Mies vaatii avioehtoa 9 avioliittovuoden jälkeen
Taustaa sen verran, että naimisiin mentäessä kummallakaan ei ole ollut omaisuutta (jotain pieniä säästöjä lukuunottamatta) ja suhteemme alussa mies sanoi kannattavansa ns. perinteisiä arvoja sekä haluavansa yhdistää taloutemme, näin olemme tehneetkin tähän asti. Meillä ei ole avioehtoa ja taloudesta on aina pysynyt käymään avoimia keskusteluja, riitaa rahasta ei oikeastaan koskaan ollut ensimmäiseen 7 vuoteen. Molemmista tuntui luontevalta yhdistää talous ja aloittaa omaisuuden kerryttäminen yhdessä, aina on yhdessä säästetty esim omistusasuntoon, matkoihin jne. Minä sain joitain vuosia sitten suhteemme aikana pienen perinnön (kyse muutamasta kymmenestä tuhannesta, ei suuri siis), jonka niin ikään laitoin yhteiselle sijoitustilillemme. Miehen puolelta ei ole tulossa perintöä eikä minullekaan myöhemmin enää lisää. Tulemme molemmat hyvin vähävaraisista perheistä siis.
Kun aloimme perustaa perhettä, yhteisenä sopimuksena on ollut, että mies keskittyy enemmän uraansa ja minä puolestaan hoidan enemmän perhettä ja lapsia. Olen ollutkin molempien lasten kanssa hoitovapaalla lähes 3-vuotiaaksi saakka. Silloin tämä tuntui hyvin sopivalta ratkaisulta, esikoinen oli äärimmäisen huono nukkumaan pitkään, eikä työnteko olisi edes onnistunut siinä univelassa, mies kävi töissä ja sai nukkua eri huoneessa. Tottakai mieskin on osallistunut lasten hoitoon, en sitä sano, mutta kyllä hänen on aina ollut helppo luoda uraa, käydä työmatkoilla jne, minun hoitaessa aina perheen. Mies on tähän saakka aina painottanut, että mikä on hänen on myös minun, kaikki on yhteistä. Olen kai ollut naiivi sitten, kun olen jättänyt oman urani luomisen ns. kesken, luottaen liikaa tähän meidän yhteiseen sopimukseen. Mutta mies sitä etunenässä minulle on myös toistellut. Minulla on korkeakoulututkinto, mutten ole yhtään panostanut uralla etenemiseen, vaan priorisoinut perheen ja lapset.
Muutama vuosi sitten mies alkoi enenevissä määrin alkanut ottaa riidoissa myös tavalla tai toisella esiin raha-asioita. Tuntuu, että mitä enemmän hänen palkkansa on noussut, sitä enemmän raha on alkanut olla ongelma. Alussa tienasimme suunnilleen saman verran. Nyt hän tienaa nettona hieman yli tuplat minuun verrattuna. Viikko sitten hän esitti minulle, että haluaisi tehdä avioehdon sekä eriyttää myös raha-asiat. Hänen tulonsa ovat kuulema hänen ja minun tuloni minun, hän on kuin aivan eri ihminen tämän suhteen yhtäkkiä. Hän sanoo, että sillä tavalla rahasta ei tule riitaa. Täytyy sanoa, että tämä yllätti minut täysin. Yritin selittää omaa kantaani asiaan, että jos olisimme jo heti alussa näin sopineet, tuskin olisin ollut kotona niin pitkään lasten kanssa tai ottanut niin rennosti oman työurani suhteen. Olisin todellakin tehnyt erilaisia valintoja ja ollut kunnianhimoisempi itsekin. Mies ei ymmärrä ollenkaan, tuntuu ettei hän nyt näin jälkikäteen arvosta ollenkaan minun panostani perheen hyväksi tai näe, että olen osaltani mahdollistanut hänen urallaan kehityksen, ollut aina tukena kun hän ollut jopa työuupumuksen alla jne. Tottakai mies itse on uransa luonut, mutta silti tunnen hänen ehdotuksensa epäreiluna minua kohtaan. Tunnen itseni jollain tapaa jopa petetyksi. En tiedä yhtään miten pitäisi toimia. Onkohan kellään ajatuksia, kokemuksia tällaisesta tilanteesta?
Ja vielä sen verran, että omistusasunto ja muutama muu sijoitus on toki molempien nimissä. Avioehtoon laitettaisiin kuulema siten, että tähän astinen omaisuus jakautuisi eron sattuessa puoliksi, mutta tästä eteenpäin mies voisi kerryttää ilmeisesti hyvillä tuloillaan rahaa itselleen. Toki itsekin voin alkaa vielä uraa luoda ja saada parempia tuloja jne, mutta eniten tässä harmittaa miehen yhtäkkinen muutos sekä se, että itseltäni on mennyt monta hyvää työvuotta ollessani kotona. Mielipiteitä?
Kommentit (2071)
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti älä suostu avioehtoon. Ja vielä sellainenkin, että avioliitossa ei voi olla kahta eri elintasoa. Eli ei voi olla niin, että sinä kitkutat pikku palkalla ja mies elelee leveästi. Sen kieltää jo avioliittolaki ja elatusvelvollisuus puolin ja toisin.
Miten sun mielestä käytännössä voi edes olla kaksi eri elintasoa? Vaikka kuinka sä olet naimisissa, sun palkka on mitä on ja sillä eletään. Ne yhteiset kulut tietenkin maksaa se, joka voi, ei niit maksamattakaan voi jättää. Ja tietenkin yhteiset matkat jne. tehdään yhdessä ja jälleen maksaa se, joka voi. Sit se sun oma palkkasi on kyllä sun, ei avioliitto määrää että se palkka pitää toiselle jakaa.
Kerrotko siis vähän tarkemmin mitä tarkoitat?
Ihme 50-luvun elämäntapaa. Kuka nainen oikeasti nykypäivänä jättää itsensä ilman omaa työtä ja omia tuloja, ja orjan lailla vain pesee jotain lattioita kotona ja hoitaa lapsia. Tekee tosi hyvää varmasti parisuhteelle nöyristellä toista osapuolta tuohon tyyliin. Kannattaisi hakeutua parisuhteeseen, jossa kumppanit ovat tasa-arvioisia niin velvollisuuksien kuin tulotasojenkin kanssa. Joku lähihoitaja-diplomi-insinööri nyt ei vain toimi, kun DI ei tule koskaan oikeasti arvostamaan sitä amisnaista. Myös kertoo todella paljon miehestä, joka haluaa naisensa olevan "alempaa kastia". Ja nainen sitten keskittyy pelkkään ulkonäköön, kun ei millään muulla voi miestään miellyttää. Ja sitten valitetaan kun miehet on sikoja. Älkää hyvät ihmiset lähtekö tällaisiin "perinteisiin" virityksiin elämässä. Menkää töihin ja hankkikaa oma ura ja seiskää omilla jaloillanne. Ja katsokaa, että miehet tekevät OMAN OSUUTENSA kotona ja lasten kanssa. Tsiisus.
Vierailija kirjoitti:
Ihme 50-luvun elämäntapaa. Kuka nainen oikeasti nykypäivänä jättää itsensä ilman omaa työtä ja omia tuloja, ja orjan lailla vain pesee jotain lattioita kotona ja hoitaa lapsia. Tekee tosi hyvää varmasti parisuhteelle nöyristellä toista osapuolta tuohon tyyliin. Kannattaisi hakeutua parisuhteeseen, jossa kumppanit ovat tasa-arvioisia niin velvollisuuksien kuin tulotasojenkin kanssa. Joku lähihoitaja-diplomi-insinööri nyt ei vain toimi, kun DI ei tule koskaan oikeasti arvostamaan sitä amisnaista. Myös kertoo todella paljon miehestä, joka haluaa naisensa olevan "alempaa kastia". Ja nainen sitten keskittyy pelkkään ulkonäköön, kun ei millään muulla voi miestään miellyttää. Ja sitten valitetaan kun miehet on sikoja. Älkää hyvät ihmiset lähtekö tällaisiin "perinteisiin" virityksiin elämässä. Menkää töihin ja hankkikaa oma ura ja seiskää omilla jaloillanne. Ja katsokaa, että miehet tekevät OMAN OSUUTENSA kotona ja lasten kanssa. Tsiisus.
Mitä vikaa on *perinteisessä jaossa*? Tärkeintähän on se että molemmat sitä haluaa. Musta olisi ihan kauheaa jos puoliso mäkättäisi yhdessä tehdystä päätöksestä jälkikäteen vain siksi että muka kuuluu olla toisin. Mun mielestä ei ole parempaa jakoa kuin perinteinen jako pikkulapsiaikana. Sit sen jälkeen palataan siihen tasajakoon lähtökohtaisesti ja eletään myös sitä omaa elämää myös taloudellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti älä suostu avioehtoon. Ja vielä sellainenkin, että avioliitossa ei voi olla kahta eri elintasoa. Eli ei voi olla niin, että sinä kitkutat pikku palkalla ja mies elelee leveästi. Sen kieltää jo avioliittolaki ja elatusvelvollisuus puolin ja toisin.
Miten sun mielestä käytännössä voi edes olla kaksi eri elintasoa? Vaikka kuinka sä olet naimisissa, sun palkka on mitä on ja sillä eletään. Ne yhteiset kulut tietenkin maksaa se, joka voi, ei niit maksamattakaan voi jättää. Ja tietenkin yhteiset matkat jne. tehdään yhdessä ja jälleen maksaa se, joka voi. Sit se sun oma palkkasi on kyllä sun, ei avioliitto määrää että se palkka pitää toiselle jakaa.
Kerrotko siis vähän tarkemmin mitä tarkoitat?
No juristina voin kertoa, että ei se ihan noin suoraviivaista ole, että "sun palkkasi on sun".
Avioliittolain 4 luvun 46 §:n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä (=käytännössä palkkansa) mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää kummankin yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Eli lainsäätäjä on säätänyt, että enemmän tienaavan puolison palkasta on kustannettava myös vähemmän tienaavan osalta samantasoinen elintaso kuin enemmän tienaavalla. Kaikkine mukavuuksineen, jotka perheessä on yleiseksi elintasoksi muodostuneet. Eli todellakaan ei ole lain mukaista, että enemmän tienaava hamstraa vain tulojaan omalla tilillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti älä suostu avioehtoon. Ja vielä sellainenkin, että avioliitossa ei voi olla kahta eri elintasoa. Eli ei voi olla niin, että sinä kitkutat pikku palkalla ja mies elelee leveästi. Sen kieltää jo avioliittolaki ja elatusvelvollisuus puolin ja toisin.
Miten sun mielestä käytännössä voi edes olla kaksi eri elintasoa? Vaikka kuinka sä olet naimisissa, sun palkka on mitä on ja sillä eletään. Ne yhteiset kulut tietenkin maksaa se, joka voi, ei niit maksamattakaan voi jättää. Ja tietenkin yhteiset matkat jne. tehdään yhdessä ja jälleen maksaa se, joka voi. Sit se sun oma palkkasi on kyllä sun, ei avioliitto määrää että se palkka pitää toiselle jakaa.
Kerrotko siis vähän tarkemmin mitä tarkoitat?
No juristina voin kertoa, että ei se ihan noin suoraviivaista ole, että "sun palkkasi on sun".
Avioliittolain 4 luvun 46 §:n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä (=käytännössä palkkansa) mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää kummankin yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Eli lainsäätäjä on säätänyt, että enemmän tienaavan puolison palkasta on kustannettava myös vähemmän tienaavan osalta samantasoinen elintaso kuin enemmän tienaavalla. Kaikkine mukavuuksineen, jotka perheessä on yleiseksi elintasoksi muodostuneet. Eli todellakaan ei ole lain mukaista, että enemmän tienaava hamstraa vain tulojaan omalla tilillään.
Niin, tuo tarkoittaa nimenomaan niitä perheen kuluja. Luulisi juristin tajuavan mitä lukee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme 50-luvun elämäntapaa. Kuka nainen oikeasti nykypäivänä jättää itsensä ilman omaa työtä ja omia tuloja, ja orjan lailla vain pesee jotain lattioita kotona ja hoitaa lapsia. Tekee tosi hyvää varmasti parisuhteelle nöyristellä toista osapuolta tuohon tyyliin. Kannattaisi hakeutua parisuhteeseen, jossa kumppanit ovat tasa-arvioisia niin velvollisuuksien kuin tulotasojenkin kanssa. Joku lähihoitaja-diplomi-insinööri nyt ei vain toimi, kun DI ei tule koskaan oikeasti arvostamaan sitä amisnaista. Myös kertoo todella paljon miehestä, joka haluaa naisensa olevan "alempaa kastia". Ja nainen sitten keskittyy pelkkään ulkonäköön, kun ei millään muulla voi miestään miellyttää. Ja sitten valitetaan kun miehet on sikoja. Älkää hyvät ihmiset lähtekö tällaisiin "perinteisiin" virityksiin elämässä. Menkää töihin ja hankkikaa oma ura ja seiskää omilla jaloillanne. Ja katsokaa, että miehet tekevät OMAN OSUUTENSA kotona ja lasten kanssa. Tsiisus.
Mitä vikaa on *perinteisessä jaossa*? Tärkeintähän on se että molemmat sitä haluaa. Musta olisi ihan kauheaa jos puoliso mäkättäisi yhdessä tehdystä päätöksestä jälkikäteen vain siksi että muka kuuluu olla toisin. Mun mielestä ei ole parempaa jakoa kuin perinteinen jako pikkulapsiaikana. Sit sen jälkeen palataan siihen tasajakoon lähtökohtaisesti ja eletään myös sitä omaa elämää myös taloudellisesti.
Perinteinen malli hyödyttää ainoastaan miestä. Näkisi vain tällaiseen totutetun miehen, joka pikkulapsiajan jälkeen "palaa" ottamaan vastuuta kodista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti älä suostu avioehtoon. Ja vielä sellainenkin, että avioliitossa ei voi olla kahta eri elintasoa. Eli ei voi olla niin, että sinä kitkutat pikku palkalla ja mies elelee leveästi. Sen kieltää jo avioliittolaki ja elatusvelvollisuus puolin ja toisin.
Miten sun mielestä käytännössä voi edes olla kaksi eri elintasoa? Vaikka kuinka sä olet naimisissa, sun palkka on mitä on ja sillä eletään. Ne yhteiset kulut tietenkin maksaa se, joka voi, ei niit maksamattakaan voi jättää. Ja tietenkin yhteiset matkat jne. tehdään yhdessä ja jälleen maksaa se, joka voi. Sit se sun oma palkkasi on kyllä sun, ei avioliitto määrää että se palkka pitää toiselle jakaa.
Kerrotko siis vähän tarkemmin mitä tarkoitat?
No juristina voin kertoa, että ei se ihan noin suoraviivaista ole, että "sun palkkasi on sun".
Avioliittolain 4 luvun 46 §:n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä (=käytännössä palkkansa) mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää kummankin yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Eli lainsäätäjä on säätänyt, että enemmän tienaavan puolison palkasta on kustannettava myös vähemmän tienaavan osalta samantasoinen elintaso kuin enemmän tienaavalla. Kaikkine mukavuuksineen, jotka perheessä on yleiseksi elintasoksi muodostuneet. Eli todellakaan ei ole lain mukaista, että enemmän tienaava hamstraa vain tulojaan omalla tilillään.
Niin, tuo tarkoittaa nimenomaan niitä perheen kuluja. Luulisi juristin tajuavan mitä lukee.
Ja mitähän sinä sitten ajat takaa?
Palkka on totta kai sen kenen se on ja omaisuus on sen kenen nimissä se on. Silti avioliitossa palkkaa ei saa käyttää ihan miten haluaa, ja erotessa varakkaampi joutuu luopumaan omaisuudestaan, jos ei ole saanut avioehtoa neuvoteltua läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme 50-luvun elämäntapaa. Kuka nainen oikeasti nykypäivänä jättää itsensä ilman omaa työtä ja omia tuloja, ja orjan lailla vain pesee jotain lattioita kotona ja hoitaa lapsia. Tekee tosi hyvää varmasti parisuhteelle nöyristellä toista osapuolta tuohon tyyliin. Kannattaisi hakeutua parisuhteeseen, jossa kumppanit ovat tasa-arvioisia niin velvollisuuksien kuin tulotasojenkin kanssa. Joku lähihoitaja-diplomi-insinööri nyt ei vain toimi, kun DI ei tule koskaan oikeasti arvostamaan sitä amisnaista. Myös kertoo todella paljon miehestä, joka haluaa naisensa olevan "alempaa kastia". Ja nainen sitten keskittyy pelkkään ulkonäköön, kun ei millään muulla voi miestään miellyttää. Ja sitten valitetaan kun miehet on sikoja. Älkää hyvät ihmiset lähtekö tällaisiin "perinteisiin" virityksiin elämässä. Menkää töihin ja hankkikaa oma ura ja seiskää omilla jaloillanne. Ja katsokaa, että miehet tekevät OMAN OSUUTENSA kotona ja lasten kanssa. Tsiisus.
Mitä vikaa on *perinteisessä jaossa*? Tärkeintähän on se että molemmat sitä haluaa. Musta olisi ihan kauheaa jos puoliso mäkättäisi yhdessä tehdystä päätöksestä jälkikäteen vain siksi että muka kuuluu olla toisin. Mun mielestä ei ole parempaa jakoa kuin perinteinen jako pikkulapsiaikana. Sit sen jälkeen palataan siihen tasajakoon lähtökohtaisesti ja eletään myös sitä omaa elämää myös taloudellisesti.
Perinteinen malli hyödyttää ainoastaan miestä. Näkisi vain tällaiseen totutetun miehen, joka pikkulapsiajan jälkeen "palaa" ottamaan vastuuta kodista.
Suurin osa *palaa* kyllä. Ne liitot kaatuu aika äkkiä, joissa ei näin tapahdu. Aika hurja väite että miehet on lähtökohtaisesti sikoja. Jos sulla on tällainen käsitys tai kokemus, mene katsomaan toimivaa perhe-elämää vaikkapa siinä naapurustossasi.
Hoitakaa vaan vastikkeetta kotia te nöyrät naisorjat. Ja lapset saa kanssa todella freesin mallin parisuhteesta, kun mies menee ja harrastaa. Pojat on poikia, eikö :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti älä suostu avioehtoon. Ja vielä sellainenkin, että avioliitossa ei voi olla kahta eri elintasoa. Eli ei voi olla niin, että sinä kitkutat pikku palkalla ja mies elelee leveästi. Sen kieltää jo avioliittolaki ja elatusvelvollisuus puolin ja toisin.
Miten sun mielestä käytännössä voi edes olla kaksi eri elintasoa? Vaikka kuinka sä olet naimisissa, sun palkka on mitä on ja sillä eletään. Ne yhteiset kulut tietenkin maksaa se, joka voi, ei niit maksamattakaan voi jättää. Ja tietenkin yhteiset matkat jne. tehdään yhdessä ja jälleen maksaa se, joka voi. Sit se sun oma palkkasi on kyllä sun, ei avioliitto määrää että se palkka pitää toiselle jakaa.
Kerrotko siis vähän tarkemmin mitä tarkoitat?
No juristina voin kertoa, että ei se ihan noin suoraviivaista ole, että "sun palkkasi on sun".
Avioliittolain 4 luvun 46 §:n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä (=käytännössä palkkansa) mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää kummankin yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Eli lainsäätäjä on säätänyt, että enemmän tienaavan puolison palkasta on kustannettava myös vähemmän tienaavan osalta samantasoinen elintaso kuin enemmän tienaavalla. Kaikkine mukavuuksineen, jotka perheessä on yleiseksi elintasoksi muodostuneet. Eli todellakaan ei ole lain mukaista, että enemmän tienaava hamstraa vain tulojaan omalla tilillään.
Niin, tuo tarkoittaa nimenomaan niitä perheen kuluja. Luulisi juristin tajuavan mitä lukee.
Ja mitähän sinä sitten ajat takaa?
Palkka on totta kai sen kenen se on ja omaisuus on sen kenen nimissä se on. Silti avioliitossa palkkaa ei saa käyttää ihan miten haluaa, ja erotessa varakkaampi joutuu luopumaan omaisuudestaan, jos ei ole saanut avioehtoa neuvoteltua läpi.
Kyllä saa, just kuten haluaa. Jos sitä ei halua käyttää perheensä elatukseen, se perhe rikkoutuu. Tällaisia ihmisiä ei edes ole kuin ne muutamat, joista voimme lehdistä lukea. Se on taloudellista väkivaltaa, se on eri keskustelu se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti älä suostu avioehtoon. Ja vielä sellainenkin, että avioliitossa ei voi olla kahta eri elintasoa. Eli ei voi olla niin, että sinä kitkutat pikku palkalla ja mies elelee leveästi. Sen kieltää jo avioliittolaki ja elatusvelvollisuus puolin ja toisin.
Miten sun mielestä käytännössä voi edes olla kaksi eri elintasoa? Vaikka kuinka sä olet naimisissa, sun palkka on mitä on ja sillä eletään. Ne yhteiset kulut tietenkin maksaa se, joka voi, ei niit maksamattakaan voi jättää. Ja tietenkin yhteiset matkat jne. tehdään yhdessä ja jälleen maksaa se, joka voi. Sit se sun oma palkkasi on kyllä sun, ei avioliitto määrää että se palkka pitää toiselle jakaa.
Kerrotko siis vähän tarkemmin mitä tarkoitat?
No juristina voin kertoa, että ei se ihan noin suoraviivaista ole, että "sun palkkasi on sun".
Avioliittolain 4 luvun 46 §:n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä (=käytännössä palkkansa) mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää kummankin yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Eli lainsäätäjä on säätänyt, että enemmän tienaavan puolison palkasta on kustannettava myös vähemmän tienaavan osalta samantasoinen elintaso kuin enemmän tienaavalla. Kaikkine mukavuuksineen, jotka perheessä on yleiseksi elintasoksi muodostuneet. Eli todellakaan ei ole lain mukaista, että enemmän tienaava hamstraa vain tulojaan omalla tilillään.
Niin, tuo tarkoittaa nimenomaan niitä perheen kuluja. Luulisi juristin tajuavan mitä lukee.
Ja mitähän sinä sitten ajat takaa?
Palkka on totta kai sen kenen se on ja omaisuus on sen kenen nimissä se on. Silti avioliitossa palkkaa ei saa käyttää ihan miten haluaa, ja erotessa varakkaampi joutuu luopumaan omaisuudestaan, jos ei ole saanut avioehtoa neuvoteltua läpi.
Kyllä saa, just kuten haluaa. Jos sitä ei halua käyttää perheensä elatukseen, se perhe rikkoutuu. Tällaisia ihmisiä ei edes ole kuin ne muutamat, joista voimme lehdistä lukea. Se on taloudellista väkivaltaa, se on eri keskustelu se.
No saahan sitä tehdä ihan mitä vaan, kun tekee vaan.
Miehellä selvästi ero mielessä. Minkään muun takia ei avioehtoa tarvita 9 vuoden jälkeen. Älä todellakaan suostu mihinkään, avioehdoton avioliitto on rahallisesti todella arvokas sinulle.
Yhtälailla ei kaikki miehetkään siihen pysty :D?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti älä suostu avioehtoon. Ja vielä sellainenkin, että avioliitossa ei voi olla kahta eri elintasoa. Eli ei voi olla niin, että sinä kitkutat pikku palkalla ja mies elelee leveästi. Sen kieltää jo avioliittolaki ja elatusvelvollisuus puolin ja toisin.
Miten sun mielestä käytännössä voi edes olla kaksi eri elintasoa? Vaikka kuinka sä olet naimisissa, sun palkka on mitä on ja sillä eletään. Ne yhteiset kulut tietenkin maksaa se, joka voi, ei niit maksamattakaan voi jättää. Ja tietenkin yhteiset matkat jne. tehdään yhdessä ja jälleen maksaa se, joka voi. Sit se sun oma palkkasi on kyllä sun, ei avioliitto määrää että se palkka pitää toiselle jakaa.
Kerrotko siis vähän tarkemmin mitä tarkoitat?
No juristina voin kertoa, että ei se ihan noin suoraviivaista ole, että "sun palkkasi on sun".
Avioliittolain 4 luvun 46 §:n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä (=käytännössä palkkansa) mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää kummankin yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Eli lainsäätäjä on säätänyt, että enemmän tienaavan puolison palkasta on kustannettava myös vähemmän tienaavan osalta samantasoinen elintaso kuin enemmän tienaavalla. Kaikkine mukavuuksineen, jotka perheessä on yleiseksi elintasoksi muodostuneet. Eli todellakaan ei ole lain mukaista, että enemmän tienaava hamstraa vain tulojaan omalla tilillään.
Niin, tuo tarkoittaa nimenomaan niitä perheen kuluja. Luulisi juristin tajuavan mitä lukee.
Ja mitähän sinä sitten ajat takaa?
Palkka on totta kai sen kenen se on ja omaisuus on sen kenen nimissä se on. Silti avioliitossa palkkaa ei saa käyttää ihan miten haluaa, ja erotessa varakkaampi joutuu luopumaan omaisuudestaan, jos ei ole saanut avioehtoa neuvoteltua läpi.
Ei joudu. Lähtökohta on osituksessa 50-50, mutta ei se niin mene vaan tilanteesta riippuen.
Jos me nyt esimerkiksi erottaisiin, yhteinen omaisuus jaettaisiin likipitäen tasan, molempien oma omaisuus tietenkin omistajalleen ja tilit samoin ihan molemmille itselleen. Koska mun omaisuus on noin 100000€ pienempi kuin mieheni, ja tasinko olisi 50000€, jäisi tasinko jakamatta, ehkä mä saisin toisen yhteisomistuksessa olevan auton nimiini tai sit en vaatisi sitäkään.
Ap:n kannattaa vain olla hiljaa ja jatkaa kuten tähänkin asti. Jos ero tulee, hän saa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. On aivan yhdentekevää, mitä mies selittää ja räknäilee, siihen ei vain kannata suostua. Jos avioliitto ei jatku, siinä lienee muutakin ongelmaa. Ja silloinhan ne rahat nimenomaan sataa ap:n laariin. Eli: älä tee mitään ap.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kannattaa vain olla hiljaa ja jatkaa kuten tähänkin asti. Jos ero tulee, hän saa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. On aivan yhdentekevää, mitä mies selittää ja räknäilee, siihen ei vain kannata suostua. Jos avioliitto ei jatku, siinä lienee muutakin ongelmaa. Ja silloinhan ne rahat nimenomaan sataa ap:n laariin. Eli: älä tee mitään ap.
Tosi terve ajattelumalli 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti älä suostu avioehtoon. Ja vielä sellainenkin, että avioliitossa ei voi olla kahta eri elintasoa. Eli ei voi olla niin, että sinä kitkutat pikku palkalla ja mies elelee leveästi. Sen kieltää jo avioliittolaki ja elatusvelvollisuus puolin ja toisin.
Miten sun mielestä käytännössä voi edes olla kaksi eri elintasoa? Vaikka kuinka sä olet naimisissa, sun palkka on mitä on ja sillä eletään. Ne yhteiset kulut tietenkin maksaa se, joka voi, ei niit maksamattakaan voi jättää. Ja tietenkin yhteiset matkat jne. tehdään yhdessä ja jälleen maksaa se, joka voi. Sit se sun oma palkkasi on kyllä sun, ei avioliitto määrää että se palkka pitää toiselle jakaa.
Kerrotko siis vähän tarkemmin mitä tarkoitat?
No juristina voin kertoa, että ei se ihan noin suoraviivaista ole, että "sun palkkasi on sun".
Avioliittolain 4 luvun 46 §:n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä (=käytännössä palkkansa) mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää kummankin yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Eli lainsäätäjä on säätänyt, että enemmän tienaavan puolison palkasta on kustannettava myös vähemmän tienaavan osalta samantasoinen elintaso kuin enemmän tienaavalla. Kaikkine mukavuuksineen, jotka perheessä on yleiseksi elintasoksi muodostuneet. Eli todellakaan ei ole lain mukaista, että enemmän tienaava hamstraa vain tulojaan omalla tilillään.
Niin, tuo tarkoittaa nimenomaan niitä perheen kuluja. Luulisi juristin tajuavan mitä lukee.
Ja mitähän sinä sitten ajat takaa?
Palkka on totta kai sen kenen se on ja omaisuus on sen kenen nimissä se on. Silti avioliitossa palkkaa ei saa käyttää ihan miten haluaa, ja erotessa varakkaampi joutuu luopumaan omaisuudestaan, jos ei ole saanut avioehtoa neuvoteltua läpi.
Ei joudu. Lähtökohta on osituksessa 50-50, mutta ei se niin mene vaan tilanteesta riippuen.
Jos me nyt esimerkiksi erottaisiin, yhteinen omaisuus jaettaisiin likipitäen tasan, molempien oma omaisuus tietenkin omistajalleen ja tilit samoin ihan molemmille itselleen. Koska mun omaisuus on noin 100000€ pienempi kuin mieheni, ja tasinko olisi 50000€, jäisi tasinko jakamatta, ehkä mä saisin toisen yhteisomistuksessa olevan auton nimiini tai sit en vaatisi sitäkään.
Molempien oma lasketaan yhteen ja jaetaan sitten 50-50 jos ei ole sitä omaa jollakin poissuljettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti älä suostu avioehtoon. Ja vielä sellainenkin, että avioliitossa ei voi olla kahta eri elintasoa. Eli ei voi olla niin, että sinä kitkutat pikku palkalla ja mies elelee leveästi. Sen kieltää jo avioliittolaki ja elatusvelvollisuus puolin ja toisin.
Miten sun mielestä käytännössä voi edes olla kaksi eri elintasoa? Vaikka kuinka sä olet naimisissa, sun palkka on mitä on ja sillä eletään. Ne yhteiset kulut tietenkin maksaa se, joka voi, ei niit maksamattakaan voi jättää. Ja tietenkin yhteiset matkat jne. tehdään yhdessä ja jälleen maksaa se, joka voi. Sit se sun oma palkkasi on kyllä sun, ei avioliitto määrää että se palkka pitää toiselle jakaa.
Kerrotko siis vähän tarkemmin mitä tarkoitat?
No juristina voin kertoa, että ei se ihan noin suoraviivaista ole, että "sun palkkasi on sun".
Avioliittolain 4 luvun 46 §:n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä (=käytännössä palkkansa) mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää kummankin yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Eli lainsäätäjä on säätänyt, että enemmän tienaavan puolison palkasta on kustannettava myös vähemmän tienaavan osalta samantasoinen elintaso kuin enemmän tienaavalla. Kaikkine mukavuuksineen, jotka perheessä on yleiseksi elintasoksi muodostuneet. Eli todellakaan ei ole lain mukaista, että enemmän tienaava hamstraa vain tulojaan omalla tilillään.
Niin, tuo tarkoittaa nimenomaan niitä perheen kuluja. Luulisi juristin tajuavan mitä lukee.
Ja mitähän sinä sitten ajat takaa?
Palkka on totta kai sen kenen se on ja omaisuus on sen kenen nimissä se on. Silti avioliitossa palkkaa ei saa käyttää ihan miten haluaa, ja erotessa varakkaampi joutuu luopumaan omaisuudestaan, jos ei ole saanut avioehtoa neuvoteltua läpi.
Ei joudu. Lähtökohta on osituksessa 50-50, mutta ei se niin mene vaan tilanteesta riippuen.
Jos me nyt esimerkiksi erottaisiin, yhteinen omaisuus jaettaisiin likipitäen tasan, molempien oma omaisuus tietenkin omistajalleen ja tilit samoin ihan molemmille itselleen. Koska mun omaisuus on noin 100000€ pienempi kuin mieheni, ja tasinko olisi 50000€, jäisi tasinko jakamatta, ehkä mä saisin toisen yhteisomistuksessa olevan auton nimiini tai sit en vaatisi sitäkään.
Omaisuudesta yleensä joudutaan jossain määrin luopumaan, jotta tasingon saa maksettua. Jos on rahana valmiina kyseinen summa, niin hyvä tietysti. Periaate kuitenkin on se, että varakkaampi joutuu varallisuuttaan luovuttamaan, rahana tai muutoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kannattaa vain olla hiljaa ja jatkaa kuten tähänkin asti. Jos ero tulee, hän saa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. On aivan yhdentekevää, mitä mies selittää ja räknäilee, siihen ei vain kannata suostua. Jos avioliitto ei jatku, siinä lienee muutakin ongelmaa. Ja silloinhan ne rahat nimenomaan sataa ap:n laariin. Eli: älä tee mitään ap.
Tosi terve ajattelumalli 😅
Täysin avioliittolain mukainen. Näin se on tarkoitettu toimivaksi. Miksi pitäisi alkaa kuunnella jotain miehen ininöitä 9 vuoden jälkeen jos siihen asti on menty tällä mallilla? Kerro?
Ehdottomasti älä suostu avioehtoon. Ja vielä sellainenkin, että avioliitossa ei voi olla kahta eri elintasoa. Eli ei voi olla niin, että sinä kitkutat pikku palkalla ja mies elelee leveästi. Sen kieltää jo avioliittolaki ja elatusvelvollisuus puolin ja toisin.