Maisteri Eeva jäi työttömäksi 26-vuotiaana Nyt hän on 41 ja edelleen työtön

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän pelastus oli asunto ja kodinhoitaja. 4 lasta ja päivääkään en ollut lasten vuoksi kipeänä.

Me lähdettiin aamulla miehen kanssa töihin, lapset herätettiin klo 8, vietiin päiväkotiin.

Jos joku lapsista oli kipeänä, terveet vietiin tarhaan, mies jäi kipeän kanssa kotiin ja lähti töihin, kun hoitaja tuli takas.

Takaisin tuttu taksimies haki. Laittoi kerran kk laskun.

Ei ollut halpaa, suurin panos oli asunnon ostaminen, mutta nyt tulee vuokratuloja.

Kodinhoitajalla ei ollut liian rankkaa, lapset sairasti vähän. Oli yli 10 v meillä töissä.

Kiva. Tajuat kuitenkin varmaan, että valtaosalla tulot ei mitenkään taivu kodinhoitajan palkkaamiseen. Tai ole tuttuja taksimiehiä hoitamaan lasten päiväkotikyytejä.

Kuule, ota selvää. Ensinnäkin tästä on jo yli 10 v aikaa, mutta kyllä asuntoja on ennenkin ostettu velaksi.

Meidän apuri oli aluksi au pair sopimuksella ja lopulta tas saada n tonnin palkkaa, koska ei ollut tuntejakaan.

Kävi ensiksi iltalukion, oli ihan kävelymatkan päässä, sitten amk.n ja lopuksi vielä jotain muuta.

Hänellä oli työt aamulla 1 h, ip 1.5 h ja ainoastaan, kun joku oli kipeänä, oli pitempi työpåivä.

Mun tuttu kuuluu hoitorinkiin, heille tulee joka aamu hoitaja lapsensa kanssa. Ei maksa päivähoitomaksusta juuri mitään.

Tän hoitajan asunto otettiin 100% lainalla ja se 10 v maksettiin vain korkoja, jotka eivät paljoa olleet. Vaihtiehtoja on, ihmisten pitää selvittää niitä

Uskomatonta! Kodinhoitajalle maksettu ihan nälkäpalkkaa. Eikä nykyään asuntoja ostella kokonaan velaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei oo ihme että tämä maa on näin surkeessa kunnossa.

Ja sitten kun lukee koko uutisen asiasta huomaa, että hän on ollut kaksi vuotta lapsivapaalla jokaisen lapsensa jälkeen. Se oli aloituksessa kätevästi jätetty pois.

Eli hän nosti työttömyysetuutta kotihoidontuen sijaan? Ja lapset oli päivähoidossa?

Ja lasten isän osoite poste restante?

Christiiina kirjoitti:

Mitäköhän työtä Eeva on sitten tehnyt opiskeluaikana? Jos hän ollut vaikka tarjoilijana kesätöissä, niin eikö hän voisi tehdä niitä hommia nyt kun ei saa oman alan töitä?

No jos niistäkin ajoista on jo 20v niin ei niitäkään osaa enää tehdä. 

Tuon ikäinen ihminen, kun eeva on , on parasta opiskella vain uusi ammatti. ei kukaan osaa  mitään 20 vuotta sitten opiskeltuja ammatteja /kesällä parikuukautta tehtyjä hommia tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on tuttu, joka laskelmoi lasten teot niin, että ei tarvinnut mennä töihin. Teki neljä lasta n.neljän vuoden välein. Jokaisesta lapsesta kotihoidon tuella. Odotusaika työttömyystuella ja taas sama uudestaan. Sai 20 vuotta menemään näin.

Kertoi kyllä rehellisesti, ettei hänellä ole tarkoituskaan mennä töihin.

Nyt en tiedä, miten kävi. Joutuuko lopulta johonkin työhön, kun muuttivat toiselle paikkakunnalle ja emme ole olleet yhteyksissä.

Koulutus taisi olla joku kauppis aikoinaan käytynä

Ihan kivasti keksitty juttu, Hönö!

Miten niin keksitty. Lapseni tarhakavetin äiti oli.

Aika originelli persoona muutenkin, mutta sanoi suoraan, ettei työnteko kiinnosta. Onhan näitä. Olemme kohta eläkeiässä, joten olisi itsestäkin mielenkiintoista kuulla, saiko välteltyä töitä loppuun asti

Kyllä nyt pitää nöyrtyä ja kelpuuttaa ties mikä puhelinmyyntihomma että pääsee edes alkuun. Ei ole varaa valita luulisi nyt sen verran järki sanovan.

Vierailija kirjoitti:

Olisi voinut tuossa ajassa opiskella jonkun duunariammatin. Päätä ainakin opiskeluun riittää.

Hän lisäsi osaamistaan, mutta kengittiin tekosyyllä pois.

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Mitäköhän työtä Eeva on sitten tehnyt opiskeluaikana? Jos hän ollut vaikka tarjoilijana kesätöissä, niin eikö hän voisi tehdä niitä hommia nyt kun ei saa oman alan töitä?

No jos niistäkin ajoista on jo 20v niin ei niitäkään osaa enää tehdä. 

Tuon ikäinen ihminen, kun eeva on , on parasta opiskella vain uusi ammatti. ei kukaan osaa  mitään 20 vuotta sitten opiskeltuja ammatteja /kesällä parikuukautta tehtyjä hommia tehdä. 

Eli jos olet töissä 20 vuotta sitten opiskellussa ammatissa, niin potkut, koska et enää osaa sitä työtä? Right...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on tuttu, joka laskelmoi lasten teot niin, että ei tarvinnut mennä töihin. Teki neljä lasta n.neljän vuoden välein. Jokaisesta lapsesta kotihoidon tuella. Odotusaika työttömyystuella ja taas sama uudestaan. Sai 20 vuotta menemään näin.

Kertoi kyllä rehellisesti, ettei hänellä ole tarkoituskaan mennä töihin.

Nyt en tiedä, miten kävi. Joutuuko lopulta johonkin työhön, kun muuttivat toiselle paikkakunnalle ja emme ole olleet yhteyksissä.

Koulutus taisi olla joku kauppis aikoinaan käytynä

Ihan kivasti keksitty juttu, Hönö!

Miten niin keksitty. Lapseni tarhakavetin äiti oli.

Aika originelli persoona muutenkin, mutta sanoi suoraan, ettei työnteko kiinnosta. Onhan näitä. Olemme kohta eläkeiässä, joten olisi itsestäkin mielenkiintoista kuulla, saiko välteltyä töitä loppuun asti

Hönö hei! Sä olet kirjoittanut näitä juttuja jo kauan. Kyllä me ne tiedetään. Usein et vaivaudu näitä takakireitä "Tämä on totta!"-vastauksia antamaan, mutta nekin me jo tiedetään.

Teologi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sen, että jos on joku koulutus, niin ensisijaisesti hakee oman alansa töitä. Sillä mitä järkeä olis muuten kouluttautuakaan jollekin alalle, jos kuitenkin pitäis kiinnostua tekemään kaikkien alojen töitä roskakuskeista, tarjoilijoista tehdastyöntekijöihin. Kun nimenomaan koulutuksen myötä on lähdetty hakemaan parempaa palkaa jne.  Mutta, jos pitää elää eikä vuosiin löydy oman alan työtä, niin jossain vaiheessa vähäksi aikaa ainakin on kelvattava se jonkun muunkin alan työ että saa laskut maksettua ym. Tai kouluttauduttava jollekin muulle alalle.

Minun on vaikea käsittää niitä korkeakoulutettuja, jotka mieluummin menevät vuosikausiksi työttömyyskortistoon, kuin eri alan töihin! Kyllähän vuosien työttömyysputkessa jo ihan peruselämänhallinta lähtee lipsumaan herkästi! Itse olen ollut kaksi kuukautta työttömänä, ja se oli jo ihan hirveää. Esim. muistan, kun olin aamulla menossa yliopistolle hakemaan jotain sinne jääneitä tavaroita valmistumisen jälkeen, ja juna-asemalla seurasin töihin kiiruhtavia ihmisiä, tuli ihan ahdistava tunne, että minulla vaan koko päivä tiedossa haahuilua, siinä missä "kaikki muut" tekevät töitä. Vaikutti siis ihan minäkäsitykseen ja omanarvontuntoon jo muutaman kuukauden työttömyys. Voin vain kuvitella, mitkä olisi olleet seuraukset useiden vuosien työttömyydestä. 

Ja kerrottakoon, että tuon puolentoista kuukauden työttömyysjakson jälkeen menin Hesburgeriin töihin, jossa aika nopeasti etenin vuorovastaavaksi ja olin lähes vuoden verran töissä. Kirjoitin äsken toiseen kommenttiin, että valmistumisen jälkeen pahinta on jäädä työttömäksi, mieluummin vaikka sitten Heseen. Näin itse tein, ja oli oikea valinta. Muutaman sivupolun jälkeen pääsinkin oman akateemisen alan töihin. Oman alan työhaastatteluissa ei Hese-työkokemuksesta ollut kuin plussaa! Ja toki sekin vaikuttaa, miten suorittavan ei-oman alan työtehtävän kirjoittaa auki cv:n.

Mulla just toistepäin :D olin vuoden työttömänä "lähellä piti" burnoutin jälkeen ja oli vaan mukavaa käydä päiväsaikaan vanhusten seassa ruokakaupassa yms. Kyllä sillä oli negatiivinen vaikutus omanarvontunteeseen, siinä olet oikeassa mutta ei sitä kannata jäädä kelaamaan. Yhteiskunta indoktrinoi meidät siihen ajatukseen että on pakko olla duunissa 24/7 vaikka vihaisi omaa alaa, ja ellei pelaa tämän säännön mukaan on automaattisesti vätys, laiska ja luuseri. Ihmiset opiskelevat juuri sen takia koska he eivät halua mennä töihin vaikkapa ravintola-alalle tarjoilijaksi.

Jos katsotaan vaikka rikkaitten sukujen lapsia niin eihän kukaan niistä mene vapaaehtoisesti tavallisiin asiakaspalvelutöihin missä nettopalkka on siinä nippa nappa 2000 euroa nettona. Ihmiset osaavat kyseenalaistaa näitä asioita, vaikka olen itsekkin sitä mieltä että jo 10 vuotta työttömyyttä on jo ihan överiä. Vuosi tai kaks työttömyyttä sinne tänne, ei sillä oo mitään merkitystä.

Ai nettona!?! Kyllä se on nippa nappa kakstonnia bruttona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on tuttu, joka laskelmoi lasten teot niin, että ei tarvinnut mennä töihin. Teki neljä lasta n.neljän vuoden välein. Jokaisesta lapsesta kotihoidon tuella. Odotusaika työttömyystuella ja taas sama uudestaan. Sai 20 vuotta menemään näin.

Kertoi kyllä rehellisesti, ettei hänellä ole tarkoituskaan mennä töihin.

Nyt en tiedä, miten kävi. Joutuuko lopulta johonkin työhön, kun muuttivat toiselle paikkakunnalle ja emme ole olleet yhteyksissä.

Koulutus taisi olla joku kauppis aikoinaan käytynä

Ihan kivasti keksitty juttu, Hönö!

Miten niin? Mulla on naapuri, joka on ollut lastentekopuuhissa kotona jo kymmenen vuotta 

Eipä tarvitse ihmetellä syntyvyyden laskua. Monta kertaa jo ketjussakin sanottu ettei olisi kannattanut tehdä lapsia valmistumisen jälkeen (26-27-vuotiaana?). Työnantajat on samaa mieltä. 6-12 kk työttömänä (=vanhempainvapaalla) ja olet kelvoton, ellet mainosta saaneesi lapsen. Perheasioista ei pitäisi joutua kertomaan haastattelussa. VanhempainVAPAALLA ei myöskään pitäisi joutua käymään töissä.

Ihan käsittämättömiä vaatimuksia tässä maassa. Itseäni ei ainakaan naisena kiinnosta tehdä kahden vanhemman töitä eli lapsen hoitamista ja lisäksi siinä sivussa osa-aikatöitä ja jatkokoulutuksia. Jos lapsen saan niin hoidan sen, ja jos en enää kelpaa töihin niin muut voi hoitaa minua.

Vierailija kirjoitti:

Oli kyllä henkilöltä loistava suunnitelma loppuelämän kestävään vapaamatkustajan asemaan. Ensin opiskelee aivan marginaalisesti työllistävän ammatin ja sitten hankkiutuu paksuksi ennen kuin on kerryttänyt kestävän asiantuntijuuden. Sitten äitiysvapaille vuosiksi, jotta se vähäinenkin ammattitaito ruostuu sillä välin.

Miten se asiantuntijuus on tarkoitus kerryttää, kun kukaan ei palkkaa, koska raskaudut kuitenkin heti, jos on vähänkin pitempi soppari?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa kummallinen tuo juttu paljon jäi kysymyksiä.

Olihan tuossa paljon omia valintoja, joista tuo tilanne nyt johtuu. Olen itsekin kolmen lapsen äiti, valmistunut maisteriksi lasten välissä. LISÄKSI ollut aktiivisesti mukana oman alani järjestössä, tehnyt lisäopintoja ja pätkätöitä esim. vanhempainvapaalla. Nyt samanikäinen ja ensimmäinen, hyvinpalkattu vakityö. Ne verkostot ja oma aktiivisuus olisi hyviä. Tuntuu, että ko. hlö on paennut hoitovapaalle sitä, ettei oikeasti olisi töihin halunnutkaan tai ihan suoraan kyennyt.

Siis mietin ihan samaa, hän taisi lasten myötä vähän jättäytyä kotiin sen sijaan, että olisi ollut aktiivinen työuransa suhteen. Minäkin sain heti uran alkuun kaksi lasta kolmen vuoden ikäerolla, ennen vakituisia työpaikkoja, mutta tein keikkaa ja pätkää lasten välissä enkä ole kavahtanut sitäkään jos välillä joutuu ajamaan vähän kauemmas. Ei ole aina ollut helppoa ja mies on joutunut joustamaan omista töistään moneen otteeseen, mutta niinhän sen pitääkin mennä, ei voi olla aina äidin tehtävä jäädä kotiin.

Mutta no, jälkiviisas on toki hyvä olla. Toimikoon hän kuitenkin varoittavana esimerkkinä siitä, että ei kannata jättäytyä pitkäksi aikaa kotiin ennen kuin on vakaa asema työmarkkinoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Mitäköhän työtä Eeva on sitten tehnyt opiskeluaikana? Jos hän ollut vaikka tarjoilijana kesätöissä, niin eikö hän voisi tehdä niitä hommia nyt kun ei saa oman alan töitä?

No jos niistäkin ajoista on jo 20v niin ei niitäkään osaa enää tehdä. 

Tuon ikäinen ihminen, kun eeva on , on parasta opiskella vain uusi ammatti. ei kukaan osaa  mitään 20 vuotta sitten opiskeltuja ammatteja /kesällä parikuukautta tehtyjä hommia tehdä. 

Eli jos olet töissä 20 vuotta sitten opiskellussa ammatissa, niin potkut, koska et enää osaa sitä työtä? Right...

No eihän tuo ole ollut töissä, kyllä se ammattitaito katoaa kun riittävän pitkään on kotona.

Minä tein kolme lasta. Mutta lyhyillä ikäerolla. Työelämään pääsin hyvin kiinni.

Toki äidistäni oli kovasti apua. Isommat lapset saivat olla kotona vielä kuopuksen äitiysloman. Tämän jälkeen menin töihin ja äitini hoisi Kuopiosta kotona vielä vuoden, ennen kuin hänetkin pantiin hoitoon.

Ei tullut kovin pitkää taukoa työelämään

Itse hankin ensin vakituisen työpaikan ennenkukn jäin kotiin lasten kanssa. Pääsi ainakin palaamaan oman alan töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä sama tilanne. Valmistunut 28v - ollut muutamia vuosia töissä muutama vuosi määräaikaisena

 - saanut lapsia 32v-  en enää pääsekään takaisin työelämään koska ei vakituista työsuhdetta ja töitä ei vain löydy 39v.  Määräaikaisuuksia vain tarjolla,  maisterin papereilla. Näihin en vielä ole päässyt. Haen jatkuvasti. töitä. Ei kai minulla olisi ollut oikeutta lapsiin päälle 30v? Elämä vain menee näin. Suomessa liian pitkä opiskeluputki.

Koska ollut lasten kanssa peräkkäin kotona, enkä raskaana saanut töitä, on nyt todella vaikea löytää töitä koska cv:ssä pitkä aukko. Nyt mietin ammattitutkinto. Harmittaa kun todella kova ja vaativa opiskeluaika valuu hukkaan.

Tämä. Itsellä sama tilanne. Samaa mieltä, että Suomessa liian pitkät ja laajat maisterintutkinnot. Monet valmistuvat vasta kolmekymppisenä, koska tutkinnot monella alalla niin laajat ja vaativat, ja koska opintotuki on vain pari naurettavaa satasta, on pakko käydä hanttihommissa opiskelun ohella, jos nyt niitäkään saa. Milloinkas ne lapset on sitten tarkoitus tehdä, jos ei sitten vihdoin päälle kolmekymppisenä?

Ei ilmeisesti saisi tehdä, ja sitten ihmetellään, kun ei lapsia synny. Oikeasti vituttaa kaikki vaativiin tentteihin ja tehtäviin valvotut yöt, jotka eivät sitten palkinneetkaan ja vuosien köyhyys ja kitkutus, jopa nälkää nähden. No muutaman vuoden sain tehdä töitä ja olen tehnyt kolme muutakin tutkintoa, mutten enää näköjään työllisty millään ilveellä, ikää kun jo on. Siinä minun työurani.

Olisiko tämä asia järkevämmin USA:ssa, jossa yliopistoon meneville normi on 4-vuotinen Bachelor's-tutkinto, ja harvempi jatkaa jossakin vaiheessa Master's-tutkintoon? Opiskelut ovat kalliita ja yleensä huvikseen ei opiskella, vaan valmistutaan nuorina ja ollaan valmiita työelämään, kun ikää on vähän yli 20. Opiskelu kyllä aina antaa jotakin, mutta ylikoulutetaanko ihmisiä Suomessa, eli ei ole tarvetta sellaiselle määrälle eri alojen maistereita, joita nykyisin valmistuu? 

Tsemppiä sinulle, kirjoittaja, älä anna periksi.

Eevan kannattaa opiskella uusi koulutus, kun kerta päätä. on. Moni opiskelee nykyään keski-iässä.  Tuoreen tutkinnon jälkeen alkaa työnantajiakin kiinnostaa. Se on ainut tapa mitätöidä noin pitkä työttömyys ja osoittaa että taitoja löytyy. Sen tutkinnon suorittaminen vaatii kuitenkin työtä, ei ihan laiskalta onnistu eli on osoitus työnantajalle että on työkykyinen ja alan tuore tieto hallussa.  Toinen vaihtoehto on alkaa rakentaa urapolkua siitä puhelinmyyjästä tai kaupan kassasta hitaasti ylöspäin, mutta jos päätä löytyy niin opiskelu on parempi vaihtoehto. 

Mulla myös kolme lasta pienellä ikäerolla eikä työpaikkaa johon palata. Silti sain heti oman alan töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei oo ihme että tämä maa on näin surkeessa kunnossa.

Ja sitten kun lukee koko uutisen asiasta huomaa, että hän on ollut kaksi vuotta lapsivapaalla jokaisen lapsensa jälkeen. Se oli aloituksessa kätevästi jätetty pois.

Eli hän nosti työttömyysetuutta kotihoidontuen sijaan? Ja lapset oli päivähoidossa?

Eiköhän ne lapset ole ollut ihan kotona ja nostanut kotihoidontukea, kun on erikseen kerrottu että oli pari vuotta per lapsi hoitovapaalla.