Mieheni on hyvä mies, mutta haluan silti erota, koska haluan alkaa elämäni uudelleen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että erossa saattaa mennä välit myös niihin aikuistuneisiin lapsiin. Itse en varmaankaan olisi voinut antaa noin hölmöstä syystä eroamista anteeksi, jos jompi kumpi vanhemmistani olisi tuollaiseen ratkaisuun päätynyt.

Perheensä rikkojat joutuvat usein reunalle, paitsioon sosiaalisesta elämästä. Joutuvat sitten muiden kaltaistensa kuplaan.

Höpöhöpö! Ihmiset kuule eroaa niin paljon, että ei tommosta enää ole ja ne, jotka arvostelee, toivoo salaa että heilläkin olisi rohkeutta tehdä samoin, mutta katkerina arvostelevat.

Rohkeutta on olla rehellinen parisuhteen alusta lähtien. Ei ottaa mitään roolia joka ei itselle sovi. Apn avaus ja kommentit riveiltä ja rivien välistä viittaavat pelokkaaseen ja epärehelliseen ihmiseen. Eikä nuo piirteet eroamalla muutu.

Sinä varmasti noin empaattisena ja laajasti sekä analyyttisesti ajattelevana olet ihannekumppani ja ihmissuhteesi ovat muutoinkin kunnossa. Vaikutat mäkättävältä moralisoijalta, jonka rakas kumppani haluaisi jättää ja salaa varmaan pettääkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että erossa saattaa mennä välit myös niihin aikuistuneisiin lapsiin. Itse en varmaankaan olisi voinut antaa noin hölmöstä syystä eroamista anteeksi, jos jompi kumpi vanhemmistani olisi tuollaiseen ratkaisuun päätynyt.

Perheensä rikkojat joutuvat usein reunalle, paitsioon sosiaalisesta elämästä. Joutuvat sitten muiden kaltaistensa kuplaan.

Höpöhöpö! Ihmiset kuule eroaa niin paljon, että ei tommosta enää ole ja ne, jotka arvostelee, toivoo salaa että heilläkin olisi rohkeutta tehdä samoin, mutta katkerina arvostelevat.

Olen eri, mutta en ole koskaan ollut naimisissa. Ja katkaisen välit aina perheensä hylkääjiin. Ei niitä onneksi monta ole tuttavapiiriin sattunutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että erossa saattaa mennä välit myös niihin aikuistuneisiin lapsiin. Itse en varmaankaan olisi voinut antaa noin hölmöstä syystä eroamista anteeksi, jos jompi kumpi vanhemmistani olisi tuollaiseen ratkaisuun päätynyt.

Perheensä rikkojat joutuvat usein reunalle, paitsioon sosiaalisesta elämästä. Joutuvat sitten muiden kaltaistensa kuplaan.

Höpöhöpö! Ihmiset kuule eroaa niin paljon, että ei tommosta enää ole ja ne, jotka arvostelee, toivoo salaa että heilläkin olisi rohkeutta tehdä samoin, mutta katkerina arvostelevat.

Olen eri, mutta en ole koskaan ollut naimisissa. Ja katkaisen välit aina perheensä hylkääjiin. Ei niitä onneksi monta ole tuttavapiiriin sattunutkaan.

Tämä on varmasti erittäin hyvä asia sille toiselle osapuolelle, kun katkaiset välit. Vaikutat erittäin toksiselta tyypiltä. Creepy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ok, tiesitkö ap että saat erota ihan ilman että märiset asiasta tänne.

Jätä se paska jne.

Hakee raasu yleistä hyväksyntää käytökselleen. Ulkoa-ohjautuva.

Lähes kaikki naiset ovat.

AP on retardi tai muuten vain vajaa, tyhmä.

Yksin on kiva vanheta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ok, tiesitkö ap että saat erota ihan ilman että märiset asiasta tänne.

Jätä se paska jne.

Hakee raasu yleistä hyväksyntää käytökselleen. Ulkoa-ohjautuva.

Siinähän ei ole mitään väärää, että hakee tukea toisilta. Hyvin inhimillistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että erossa saattaa mennä välit myös niihin aikuistuneisiin lapsiin. Itse en varmaankaan olisi voinut antaa noin hölmöstä syystä eroamista anteeksi, jos jompi kumpi vanhemmistani olisi tuollaiseen ratkaisuun päätynyt.

Perheensä rikkojat joutuvat usein reunalle, paitsioon sosiaalisesta elämästä. Joutuvat sitten muiden kaltaistensa kuplaan.

Höpöhöpö! Ihmiset kuule eroaa niin paljon, että ei tommosta enää ole ja ne, jotka arvostelee, toivoo salaa että heilläkin olisi rohkeutta tehdä samoin, mutta katkerina arvostelevat.

Rohkeutta on olla rehellinen parisuhteen alusta lähtien. Ei ottaa mitään roolia joka ei itselle sovi. Apn avaus ja kommentit riveiltä ja rivien välistä viittaavat pelokkaaseen ja epärehelliseen ihmiseen. Eikä nuo piirteet eroamalla muutu.

Sinä varmasti noin empaattisena ja laajasti sekä analyyttisesti ajattelevana olet ihannekumppani ja ihmissuhteesi ovat muutoinkin kunnossa. Vaikutat mäkättävältä moralisoijalta, jonka rakas kumppani haluaisi jättää ja salaa varmaan pettääkin.

Rakkaan yllättävän kuoleman jälkeen elämää katsoo vähän eri tavalla. Niin. Kyllähän hän jätti. Mutta ei itse vaan menehtymällä huumeissa ajaneen ihmisen vuoksi. Tuo huumehörhö petti hänet. Ja meidät muut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ok, tiesitkö ap että saat erota ihan ilman että märiset asiasta tänne.

Jätä se paska jne.

Hakee raasu yleistä hyväksyntää käytökselleen. Ulkoa-ohjautuva.

Siinähän ei ole mitään väärää, että hakee tukea toisilta. Hyvin inhimillistä.

Empatiaa niille ketkä ovat sen arvoisia. Ei muille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että erossa saattaa mennä välit myös niihin aikuistuneisiin lapsiin. Itse en varmaankaan olisi voinut antaa noin hölmöstä syystä eroamista anteeksi, jos jompi kumpi vanhemmistani olisi tuollaiseen ratkaisuun päätynyt.

Perheensä rikkojat joutuvat usein reunalle, paitsioon sosiaalisesta elämästä. Joutuvat sitten muiden kaltaistensa kuplaan.

Höpöhöpö! Ihmiset kuule eroaa niin paljon, että ei tommosta enää ole ja ne, jotka arvostelee, toivoo salaa että heilläkin olisi rohkeutta tehdä samoin, mutta katkerina arvostelevat.

Rohkeutta on olla rehellinen parisuhteen alusta lähtien. Ei ottaa mitään roolia joka ei itselle sovi. Apn avaus ja kommentit riveiltä ja rivien välistä viittaavat pelokkaaseen ja epärehelliseen ihmiseen. Eikä nuo piirteet eroamalla muutu.

Sinä varmasti noin empaattisena ja laajasti sekä analyyttisesti ajattelevana olet ihannekumppani ja ihmissuhteesi ovat muutoinkin kunnossa. Vaikutat mäkättävältä moralisoijalta, jonka rakas kumppani haluaisi jättää ja salaa varmaan pettääkin.

Ikävää jos olet kokenut elämässäsi että joku olis naarasnalkutin. Toisaalta se voi olla vain sinun omassa päässäsi toiselle muodostama rooli mitä se ihminen ei ole. Ei pidä olla alistunut tossu missään parisuhteessa. Se on läheisriippuvaisten luuserien hommaa.

Vierailija kirjoitti:

AP on retardi tai muuten vain vajaa, tyhmä.

Yksin on kiva vanheta.

Todenäköisimmin pitkäaikaisista jo lapsuudesta kumpuavien lopullisesti hoitamattomien traumojen kyllästämä. Ihmiskuori.

Vierailija kirjoitti:

Miehessä ei ole mitään vikaa? En ikinä jättäisi ketään jota rakastan. Sinä rakastat sitten vain itseäsi. Se on ..

Mies on hankittu vain perheen perustamista varten.

Vierailija kirjoitti:

Mitä vapaudellani tekisin, kysyi muutama.

Tässä muutama asia jotka haluaisin tehdä mutta joita en voi tehdä, koska olen mieheni kanssa:

Haluan muuttaa ekoyhteisökommuuniin ja kokeilla siellä asumista.

Haluan myös muuttaa hetkeksi isoon kaupunkiin ennen sitä. (mies ei halua kumpaakaan)

Haluan uusia kokemuksia seksin saralta, haluan kokea vielä joskus järjen päästä vievää ihastusta, ja kenties polyamorisia suhteita. (pitkässä suhteessa näistä mitään ei ole eikä lupaa kokeillakaan)

Haluan luopua autosta ja ryhtyä kasvissyöjäksi. (mies nauraa näille ja ruoka ilman lihaa ei ole ruokaa ensinkään)

Haluan kissan tai koiran. (mies allerginen)

Haluan ettei kukaan kyseenalaista, tyrmää tai kiellä minua toteuttamasta haaveitani.

Voi olla, että minulla on keski-iänkriisi kuten joku epäili, lähestynhän jo 50 vuotta. Mutta en haluaisi katua että jätin haaveitani tekemättä tai edes kokeilematta. Vielä kun pystyisin ne kokemaan, olen terve ja elossa.

Ap

Meinasin ensin kommentoida, että mikset toteuta haaveitasi parisuhteessa ja mies kerran on hyvä ja rakas. Parisuhde ei ole suoranainen este millekään noista, kunhan pelisäännöt sovitaan yhdessä. Itse olen esimerkiksi asunut kahteen otteeseen miehen kanssa eri maissa, koska molemmille vuoron perään tarjoutui mahdollisuus tähän, eikä toinen voinut juuri silloin lähteä mukaan.

Tästä viestistä kuitenkin paistaa, että teillä taitaa nykyisin olla aika erilaiset elämänarvot. Noista kannattaa puhua. Voihan olla, että ainakin jokin asia onkin miehelle ok. Mutta jos oikeasti koet, että mies on aivan eri aaltopituudella ja kaikki haaveesi jäävät hänen kanssaan toteuttamatta, niin ehkä eroa kannattaa harkita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että erossa saattaa mennä välit myös niihin aikuistuneisiin lapsiin. Itse en varmaankaan olisi voinut antaa noin hölmöstä syystä eroamista anteeksi, jos jompi kumpi vanhemmistani olisi tuollaiseen ratkaisuun päätynyt.

Perheensä rikkojat joutuvat usein reunalle, paitsioon sosiaalisesta elämästä. Joutuvat sitten muiden kaltaistensa kuplaan.

Höpöhöpö! Ihmiset kuule eroaa niin paljon, että ei tommosta enää ole ja ne, jotka arvostelee, toivoo salaa että heilläkin olisi rohkeutta tehdä samoin, mutta katkerina arvostelevat.

Rohkeutta on olla rehellinen parisuhteen alusta lähtien. Ei ottaa mitään roolia joka ei itselle sovi. Apn avaus ja kommentit riveiltä ja rivien välistä viittaavat pelokkaaseen ja epärehelliseen ihmiseen. Eikä nuo piirteet eroamalla muutu.

Sinä varmasti noin empaattisena ja laajasti sekä analyyttisesti ajattelevana olet ihannekumppani ja ihmissuhteesi ovat muutoinkin kunnossa. Vaikutat mäkättävältä moralisoijalta, jonka rakas kumppani haluaisi jättää ja salaa varmaan pettääkin.

Ikävää jos olet kokenut elämässäsi että joku olis naarasnalkutin. Toisaalta se voi olla vain sinun omassa päässäsi toiselle muodostama rooli mitä se ihminen ei ole. Ei pidä olla alistunut tossu missään parisuhteessa. Se on läheisriippuvaisten luuserien hommaa.

Jos mennään ylimiellyttämisen ytimeen niin takana on äärimmäisen heikko itsetunto.

Pelko yksinjäämisestä.

Kyvyttömyys olla itsenäinen omilla jaloillaan seisova aikuinen parikymppisestä lähtien.

Se johtaa sitten aikuisena rikkonaiseen perheeseen kun on tahallaan jätetty ne omat mielen sopukat käymättä läpi ennen isoja päätöksiä kuten esimerkiksi lasten hankkimista.

Sitten siirretään se sama rikkinäisyys lapsiin kun tasainen ja vakaa lapsuus puuttuu heiltä.. Voisi kysyä noilta että miten on mennyt noin niinku omasta mielestä? Kokevatko olevansa onnistuneita ihmisenä ylipäätäänkään?

Anna mennä vaan! Se on voimanaisen teko sinulta. Miehesi jos tekisi saman niin olisi kyllä sika.

Sehän voi hyvinkin olla win-win tilanne.  Molemmat saavat iloa ja potkua tulevaisuuteen.

Sitä elämää kun ei voi aloittaa uudestaan. Monta vuosikymmentä on jo vierähtänyt. On eri asia tarttua uusiin, jännittäviin asioihin parikymppisenä, kun on vielä joustava mieli ja keho. Viisikymppisenä saattaa kuvitella "vapautta" vaaleanpunaisiksi hattaroiksi, mutta todellisuus on eri kuin nuorena. Toivon hyvää kuitenkin.

En sano mitään, mutta outoa on.

Ymmärrän sinua. Odotan kuin kuuta nousevaa että nuorempikin muksu muuttaa reilun parin vuoden päästä omilleen. Sitten myyn tämän kolmion pk-seudulla ja teen mitä lystään. Tai sitten en myy ja pysyn nykyisessä ihan mukavassa työpaikassani. Lasten isä ei ole ollut kuvioissa tosin moneen vuoteen erinäisten ongelmien takia. Olen aivan kurkkuani myöten täynnä kokkaamista, siivoamista, pyykkäämistä. Seurustella voisin jos tulee joku sopiva vastaan, mutta yhteen en halua enää kenenkään kanssa muuttaa. Viihdyn hyvin yksin. Sitä ettei tarvitse edes sopia kenenkään kanssa yksityiselämässä mitään vaan voi lähteä tuosta noin vaan lomalla vaikkapa käymään Stonehegessä jos siltä tuntuu. Tsempit ap:lle!!

No mitä mieltä sun mies olisi vähän avoimemmasta suhteesta? Mulla on välillä samansuuntaisia ajatuksia kuin sulla, joskin asia ei ole nyt ajankohtainen. Ajattelen toisaalta että vapautta voisi saada parisuhteessakin kun siitä sovitaan yhdessä. Eikä sen tarvis tarkoittaa edes seksiä, vaan vaikka enemmän omia reissuja ja just vapautta tutustua ihmisiin, ilman että on tilivelvollinen toiselle. Minusta tällaista voisi olla mahdollista toteuttaa ja samalla säilyttää yhdessä jaettu elämä kumppanin kanssa.

Mut no, 90% toki ei ajattele näin.

Jätä mies vaan. Hyvän miehen nappaa kyllä alta aikayksikön joku toinen nainen itselleen. Hyviä kun on minimaalisen vähän vapaina keski-ikäisille naisille. Se, mikä sulle on tylsyyttä on jollekulle toiselle unelmien täyttymys. Mies voi tietysti olla siipi maassa jonkun aikaa ennen kuin huomaa, miten kiihkeästi häntä metsästetään ja voi alkaa valita parhaan päältä.