Lue keskustelun säännöt.
Mies vaatii avioehtoa 9 avioliittovuoden jälkeen
21.09.2023 |
Taustaa sen verran, että naimisiin mentäessä kummallakaan ei ole ollut omaisuutta (jotain pieniä säästöjä lukuunottamatta) ja suhteemme alussa mies sanoi kannattavansa ns. perinteisiä arvoja sekä haluavansa yhdistää taloutemme, näin olemme tehneetkin tähän asti. Meillä ei ole avioehtoa ja taloudesta on aina pysynyt käymään avoimia keskusteluja, riitaa rahasta ei oikeastaan koskaan ollut ensimmäiseen 7 vuoteen. Molemmista tuntui luontevalta yhdistää talous ja aloittaa omaisuuden kerryttäminen yhdessä, aina on yhdessä säästetty esim omistusasuntoon, matkoihin jne. Minä sain joitain vuosia sitten suhteemme aikana pienen perinnön (kyse muutamasta kymmenestä tuhannesta, ei suuri siis), jonka niin ikään laitoin yhteiselle sijoitustilillemme. Miehen puolelta ei ole tulossa perintöä eikä minullekaan myöhemmin enää lisää. Tulemme molemmat hyvin vähävaraisista perheistä siis.
Kun aloimme perustaa perhettä, yhteisenä sopimuksena on ollut, että mies keskittyy enemmän uraansa ja minä puolestaan hoidan enemmän perhettä ja lapsia. Olen ollutkin molempien lasten kanssa hoitovapaalla lähes 3-vuotiaaksi saakka. Silloin tämä tuntui hyvin sopivalta ratkaisulta, esikoinen oli äärimmäisen huono nukkumaan pitkään, eikä työnteko olisi edes onnistunut siinä univelassa, mies kävi töissä ja sai nukkua eri huoneessa. Tottakai mieskin on osallistunut lasten hoitoon, en sitä sano, mutta kyllä hänen on aina ollut helppo luoda uraa, käydä työmatkoilla jne, minun hoitaessa aina perheen. Mies on tähän saakka aina painottanut, että mikä on hänen on myös minun, kaikki on yhteistä. Olen kai ollut naiivi sitten, kun olen jättänyt oman urani luomisen ns. kesken, luottaen liikaa tähän meidän yhteiseen sopimukseen. Mutta mies sitä etunenässä minulle on myös toistellut. Minulla on korkeakoulututkinto, mutten ole yhtään panostanut uralla etenemiseen, vaan priorisoinut perheen ja lapset.
Muutama vuosi sitten mies alkoi enenevissä määrin alkanut ottaa riidoissa myös tavalla tai toisella esiin raha-asioita. Tuntuu, että mitä enemmän hänen palkkansa on noussut, sitä enemmän raha on alkanut olla ongelma. Alussa tienasimme suunnilleen saman verran. Nyt hän tienaa nettona hieman yli tuplat minuun verrattuna. Viikko sitten hän esitti minulle, että haluaisi tehdä avioehdon sekä eriyttää myös raha-asiat. Hänen tulonsa ovat kuulema hänen ja minun tuloni minun, hän on kuin aivan eri ihminen tämän suhteen yhtäkkiä. Hän sanoo, että sillä tavalla rahasta ei tule riitaa. Täytyy sanoa, että tämä yllätti minut täysin. Yritin selittää omaa kantaani asiaan, että jos olisimme jo heti alussa näin sopineet, tuskin olisin ollut kotona niin pitkään lasten kanssa tai ottanut niin rennosti oman työurani suhteen. Olisin todellakin tehnyt erilaisia valintoja ja ollut kunnianhimoisempi itsekin. Mies ei ymmärrä ollenkaan, tuntuu ettei hän nyt näin jälkikäteen arvosta ollenkaan minun panostani perheen hyväksi tai näe, että olen osaltani mahdollistanut hänen urallaan kehityksen, ollut aina tukena kun hän ollut jopa työuupumuksen alla jne. Tottakai mies itse on uransa luonut, mutta silti tunnen hänen ehdotuksensa epäreiluna minua kohtaan. Tunnen itseni jollain tapaa jopa petetyksi. En tiedä yhtään miten pitäisi toimia. Onkohan kellään ajatuksia, kokemuksia tällaisesta tilanteesta?
Ja vielä sen verran, että omistusasunto ja muutama muu sijoitus on toki molempien nimissä. Avioehtoon laitettaisiin kuulema siten, että tähän astinen omaisuus jakautuisi eron sattuessa puoliksi, mutta tästä eteenpäin mies voisi kerryttää ilmeisesti hyvillä tuloillaan rahaa itselleen. Toki itsekin voin alkaa vielä uraa luoda ja saada parempia tuloja jne, mutta eniten tässä harmittaa miehen yhtäkkinen muutos sekä se, että itseltäni on mennyt monta hyvää työvuotta ollessani kotona. Mielipiteitä?
Kommentit (2071)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.
Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta
ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.Tai
Et allekirjoita ja eroatte.
Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.
Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.
Valitse siitä.
Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.
Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.
Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?
No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.
Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.
Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?
Sanotko missä vaiheessa miehensä ehti hoitaa isyyttään ja osallistua kotiasioihin? Ensin molemmilla oli pienet tulot. Lasten syntymän jälkeen mies loi uraa.
Onnistuuko jos on pienipalkkaisessa työssä eikä opiskele? Vaatiiko uran luominen enemmän panostusta kuin 8-16?
Riippuu työstä. Kun meidän lapset syntyi, tienasin noin 3000€ ja mieheni noin 5000€. Mun kotonaollessa mieheni palkka ei juuri kehittynyt, sai muistaakseni yhden palkankorotuksen pyytämällä sinä aikana. Nyt molemmat lapset on koulussa ja mun palkka on 9000€ ja mieheni varmaan hieman enemmän. Ja ihan 8-16 työtä hän tekee, mä sit vaihdellen, yleensä 10-15, just nyt pidän vapaapäivän, koska ajattelin siivota kotona.
Joo luin uudestaan eikä ap puhunutkaan pienipalkkaisesta työstä ja mainitsi olevansa korkeakoulutettu. Luin hutiloiden..
(Mediaani ei ollut 9 vuotta sitten 3000, eli pieni palkka olisi tarkoittanut reilusti vähemmän. Silti ap:n mies pystyi keskittymään uraansa enemmän ap:n ottaessa päävastuun kodista ja lapsista. Mies oli halunnut perinteisen liiton, että pystyi tekemään työmatkoja ja luomaan uraa. Olen aina olettanut, ettei korkeakoulutettu nainen astuisi vanhaan ansaan. )
Me korkeakoulutetut naiset ei astuta ansaan vaan hallitaan elämäämme. Silloin siihen mahtuu myös perhe ilman ongelmia.
Voi luoja, mitä ylimielisyyttä! Olen korkeakouluni käynyt, mut irtisanoudun tästä asenteesta täysin!
Jaa, mä en. Ei naisen asema perheessä liity mitenkään koulutustasoon, mutta jos joku sanoo että eipä uskoisi korkeakoulutetun astuvan ansaan, ainut oikea vastaus on että ei se ole ansaan astumista vaan ihan oman elämän päätöksiä (kuten kaikilla naisilla).
Ehkä sä luit ton eri tavalla tai irrallaan?
Kyllä, hän teki oman elämän päätöksen ja se olikin huono, koska luotti miehensä sanaan. Se tietty oli virhe, kuten nyt tiedetään. Tehdessään sen virheellisen päätöksen, ei ollut näköpiirissä, että suulliseen sopimukseen tulee muutos.
Edelleen se ei ole eettisesti oikein, mitä apn mies nyt yrittää, ehdoilla, joilla sen esittää. Ja järkevintä tietty olis, jos pelkkää rahaa ajattelee, että eroaisi nyt. Silloin saisi puolet omaisuudesta, mikä sen sopimuksen mukaan kuuluukin. Onko se oikea vaihtoehto kokonaisuudessaan, on sitten toinen kysymys.
Paras vaihtoehto on, että apn puoliso suostuu sopimukseen, jossa huomioidaan apn käyttämät vuodet perheeneteen/menetetyt työmahdollisuudet. Ja jatkavat mahdollisimman onnellisina yhteiselämää eteenpäin. Tosin voi olla, että joku perusluottamus on jo mennyt, eikä yhteistä hiiltä enää löydy puhallettavaksi.
Näihin vaihtoehtoihin ei mun korkeakoulu antanut vastauksia.
Tuossa skenaariossa sit kaikkein järkevintä on myös katsoa miten paljon enemmän apn mies on kuluja maksanut. Siitä sit vaan laskeskelemaan ositusta tehdessä. Saattaapa olla että ap ei saakaan sitä mitä hamuaa, mutta onpa sit ainakin tasan vaikka väkisin.
Aika on rahaan verrattava hyödyke. Jos puhutaan rahasta, pitää puhua myös ajasta.
Juu, ap asettaa ajalleen hinnan ja laskee. Oikeastihan siis näin ei tehdä perheessä, mutta jos tmä nyt on lopputulos, noin on varmasti tehtävä.
Ai ei tehdä? Ihan varmasti jokainen, joka tekee toisenkin osuuden kotitöistä ja lastenhoidosta, alkaa napista, että tilanne on epäreilu. Toisen on helppo luistella omista velvollisuuksistaan perustelemalla sitä töiden tekemisellä ja työuran kehittymisellä.
Missä ap sanoo tehneensä miehensäkin osuuden? Ei me puhuta nyt velvollisuuksista luistelijoista tai epäreiluista suhteista vaan normaaleista perheistä ja peilataan sitä apn tilanteeseen. Mistä kohtaa ap osuu sun skenaarioon?
Mies on ollut lasten kanssa silloin, kun on halunnut, ei silloin, kun on ollut pakko. On helppo olla lasten kanssa pari tuntia leikkipuistossa kuin siivota yöllä oksentelevan lapsen jälkiä. Mieshän oli nukkunut eri huoneessa, kun esikoinen oli huono nukkumaan. Ja miten se työmatkoilla oleva mies tekee mitään kotona?
😂 Mun mies oli viikot töissä toisessa maassa kun lapset oli 2, 4 ja5 ja kuule todellakin teki osuutensa. En tajua naista, joka laskee oksennusten siivoukset ja vaippojen vaihdotkin arvottaessaan vanhemmuutta. Kai ap tiesi kun päättivät että hän jää kotiin eikä miehensä että hän niitä asioita siellä kotona on hoitamassa? Vai eikö?
Juu tiesi. Ja miehensä tiesi, että sopivat tulojen ja varallisuuden olevan yhteistä. Siksi uskalsi jäädä kotiin. Jos olisi tiennyt miehensä haluavan tässä vaikeessa eriyttää heidän rahat, olisi pohtinut uudestaan.
Miten ikinä sinä, tai joku muu, on pesänsä hoitanut, ei muuta sitä tosiasiaa, et apn miehen aikataulu avioehdon suhteen ei ole reilu.Mien heidän taloudenhoitonsa olisi ollut erilaista jos heillä olisi ollut avioehto alusta alkaen? Ap ei olisi jäänyt kotiin vai?
A) Olisi miettinyt uudestaan, kannattaako tai B) Olisivat tehneet laskelmat siitä, mikä osuus rahoista kummallekin kuuluu, kun toinen mahdollistaa toisen urakehityksen ja samalla palkankehityksen. Heidän sopimuksessaan molemmat tekivät osansa miehen palkan eteen.
Ja molemmat teki osuutensa lasten hoidon hyväksi ja perheen parhaaksi. Ja hyvinhän heidän talous mahdollisti apn kotiin jäännin, miksi ei olisi jäänyt? Toisen ura ja palkkako tässä on ratkaisevaa? Kateusko puskee pintaan?
Kyllä, siihen asti kaikki hyvin. Ja olisi jatkunut myös, ellei mies olisi alkanut vaatimaan avioehtoa ja rahojen eriyttämistä. Ennenkuin apn ura on kunnolla edennyt ja palkka myös.
Mistä ap tietää eteneekö se koskaan? Kuinka moni puoliso odottelee että toisen palkka kehittyy ennen eroa, jos haluaa erota?
Niin, miksi ei vaan halua eroa. Tämä tässä just mietityttää. Jos ei halua erota, olisi reilua antaa toiselle mahdollisuus parempaan palkkaan, ennen avioehtoa.
Reilua joo, mutta se palkkakehitys on vain apn päässä. Jos miehensä haluaa ehdon, ehkä hän ei vuosikymmentä halua odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.
Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta
ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.Tai
Et allekirjoita ja eroatte.
Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.
Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.
Valitse siitä.
Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.
Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.
Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?
No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.
Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.
Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?
Sanotko missä vaiheessa miehensä ehti hoitaa isyyttään ja osallistua kotiasioihin? Ensin molemmilla oli pienet tulot. Lasten syntymän jälkeen mies loi uraa.
Onnistuuko jos on pienipalkkaisessa työssä eikä opiskele? Vaatiiko uran luominen enemmän panostusta kuin 8-16?
Riippuu työstä. Kun meidän lapset syntyi, tienasin noin 3000€ ja mieheni noin 5000€. Mun kotonaollessa mieheni palkka ei juuri kehittynyt, sai muistaakseni yhden palkankorotuksen pyytämällä sinä aikana. Nyt molemmat lapset on koulussa ja mun palkka on 9000€ ja mieheni varmaan hieman enemmän. Ja ihan 8-16 työtä hän tekee, mä sit vaihdellen, yleensä 10-15, just nyt pidän vapaapäivän, koska ajattelin siivota kotona.
Joo luin uudestaan eikä ap puhunutkaan pienipalkkaisesta työstä ja mainitsi olevansa korkeakoulutettu. Luin hutiloiden..
(Mediaani ei ollut 9 vuotta sitten 3000, eli pieni palkka olisi tarkoittanut reilusti vähemmän. Silti ap:n mies pystyi keskittymään uraansa enemmän ap:n ottaessa päävastuun kodista ja lapsista. Mies oli halunnut perinteisen liiton, että pystyi tekemään työmatkoja ja luomaan uraa. Olen aina olettanut, ettei korkeakoulutettu nainen astuisi vanhaan ansaan. )
Me korkeakoulutetut naiset ei astuta ansaan vaan hallitaan elämäämme. Silloin siihen mahtuu myös perhe ilman ongelmia.
Voi luoja, mitä ylimielisyyttä! Olen korkeakouluni käynyt, mut irtisanoudun tästä asenteesta täysin!
Jaa, mä en. Ei naisen asema perheessä liity mitenkään koulutustasoon, mutta jos joku sanoo että eipä uskoisi korkeakoulutetun astuvan ansaan, ainut oikea vastaus on että ei se ole ansaan astumista vaan ihan oman elämän päätöksiä (kuten kaikilla naisilla).
Ehkä sä luit ton eri tavalla tai irrallaan?
Kyllä, hän teki oman elämän päätöksen ja se olikin huono, koska luotti miehensä sanaan. Se tietty oli virhe, kuten nyt tiedetään. Tehdessään sen virheellisen päätöksen, ei ollut näköpiirissä, että suulliseen sopimukseen tulee muutos.
Edelleen se ei ole eettisesti oikein, mitä apn mies nyt yrittää, ehdoilla, joilla sen esittää. Ja järkevintä tietty olis, jos pelkkää rahaa ajattelee, että eroaisi nyt. Silloin saisi puolet omaisuudesta, mikä sen sopimuksen mukaan kuuluukin. Onko se oikea vaihtoehto kokonaisuudessaan, on sitten toinen kysymys.
Paras vaihtoehto on, että apn puoliso suostuu sopimukseen, jossa huomioidaan apn käyttämät vuodet perheeneteen/menetetyt työmahdollisuudet. Ja jatkavat mahdollisimman onnellisina yhteiselämää eteenpäin. Tosin voi olla, että joku perusluottamus on jo mennyt, eikä yhteistä hiiltä enää löydy puhallettavaksi.
Näihin vaihtoehtoihin ei mun korkeakoulu antanut vastauksia.
Tuossa skenaariossa sit kaikkein järkevintä on myös katsoa miten paljon enemmän apn mies on kuluja maksanut. Siitä sit vaan laskeskelemaan ositusta tehdessä. Saattaapa olla että ap ei saakaan sitä mitä hamuaa, mutta onpa sit ainakin tasan vaikka väkisin.
Aika on rahaan verrattava hyödyke. Jos puhutaan rahasta, pitää puhua myös ajasta.
Juu, ap asettaa ajalleen hinnan ja laskee. Oikeastihan siis näin ei tehdä perheessä, mutta jos tmä nyt on lopputulos, noin on varmasti tehtävä.
Ai ei tehdä? Ihan varmasti jokainen, joka tekee toisenkin osuuden kotitöistä ja lastenhoidosta, alkaa napista, että tilanne on epäreilu. Toisen on helppo luistella omista velvollisuuksistaan perustelemalla sitä töiden tekemisellä ja työuran kehittymisellä.
Missä ap sanoo tehneensä miehensäkin osuuden? Ei me puhuta nyt velvollisuuksista luistelijoista tai epäreiluista suhteista vaan normaaleista perheistä ja peilataan sitä apn tilanteeseen. Mistä kohtaa ap osuu sun skenaarioon?
Mies on ollut lasten kanssa silloin, kun on halunnut, ei silloin, kun on ollut pakko. On helppo olla lasten kanssa pari tuntia leikkipuistossa kuin siivota yöllä oksentelevan lapsen jälkiä. Mieshän oli nukkunut eri huoneessa, kun esikoinen oli huono nukkumaan. Ja miten se työmatkoilla oleva mies tekee mitään kotona?
😂 Mun mies oli viikot töissä toisessa maassa kun lapset oli 2, 4 ja5 ja kuule todellakin teki osuutensa. En tajua naista, joka laskee oksennusten siivoukset ja vaippojen vaihdotkin arvottaessaan vanhemmuutta. Kai ap tiesi kun päättivät että hän jää kotiin eikä miehensä että hän niitä asioita siellä kotona on hoitamassa? Vai eikö?
Juu tiesi. Ja miehensä tiesi, että sopivat tulojen ja varallisuuden olevan yhteistä. Siksi uskalsi jäädä kotiin. Jos olisi tiennyt miehensä haluavan tässä vaikeessa eriyttää heidän rahat, olisi pohtinut uudestaan.
Miten ikinä sinä, tai joku muu, on pesänsä hoitanut, ei muuta sitä tosiasiaa, et apn miehen aikataulu avioehdon suhteen ei ole reilu.Mien heidän taloudenhoitonsa olisi ollut erilaista jos heillä olisi ollut avioehto alusta alkaen? Ap ei olisi jäänyt kotiin vai?
A) Olisi miettinyt uudestaan, kannattaako tai B) Olisivat tehneet laskelmat siitä, mikä osuus rahoista kummallekin kuuluu, kun toinen mahdollistaa toisen urakehityksen ja samalla palkankehityksen. Heidän sopimuksessaan molemmat tekivät osansa miehen palkan eteen.
Ja molemmat teki osuutensa lasten hoidon hyväksi ja perheen parhaaksi. Ja hyvinhän heidän talous mahdollisti apn kotiin jäännin, miksi ei olisi jäänyt? Toisen ura ja palkkako tässä on ratkaisevaa? Kateusko puskee pintaan?
Kyllä, siihen asti kaikki hyvin. Ja olisi jatkunut myös, ellei mies olisi alkanut vaatimaan avioehtoa ja rahojen eriyttämistä. Ennenkuin apn ura on kunnolla edennyt ja palkka myös.
Mistä ap tietää eteneekö se koskaan? Kuinka moni puoliso odottelee että toisen palkka kehittyy ennen eroa, jos haluaa erota?
Ei saa erota jos tienaa paremmin, nih.
Omien sanojen mukaan mies ei halua erota. Eikä sitä voisi kukaan kieltääkään. Avioehdosta voi kieltäytyä
Avioehto liittyy eroon (tai kuolemaan), joten sinänsä hassua puhua niistä täysin erillisinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?
Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.
No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?
-eriOn tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.
Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?
Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.
Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.
Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?
Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.
Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.
Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.
Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.
Selitätkö vielä, miksi miehen ei tarvitsisi tajuta sitä, että sama koskee häntä myös?
Tottakai koskee ja tajuaa, ei miehet yleensä tyhmiä ole. Molemmat tajuaa että kaunis ajatus tasajaosta ei lasten kanssa vain voi tarkoittaa sitä että viikko tai edes vuositasolla puntit tasataan. Lasten kanssa eletään kulloisessakin hetkessä eikä laskeskella vuoroja tai euroja tai pyykkikoneellisia.
-eriMiksi mies haluaisi sitten tasata puntit rahallisesti 9 vuoden jälkeen epäasiallisesti, vaikka ymmärtää että hyötysuhde muussa on roimasti hänen hyväkseen? Olisiko asian voinut hoitaa muutenkin kuin läimäisemällä yksipuolisen sopimuksen nenän eteen ja uhkaamalla erolla?
Olettaen, että aloitus koskee oikeasti tätä yleistä _höynäytyshommaa tilanteessa_, jossa miehen palkkataso on noussut ja ero uuden naisen takia suunnitteilla?Miksi sitä ei osata lukea mitä apn mies ehdottaa, tähän saakka puoliksi, jotta onko se epäreilua jotenkin, eihän avio-oikeus ole sen kummoisempi.
Ei kai sitä avioehtoa voi edes taannehtivasti tehdä edes? Tai on puolisoiden päätös, muten jakavat tän hetken omaisuuden.
Ap ei ole ehtinyt työssänsä saavuttaa sitä asemaa/tuloja, mitä olisi, jos olisi ollut töissä ne vuodet, kun hoiti lapsia. Se on se epäreiluus tässä. Lisäksi ilman yksityistä eläketurvaa, jää eläkkeestä jälkeen.Jos on epäreilua, miksi jäi kotiin?
SADANNEN KERRAN: AP EI TEINNYT, ETTÄ MIES ALKAA JÄLKIKÄTEEN VAATIA AVIOEHTOA.
Ja sen tuhannen kerran, ei ole vaatimassa jälkikäteen, vaan nykyhetkestä eteenpäin, avio-oikeus on ollut voimassa avioliiton alusta ja se mitä mies on esittänyt vastaa täysin avio-oikeuden puolittamista. Vai onko liian vaikea yhtälö käsittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?
Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.
No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?
-eriOn tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.
Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?
Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.
Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.
Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?
Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.
Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.
Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.
Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.
Selitätkö vielä, miksi miehen ei tarvitsisi tajuta sitä, että sama koskee häntä myös?
Tottakai koskee ja tajuaa, ei miehet yleensä tyhmiä ole. Molemmat tajuaa että kaunis ajatus tasajaosta ei lasten kanssa vain voi tarkoittaa sitä että viikko tai edes vuositasolla puntit tasataan. Lasten kanssa eletään kulloisessakin hetkessä eikä laskeskella vuoroja tai euroja tai pyykkikoneellisia.
-eriMiksi mies haluaisi sitten tasata puntit rahallisesti 9 vuoden jälkeen epäasiallisesti, vaikka ymmärtää että hyötysuhde muussa on roimasti hänen hyväkseen? Olisiko asian voinut hoitaa muutenkin kuin läimäisemällä yksipuolisen sopimuksen nenän eteen ja uhkaamalla erolla?
Olettaen, että aloitus koskee oikeasti tätä yleistä _höynäytyshommaa tilanteessa_, jossa miehen palkkataso on noussut ja ero uuden naisen takia suunnitteilla?Miksi sitä ei osata lukea mitä apn mies ehdottaa, tähän saakka puoliksi, jotta onko se epäreilua jotenkin, eihän avio-oikeus ole sen kummoisempi.
Ei kai sitä avioehtoa voi edes taannehtivasti tehdä edes? Tai on puolisoiden päätös, muten jakavat tän hetken omaisuuden.
Ap ei ole ehtinyt työssänsä saavuttaa sitä asemaa/tuloja, mitä olisi, jos olisi ollut töissä ne vuodet, kun hoiti lapsia. Se on se epäreiluus tässä. Lisäksi ilman yksityistä eläketurvaa, jää eläkkeestä jälkeen.Jos on epäreilua, miksi jäi kotiin?
SADANNEN KERRAN: AP EI TEINNYT, ETTÄ MIES ALKAA JÄLKIKÄTEEN VAATIA AVIOEHTOA.
Ja sen tuhannen kerran, ei ole vaatimassa jälkikäteen, vaan nykyhetkestä eteenpäin, avio-oikeus on ollut voimassa avioliiton alusta ja se mitä mies on esittänyt vastaa täysin avio-oikeuden puolittamista. Vai onko liian vaikea yhtälö käsittää.
Koetko sisäistä ristiriitaa kun leikit että olet kykenemätön näkemään asiaa vaimon kannalta?
Tehdään niin että muutetaan sun vakituinen työsuhde määräaikaiseksi niin että uusitaan se aina puolivuosittain? Miten niin epäreilua? Eihän mikään muutu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tehdään niin että muutetaan sun vakituinen työsuhde määräaikaiseksi niin että uusitaan se aina puolivuosittain? Miten niin epäreilua? Eihän mikään muutu...
Siis montako kertaa sä laitat tän ontuvan vertauksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehdään niin että muutetaan sun vakituinen työsuhde määräaikaiseksi niin että uusitaan se aina puolivuosittain? Miten niin epäreilua? Eihän mikään muutu...
Siis montako kertaa sä laitat tän ontuvan vertauksen?
Ekan kerran. Oletko niin pihalla että luulet täällä kirjoittavan vain yhden sinun lisäksesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Olen saanut kokea vastaanottaa niin paljon ja niin suurta, että tuntuisi itsekkäältä jäädä ikävöimään mennyttä ja haikailemaan sitä elämänvaihetta, jonka mitta on tulossa täydeksi. Sitä, mikä muistini kirjan sivuilla sisimmässäni tulee aina säilymään elävänä ja läheisenä, en osaa ajatella kaipauksella. Haikeutta tuntee, kun ajatukset ovat siinä, mitä on menettämässä. Iloa ja kiitollisuutta puolestaan silloin, kun keskittyy kaikkeen siihen, missä on saanut olla osallisena. Eeva Kilven viisaudesta ammentaen: Älä ajattele, että elämä on lyhyt. Ajattele: miten erikoinen kokemus. Kun siinä ei ole kysymys pituudesta lainkaan, vaan että ylipäänsä on saanut kokea tämän.
-Haukio
Pelle peukuttaa omia juttujaan. VitunNoloTrolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?
Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.
No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?
-eriOn tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.
Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?
Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.
Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.
Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?
Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.
Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.
Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.
Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.
Selitätkö vielä, miksi miehen ei tarvitsisi tajuta sitä, että sama koskee häntä myös?
Tottakai koskee ja tajuaa, ei miehet yleensä tyhmiä ole. Molemmat tajuaa että kaunis ajatus tasajaosta ei lasten kanssa vain voi tarkoittaa sitä että viikko tai edes vuositasolla puntit tasataan. Lasten kanssa eletään kulloisessakin hetkessä eikä laskeskella vuoroja tai euroja tai pyykkikoneellisia.
-eriMiksi mies haluaisi sitten tasata puntit rahallisesti 9 vuoden jälkeen epäasiallisesti, vaikka ymmärtää että hyötysuhde muussa on roimasti hänen hyväkseen? Olisiko asian voinut hoitaa muutenkin kuin läimäisemällä yksipuolisen sopimuksen nenän eteen ja uhkaamalla erolla?
Olettaen, että aloitus koskee oikeasti tätä yleistä _höynäytyshommaa tilanteessa_, jossa miehen palkkataso on noussut ja ero uuden naisen takia suunnitteilla?Miksi sitä ei osata lukea mitä apn mies ehdottaa, tähän saakka puoliksi, jotta onko se epäreilua jotenkin, eihän avio-oikeus ole sen kummoisempi.
Ei kai sitä avioehtoa voi edes taannehtivasti tehdä edes? Tai on puolisoiden päätös, muten jakavat tän hetken omaisuuden.
Ap ei ole ehtinyt työssänsä saavuttaa sitä asemaa/tuloja, mitä olisi, jos olisi ollut töissä ne vuodet, kun hoiti lapsia. Se on se epäreiluus tässä. Lisäksi ilman yksityistä eläketurvaa, jää eläkkeestä jälkeen.Jos on epäreilua, miksi jäi kotiin?
SADANNEN KERRAN: AP EI TEINNYT, ETTÄ MIES ALKAA JÄLKIKÄTEEN VAATIA AVIOEHTOA.
Ja sen tuhannen kerran, ei ole vaatimassa jälkikäteen, vaan nykyhetkestä eteenpäin, avio-oikeus on ollut voimassa avioliiton alusta ja se mitä mies on esittänyt vastaa täysin avio-oikeuden puolittamista. Vai onko liian vaikea yhtälö käsittää.
Koetko sisäistä ristiriitaa kun leikit että olet kykenemätön näkemään asiaa vaimon kannalta?
En ota kantaa kummankaan puolesta, vaan siihen miten asioita perustellaan, täytyy tosiasiat pystyä hyväksymään. Tuolla argumentaatiolla voisi yhtä pätevästi vedota eron tullessa siihen että sinähän lupasit olla naimisissa, niin että avioehto, jos sellaisen haluaa pitäisi esittää ennen avioliiton solmimista ja myöhemmin nostettu on petos vähintään. Vaikka mistä sen tietää jos ovat erikseen sopineet että meille ei sitten avioehtoa tule koskaan, semmoinen sopimus jos olisi niin kai voisi syyttää rikkomisesta.
Vaimo saa täyden kompensaation siitä alkupuolesta nykyhetkeen, tai jos on laskenut että aikoo olla kotona jonkin tietyn vuosimäärän ja se jäisi nyt vajaaksi, niin sitten vaan rätingit pöytään että se avio-oikeuden puolikas ei näillä vuosilla vielä riitä, joko maksat väliä tai siirretään avioehdon alkamista eteenpäin, mitä tuota kaunistelemaan jos kerta on ero tähtäimessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehdään niin että muutetaan sun vakituinen työsuhde määräaikaiseksi niin että uusitaan se aina puolivuosittain? Miten niin epäreilua? Eihän mikään muutu...
Siis montako kertaa sä laitat tän ontuvan vertauksen?
Ekan kerran. Oletko niin pihalla että luulet täällä kirjoittavan vain yhden sinun lisäksesi?
No miksi ihmeessä sä laitat yhtä ontuvan vertauksen kuin kanssasisaresi aiemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehdään niin että muutetaan sun vakituinen työsuhde määräaikaiseksi niin että uusitaan se aina puolivuosittain? Miten niin epäreilua? Eihän mikään muutu...
Siis montako kertaa sä laitat tän ontuvan vertauksen?
Ekan kerran. Oletko niin pihalla että luulet täällä kirjoittavan vain yhden sinun lisäksesi?
No miksi ihmeessä sä laitat yhtä ontuvan vertauksen kuin kanssasisaresi aiemmin?
Vertautuu ihan helvetin hyvin. Sä et vaan sitä tajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehdään niin että muutetaan sun vakituinen työsuhde määräaikaiseksi niin että uusitaan se aina puolivuosittain? Miten niin epäreilua? Eihän mikään muutu...
Siis montako kertaa sä laitat tän ontuvan vertauksen?
Ekan kerran. Oletko niin pihalla että luulet täällä kirjoittavan vain yhden sinun lisäksesi?
No miksi ihmeessä sä laitat yhtä ontuvan vertauksen kuin kanssasisaresi aiemmin?
Vertautuu ihan helvetin hyvin. Sä et vaan sitä tajua.
Juu ei vertaudu. Mutta ei se mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?
Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.
No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?
-eriOn tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.
Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?
Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.
Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.
Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?
Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.
Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.
Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.
Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.
Selitätkö vielä, miksi miehen ei tarvitsisi tajuta sitä, että sama koskee häntä myös?
Tottakai koskee ja tajuaa, ei miehet yleensä tyhmiä ole. Molemmat tajuaa että kaunis ajatus tasajaosta ei lasten kanssa vain voi tarkoittaa sitä että viikko tai edes vuositasolla puntit tasataan. Lasten kanssa eletään kulloisessakin hetkessä eikä laskeskella vuoroja tai euroja tai pyykkikoneellisia.
-eriMiksi mies haluaisi sitten tasata puntit rahallisesti 9 vuoden jälkeen epäasiallisesti, vaikka ymmärtää että hyötysuhde muussa on roimasti hänen hyväkseen? Olisiko asian voinut hoitaa muutenkin kuin läimäisemällä yksipuolisen sopimuksen nenän eteen ja uhkaamalla erolla?
Olettaen, että aloitus koskee oikeasti tätä yleistä _höynäytyshommaa tilanteessa_, jossa miehen palkkataso on noussut ja ero uuden naisen takia suunnitteilla?Miksi sitä ei osata lukea mitä apn mies ehdottaa, tähän saakka puoliksi, jotta onko se epäreilua jotenkin, eihän avio-oikeus ole sen kummoisempi.
Ei kai sitä avioehtoa voi edes taannehtivasti tehdä edes? Tai on puolisoiden päätös, muten jakavat tän hetken omaisuuden.
Ap ei ole ehtinyt työssänsä saavuttaa sitä asemaa/tuloja, mitä olisi, jos olisi ollut töissä ne vuodet, kun hoiti lapsia. Se on se epäreiluus tässä. Lisäksi ilman yksityistä eläketurvaa, jää eläkkeestä jälkeen.Jos on epäreilua, miksi jäi kotiin?
SADANNEN KERRAN: AP EI TEINNYT, ETTÄ MIES ALKAA JÄLKIKÄTEEN VAATIA AVIOEHTOA.
Ja sen tuhannen kerran, ei ole vaatimassa jälkikäteen, vaan nykyhetkestä eteenpäin, avio-oikeus on ollut voimassa avioliiton alusta ja se mitä mies on esittänyt vastaa täysin avio-oikeuden puolittamista. Vai onko liian vaikea yhtälö käsittää.
Koetko sisäistä ristiriitaa kun leikit että olet kykenemätön näkemään asiaa vaimon kannalta?
En ota kantaa kummankaan puolesta, vaan siihen miten asioita perustellaan, täytyy tosiasiat pystyä hyväksymään. Tuolla argumentaatiolla voisi yhtä pätevästi vedota eron tullessa siihen että sinähän lupasit olla naimisissa, niin että avioehto, jos sellaisen haluaa pitäisi esittää ennen avioliiton solmimista ja myöhemmin nostettu on petos vähintään. Vaikka mistä sen tietää jos ovat erikseen sopineet että meille ei sitten avioehtoa tule koskaan, semmoinen sopimus jos olisi niin kai voisi syyttää rikkomisesta.
Vaimo saa täyden kompensaation siitä alkupuolesta nykyhetkeen, tai jos on laskenut että aikoo olla kotona jonkin tietyn vuosimäärän ja se jäisi nyt vajaaksi, niin sitten vaan rätingit pöytään että se avio-oikeuden puolikas ei näillä vuosilla vielä riitä, joko maksat väliä tai siirretään avioehdon alkamista eteenpäin, mitä tuota kaunistelemaan jos kerta on ero tähtäimessä.
Kun on sovittu että perhe perustetaan siltä pohjalta että kaikki on yhteistä mutta toinen tekee toista ja toinen toista duunia niin sitten sillä mennään. Jos molemmilta tulee selkeä halu muuttaa sopimusta niin ok, muuten ei. Niin yksinkertaista. Sä lähdet vääntämään jotain millä ei ole mitään merkistystä asiassa. Olennaista tässä on se että sovittua diiliä lähdetään yksipuolisesti muuttamaan. Siksi myös vertaus työnantajan yksipuoliseen sopimusmuutokseen on erittäin osuva.
Siis tän on pakko olla trolli.
Että joku haluaa avioehdon vuosien avioliiton jälkeen? Pikkasen liian myöhäistä.
Jos nyt oikeasti juttu on totta niin löytyykö jostain niin kynnysmatto ihminen että tuohon suostuisi? Ei se mies ole kyllä ihan terve päästään että tollanen edes keksii. Avioehto on monella tutulla ja se on ihan normaalia mutta aloittajan kuvailema tilanne on aivan kaistapäinen.
Lisäksi vaikuttaa ilmeiseltä että mies suunnittelee eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehdään niin että muutetaan sun vakituinen työsuhde määräaikaiseksi niin että uusitaan se aina puolivuosittain? Miten niin epäreilua? Eihän mikään muutu...
Siis montako kertaa sä laitat tän ontuvan vertauksen?
Ekan kerran. Oletko niin pihalla että luulet täällä kirjoittavan vain yhden sinun lisäksesi?
No miksi ihmeessä sä laitat yhtä ontuvan vertauksen kuin kanssasisaresi aiemmin?
Vertautuu ihan helvetin hyvin. Sä et vaan sitä tajua.
Juu ei vertaudu. Mutta ei se mitään.
Ei vaan sä et ymmärrä. Tietenkään. Trolli.
Vierailija kirjoitti:
Tehdään niin että muutetaan sun vakituinen työsuhde määräaikaiseksi niin että uusitaan se aina puolivuosittain? Miten niin epäreilua? Eihän mikään muutu...
No miksipäs ei? Ei tämä nyt liity avioehtoon, mutta sopimusasiahan tuo vain on. Reilua ehkä ei, mutta onko elämä sitä? Ja onko heidän symbioosinsakaan reilu (enää)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehdään niin että muutetaan sun vakituinen työsuhde määräaikaiseksi niin että uusitaan se aina puolivuosittain? Miten niin epäreilua? Eihän mikään muutu...
Siis montako kertaa sä laitat tän ontuvan vertauksen?
Ekan kerran. Oletko niin pihalla että luulet täällä kirjoittavan vain yhden sinun lisäksesi?
No miksi ihmeessä sä laitat yhtä ontuvan vertauksen kuin kanssasisaresi aiemmin?
Vertautuu ihan helvetin hyvin. Sä et vaan sitä tajua.
Juu ei vertaudu. Mutta ei se mitään.
Ei vaan sä et ymmärrä. Tietenkään. Trolli.
Kyllä mä ymmärrän mitä sä ajat takaa, mutta ei työsopimus nyt vaan mitenkään vertaudu avioehtoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehdään niin että muutetaan sun vakituinen työsuhde määräaikaiseksi niin että uusitaan se aina puolivuosittain? Miten niin epäreilua? Eihän mikään muutu...
Siis montako kertaa sä laitat tän ontuvan vertauksen?
Ekan kerran. Oletko niin pihalla että luulet täällä kirjoittavan vain yhden sinun lisäksesi?
No miksi ihmeessä sä laitat yhtä ontuvan vertauksen kuin kanssasisaresi aiemmin?
Vertautuu ihan helvetin hyvin. Sä et vaan sitä tajua.
Juu ei vertaudu. Mutta ei se mitään.
Ei vaan sä et ymmärrä. Tietenkään. Trolli.
Kyllä mä ymmärrän mitä sä ajat takaa, mutta ei työsopimus nyt vaan mitenkään vertaudu avioehtoon.
Yksipuolinen sopimuksen muutos vertautuu tilanteeseen varsin hyvin. Oletko autisti? Ai niin ei kun sähän olit trolli.
Omien sanojen mukaan mies ei halua erota. Eikä sitä voisi kukaan kieltääkään. Avioehdosta voi kieltäytyä