Hs: mielipide: Lääkärinä tienaan työterveyshuollossa päivässä sen minkä saan julkisella puolella viikossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän suomalainen on aina valmis terveydenhuollosta maksamaan. Pihistetään mieluummin ruoasta, liikunnasta, vaatteista, asunnon lämmityksestä jne. ja käydään lääkärin luona 15min ja maksetaan siitä ilosta 150-200e.

Tk:ssa lääkäriä näkee korkeintaan 5 minuuttia

Meillä saa 30min ilmaiseksi.

Se vaan että siellä sitten vain jutellaan. Ei potilaan vaivasta eikä mistään, mistä voisi olla apua. Vaan siitä, miten lääkärin mielestä on kiva paita päällä tai miten harmi, että nyt sataa.

Tein ennen töitä julkisella puolella. Työ sinänsä oli mukavaa, mutta en koskaan saanut vaikuttaa loma-aikoihini, yksittäiset palkattomat vapaapäivät evättiin aina, vaikka niihin oli hyvä syy ja niitä pyysi ajoissa, osa-aikatyöhön ei toistuvista pyynnöistä huolimatta päästetty, usein ruokataukoja ei ehtinyt pitää, päivät venyi koska työtä oli niin paljon, ylitöitä joutui tekemään, työaikoihin ei voinut itse vaikuttaa eli työnantaja määräsi hankalat työajat, koko ajan tuli vaatimuksia ottaa vastaan enemmän ja enemmän potilaita ja tehdä tehokkaammin ja tehokkaammin, kirjata nopeammin ja nopeammin. Palkkaan ei voinut vaikuttaa.

Irtisanouduin. Teen edelleen töitä julkiselle puolelle, mutta firman kautta, en työsuhteessa enkä virkasuhteessa. Työ on sisällöltään samaa kuin ennen. Mutta nyt saan päättää itse loma-aikani, työaikani, työaikaprosenttini, taukoni ja montako potilasta otan vastaan päivässä. Palkka on vähän enemmän kuin ennen. Kukaan yritä pakottaa mihinkään ylitöihin tai tekemään nopeammin ja tehokkaammin. Toki ottamalla enemmän potilaita saa enemmän palkkaa.

Miksi siis kukaan tekisi töitä työsuhteessa/virkasuhteessa julkisella, kun ihan jo työaikojen ja loma-aikojen osalta työn ja lapsiperheen yhteensovittaminen on täysin mahdotonta. Lapsia ei pääse hakemaan ajoissa päiväkodista, lapsen kevätjuhlaa varten ei saa vapaapäivää, lomaa ei saa heinäkuulle jolloin päiväkodit on kiinni jne.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikeskuksen lääkäri soitti minulle tuloksista. Myöhemmin tuli 30 euron lasku puhelusta.

Mä ostin nettipaketin ulkomaille ja tuli suunnilleen samanlainen summa lisää puhelinlaskuun.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa haisee kateus. Opiskelkaa lääkäriksi vaikka Romaniassa ja tulkaa sitten Suomeen töihin terveyskeskukseen. Valittaminen ei ratkaise ongelmaa.

Ei haise. Tässä ketjussa haisee paheksunta kiristyksellä hankittua palkkaa kohtaan kun koko järjestelmä on romahtamispisteessä rahoitusongelmien vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

OT: Pääsisipä joskus sinne lääkäriin...

Kun sairaanhoitaja konsultoi allergiakohtauksessani lääkäriä, niin minua kehoitetiin ottamaan 5 kpl allergialääkkeitä päivässä.

Annettiin 1 kpl heti paikan päällä.

Ja kyseiset allergialääkkeet voivat aiheuttaa kouristuksia!!

Mulla epilepsia, niin en uskaltanut niitä samoja kylläkään enää kotona ottaa.

Juttelin asiasta farmaseutin kanssa, ja vaihdoin merkkiä.

Nytkin olisi monta eri sairausasiaa lääkärille, mutta kun sootana sentään sinne ei ikinä saa aikoja, pääsee vain sairaanhoitajalle. 🤬

Ja luonnollisesti kehotus tuli allergialääkkeeseen, jota saa ainoastaan reseptillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OT: Pääsisipä joskus sinne lääkäriin...

Kun sairaanhoitaja konsultoi allergiakohtauksessani lääkäriä, niin minua kehoitetiin ottamaan 5 kpl allergialääkkeitä päivässä.

Annettiin 1 kpl heti paikan päällä.

Ja kyseiset allergialääkkeet voivat aiheuttaa kouristuksia!!

Mulla epilepsia, niin en uskaltanut niitä samoja kylläkään enää kotona ottaa.

Juttelin asiasta farmaseutin kanssa, ja vaihdoin merkkiä.

Nytkin olisi monta eri sairausasiaa lääkärille, mutta kun sootana sentään sinne ei ikinä saa aikoja, pääsee vain sairaanhoitajalle. 🤬

Ja luonnollisesti kehotus tuli allergialääkkeeseen, jota saa ainoastaan reseptillä.

Mulla kävi samankaltainen juttu mutta psyykenlääkkeen kanssa. Reseptiä ei saanut, mutta kehotuksen syödä sitä.

Lakkautetaan koko terveydenhuolto, lopetetaan lääkäreiden yms koulutus ja jokainen pärjätköön omillaan. Ei ole mitään järkeä alkaa verovaroista kustantamaan jopa yli kymppitonnin kuukausituloja tuhansille lääkäreille.

Vielä kun siinä on kaikenkaikkiaan vuokrafirmat vetämässä välistä, niin hyvä tulee. Toki se kaiken ilmaiseksi tekevä vakuutusyhtiö, jos saadaan lisäksi välikädeksi, niin valtio itseasiassa tienaa sillä.

Vierailija kirjoitti:

Tein ennen töitä julkisella puolella. Työ sinänsä oli mukavaa, mutta en koskaan saanut vaikuttaa loma-aikoihini, yksittäiset palkattomat vapaapäivät evättiin aina, vaikka niihin oli hyvä syy ja niitä pyysi ajoissa, osa-aikatyöhön ei toistuvista pyynnöistä huolimatta päästetty, usein ruokataukoja ei ehtinyt pitää, päivät venyi koska työtä oli niin paljon, ylitöitä joutui tekemään, työaikoihin ei voinut itse vaikuttaa eli työnantaja määräsi hankalat työajat, koko ajan tuli vaatimuksia ottaa vastaan enemmän ja enemmän potilaita ja tehdä tehokkaammin ja tehokkaammin, kirjata nopeammin ja nopeammin. Palkkaan ei voinut vaikuttaa.

Irtisanouduin. Teen edelleen töitä julkiselle puolelle, mutta firman kautta, en työsuhteessa enkä virkasuhteessa. Työ on sisällöltään samaa kuin ennen. Mutta nyt saan päättää itse loma-aikani, työaikani, työaikaprosenttini, taukoni ja montako potilasta otan vastaan päivässä. Palkka on vähän enemmän kuin ennen. Kukaan yritä pakottaa mihinkään ylitöihin tai tekemään nopeammin ja tehokkaammin. Toki ottamalla enemmän potilaita saa enemmän palkkaa.

Miksi siis kukaan tekisi töitä työsuhteessa/virkasuhteessa julkisella, kun ihan jo työaikojen ja loma-aikojen osalta työn ja lapsiperheen yhteensovittaminen on täysin mahdotonta. Lapsia ei pääse hakemaan ajoissa päiväkodista, lapsen kevätjuhlaa varten ei saa vapaapäivää, lomaa ei saa heinäkuulle jolloin päiväkodit on kiinni jne.

Eliitti valittaa kun valikoi lapsille maailman, jossa loman on oltava heinäkuussa tai lähdetään lätkimään duunista, jotta voidaan palata sinne elokuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruslääkäri saa jotain 6000- 7000 terveyskeskuksissa. Erikoislääkärit yo sairaaloissa varmaan noin kymppitonnin.

Useat lääkärit pitävätt virkatyön ohella yksityisvastaanottoa, josta saattaa tulla jops toinen mokoma lisää.

Lääkäri on erityisasemassa. Nähtiin hiljattain kun Oulussa hyvinvointialue maksoi liikaa palkkaa useita kuukausia. Ei peritä heiltä takaisin.

Jos olisi vaikka hoitajat kyseessä takuulla perittäisiin takaisin

Just tuo on oleellista. Kun on maksettu virheellisesti liikaa palkkaa ei voi periä takaisin kun kyse on lääkäreistä.

Annas olla jos kyse olis jostain muusta työntekijästä tai opiskelijasta. Takuulla peritään takaisin liikaa maksettu.

Mulla tullut minimituista takaisinperintää, joka vienyt koko kuun tulot. Mutta hei, totta kai viedään kun ei olla hoitsukoita tai löököreitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein ennen töitä julkisella puolella. Työ sinänsä oli mukavaa, mutta en koskaan saanut vaikuttaa loma-aikoihini, yksittäiset palkattomat vapaapäivät evättiin aina, vaikka niihin oli hyvä syy ja niitä pyysi ajoissa, osa-aikatyöhön ei toistuvista pyynnöistä huolimatta päästetty, usein ruokataukoja ei ehtinyt pitää, päivät venyi koska työtä oli niin paljon, ylitöitä joutui tekemään, työaikoihin ei voinut itse vaikuttaa eli työnantaja määräsi hankalat työajat, koko ajan tuli vaatimuksia ottaa vastaan enemmän ja enemmän potilaita ja tehdä tehokkaammin ja tehokkaammin, kirjata nopeammin ja nopeammin. Palkkaan ei voinut vaikuttaa.

Irtisanouduin. Teen edelleen töitä julkiselle puolelle, mutta firman kautta, en työsuhteessa enkä virkasuhteessa. Työ on sisällöltään samaa kuin ennen. Mutta nyt saan päättää itse loma-aikani, työaikani, työaikaprosenttini, taukoni ja montako potilasta otan vastaan päivässä. Palkka on vähän enemmän kuin ennen. Kukaan yritä pakottaa mihinkään ylitöihin tai tekemään nopeammin ja tehokkaammin. Toki ottamalla enemmän potilaita saa enemmän palkkaa.

Miksi siis kukaan tekisi töitä työsuhteessa/virkasuhteessa julkisella, kun ihan jo työaikojen ja loma-aikojen osalta työn ja lapsiperheen yhteensovittaminen on täysin mahdotonta. Lapsia ei pääse hakemaan ajoissa päiväkodista, lapsen kevätjuhlaa varten ei saa vapaapäivää, lomaa ei saa heinäkuulle jolloin päiväkodit on kiinni jne.

Eliitti valittaa kun valikoi lapsille maailman, jossa loman on oltava heinäkuussa tai lähdetään lätkimään duunista, jotta voidaan palata sinne elokuussa.

Jos päiväkoti on heinäkuussa kiinni, ei paljon ole vaihtoehtoja. Vai ajattelitko, että äiti hoitaa tyynesti toisten lapsia, kun omat lapset ovat kokonaan hoidotta. Yksinkertaisempaahan se olisi järjestää sille pienten lasten lääkäriäidille se loma heinäkuulle, jolle hän sen toivoi.

Vierailija kirjoitti:

Tein ennen töitä julkisella puolella. Työ sinänsä oli mukavaa, mutta en koskaan saanut vaikuttaa loma-aikoihini, yksittäiset palkattomat vapaapäivät evättiin aina, vaikka niihin oli hyvä syy ja niitä pyysi ajoissa, osa-aikatyöhön ei toistuvista pyynnöistä huolimatta päästetty, usein ruokataukoja ei ehtinyt pitää, päivät venyi koska työtä oli niin paljon, ylitöitä joutui tekemään, työaikoihin ei voinut itse vaikuttaa eli työnantaja määräsi hankalat työajat, koko ajan tuli vaatimuksia ottaa vastaan enemmän ja enemmän potilaita ja tehdä tehokkaammin ja tehokkaammin, kirjata nopeammin ja nopeammin. Palkkaan ei voinut vaikuttaa.

Irtisanouduin. Teen edelleen töitä julkiselle puolelle, mutta firman kautta, en työsuhteessa enkä virkasuhteessa. Työ on sisällöltään samaa kuin ennen. Mutta nyt saan päättää itse loma-aikani, työaikani, työaikaprosenttini, taukoni ja montako potilasta otan vastaan päivässä. Palkka on vähän enemmän kuin ennen. Kukaan yritä pakottaa mihinkään ylitöihin tai tekemään nopeammin ja tehokkaammin. Toki ottamalla enemmän potilaita saa enemmän palkkaa.

Miksi siis kukaan tekisi töitä työsuhteessa/virkasuhteessa julkisella, kun ihan jo työaikojen ja loma-aikojen osalta työn ja lapsiperheen yhteensovittaminen on täysin mahdotonta. Lapsia ei pääse hakemaan ajoissa päiväkodista, lapsen kevätjuhlaa varten ei saa vapaapäivää, lomaa ei saa heinäkuulle jolloin päiväkodit on kiinni jne.

Niin kukapa ei olisi tyytyväinen löysempään duuniin paremmalla palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein ennen töitä julkisella puolella. Työ sinänsä oli mukavaa, mutta en koskaan saanut vaikuttaa loma-aikoihini, yksittäiset palkattomat vapaapäivät evättiin aina, vaikka niihin oli hyvä syy ja niitä pyysi ajoissa, osa-aikatyöhön ei toistuvista pyynnöistä huolimatta päästetty, usein ruokataukoja ei ehtinyt pitää, päivät venyi koska työtä oli niin paljon, ylitöitä joutui tekemään, työaikoihin ei voinut itse vaikuttaa eli työnantaja määräsi hankalat työajat, koko ajan tuli vaatimuksia ottaa vastaan enemmän ja enemmän potilaita ja tehdä tehokkaammin ja tehokkaammin, kirjata nopeammin ja nopeammin. Palkkaan ei voinut vaikuttaa.

Irtisanouduin. Teen edelleen töitä julkiselle puolelle, mutta firman kautta, en työsuhteessa enkä virkasuhteessa. Työ on sisällöltään samaa kuin ennen. Mutta nyt saan päättää itse loma-aikani, työaikani, työaikaprosenttini, taukoni ja montako potilasta otan vastaan päivässä. Palkka on vähän enemmän kuin ennen. Kukaan yritä pakottaa mihinkään ylitöihin tai tekemään nopeammin ja tehokkaammin. Toki ottamalla enemmän potilaita saa enemmän palkkaa.

Miksi siis kukaan tekisi töitä työsuhteessa/virkasuhteessa julkisella, kun ihan jo työaikojen ja loma-aikojen osalta työn ja lapsiperheen yhteensovittaminen on täysin mahdotonta. Lapsia ei pääse hakemaan ajoissa päiväkodista, lapsen kevätjuhlaa varten ei saa vapaapäivää, lomaa ei saa heinäkuulle jolloin päiväkodit on kiinni jne.

Eliitti valittaa kun valikoi lapsille maailman, jossa loman on oltava heinäkuussa tai lähdetään lätkimään duunista, jotta voidaan palata sinne elokuussa.

Minä priorisoin oman lapsen tärkeämmäksi kuin työn, jos joudun valintatilanteeseen, jossa oma lapsi on heitteillä iltapäivät ja heinäkuut työni takia. Onko siinä jotain pahaa? Vai pitäisikö priorisoida työ vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein ennen töitä julkisella puolella. Työ sinänsä oli mukavaa, mutta en koskaan saanut vaikuttaa loma-aikoihini, yksittäiset palkattomat vapaapäivät evättiin aina, vaikka niihin oli hyvä syy ja niitä pyysi ajoissa, osa-aikatyöhön ei toistuvista pyynnöistä huolimatta päästetty, usein ruokataukoja ei ehtinyt pitää, päivät venyi koska työtä oli niin paljon, ylitöitä joutui tekemään, työaikoihin ei voinut itse vaikuttaa eli työnantaja määräsi hankalat työajat, koko ajan tuli vaatimuksia ottaa vastaan enemmän ja enemmän potilaita ja tehdä tehokkaammin ja tehokkaammin, kirjata nopeammin ja nopeammin. Palkkaan ei voinut vaikuttaa.

Irtisanouduin. Teen edelleen töitä julkiselle puolelle, mutta firman kautta, en työsuhteessa enkä virkasuhteessa. Työ on sisällöltään samaa kuin ennen. Mutta nyt saan päättää itse loma-aikani, työaikani, työaikaprosenttini, taukoni ja montako potilasta otan vastaan päivässä. Palkka on vähän enemmän kuin ennen. Kukaan yritä pakottaa mihinkään ylitöihin tai tekemään nopeammin ja tehokkaammin. Toki ottamalla enemmän potilaita saa enemmän palkkaa.

Miksi siis kukaan tekisi töitä työsuhteessa/virkasuhteessa julkisella, kun ihan jo työaikojen ja loma-aikojen osalta työn ja lapsiperheen yhteensovittaminen on täysin mahdotonta. Lapsia ei pääse hakemaan ajoissa päiväkodista, lapsen kevätjuhlaa varten ei saa vapaapäivää, lomaa ei saa heinäkuulle jolloin päiväkodit on kiinni jne.

Eliitti valittaa kun valikoi lapsille maailman, jossa loman on oltava heinäkuussa tai lähdetään lätkimään duunista, jotta voidaan palata sinne elokuussa.

Minä priorisoin oman lapsen tärkeämmäksi kuin työn, jos joudun valintatilanteeseen, jossa oma lapsi on heitteillä iltapäivät ja heinäkuut työni takia. Onko siinä jotain pahaa? Vai pitäisikö priorisoida työ vai?

Pienen lapsen lapsuus on hieman yli 10 vuotta, työelämää tulee 40 vuotta. Mitä sitä kiirehtimään. Oma lapsi on lapsi lyhyen aikaa ja töissä pitäisi jaksaa monta vuosikymmentä. Myös akateemisilla on oikeus pitää huolta itsestään ja perheestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein ennen töitä julkisella puolella. Työ sinänsä oli mukavaa, mutta en koskaan saanut vaikuttaa loma-aikoihini, yksittäiset palkattomat vapaapäivät evättiin aina, vaikka niihin oli hyvä syy ja niitä pyysi ajoissa, osa-aikatyöhön ei toistuvista pyynnöistä huolimatta päästetty, usein ruokataukoja ei ehtinyt pitää, päivät venyi koska työtä oli niin paljon, ylitöitä joutui tekemään, työaikoihin ei voinut itse vaikuttaa eli työnantaja määräsi hankalat työajat, koko ajan tuli vaatimuksia ottaa vastaan enemmän ja enemmän potilaita ja tehdä tehokkaammin ja tehokkaammin, kirjata nopeammin ja nopeammin. Palkkaan ei voinut vaikuttaa.

Irtisanouduin. Teen edelleen töitä julkiselle puolelle, mutta firman kautta, en työsuhteessa enkä virkasuhteessa. Työ on sisällöltään samaa kuin ennen. Mutta nyt saan päättää itse loma-aikani, työaikani, työaikaprosenttini, taukoni ja montako potilasta otan vastaan päivässä. Palkka on vähän enemmän kuin ennen. Kukaan yritä pakottaa mihinkään ylitöihin tai tekemään nopeammin ja tehokkaammin. Toki ottamalla enemmän potilaita saa enemmän palkkaa.

Miksi siis kukaan tekisi töitä työsuhteessa/virkasuhteessa julkisella, kun ihan jo työaikojen ja loma-aikojen osalta työn ja lapsiperheen yhteensovittaminen on täysin mahdotonta. Lapsia ei pääse hakemaan ajoissa päiväkodista, lapsen kevätjuhlaa varten ei saa vapaapäivää, lomaa ei saa heinäkuulle jolloin päiväkodit on kiinni jne.

Eliitti valittaa kun valikoi lapsille maailman, jossa loman on oltava heinäkuussa tai lähdetään lätkimään duunista, jotta voidaan palata sinne elokuussa.

Eliitti??? Minä en ihan tavan hoitajana saa hakea lomia vuoden loppuun asti kun ei saada sijaisia ja on kielletty niitä hakemasta. Eli mitään lomia ei voi suunnitella, ei lasten lomia, ei joulua, ei mitään. Tämä julkisella puolella. Kai minullakin luulisi olevan oikeus niihin ja suunnitella muutakin elämää. Työnantajan mielestä ei.

Alan saada tarpeekseni.

Lääkäriksi valmistuneilla on pakollinen 9kk:n harjoittelujakso terveyskeskuksessa. Siitä saakin sellaisen pläjäyksen, että miettii tosissaan jopa alan vaihtoa, koska perehdytys on peräaukosta ja potilaat vaativia, omaisista puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Tein ennen töitä julkisella puolella. Työ sinänsä oli mukavaa, mutta en koskaan saanut vaikuttaa loma-aikoihini, yksittäiset palkattomat vapaapäivät evättiin aina, vaikka niihin oli hyvä syy ja niitä pyysi ajoissa, osa-aikatyöhön ei toistuvista pyynnöistä huolimatta päästetty, usein ruokataukoja ei ehtinyt pitää, päivät venyi koska työtä oli niin paljon, ylitöitä joutui tekemään, työaikoihin ei voinut itse vaikuttaa eli työnantaja määräsi hankalat työajat, koko ajan tuli vaatimuksia ottaa vastaan enemmän ja enemmän potilaita ja tehdä tehokkaammin ja tehokkaammin, kirjata nopeammin ja nopeammin. Palkkaan ei voinut vaikuttaa.

Irtisanouduin. Teen edelleen töitä julkiselle puolelle, mutta firman kautta, en työsuhteessa enkä virkasuhteessa. Työ on sisällöltään samaa kuin ennen. Mutta nyt saan päättää itse loma-aikani, työaikani, työaikaprosenttini, taukoni ja montako potilasta otan vastaan päivässä. Palkka on vähän enemmän kuin ennen. Kukaan yritä pakottaa mihinkään ylitöihin tai tekemään nopeammin ja tehokkaammin. Toki ottamalla enemmän potilaita saa enemmän palkkaa.

Miksi siis kukaan tekisi töitä työsuhteessa/virkasuhteessa julkisella, kun ihan jo työaikojen ja loma-aikojen osalta työn ja lapsiperheen yhteensovittaminen on täysin mahdotonta. Lapsia ei pääse hakemaan ajoissa päiväkodista, lapsen kevätjuhlaa varten ei saa vapaapäivää, lomaa ei saa heinäkuulle jolloin päiväkodit on kiinni jne.

Hyvä sulle, että löytyi noin hyödyllinen vaihtoehto, mutta tuollainen rusinat pullasta mentaliteetti ei ikäväkseen ole systeemi johon Suomella on varaa.

Enkä mä tosiaan sua henkilökohtaisesti moiti, kaikki tietysti tekee vastaavan tempun, jos mahdollista.

[🤣🤣🤣😂😂😂🤣🤣🤣🤣

quote=Vierailija]Missä ihmisten moraali? Ihmetyttää erityisesti sos/terv alan ihmiset, koska näkevät elämän nurjaa puolta johon ihminen ei ole itse voinut vaikuttaa. Esim. lapsuuden hyväksikäyttö, synnynnäiset poikkeamat, heikkolahjaisuus, yllättävä sairastuminen yms.

Luulisi, että se lisäisi empatiaa ja ymmärrystä hyvinvointivaltion tärkeydestä eikä haluaisi sitä romuttaa sisältäpäin.[/quote]

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein ennen töitä julkisella puolella. Työ sinänsä oli mukavaa, mutta en koskaan saanut vaikuttaa loma-aikoihini, yksittäiset palkattomat vapaapäivät evättiin aina, vaikka niihin oli hyvä syy ja niitä pyysi ajoissa, osa-aikatyöhön ei toistuvista pyynnöistä huolimatta päästetty, usein ruokataukoja ei ehtinyt pitää, päivät venyi koska työtä oli niin paljon, ylitöitä joutui tekemään, työaikoihin ei voinut itse vaikuttaa eli työnantaja määräsi hankalat työajat, koko ajan tuli vaatimuksia ottaa vastaan enemmän ja enemmän potilaita ja tehdä tehokkaammin ja tehokkaammin, kirjata nopeammin ja nopeammin. Palkkaan ei voinut vaikuttaa.

Irtisanouduin. Teen edelleen töitä julkiselle puolelle, mutta firman kautta, en työsuhteessa enkä virkasuhteessa. Työ on sisällöltään samaa kuin ennen. Mutta nyt saan päättää itse loma-aikani, työaikani, työaikaprosenttini, taukoni ja montako potilasta otan vastaan päivässä. Palkka on vähän enemmän kuin ennen. Kukaan yritä pakottaa mihinkään ylitöihin tai tekemään nopeammin ja tehokkaammin. Toki ottamalla enemmän potilaita saa enemmän palkkaa.

Miksi siis kukaan tekisi töitä työsuhteessa/virkasuhteessa julkisella, kun ihan jo työaikojen ja loma-aikojen osalta työn ja lapsiperheen yhteensovittaminen on täysin mahdotonta. Lapsia ei pääse hakemaan ajoissa päiväkodista, lapsen kevätjuhlaa varten ei saa vapaapäivää, lomaa ei saa heinäkuulle jolloin päiväkodit on kiinni jne.

Hyvä sulle, että löytyi noin hyödyllinen vaihtoehto, mutta tuollainen rusinat pullasta mentaliteetti ei ikäväkseen ole systeemi johon Suomella on varaa.

Enkä mä tosiaan sua henkilökohtaisesti moiti, kaikki tietysti tekee vastaavan tempun, jos mahdollista.

Meillä ei ole tässä maassa varaa siihen, että vähemmistö kansasta ylipäätään käy töissä. Meillä on satoja tuhansia ihmisiä, joiden mielestä on ihan oikein, että veronmaksajat elättävät heitä kotiin ,kun ei nyt huvita eikä kannata tehdä töitä ollenkaan, koulutkin on käymättä. Ei se vaan mene niin, että ne ihmiset sitten ,joista on kaikille hyötyä, ajetaan ihan piippuun loputtominen vaatimuksineen. Jos ei lääkäri saa palkatonta vapaata lapsensa kevätjuhlaan, niin se on jo vittuilua.

Juu. Töissä kohtaa näitä ihmisiä joilla ei ole edes mitään aikomusta hakea töitä vaikka olisivat siihen täysin kykeneviä. On tuki sitä ja tätä.

Minä teen tuplavuoroa ja tuplatyötä kun ei ole riittävästi muita työntekijöitä ja osakseen ei saa kuin veetuilua. Onneksi on toinenkin ammatti johon palata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein ennen töitä julkisella puolella. Työ sinänsä oli mukavaa, mutta en koskaan saanut vaikuttaa loma-aikoihini, yksittäiset palkattomat vapaapäivät evättiin aina, vaikka niihin oli hyvä syy ja niitä pyysi ajoissa, osa-aikatyöhön ei toistuvista pyynnöistä huolimatta päästetty, usein ruokataukoja ei ehtinyt pitää, päivät venyi koska työtä oli niin paljon, ylitöitä joutui tekemään, työaikoihin ei voinut itse vaikuttaa eli työnantaja määräsi hankalat työajat, koko ajan tuli vaatimuksia ottaa vastaan enemmän ja enemmän potilaita ja tehdä tehokkaammin ja tehokkaammin, kirjata nopeammin ja nopeammin. Palkkaan ei voinut vaikuttaa.

Irtisanouduin. Teen edelleen töitä julkiselle puolelle, mutta firman kautta, en työsuhteessa enkä virkasuhteessa. Työ on sisällöltään samaa kuin ennen. Mutta nyt saan päättää itse loma-aikani, työaikani, työaikaprosenttini, taukoni ja montako potilasta otan vastaan päivässä. Palkka on vähän enemmän kuin ennen. Kukaan yritä pakottaa mihinkään ylitöihin tai tekemään nopeammin ja tehokkaammin. Toki ottamalla enemmän potilaita saa enemmän palkkaa.

Miksi siis kukaan tekisi töitä työsuhteessa/virkasuhteessa julkisella, kun ihan jo työaikojen ja loma-aikojen osalta työn ja lapsiperheen yhteensovittaminen on täysin mahdotonta. Lapsia ei pääse hakemaan ajoissa päiväkodista, lapsen kevätjuhlaa varten ei saa vapaapäivää, lomaa ei saa heinäkuulle jolloin päiväkodit on kiinni jne.

Eliitti valittaa kun valikoi lapsille maailman, jossa loman on oltava heinäkuussa tai lähdetään lätkimään duunista, jotta voidaan palata sinne elokuussa.

Jos päiväkoti on heinäkuussa kiinni, ei paljon ole vaihtoehtoja. Vai ajattelitko, että äiti hoitaa tyynesti toisten lapsia, kun omat lapset ovat kokonaan hoidotta. Yksinkertaisempaahan se olisi järjestää sille pienten lasten lääkäriäidille se loma heinäkuulle, jolle hän sen toivoi.

Olisiko yksinkertaisempaa ottaa vastuu omasta elämästä ennen kuin pyöräyttää vastuuta useammasta ihmisestä muille?

Lääkäriäidin ei tarvitse saada lomaa juuri heinäkuulle. Hän voi oikein hyvin keksiä ihan itse, kenelle tyrkkää vastuun ihmisestä, josta ei juuri sillä hetkellä halua olla vastuussa.