Lue keskustelun säännöt.
Mies vaatii avioehtoa 9 avioliittovuoden jälkeen
21.09.2023 |
Taustaa sen verran, että naimisiin mentäessä kummallakaan ei ole ollut omaisuutta (jotain pieniä säästöjä lukuunottamatta) ja suhteemme alussa mies sanoi kannattavansa ns. perinteisiä arvoja sekä haluavansa yhdistää taloutemme, näin olemme tehneetkin tähän asti. Meillä ei ole avioehtoa ja taloudesta on aina pysynyt käymään avoimia keskusteluja, riitaa rahasta ei oikeastaan koskaan ollut ensimmäiseen 7 vuoteen. Molemmista tuntui luontevalta yhdistää talous ja aloittaa omaisuuden kerryttäminen yhdessä, aina on yhdessä säästetty esim omistusasuntoon, matkoihin jne. Minä sain joitain vuosia sitten suhteemme aikana pienen perinnön (kyse muutamasta kymmenestä tuhannesta, ei suuri siis), jonka niin ikään laitoin yhteiselle sijoitustilillemme. Miehen puolelta ei ole tulossa perintöä eikä minullekaan myöhemmin enää lisää. Tulemme molemmat hyvin vähävaraisista perheistä siis.
Kun aloimme perustaa perhettä, yhteisenä sopimuksena on ollut, että mies keskittyy enemmän uraansa ja minä puolestaan hoidan enemmän perhettä ja lapsia. Olen ollutkin molempien lasten kanssa hoitovapaalla lähes 3-vuotiaaksi saakka. Silloin tämä tuntui hyvin sopivalta ratkaisulta, esikoinen oli äärimmäisen huono nukkumaan pitkään, eikä työnteko olisi edes onnistunut siinä univelassa, mies kävi töissä ja sai nukkua eri huoneessa. Tottakai mieskin on osallistunut lasten hoitoon, en sitä sano, mutta kyllä hänen on aina ollut helppo luoda uraa, käydä työmatkoilla jne, minun hoitaessa aina perheen. Mies on tähän saakka aina painottanut, että mikä on hänen on myös minun, kaikki on yhteistä. Olen kai ollut naiivi sitten, kun olen jättänyt oman urani luomisen ns. kesken, luottaen liikaa tähän meidän yhteiseen sopimukseen. Mutta mies sitä etunenässä minulle on myös toistellut. Minulla on korkeakoulututkinto, mutten ole yhtään panostanut uralla etenemiseen, vaan priorisoinut perheen ja lapset.
Muutama vuosi sitten mies alkoi enenevissä määrin alkanut ottaa riidoissa myös tavalla tai toisella esiin raha-asioita. Tuntuu, että mitä enemmän hänen palkkansa on noussut, sitä enemmän raha on alkanut olla ongelma. Alussa tienasimme suunnilleen saman verran. Nyt hän tienaa nettona hieman yli tuplat minuun verrattuna. Viikko sitten hän esitti minulle, että haluaisi tehdä avioehdon sekä eriyttää myös raha-asiat. Hänen tulonsa ovat kuulema hänen ja minun tuloni minun, hän on kuin aivan eri ihminen tämän suhteen yhtäkkiä. Hän sanoo, että sillä tavalla rahasta ei tule riitaa. Täytyy sanoa, että tämä yllätti minut täysin. Yritin selittää omaa kantaani asiaan, että jos olisimme jo heti alussa näin sopineet, tuskin olisin ollut kotona niin pitkään lasten kanssa tai ottanut niin rennosti oman työurani suhteen. Olisin todellakin tehnyt erilaisia valintoja ja ollut kunnianhimoisempi itsekin. Mies ei ymmärrä ollenkaan, tuntuu ettei hän nyt näin jälkikäteen arvosta ollenkaan minun panostani perheen hyväksi tai näe, että olen osaltani mahdollistanut hänen urallaan kehityksen, ollut aina tukena kun hän ollut jopa työuupumuksen alla jne. Tottakai mies itse on uransa luonut, mutta silti tunnen hänen ehdotuksensa epäreiluna minua kohtaan. Tunnen itseni jollain tapaa jopa petetyksi. En tiedä yhtään miten pitäisi toimia. Onkohan kellään ajatuksia, kokemuksia tällaisesta tilanteesta?
Ja vielä sen verran, että omistusasunto ja muutama muu sijoitus on toki molempien nimissä. Avioehtoon laitettaisiin kuulema siten, että tähän astinen omaisuus jakautuisi eron sattuessa puoliksi, mutta tästä eteenpäin mies voisi kerryttää ilmeisesti hyvillä tuloillaan rahaa itselleen. Toki itsekin voin alkaa vielä uraa luoda ja saada parempia tuloja jne, mutta eniten tässä harmittaa miehen yhtäkkinen muutos sekä se, että itseltäni on mennyt monta hyvää työvuotta ollessani kotona. Mielipiteitä?
Kommentit (2071)
1) Hanki asianajaja (mieheltä salaa, tietenkin)
2) Eroa
Muuten tulet katumaan joka päivä, joka vietät tuon kansa tämän jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ja vielä sen verran, että omistusasunto ja muutama muu sijoitus on toki molempien nimissä. Avioehtoon laitettaisiin kuulema siten, että tähän astinen omaisuus jakautuisi eron sattuessa puoliksi, mutta tästä eteenpäin mies voisi kerryttää ilmeisesti hyvillä tuloillaan rahaa itselleen"
Eli kaveri on ilmeisesti tosiaan pääsemässä osakkaaksi yrityksessä, tai johonkin tulosohjelmaan. Rahaa on tulossa kuitenkin jostakin ja se pitäisi nyt saada suojattua eron varalta.
Kehno yritys.
Miten tyhminä jotkut miehet pitää vaimojaan, kun ajattelee olevansa voittaja tällaisessa virityksessä. Ensin bonaria kunnes lapset kasvaa ja sitten ero.
Olen pahoillani, ap. Näitä kuvioita on nähty, joissa on tuettu ja eletty rinnalla sen toisen unelmaa ja uranousua, mutta keski-iässä toisen mieli muuttuukin.
Koko konsepti siitä, että sinun kotonaolosi olisi mahdollistanut hänen uranousunsa voi vielä kääntyä siihen, että HÄN on mahdollistanut SINUN kotonaolosi. Että hän on YKSIN luonut uransa, sinä olit keskittynyt vääriin asioihin: jokainen voi edetä urallaan, jos vain priorisoi oikeita asioita. Voi olla, että kuulet vielä sanan loinen. Toivottavasti ei mene tähän, mutta...
Todellakin avioliittolaki suojaa juuri tällaisilta tilanteilta. Ikinä ei avioehtoa, jos uraa vasta luodaan yhdessäolon aikana ja perheeseen syntyy lapsia. Mulla on nykyään valtavasti empatiaa niiden julkkismiesten ex-vaimoille, jotka mahdollistivat miehen uran (esim. ammattiurheilu), mutta jotka jäivät sitten sen nousukiidon jalkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo nyt ihan latvakakkosen hommaa sysätä oma elämä nurkkaan ja luottaa toiseen ihmiseen taloudellisesti tuossa määrin.
Mutta nyt kun on myöhäistä miettiä mikä olisi ollut fiksua, et ainakaan allekirjoita mitään. Olet hävinnyt tuossa pelleilyssä niin suuren summan rahaa miehesi kustannuksella. Hänkin sen tietää, mutta haaveilee toisesta naisesta ja kerää rahaa uuteen elämään.
Miehen kustannuksella? Mikä esti apta menemästä töihin? Mies vai? Ihan kuule ollaan vastuussa omista valinnoistamme. Kun kerran haluaa jäädä kotiin ja talous pyörii, miksi siitä pitäisi jälkikäteen maksaa? Kuinka kauan? Että apkin saa sen menettämänsä pari sataa eläkekertymää vai? Eiköhän mies sen verran osituksessa anna kun pyytää.
Minähän sanoin että on latvakakkosen hommaa toimia kuten ap. Siitä huolimatta mies on hyötynyt kuviosta ja ap ottanut taloudellisesti takkiin. Siksi kukaan täyspäinen ei ajattele että miehen on saatava vetäytyä kuviosta maksamatta aapeelle hyvitystä vuosista (säästetyt pk-maksut, oma palkkakehitys, aapeen pa s k a eläke).
Hyvitystä siitä että on saanut olla lapsen kanssa kotona? Oikeasti? Ja se eläkekertymä on yksi kärpäsen kakka muutamassa vuodessa. Senkus pyytää vaikka tonnin mieheltään jos siitä kotona olosta nyt pitää korvaus maksaa. Onko itsekkäämpää ajattelua olemassakaan. Pitää ne housut jalassa ja käy töissä.
Eläke on satoja euroja pienempi, turha väittää muuta.
No ei ole. Se vaikutus on keskimäärin kolmen vuoden kotonaolon aikana 100€.
Minä ymmärsin, että aloittaja ei ole kaupan kassa. Sillä palkalla tulee tuo satasen vaje kolmessa vuodessa.
Voi apua millä tasolla ihmisten tiedot tästä asiasta on. Kannattaa tsekata sitä omaa eläkekertymää niin tajuatte että kannattaa se eläkesalkku hommata ihan jokaisen.
100000€ vuosiansioilla nimittäin se eläkekertymä on 1500€. Jos apn palkka nyt sit on semmonen peruspalkka, vaikkapa 4000€, eläkekertymä on 60€ vuodessa. Ja koska hoitovapaan ajalta maksetaan pientä eläkettä, vaikutus ihan tosi jää hyvin pieneksi.
Tokihan avlla kaikki on korkea palkkaisia ja kukaan ole kaupan kassa, mutta ihan näin jos jotakuta ihan se fakta kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Tietäjäinen kirjoitti:
Tee se avioehto. Merkitkää siihen, että perintönä saatu omaosuutesi on sinun. Lisäksi vaadit siihen erillisen korvaussumman kotona viettämistäsi vuosista.
Nyt menet heti töihin ja kun avioehto on jätetty maistraattiin ja kuitattu, haet eron.
Mies voi ottaa eron ja ehdottaa jatkaa avoliitossa.
Silloin saat samat ehdot, mutta väkisin.
Missä kalifaatissa sinä asut? Ei suhde tai yhteisasuminen ole mitenkään pakollista. Ero on ero ja siihen ei tarvita syytä tai toisen suostumusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni tuo miehen ehdotus on ihan kohtuullinen. Miksi et suostuisi, Ap? Nyt kun teidän lapsetkin on isompia, voit mennä töihin, ja kerryttää omaa varallisuutta. Ikävää jos olet käsi miehen taskussa. Avioehto pitäisi aina tehdä heti lähtökuopissa jo.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin on tosi typerää nyt yhtäkkiä alkaa nillittää hukkaan menneistä työvuosista. Olisit mennyt töihin jos se nyt sit olikin tärkeää. Toisekseen työ tai ura ei ole mikään kilpailu, joka menee perheen edelle.
Eroahan miehesi suunnittelee. Helpompi erota nyt suoraan. Tuskin hän tasajakoon ihan hevillä suostuu, mutta sähän sen päätät että menetkö tässä vastaan vai et. Minä menisin vastaan, hänen rahojaanhan ne on.
Oletko sinä samanlainen kuin aloittajan mies, eli lupaat kaikenlaista ja vuosia myöhemmin perut lupauksesi? Ja vielä niin, että puolisolle tulee tuhansia euroja tulonmenetyksiä? Miltä tuntuu olla nilkki?
Mitä apn mies on perunut? Mä olen naimisissa oleva nainen, joka on ollut kotona vuosia lasten kanssa. Jos me erottaisiin, en mä mieheni säästöjä tai rahoja tarvitsisi. Mun kotonaoloaikana hän on maksanut kaiken, se on ihan riittävästi. Sit kun mä palaan töihin, sit mulla on mun palkka ja hänellä omansa, taas kaikki maksetaan puoliksi. Ei hänen palkkansa ole mun.
Tämä on provo. Tai sitten ymmärtämätön kirjoitus. Ei oteta kantaa käytännön järjestelyihin, kenen luona lapset asuu ja miten menot maksetaan. Yksinhuoltajana maksat kaikki kulut yksin: asunnon, auton, maksut, ruuat, lomat... Menorakenne on aika erilainen kuin perheenä.
Kuka hoitaa lapsia, kun ovat kipeinä? Mikä vaikutus sillä on työuraan?
Eläkettä kertyy joka tapauksessa merkittävästi vähemmän, kun on kotona pitkään.
Siis mitä? Miksi tossa olisi puhuttu mitään tollasta? Menorakenne ja menorakenne. Kuvitteletko sinä että kotona oleminen syöksee naisen johonkin mustaan aukkoon, josta ei nousta? Miten eron jälkeinen menorakenne liittyy mitenkään nyt tähän? Ja ei ole provo vaan ihan yleinen asia. Täällä hengatessa vääristyy todellisuus ilmeisesti kun alkaa jauhaa miehen maksamista kompensaatioista ja menorakenteista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miksi miehen pitäisi maksaa enemmän? Etkö ole kuullut tasa-arvosta? Miehesihän on jo elättänyt sinua ja perhettä vuosikaudet.
Kaffebulla kirjoitti:
Mielestäni tuo miehen ehdotus on ihan kohtuullinen. Miksi et suostuisi, Ap? Nyt kun teidän lapsetkin on isompia, voit mennä töihin, ja kerryttää omaa varallisuutta. Ikävää jos olet käsi miehen taskussa. Avioehto pitäisi aina tehdä heti lähtökuopissa jo.
Ap on töissä ja tienaa puolet siitä mitä SUURITULOINEN miehensä eli kuitenkin enemmän kuin normi palkansaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Olen erotilanteiden asiantuntija ja olen pitkälti samaa mieltä. Vielä parempi vaihtoehto sijoitustilille on, että piilotat pikkuhiljaa rahojasi, näin saat vielä paremman tasingon erotilanteessa. Tietenkin tämä on laitonta, mutta kiinnijäämisen riski on olemattoman pieni ja on todennäköistä miehesi tekevän samalla tavalla.
Miten rahoja voi piilottaa?
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani, ap. Näitä kuvioita on nähty, joissa on tuettu ja eletty rinnalla sen toisen unelmaa ja uranousua, mutta keski-iässä toisen mieli muuttuukin.
Koko konsepti siitä, että sinun kotonaolosi olisi mahdollistanut hänen uranousunsa voi vielä kääntyä siihen, että HÄN on mahdollistanut SINUN kotonaolosi. Että hän on YKSIN luonut uransa, sinä olit keskittynyt vääriin asioihin: jokainen voi edetä urallaan, jos vain priorisoi oikeita asioita. Voi olla, että kuulet vielä sanan loinen. Toivottavasti ei mene tähän, mutta...
Todellakin avioliittolaki suojaa juuri tällaisilta tilanteilta. Ikinä ei avioehtoa, jos uraa vasta luodaan yhdessäolon aikana ja perheeseen syntyy lapsia. Mulla on nykyään valtavasti empatiaa niiden julkkismiesten ex-vaimoille, jotka mahdollistivat miehen uran (esim. ammattiurheilu), mutta jotka jäivät sitten sen nousukiidon jalkoihin.
Juu, myös minulta löytyy empatiaa näitä alistettuja naisia kohtaan, mutta ap sellaista ole nähnytkään. Haloo nyt! Ihan tavallinen talouden hoito heillä on koko ajan ollut, miksi miehen yhtäkkiä nyt pitäisi sit antaa palkastaankin puolet jälkikäteen kun ap ole enää edes kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei noin nuorella perheellä ole mitään suurta omaisuutta, jonka jakaminen auttaisi aloittajaa elämässä. Ja lapset tarvitsevat aikuisen kotiin ajoissa vielä pitkään. Jos mies ei lyhennä työpäiväänsä lasten takia, miehen lasten hoitaminen rajoittaa ap:n uraa vielä kymmenen vuotta ainakin.
Helposti siinä jää lasten kulut myös äidille, jos isällä ei ole niinku aikaa käydä ruokakaupassa ja etsiä talvikenkiä. Eli säästöjä ei jää, jos pienemmästä palkasta maksaa arjen menoista suurimman osan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin on tosi typerää nyt yhtäkkiä alkaa nillittää hukkaan menneistä työvuosista. Olisit mennyt töihin jos se nyt sit olikin tärkeää. Toisekseen työ tai ura ei ole mikään kilpailu, joka menee perheen edelle.
Eroahan miehesi suunnittelee. Helpompi erota nyt suoraan. Tuskin hän tasajakoon ihan hevillä suostuu, mutta sähän sen päätät että menetkö tässä vastaan vai et. Minä menisin vastaan, hänen rahojaanhan ne on.
Oletko sinä samanlainen kuin aloittajan mies, eli lupaat kaikenlaista ja vuosia myöhemmin perut lupauksesi? Ja vielä niin, että puolisolle tulee tuhansia euroja tulonmenetyksiä? Miltä tuntuu olla nilkki?
Mitä apn mies on perunut? Mä olen naimisissa oleva nainen, joka on ollut kotona vuosia lasten kanssa. Jos me erottaisiin, en mä mieheni säästöjä tai rahoja tarvitsisi. Mun kotonaoloaikana hän on maksanut kaiken, se on ihan riittävästi. Sit kun mä palaan töihin, sit mulla on mun palkka ja hänellä omansa, taas kaikki maksetaan puoliksi. Ei hänen palkkansa ole mun.
Tarkoitat kai, että sitten, JOS joku pienen ihmeen kautta huolii sut töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani, ap. Näitä kuvioita on nähty, joissa on tuettu ja eletty rinnalla sen toisen unelmaa ja uranousua, mutta keski-iässä toisen mieli muuttuukin.
Koko konsepti siitä, että sinun kotonaolosi olisi mahdollistanut hänen uranousunsa voi vielä kääntyä siihen, että HÄN on mahdollistanut SINUN kotonaolosi. Että hän on YKSIN luonut uransa, sinä olit keskittynyt vääriin asioihin: jokainen voi edetä urallaan, jos vain priorisoi oikeita asioita. Voi olla, että kuulet vielä sanan loinen. Toivottavasti ei mene tähän, mutta...
Todellakin avioliittolaki suojaa juuri tällaisilta tilanteilta. Ikinä ei avioehtoa, jos uraa vasta luodaan yhdessäolon aikana ja perheeseen syntyy lapsia. Mulla on nykyään valtavasti empatiaa niiden julkkismiesten ex-vaimoille, jotka mahdollistivat miehen uran (esim. ammattiurheilu), mutta jotka jäivät sitten sen nousukiidon jalkoihin.
Juu, myös minulta löytyy empatiaa näitä alistettuja naisia kohtaan, mutta ap sellaista ole nähnytkään. Haloo nyt! Ihan tavallinen talouden hoito heillä on koko ajan ollut, miksi miehen yhtäkkiä nyt pitäisi sit antaa palkastaankin puolet jälkikäteen kun ap ole enää edes kotona?
Ei missään ole sanottu, että miehen pitäisi antaa palkastaan puolet eikä tämä ole menossa niin. Joko olet ihan pihalla avioliiton juridiikasta tai et osaa ollenkaan laskea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani, ap. Näitä kuvioita on nähty, joissa on tuettu ja eletty rinnalla sen toisen unelmaa ja uranousua, mutta keski-iässä toisen mieli muuttuukin.
Koko konsepti siitä, että sinun kotonaolosi olisi mahdollistanut hänen uranousunsa voi vielä kääntyä siihen, että HÄN on mahdollistanut SINUN kotonaolosi. Että hän on YKSIN luonut uransa, sinä olit keskittynyt vääriin asioihin: jokainen voi edetä urallaan, jos vain priorisoi oikeita asioita. Voi olla, että kuulet vielä sanan loinen. Toivottavasti ei mene tähän, mutta...
Todellakin avioliittolaki suojaa juuri tällaisilta tilanteilta. Ikinä ei avioehtoa, jos uraa vasta luodaan yhdessäolon aikana ja perheeseen syntyy lapsia. Mulla on nykyään valtavasti empatiaa niiden julkkismiesten ex-vaimoille, jotka mahdollistivat miehen uran (esim. ammattiurheilu), mutta jotka jäivät sitten sen nousukiidon jalkoihin.
Juu, myös minulta löytyy empatiaa näitä alistettuja naisia kohtaan, mutta ap sellaista ole nähnytkään. Haloo nyt! Ihan tavallinen talouden hoito heillä on koko ajan ollut, miksi miehen yhtäkkiä nyt pitäisi sit antaa palkastaankin puolet jälkikäteen kun ap ole enää edes kotona?
No tämä! Olen odottanut että milloin täällä aletaan vaatia mieheltä kompensaatiota siitä että palkka on huonompi. Vaikka ap ei olisi lapsia tehnyt lainkaan ja panostanut täysillä uraansa, todennäköisesti hän tienaisi miestään vähemmän nyt. Mitäs siinä sit tehdään? Mies antaa pyolet erotuksesta aplle?
Vierailija kirjoitti:
Ap on töissä ja tienaa puolet siitä mitä SUURITULOINEN miehensä eli kuitenkin enemmän kuin normi palkansaaja.
Jep. Eli ihan omillaan pärjää. Ei tarvitse miehen rahoja.
🇺🇦🇮🇱
Jos joku naimisiin menevä tätä lukee niin tällain keski-iässä voin kyllä antaa vinkiksi, että ehkä se avioehto olisi AINA hyvä. Ihminen muuttuu, kumppani muuttuu, pitäisi jotenkin ajatella jo alkuun että tätä minä nyt haluan, mutta en tiedä haluanko 20 vuoden päästä. Minkä ihmeen takia pitäisi olla koko elämä saman ihmisen kanssa? Siinä kohtaa kun eroa haluaa olisi hyvä, että tietää mitem omaisuus jaetaan eikä tarvitse pelätä omaisuuden jakoa itselle tappiollisesti.
Apn (jos tämä on tottakaan) kumppani voi vain järkeillä, kun lehdissä on ollut näitä erojuttuja, että onpa ollut tyhmä kun eibole avioehtoa laatinut. Niinpä. Miksi kukaan haluaisi antaa toiselle omistaan eron hetkellä?
Laatikaa se avioehto kaikki te naimisiin pyrkivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin on tosi typerää nyt yhtäkkiä alkaa nillittää hukkaan menneistä työvuosista. Olisit mennyt töihin jos se nyt sit olikin tärkeää. Toisekseen työ tai ura ei ole mikään kilpailu, joka menee perheen edelle.
Eroahan miehesi suunnittelee. Helpompi erota nyt suoraan. Tuskin hän tasajakoon ihan hevillä suostuu, mutta sähän sen päätät että menetkö tässä vastaan vai et. Minä menisin vastaan, hänen rahojaanhan ne on.
Oletko sinä samanlainen kuin aloittajan mies, eli lupaat kaikenlaista ja vuosia myöhemmin perut lupauksesi? Ja vielä niin, että puolisolle tulee tuhansia euroja tulonmenetyksiä? Miltä tuntuu olla nilkki?
Mitä apn mies on perunut? Mä olen naimisissa oleva nainen, joka on ollut kotona vuosia lasten kanssa. Jos me erottaisiin, en mä mieheni säästöjä tai rahoja tarvitsisi. Mun kotonaoloaikana hän on maksanut kaiken, se on ihan riittävästi. Sit kun mä palaan töihin, sit mulla on mun palkka ja hänellä omansa, taas kaikki maksetaan puoliksi. Ei hänen palkkansa ole mun.
Tarkoitat kai, että sitten, JOS joku pienen ihmeen kautta huolii sut töihin.
Kai noillekin joku työ löytyy. Mutta tuossa puhuu ihminen, jola ei ole ikinä elättänyt perhettä ja sen huomaa. Ei sillä sinun kotiäidin palkalla saa kämppää, johon mahdut lasten kanssa asunaam. Tai sitten se pieni palkka ei riitä ruokaan ja lapsilla on nälkä. Jos maksat avioliiton aikana pienestä palkasta puoliksi isotuloisen perheen menoja (miten?), olet jo eron koittaessa ylivelkaantunut ja rutiköyhä.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku naimisiin menevä tätä lukee niin tällain keski-iässä voin kyllä antaa vinkiksi, että ehkä se avioehto olisi AINA hyvä. Ihminen muuttuu, kumppani muuttuu, pitäisi jotenkin ajatella jo alkuun että tätä minä nyt haluan, mutta en tiedä haluanko 20 vuoden päästä. Minkä ihmeen takia pitäisi olla koko elämä saman ihmisen kanssa? Siinä kohtaa kun eroa haluaa olisi hyvä, että tietää mitem omaisuus jaetaan eikä tarvitse pelätä omaisuuden jakoa itselle tappiollisesti.
Apn (jos tämä on tottakaan) kumppani voi vain järkeillä, kun lehdissä on ollut näitä erojuttuja, että onpa ollut tyhmä kun eibole avioehtoa laatinut. Niinpä. Miksi kukaan haluaisi antaa toiselle omistaan eron hetkellä?
Laatikaa se avioehto kaikki te naimisiin pyrkivät.
Päin vastoin, tuossahan juuri on hyvä, että avioehtoa EI ole.
Tämä on provo. Tai sitten ymmärtämätön kirjoitus. Ei oteta kantaa käytännön järjestelyihin, kenen luona lapset asuu ja miten menot maksetaan. Yksinhuoltajana maksat kaikki kulut yksin: asunnon, auton, maksut, ruuat, lomat... Menorakenne on aika erilainen kuin perheenä.
Kuka hoitaa lapsia, kun ovat kipeinä? Mikä vaikutus sillä on työuraan?
Eläkettä kertyy joka tapauksessa merkittävästi vähemmän, kun on kotona pitkään.