Lue keskustelun säännöt.
Mies vaatii avioehtoa 9 avioliittovuoden jälkeen
21.09.2023 |
Taustaa sen verran, että naimisiin mentäessä kummallakaan ei ole ollut omaisuutta (jotain pieniä säästöjä lukuunottamatta) ja suhteemme alussa mies sanoi kannattavansa ns. perinteisiä arvoja sekä haluavansa yhdistää taloutemme, näin olemme tehneetkin tähän asti. Meillä ei ole avioehtoa ja taloudesta on aina pysynyt käymään avoimia keskusteluja, riitaa rahasta ei oikeastaan koskaan ollut ensimmäiseen 7 vuoteen. Molemmista tuntui luontevalta yhdistää talous ja aloittaa omaisuuden kerryttäminen yhdessä, aina on yhdessä säästetty esim omistusasuntoon, matkoihin jne. Minä sain joitain vuosia sitten suhteemme aikana pienen perinnön (kyse muutamasta kymmenestä tuhannesta, ei suuri siis), jonka niin ikään laitoin yhteiselle sijoitustilillemme. Miehen puolelta ei ole tulossa perintöä eikä minullekaan myöhemmin enää lisää. Tulemme molemmat hyvin vähävaraisista perheistä siis.
Kun aloimme perustaa perhettä, yhteisenä sopimuksena on ollut, että mies keskittyy enemmän uraansa ja minä puolestaan hoidan enemmän perhettä ja lapsia. Olen ollutkin molempien lasten kanssa hoitovapaalla lähes 3-vuotiaaksi saakka. Silloin tämä tuntui hyvin sopivalta ratkaisulta, esikoinen oli äärimmäisen huono nukkumaan pitkään, eikä työnteko olisi edes onnistunut siinä univelassa, mies kävi töissä ja sai nukkua eri huoneessa. Tottakai mieskin on osallistunut lasten hoitoon, en sitä sano, mutta kyllä hänen on aina ollut helppo luoda uraa, käydä työmatkoilla jne, minun hoitaessa aina perheen. Mies on tähän saakka aina painottanut, että mikä on hänen on myös minun, kaikki on yhteistä. Olen kai ollut naiivi sitten, kun olen jättänyt oman urani luomisen ns. kesken, luottaen liikaa tähän meidän yhteiseen sopimukseen. Mutta mies sitä etunenässä minulle on myös toistellut. Minulla on korkeakoulututkinto, mutten ole yhtään panostanut uralla etenemiseen, vaan priorisoinut perheen ja lapset.
Muutama vuosi sitten mies alkoi enenevissä määrin alkanut ottaa riidoissa myös tavalla tai toisella esiin raha-asioita. Tuntuu, että mitä enemmän hänen palkkansa on noussut, sitä enemmän raha on alkanut olla ongelma. Alussa tienasimme suunnilleen saman verran. Nyt hän tienaa nettona hieman yli tuplat minuun verrattuna. Viikko sitten hän esitti minulle, että haluaisi tehdä avioehdon sekä eriyttää myös raha-asiat. Hänen tulonsa ovat kuulema hänen ja minun tuloni minun, hän on kuin aivan eri ihminen tämän suhteen yhtäkkiä. Hän sanoo, että sillä tavalla rahasta ei tule riitaa. Täytyy sanoa, että tämä yllätti minut täysin. Yritin selittää omaa kantaani asiaan, että jos olisimme jo heti alussa näin sopineet, tuskin olisin ollut kotona niin pitkään lasten kanssa tai ottanut niin rennosti oman työurani suhteen. Olisin todellakin tehnyt erilaisia valintoja ja ollut kunnianhimoisempi itsekin. Mies ei ymmärrä ollenkaan, tuntuu ettei hän nyt näin jälkikäteen arvosta ollenkaan minun panostani perheen hyväksi tai näe, että olen osaltani mahdollistanut hänen urallaan kehityksen, ollut aina tukena kun hän ollut jopa työuupumuksen alla jne. Tottakai mies itse on uransa luonut, mutta silti tunnen hänen ehdotuksensa epäreiluna minua kohtaan. Tunnen itseni jollain tapaa jopa petetyksi. En tiedä yhtään miten pitäisi toimia. Onkohan kellään ajatuksia, kokemuksia tällaisesta tilanteesta?
Ja vielä sen verran, että omistusasunto ja muutama muu sijoitus on toki molempien nimissä. Avioehtoon laitettaisiin kuulema siten, että tähän astinen omaisuus jakautuisi eron sattuessa puoliksi, mutta tästä eteenpäin mies voisi kerryttää ilmeisesti hyvillä tuloillaan rahaa itselleen. Toki itsekin voin alkaa vielä uraa luoda ja saada parempia tuloja jne, mutta eniten tässä harmittaa miehen yhtäkkinen muutos sekä se, että itseltäni on mennyt monta hyvää työvuotta ollessani kotona. Mielipiteitä?
Kommentit (2071)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku naimisiin menevä tätä lukee niin tällain keski-iässä voin kyllä antaa vinkiksi, että ehkä se avioehto olisi AINA hyvä. Ihminen muuttuu, kumppani muuttuu, pitäisi jotenkin ajatella jo alkuun että tätä minä nyt haluan, mutta en tiedä haluanko 20 vuoden päästä. Minkä ihmeen takia pitäisi olla koko elämä saman ihmisen kanssa? Siinä kohtaa kun eroa haluaa olisi hyvä, että tietää mitem omaisuus jaetaan eikä tarvitse pelätä omaisuuden jakoa itselle tappiollisesti.
Apn (jos tämä on tottakaan) kumppani voi vain järkeillä, kun lehdissä on ollut näitä erojuttuja, että onpa ollut tyhmä kun eibole avioehtoa laatinut. Niinpä. Miksi kukaan haluaisi antaa toiselle omistaan eron hetkellä?
Laatikaa se avioehto kaikki te naimisiin pyrkivät.
Päin vastoin, tuossahan juuri on hyvä, että avioehtoa EI ole.
Niin naisen kannalta, mutta meneekö silti ihan oikein? Minusta ei, miehen kannalta siis. Selkeämpää olisi jos olisi avioehto, jossa asiat määritelty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh naisen ihannemakuun kuuluu badboyt ja narsistit. Taino onko edes luonteella väliä, kun pitää olla 5cm pidempi.
Kiltti ja empaattinen mies kun ei kelpaa. Osasta tulee köyhiä yh mammoja.
Jos on poissulkeva avioehto tai avoliitto, niin sitten vanhemmuusvapaat pitää jakaa tasan. Kotityöt pitää jakaa tasan tai on hankittava yhteisistä varoista siivousapua. Lasten sairastelut pitää hoitaa tasan. Jne.
Tosi moni nainen jää pidemmäksi aikaa kotiin, töihin palattuaan lyhentää työaikaa, ei ehkä ota vastaan uranousumahdollisuutta, kotona ollessaan saattaa käyttää omia henkilökohtaisia säästöjään siihen, että voi olla kotona. Siitä se epäsuhta tulee.
Jos yksi panostaa täysillä uraansa, toisen on yleensä höllennettävä myös sen jälkeen, kun palaa takaisin työelämään. Siinä voi mennä reilu 10 vuotta himmaten. Tottakai tilanne on epäreilu, jos toinen tienaa samalla isoja summia, hankkii osakkuuksia yms., jotka realisoituvat vain hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miksi miehen pitäisi maksaa enemmän? Etkö ole kuullut tasa-arvosta? Miehesihän on jo elättänyt sinua ja perhettä vuosikaudet.
Mutta ilmaseks pitäis kantaa lasta 9kk, ilmaseks pitäis synnyttää, imettää ja hoitaa?? Plus tietysti kotityöt, ruokkia koko perhe, pyykätä ja siivota?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Olen erotilanteiden asiantuntija ja olen pitkälti samaa mieltä. Vielä parempi vaihtoehto sijoitustilille on, että piilotat pikkuhiljaa rahojasi, näin saat vielä paremman tasingon erotilanteessa. Tietenkin tämä on laitonta, mutta kiinnijäämisen riski on olemattoman pieni ja on todennäköistä miehesi tekevän samalla tavalla.
En aio tätä tehdä, mutta ihan uteliaisuudesta kysyn, että mihin niitä rahoja voi piilottaa? Ei ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani, ap. Näitä kuvioita on nähty, joissa on tuettu ja eletty rinnalla sen toisen unelmaa ja uranousua, mutta keski-iässä toisen mieli muuttuukin.
Koko konsepti siitä, että sinun kotonaolosi olisi mahdollistanut hänen uranousunsa voi vielä kääntyä siihen, että HÄN on mahdollistanut SINUN kotonaolosi. Että hän on YKSIN luonut uransa, sinä olit keskittynyt vääriin asioihin: jokainen voi edetä urallaan, jos vain priorisoi oikeita asioita. Voi olla, että kuulet vielä sanan loinen. Toivottavasti ei mene tähän, mutta...
Todellakin avioliittolaki suojaa juuri tällaisilta tilanteilta. Ikinä ei avioehtoa, jos uraa vasta luodaan yhdessäolon aikana ja perheeseen syntyy lapsia. Mulla on nykyään valtavasti empatiaa niiden julkkismiesten ex-vaimoille, jotka mahdollistivat miehen uran (esim. ammattiurheilu), mutta jotka jäivät sitten sen nousukiidon jalkoihin.
Juu, myös minulta löytyy empatiaa näitä alistettuja naisia kohtaan, mutta ap sellaista ole nähnytkään. Haloo nyt! Ihan tavallinen talouden hoito heillä on koko ajan ollut, miksi miehen yhtäkkiä nyt pitäisi sit antaa palkastaankin puolet jälkikäteen kun ap ole enää edes kotona?
Ei missään ole sanottu, että miehen pitäisi antaa palkastaan puolet eikä tämä ole menossa niin. Joko olet ihan pihalla avioliiton juridiikasta tai et osaa ollenkaan laskea.
Taitaa olla niin että sä et tiedä lainkaan mistä puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miksi miehen pitäisi maksaa enemmän? Etkö ole kuullut tasa-arvosta? Miehesihän on jo elättänyt sinua ja perhettä vuosikaudet.
Mutta ilmaseks pitäis kantaa lasta 9kk, ilmaseks pitäis synnyttää, imettää ja hoitaa?? Plus tietysti kotityöt, ruokkia koko perhe, pyykätä ja siivota?!
Miten niin ilmaiseksi? Ja miksi siitä palkkaa saisi? Onko ap tehnyt tuon kaiken yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Pieni" perintö, "muutama kymmenen tuhatta"? Ja sen luovutit heti miehelle. Olet sinä ihme kana.
Oliko perinnössä ehtona ettei se ja mahdollinen tuotto kuulu puolisolle?
Vierailija kirjoitti:
Jos on poissulkeva avioehto tai avoliitto, niin sitten vanhemmuusvapaat pitää jakaa tasan. Kotityöt pitää jakaa tasan tai on hankittava yhteisistä varoista siivousapua. Lasten sairastelut pitää hoitaa tasan. Jne.
Tosi moni nainen jää pidemmäksi aikaa kotiin, töihin palattuaan lyhentää työaikaa, ei ehkä ota vastaan uranousumahdollisuutta, kotona ollessaan saattaa käyttää omia henkilökohtaisia säästöjään siihen, että voi olla kotona. Siitä se epäsuhta tulee.
Jos yksi panostaa täysillä uraansa, toisen on yleensä höllennettävä myös sen jälkeen, kun palaa takaisin työelämään. Siinä voi mennä reilu 10 vuotta himmaten. Tottakai tilanne on epäreilu, jos toinen tienaa samalla isoja summia, hankkii osakkuuksia yms., jotka realisoituvat vain hänelle.
Eihän aplla ole ollenkaan tuollainen tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo nyt ihan latvakakkosen hommaa sysätä oma elämä nurkkaan ja luottaa toiseen ihmiseen taloudellisesti tuossa määrin.
Mutta nyt kun on myöhäistä miettiä mikä olisi ollut fiksua, et ainakaan allekirjoita mitään. Olet hävinnyt tuossa pelleilyssä niin suuren summan rahaa miehesi kustannuksella. Hänkin sen tietää, mutta haaveilee toisesta naisesta ja kerää rahaa uuteen elämään.
Miehen kustannuksella? Mikä esti apta menemästä töihin? Mies vai? Ihan kuule ollaan vastuussa omista valinnoistamme. Kun kerran haluaa jäädä kotiin ja talous pyörii, miksi siitä pitäisi jälkikäteen maksaa? Kuinka kauan? Että apkin saa sen menettämänsä pari sataa eläkekertymää vai? Eiköhän mies sen verran osituksessa anna kun pyytää.
Minähän sanoin että on latvakakkosen hommaa toimia kuten ap. Siitä huolimatta mies on hyötynyt kuviosta ja ap ottanut taloudellisesti takkiin. Siksi kukaan täyspäinen ei ajattele että miehen on saatava vetäytyä kuviosta maksamatta aapeelle hyvitystä vuosista (säästetyt pk-maksut, oma palkkakehitys, aapeen pa s k a eläke).
Hyvitystä siitä että on saanut olla lapsen kanssa kotona? Oikeasti? Ja se eläkekertymä on yksi kärpäsen kakka muutamassa vuodessa. Senkus pyytää vaikka tonnin mieheltään jos siitä kotona olosta nyt pitää korvaus maksaa. Onko itsekkäämpää ajattelua olemassakaan. Pitää ne housut jalassa ja käy töissä.
Eläke on satoja euroja pienempi, turha väittää muuta.
No ei ole. Se vaikutus on keskimäärin kolmen vuoden kotonaolon aikana 100€.
Minä ymmärsin, että aloittaja ei ole kaupan kassa. Sillä palkalla tulee tuo satasen vaje kolmessa vuodessa.
Voi apua millä tasolla ihmisten tiedot tästä asiasta on. Kannattaa tsekata sitä omaa eläkekertymää niin tajuatte että kannattaa se eläkesalkku hommata ihan jokaisen.
100000€ vuosiansioilla nimittäin se eläkekertymä on 1500€. Jos apn palkka nyt sit on semmonen peruspalkka, vaikkapa 4000€, eläkekertymä on 60€ vuodessa. Ja koska hoitovapaan ajalta maksetaan pientä eläkettä, vaikutus ihan tosi jää hyvin pieneksi.
Tokihan avlla kaikki on korkea palkkaisia ja kukaan ole kaupan kassa, mutta ihan näin jos jotakuta ihan se fakta kiinnostaa.
Sulla meni nyt kuukaudet ja vuodet sekaisin itselläsi. 100t palkasta kertyy 1500 vuodessa miinus elinaikakerroin. Siis yli satasen kuussa. Neljän tonnin palkka on vähän yli 50t vuodessa. Siis noin 60€/kk.
Katso sitä oma aeläkekertymääsi. Joo, tossa lipsahti vuosi ja kk sekaisin, koska se maksettava eläke sit eläkkeellä on kk-tulo ja vuositasolla se katsotaan nyt. Eli et voi laskea että vuoden kotonaoloaikana menetät 720€/vuosi, vaan menetät 100kk, eli et mitään.
Ei tuo liitto kyllä kauaa kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin on tosi typerää nyt yhtäkkiä alkaa nillittää hukkaan menneistä työvuosista. Olisit mennyt töihin jos se nyt sit olikin tärkeää. Toisekseen työ tai ura ei ole mikään kilpailu, joka menee perheen edelle.
Eroahan miehesi suunnittelee. Helpompi erota nyt suoraan. Tuskin hän tasajakoon ihan hevillä suostuu, mutta sähän sen päätät että menetkö tässä vastaan vai et. Minä menisin vastaan, hänen rahojaanhan ne on.
Oletko sinä samanlainen kuin aloittajan mies, eli lupaat kaikenlaista ja vuosia myöhemmin perut lupauksesi? Ja vielä niin, että puolisolle tulee tuhansia euroja tulonmenetyksiä? Miltä tuntuu olla nilkki?
Mitä apn mies on perunut? Mä olen naimisissa oleva nainen, joka on ollut kotona vuosia lasten kanssa. Jos me erottaisiin, en mä mieheni säästöjä tai rahoja tarvitsisi. Mun kotonaoloaikana hän on maksanut kaiken, se on ihan riittävästi. Sit kun mä palaan töihin, sit mulla on mun palkka ja hänellä omansa, taas kaikki maksetaan puoliksi. Ei hänen palkkansa ole mun.
Tarkoitat kai, että sitten, JOS joku pienen ihmeen kautta huolii sut töihin.
Kai noillekin joku työ löytyy. Mutta tuossa puhuu ihminen, jola ei ole ikinä elättänyt perhettä ja sen huomaa. Ei sillä sinun kotiäidin palkalla saa kämppää, johon mahdut lasten kanssa asunaam. Tai sitten se pieni palkka ei riitä ruokaan ja lapsilla on nälkä. Jos maksat avioliiton aikana pienestä palkasta puoliksi isotuloisen perheen menoja (miten?), olet jo eron koittaessa ylivelkaantunut ja rutiköyhä.
Puhutko minusta? Mulla ei ole pieni palkka. Mun palkka oli miestäni isompi kun jäin kotiin. Sit kun noin vuoden päästä palaan töihin, palkkani on hetken 2/3 mieheni palkasta ja sit muutaman vuoden päästä todennäköisesti taas isompi.
Mistä tulee ajatus ettei kotonaolon jälkeen pääse töihin? Kuka jää kotiin, jos palkka ja työpaikka on noin epävarma? Ei kukaan fiksu ainakaan. Ja sanoinko maksaneeni puolet kotona ollessani? En kuule sanonut.
Vierailija kirjoitti:
Kai noillekin joku työ löytyy. Mutta tuossa puhuu ihminen, jola ei ole ikinä elättänyt perhettä ja sen huomaa. Ei sillä sinun kotiäidin palkalla saa kämppää, johon mahdut lasten kanssa asunaam. Tai sitten se pieni palkka ei riitä ruokaan ja lapsilla on nälkä. Jos maksat avioliiton aikana pienestä palkasta puoliksi isotuloisen perheen menoja (miten?), olet jo eron koittaessa ylivelkaantunut ja rutiköyhä.
Hyvä nyrkkisääntö elämässä on se, että elää varojensa mikaan.
Eli ei perusteta sellaista perhettä eikä perusteta sellaista elämäntyyliä, mihin ei ole varaa.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota ero jos koet ettet voi allekirjoittaa.
Sama lopputuloshan siinä on, paitsi että jäät ilman kaikkea sitä mitä mies tarjoaa sinulle tässä välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ala piilottaa rahaa, se on laitonta. Ja tarkkaile, tekeekö mies niin.
Täällä palstalla joku kertoi, että oli avioerossa toinen osapuoli huomannut toisen piilottavan omaisuuttaan ja käräyttänyt jälkikäteen niin, että puoliso tuomittiin petoksesta.Saa kait sitä omille rahoilleen tehdä mitä haluaa.
Miten tuommoisesta on edes mahdollista jäädä kiinni? Kerätä pikkuhiljaa käteistä lompakkoon ja muutama satku tai tonni silloin tällöin muovipussiin ja puupinon alle tai mihin vaan sopivaan paikkaan tai useampaan paikkaan piiloon. Riippuu tietenkin paljonko rahaa käsissä liikkuu, mutta jos keskituloinen voi tonnin kuussa laittaa sivuun jos ei hirveitä velkoja, jos jotain myytävää niin enemmän ja tietenkin ne kaikki. Minun raha-asioista ei kukaan ota selvää jos niin haluan, useampia kortteja tilit kahdessa pankissa, säästöjä kolmannessa, tilaan ulkomailta paljon en juuri osta jäljitettävästä(Kanta-asiakaskortit) prismasta ym ja käteistä käytän paljon ja teen kauppaakin erilaisilla tavaroilla koska niiden kunnostaminen ja itse kaupankäyntikin kiinnostaa ja voittoakin tulee. Voisin laittaa 15 tonnia vuodessa sivuun muun perheen sitä huomaamatta vaikka tulot ei ole isot mutta jos riittävän korkea motivaatio asialle.
Järjestelykysymyksiä vain, oleellista tietenkin ettei sido itseään meno-automaatteihin tupakkaan, Netflixeihin, osamaksuihin, pikavippeihin yms vaan että raha mitä tulee on pakollisten menojen jälkeen oikeasti itsellä kourassa eikä heti tilistä suoraan johonkin turhuuksiin.
Tarkoitatko, että jo nyt et ilmoita verottajalle kaupankäyntisi voittoja? Se olisi laitonta, ja siitä voi jäädä kiinni. Ja kun mainitset, että kai omille rahoilleen saa tehdä mitä haluaa, niin sekin voi olla laitonta, jos olet tilanteessa kuten ero, jossa ne omat rahat on ilmoitettava - ja et ilmoita niitä rahoja, joita säilytät jossakin piilossa. Se on sitten eri asia, jäätkö kiinni ja joudutko maallisen tuomioistuimen eteen vastaamaan teoistasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Kokisin, että mies on eronnut/irtisanoutunut teidän alunperin tekemästänne sopimuksesta. Nyt hän haluaa tai esittää haluavansa sinun kanssasi uusitun jatkosopimuksen. Toteaisin, että kiitos tästä menneestä, jatkoa ei tule. Ei olisi mitään mielenkiintoa aloittaa uutta suhdetta saman ihmisen kanssa etenkään, kun hän on pettänyt luottamuksen.
Olen pahoillani puolestasi.
Jännä että naisella on runsas ja laaja ystäväpiiri, mutta hän tarvitsee tätä palstaa tuon tyyppisen asian läpikäyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?
Onko kuitenkin niin, että Ap tuhlaa miehen rahoja ja miestä alkanut ärsyttää se?
Sulla meni nyt kuukaudet ja vuodet sekaisin itselläsi. 100t palkasta kertyy 1500 vuodessa miinus elinaikakerroin. Siis yli satasen kuussa. Neljän tonnin palkka on vähän yli 50t vuodessa. Siis noin 60€/kk.