaus tarkoittaa vain vapautta paneskella kenen kanssa vaan? Vapaus voi olla vaikka ihan ilman minkäänlaista suhdetta kenenkään kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä mieltä sun mies olisi vähän avoimemmasta suhteesta? Mulla on välillä samansuuntaisia ajatuksia kuin sulla, joskin asia ei ole nyt ajankohtainen. Ajattelen toisaalta että vapautta voisi saada parisuhteessakin kun siitä sovitaan yhdessä. Eikä sen tarvis tarkoittaa edes seksiä, vaan vaikka enemmän omia reissuja ja just vapautta tutustua ihmisiin, ilman että on tilivelvollinen toiselle. Minusta tällaista voisi olla mahdollista toteuttaa ja samalla säilyttää yhdessä jaettu elämä kumppanin kanssa.
Mut no, 90% toki ei ajattele näin.Miksi aina kuvitellaan, että vapaus tarkoittaa vain vapautta paneskella kenen kanssa vaan? Vapaus voi olla vaikka ihan ilman minkäänlaista suhdetta kenenkään kanssa.
No tämä! Uskottomuuden optinen harha (googlamalla löytyy) ajaa ihmisiä tuohon. He puhuvat vapaudesta, ainoa vaan että todellinen vapaus syntyy siitä että on rehellinen itselleen ja muille. Silloin ei tarvitse selitellä eikä piilotella mitään.
Lähde meneen,äläkä jää arpomaan.
Vierailija kirjoitti:
AP aloittaa kuin exäni. Kun halusi erota, sanoi ettei minussa ole sinänsä mitään vikaa mutta koki tarvetta aloittaa puhtaalta pöydältä. Vaihtoi minut läpystä työkaveriinsa, kehen meni ihastumaan äitiyslomalta palatessaan.
Kuvasit ihnisen joka ei edes ole rehellinen itselleen. Perustapaus oman vastuunsa pakenijasta. Jotkut elävät tuollaisessa kierteessä koko elämäsnä. Se todellisuudeessa käy heille sietämättömän raskaaksi tavaksi elää. Mutta koska kulissit. Niitä he pitävät yllä viimeiseen saakka.
Mun miehen ex teki noin. Vaikka sinänsä hyvä, kun sain hyvän miehen, silti ärsyttää, että joku kohteli häntä noin. Särki hyvän ihmisen sydämen vain omassa vapauden ja nuoruudenkaipuussaan ja itsekkyydessään.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen vähän tuota, että pitäisi erota saadakseen tehdä mitä haluaa. Olen ollut mieheni kanssa 10 vuotta ja en keksi mitään, mitä en saisi halutessani tehdä. Seksihurvittelut muiden kanssa eivät toistaiseksi kiinnosta, raja voisi mennä siinä.
Kannattaa yrittää venyttää liekaa ja katsoa, miten se suhteessa sujuu. Ymmärrän hyvin erohalut, jos puoliso kovasti kontrolloi toisen menoja ja pyrkii rajoittamaan itsenäisyyttä.
Sama! Seksiä en muiden kanssa harrasta, mutta muuten saan kyllä ihan mitä haluan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että erossa saattaa mennä välit myös niihin aikuistuneisiin lapsiin. Itse en varmaankaan olisi voinut antaa noin hölmöstä syystä eroamista anteeksi, jos jompi kumpi vanhemmistani olisi tuollaiseen ratkaisuun päätynyt.
Perheensä rikkojat joutuvat usein reunalle, paitsioon sosiaalisesta elämästä. Joutuvat sitten muiden kaltaistensa kuplaan.
Höpöhöpö! Ihmiset kuule eroaa niin paljon, että ei tommosta enää ole ja ne, jotka arvostelee, toivoo salaa että heilläkin olisi rohkeutta tehdä samoin, mutta katkerina arvostelevat.
Rohkeutta on olla rehellinen parisuhteen alusta lähtien. Ei ottaa mitään roolia joka ei itselle sovi. Apn avaus ja kommentit riveiltä ja rivien välistä viittaavat pelokkaaseen ja epärehelliseen ihmiseen. Eikä nuo piirteet eroamalla muutu.
Sinä varmasti noin empaattisena ja laajasti sekä analyyttisesti ajattelevana olet ihannekumppani ja ihmissuhteesi ovat muutoinkin kunnossa. Vaikutat mäkättävältä moralisoijalta, jonka rakas kumppani haluaisi jättää ja salaa varmaan pettääkin.
Johonkin tuo kommentti osui sinussa kun noin vihamielisellä ja solvaavalla tavalla kirjoitat. Kannattaa miettiä miksi.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Jätä mies vaan. Hyvän miehen nappaa kyllä alta aikayksikön joku toinen nainen itselleen. Hyviä kun on minimaalisen vähän vapaina keski-ikäisille naisille. Se, mikä sulle on tylsyyttä on jollekulle toiselle unelmien täyttymys. Mies voi tietysti olla siipi maassa jonkun aikaa ennen kuin huomaa, miten kiihkeästi häntä metsästetään ja voi alkaa valita parhaan päältä.
Juuri näin. Mieheni exälle tuli yllätyksenä, ettei mies jäänytkään itkemään perään. Samoin yllättyi kun miehen sukulaiset eivät olleetkaan kiinnostuneita yhteydenpidosta. 10v eron jälkeen meillä on jo pitkä onnellinen parisuhde. Jotain muuta etsimään lähteneellä naisella oli pari lyhyttä suhdetta, sen jälkeen on vaan tinderöinyt vuosikaudet. Toivottavasti on edes nyt onnellinen.
Ei muuta kuin menoksi vain, miehesi voi sitten hyvällä omallatunnolla ottaa uuden joka sinua nuorempi ja nätimpi.
Oletko miettinyt miksi ikinä olet halunnut hänen kanssaan suhteeseen? Luulisin että monet haluavat saman kumppanin pitää mahdollisuuksien mukaan elämänsä läpi. No en sinusta tiedä.
Miksi se muutos ei voi olla kaikkea muuta kuin hyvän miehen jättämistä? Esim. työpaikka, uusi harrastus, käyt yksin matkalla (säilytät myös silloin kunnioituksen miestäsi kohtaan), puhut avoimesti miehesi kanssa ajatuksista, voi löytyä parhain tapa eli joku yhteinen sävel.
Vai olisiko päässyt vain käymään niin, että olet tympääntynyt omaan elämääsi ja ajattelet, että apu siihen olisi vapaus suhteesta? Kannattaisiko oikeasti miettiä noita elämän muita alueita, jos niissä on jotakin häikkää.
Kannattaa miettiä.
Äläkä tee hätiköityjä päätöksiä, tulet vain katumaan elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Mun miehen ex teki noin. Vaikka sinänsä hyvä, kun sain hyvän miehen, silti ärsyttää, että joku kohteli häntä noin. Särki hyvän ihmisen sydämen vain omassa vapauden ja nuoruudenkaipuussaan ja itsekkyydessään.
Tuollainen kohtelu johtuu lähestulkoon aina ihmisen omista käsittelemättömistä traumoista. Ne vain puretaan ja projisoidaan siihen läheiseen ihmiseen. Paradoksaalista kyllä se tehdään siksi että se kumppani koetaan turvalliseksi. Ja sitä tietyt ihmiset eivät kestä, eli turvallisuutta ja tasapainosta rakkautta, vaikka se ihan päättömältä kuulostaa.
Jotkut inhoavat ja jopa halveksuvat sanontaa että ihmiset eroavat liian helposti. Itse näen että ihmiset menevät parisuhteisiin liian helposti. Rakastuminen on tunneryöppy, rakastaminen on tunteen lisäksi valinta.
.Aikuisen, kypsän ja vakaan ihmisen parisuhde ei ole pidemmän päälle pelkkää hattaraa tai sateenkaaren tekemistä tai sen takana olevaa aarretta.
Se on myös valintaa ja joskus myös työntekoa itsensä kanssa suhteen vuoksi. Kaikki eivät vain siihen kykene.
Vierailija kirjoitti:
Mun miehen ex teki noin. Vaikka sinänsä hyvä, kun sain hyvän miehen, silti ärsyttää, että joku kohteli häntä noin. Särki hyvän ihmisen sydämen vain omassa vapauden ja nuoruudenkaipuussaan ja itsekkyydessään.
Eikö mieheltä olisi ollut itsekästä vaatia toista pysymään suhteessa, jossa ei enää halunnut olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehen ex teki noin. Vaikka sinänsä hyvä, kun sain hyvän miehen, silti ärsyttää, että joku kohteli häntä noin. Särki hyvän ihmisen sydämen vain omassa vapauden ja nuoruudenkaipuussaan ja itsekkyydessään.
Eikö mieheltä olisi ollut itsekästä vaatia toista pysymään suhteessa, jossa ei enää halunnut olla?
Narsistinen kääntäminen. Älä jaksa. Mikä on syy miksi ei halunnut olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehen ex teki noin. Vaikka sinänsä hyvä, kun sain hyvän miehen, silti ärsyttää, että joku kohteli häntä noin. Särki hyvän ihmisen sydämen vain omassa vapauden ja nuoruudenkaipuussaan ja itsekkyydessään.
Eikö mieheltä olisi ollut itsekästä vaatia toista pysymään suhteessa, jossa ei enää halunnut olla?
Narsistinen kääntäminen. Älä jaksa. Mikä on syy miksi ei halunnut olla?
Mitä merkitystä? Jos kumppanini ei enää haluaisi jatkaa kanssani mistä tahansa syystä, tottakai hänen on silloin voitava päättää suhde. En minäkään haluaisi, että toinen pysyy kanssani vain, jottei mulle tule paha mieli. Pahemmalta tuntuisi, että hän tuhlaisi elämänsä onnettomana minun kanssani, ja minä omani näivettyneeseen suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että erossa saattaa mennä välit myös niihin aikuistuneisiin lapsiin. Itse en varmaankaan olisi voinut antaa noin hölmöstä syystä eroamista anteeksi, jos jompi kumpi vanhemmistani olisi tuollaiseen ratkaisuun päätynyt.
Perheensä rikkojat joutuvat usein reunalle, paitsioon sosiaalisesta elämästä. Joutuvat sitten muiden kaltaistensa kuplaan.
Höpöhöpö! Ihmiset kuule eroaa niin paljon, että ei tommosta enää ole ja ne, jotka arvostelee, toivoo salaa että heilläkin olisi rohkeutta tehdä samoin, mutta katkerina arvostelevat.
Olen eri, mutta en ole koskaan ollut naimisissa. Ja katkaisen välit aina perheensä hylkääjiin. Ei niitä onneksi monta ole tuttavapiiriin sattunutkaan.
Mikä sinä olet määräämään kenenkään elämästä? Vaikutat todella ahdistavalta persoonalta. Varsinainen Ylituomari. Vaikka et edes ole ollut naimisissa.
Avoin suhde on laastari tai kulissi tuohon. Ei toimi kuin todella harvoin. Ja silloin ei pidä olla mitään rooliinsa katkeroitumista missään vaiheessa elämää. Avoin suhde vaatii että ihminen on johdonmukaisesti ollut rehellinen itselleen ja toiselle koko elämänsä. Siksi minua aina lähinnä huvittaa sen tarjoaminen ratkaisuksi.