Oltiinko 80-luvulla rikkaampia kuin nykyään?

Vierailija kirjoitti:

silloin oli 3 työntekijää elätettävää kohden, nykyään on 2 elätettävää työntekijää kohden.

Muistan ajan, koululaisena klo 14 ne harvat kaupat olivat tyhjiä. Nyt arkisin kello 14 tuntuu koko seutukunta ahtautuvan kauppakeskuksiin. Kun normaali työaika loppuu kello 16-17, on jo kaupoissa väljempää kotimatkalla. Miksiköhän? Olenko ainoa töiden jälkeen kaupassa käyvä vai yksi harvoista työssä käyvistä?

Stadin ja Tren kämpät obat räjähtäneet käsiin, mistä johtuu sos.turva.Frankenstein. 

Itse olen vasta 45, mutta pystyin asumaan keskustassa, kehyskunnassa osa-aikaisena ilman as.tukea. Sain pankkilainan.

En osaa kommentoida muuten kuin että meidän perhe eli kyllä köyhyydessä 80-luvulla. Mun vanhemmilla oli huonosti kannattava pientila. Meillä ei ollut suihkua eikä sisävessaa, eikä lämmintä vettä tullut taloon sisälle. Piti siis lämmittää tiskivedet ja pyykit pestiin jollain pulsaattorikoneella ja sauna piti lämmittää, jos halusi peseytyä. Syötiin puuroa, perunaa, makkarakastiketta ja leipää. Mun kasari on siis ankea ja surullinen paikka.

Vierailija kirjoitti:

Tavanomainen kuukausipalkka oli alle 1000 € nykyrahassa. Päätelkää siitä minkälainen oli elintaso. Ei todellakaan ollut yltäkylläisyyttä tavallisilla ihmisillä.

Silti kaikki pääsivät nopeasti lääkäriin oman kunnan terveyskeskukseen, sairaanhoitajat, sairaala-apulaiset, kylvettäjät ja sihteerit hoitivat oman alueensa eikä hoitajan tarvinnut tehdä yksin kaikkea. Elämä ei ollut niin kiirwistä ja stressaavaa kuin nyt. Työtä arvostettiin, samoin vapaa-aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni unohtaa ettei kasarilla ollut valinnanvaraa oikeen missään. Kaupassa oli kolmea eri juustoa mistä sait valita ja kahdenlaista kinkkua.

Ja tämä oli ongelma, koska,,,?

Ei mennyt rahaa samallalailla kun ei ollut mitä ostaa. Ruokakaupoissa ei ollut mitään luksustuotteita. Kalliita vaatteita piti mennä ulkomaille tai isompiin kaupunkeihin ostamaan, kukaan ei mistään Louis Vuittonista tiennytkään. Tekniikka oli aika vähän ja telkkareita ja pelikoneita ei tarvinnut ostaa kerran vuodessa. Puhelimet oli lankapuhelimia ja niitä ei ikinä tarvinnut uusia. Nykyään on enemmän valikoimaa ja helpompi tuhlata, ennen elettiin köyhemmin senkin takia kuin ei ollut mitään mihin tuhlata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavanomainen kuukausipalkka oli alle 1000 € nykyrahassa. Päätelkää siitä minkälainen oli elintaso. Ei todellakaan ollut yltäkylläisyyttä tavallisilla ihmisillä.

Silti kaikki pääsivät nopeasti lääkäriin oman kunnan terveyskeskukseen, sairaanhoitajat, sairaala-apulaiset, kylvettäjät ja sihteerit hoitivat oman alueensa eikä hoitajan tarvinnut tehdä yksin kaikkea. Elämä ei ollut niin kiirwistä ja stressaavaa kuin nyt. Työtä arvostettiin, samoin vapaa-aikaa.

Nyt arvostetaan vapaa-aikaa ja halveksutaan työssä käyviä, silloin päinvastoin. Asiat ovat muuttuneet, huonompaan.

Vierailija kirjoitti:

Moni unohtaa ettei kasarilla ollut valinnanvaraa oikeen missään. Kaupassa oli kolmea eri juustoa mistä sait valita ja kahdenlaista kinkkua.

Sama pätee puolisonvalinnassa: ei ollut tinderiä, joten niistä kylänraitilla tallustelevasta kolmesta komeasta ja kahdesta kiltistä piti valita puoliso tai jäädä kokonaan ilman.

Ei oltu. Suomalaisten elintaso on nykyään kaikilla mittareilla parempi 80-lukuun verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla tyydyttiin vähempään. Ei silloin ollut kaikilla lapsilla omia huoneita ja kalliita harrastuksia. Ei pidetty mitenkään köyhänä jos ei käyty ulkomailla tai omistettu autoa.

Tuolloin ohjattuja harrastuksia olivat karate tai judo. Tai sitten pelattiin liikuntakerhossa paljain jaloin sählyä koulun liikuntasalissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsivätkö silloin 80-luvulla myös ne kiltitkin pojat mukaan juhlimaan ja pitämään hauskaa? 🥺

Kaikki pääsi panemaan.

Tytöillä/naisilla oli karvat. Minä pidin. Giltsitkin ottivat relammin. Ei ollut sukupuolten välistä sotaa, me olimme ystäviä - onko tämä mahdollista nykyään. Toivon niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

silloin oli 3 työntekijää elätettävää kohden, nykyään on 2 elätettävää työntekijää kohden.

Mitä ihmeen elätettävä?

yhteiskunnassamme elää ihmisiä jotka elää tulonsiirto tahojen varoilla

Mikä on tulonsiirto?

Trolli varmaan olet. Ei kukaan voi olla noin pihalla asioista. Eikä kukaan voi olla tietämättä nykytilanteesta eli siitä, että Suomessa on liikaa tukien varassa eläviä ihmisiä. Luuletko, että seinästä tulee se raha, joka heille maksetaan.

Aina söpösti unohdetaan nämä melkein miljoona elätettävää ulkkista joiden tuet ovat tuplasti isommat kuin suomalaisen;) Ja lisää tulee joka vuosi puhumattakaan miljardien tunkemisesta ulkomaille. Ilman ulkopuolisia kuluja jokainen suomalainen voisi elää tuilla ja palvelutkin toimia. 

Suurin osa sun maksamista veroista menee kyllä eläkkeisiin. Kun niitä eläkeläisiä on ihan sikana nykyään. Eläkemenoihin verrattuna on sosiaalituet aika pieniä. Ottaisit selvää asioista, niin et antaisi itsestäsi ihan aasia kuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla ei meidän perheessä tiedetty muuta kuin köyhyyttä ja kurjuutta. Ruokana oli yleensä puuroja ja vellejä, pyhänä saattoi olla vaikka perunaa suolakalalla. Koko perhellä oli yhteisessä käytössä yksi polkupyörä jota isä yleensä käytti kun kävi töissä. Kouluun piti kävellä ja kotiin palata aina nälkäisenä, kouluruokaan ei meillä ollut rahaa.

Kouluruokailu oli kaikille ilmaista 80-luvulla...

Ei muuten tasan ollut. Muistan kun isäni kirosi kouluruokalaskuja.

1976 syntynyt eri.

Vierailija kirjoitti:

Ei oltu. Suomalaisten elintaso on nykyään kaikilla mittareilla parempi 80-lukuun verrattuna.

Miksi sitten koulut, sairaalat ja vanhainkodit ovat kriisissä, lääkäriin ei pääse millään, terveyskeskuksia lakkautetaan ja ihmiset voivat huonosti?

Vierailija kirjoitti:

Moni unohtaa ettei kasarilla ollut valinnanvaraa oikeen missään. Kaupassa oli kolmea eri juustoa mistä sait valita ja kahdenlaista kinkkua.

Eli ihmiset eivät silloin pitäneet kaiken maailman turhuuksia oleellisena osana elämää.

Vierailija kirjoitti:

Nyt huoli ja hätä työttömien oikeuksista kun 80- luvulla olivat paikkakunnan halveksittua pohjasakkaa kun töitä oli kaikille.

Jotkut riemuidarit soittavat tuota samaa levyä edelleen, vaikkei enää olla 80-luvulla eikä soveltuvia töitä todellakaan ole kaikille.

80-luvulla työkykyinen työtön olikin vielä pummi, eikä niitä paljoa ollut.

Kummasti oli vaan tuunareilla uudet kämpät ja autot pihassa. Samalla ne duunit oli helpompia kun vaatimustasot matalemmat ja työntekiöitä enemmän. Nyt tekee tiukkaa vaikka olisi ylempää keskiluokkaa, mutta silloin ihan normi juttu vaikka olisi ollut matalempaa keskiluokkaa kunhan ei ryypänny rahojaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsivätkö silloin 80-luvulla myös ne kiltitkin pojat mukaan juhlimaan ja pitämään hauskaa? 🥺

Kaikki pääsi panemaan.

Tytöillä/naisilla oli karvat. Minä pidin. Giltsitkin ottivat relammin. Ei ollut sukupuolten välistä sotaa, me olimme ystäviä - onko tämä mahdollista nykyään. Toivon niin.

Kasarilla sukupuolia oli 2. Miehen ja naisen välistä avioliittoa ja perheen perustamista arvostettiin ja tuettiin yhteiskunnassa.

Ainakin minulla oli paljon enemmän markkoja silloin kuin nykyään, joten taisin olla rikkaampi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla tyydyttiin vähempään. Ei silloin ollut kaikilla lapsilla omia huoneita ja kalliita harrastuksia. Ei pidetty mitenkään köyhänä jos ei käyty ulkomailla tai omistettu autoa.

Tuolloin ohjattuja harrastuksia olivat karate tai judo. Tai sitten pelattiin liikuntakerhossa paljain jaloin sählyä koulun liikuntasalissa.

Aikuisten ei tarvinnut kuskata lapsia harrastuksiin tai keksiä lapsille jatkuvia virikkeitä. Lapset leikkivät keskenään pihaleikkejä.