Maisteri Eeva jäi työttömäksi 26-vuotiaana Nyt hän on 41 ja edelleen työtön
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/a91cdabf-c375-4fc3-9dd5-66a89aa7c220
"Lapsen saamisen jälkeen töitä ei sitten löytynyt, koska minulla olisi pitänyt olla kokemusta juuri siitä, mitä yritys tekee, muttei ollut"
Eli työnantajien pitäisi vain arpoa se tekijä vailla mitään osaamista siitä mitä yritys tekee?
"Kun pieni lapsi menee päiväkotiin, melkein joka toisella viikolla on joku flunssa. Silloin on melkein helpompaa, että toinen vanhemmista on pois työelämästä"
Eli työnantaja pitäisi palkata tekijä joka on enemmän sairauslomalla kuin töissä?
(huom, myös isä voisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta)
"Kun pieni lapsi menee päiväkotiin, melkein joka toisella viikolla on joku flunssa. Silloin on melkein helpompaa, että toinen vanhemmista on pois työelämästä."
Mikä on hakijan ala, jos hän ei ole tehtynyt käytönnössä lainkaan alansa töitä? Tai, kun siitä koulutuksesta on jo lähes 20 vuotta?
"Työttömänä ollessaan Rajala on huomannut, että suomalaiset ovat työkeskeisiä ja esittelevätkin itsensä usein kertomalla ammattinsa."
Pitäisikö meidän sitten olla enemmän ns vapaa-aika keskeisiä?
Kommentit (645)
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama tilanne. Valmistunut 28v - ollut muutamia vuosia töissä muutama vuosi määräaikaisena
- saanut lapsia 32v- en enää pääsekään takaisin työelämään koska ei vakituista työsuhdetta ja töitä ei vain löydy 39v. Määräaikaisuuksia vain tarjolla, maisterin papereilla. Näihin en vielä ole päässyt. Haen jatkuvasti. töitä. Ei kai minulla olisi ollut oikeutta lapsiin päälle 30v? Elämä vain menee näin. Suomessa liian pitkä opiskeluputki.
Koska ollut lasten kanssa peräkkäin kotona, enkä raskaana saanut töitä, on nyt todella vaikea löytää töitä koska cv:ssä pitkä aukko. Nyt mietin ammattitutkinto. Harmittaa kun todella kova ja vaativa opiskeluaika valuu hukkaan.
Ajattele niin, että aika kuluu vääjäämättä eteenpäin, teitpä uutta tutkintoa tai et. Jos aloitat ammattitutkinnon opiskelun nyt, viiden vuoden päästä sinulla on tutkinto ja todennäköisesti myös jokunen vuosi työelämää takana. Jos jäät surkuttelemaan vaativan aiemman opiskelun hukkaan menemistä, olet samassa tilanteessa viiden vuoden kulutta kuin nytkin.
Kyllä hänestä on enemmän hyötyä yhteiskunnalle kuin lapsettomasta humanistista, joka vain pyörittelee papereita toimistossa. Todennäköisesti hänen lapsistaan tulee kovan tiedemiehiä. Hänen on tehnyt vain yhden väärän valinnan, jäänyt Jyväskylään valmistumisen jälkeen. Gäppiä CV:ssä on vaikea jälkeenpäin korjata.
Vierailija kirjoitti:
Meidän pelastus oli asunto ja kodinhoitaja. 4 lasta ja päivääkään en ollut lasten vuoksi kipeänä.
Me lähdettiin aamulla miehen kanssa töihin, lapset herätettiin klo 8, vietiin päiväkotiin.
Jos joku lapsista oli kipeänä, terveet vietiin tarhaan, mies jäi kipeän kanssa kotiin ja lähti töihin, kun hoitaja tuli takas.
Takaisin tuttu taksimies haki. Laittoi kerran kk laskun.
Ei ollut halpaa, suurin panos oli asunnon ostaminen, mutta nyt tulee vuokratuloja.
Kodinhoitajalla ei ollut liian rankkaa, lapset sairasti vähän. Oli yli 10 v meillä töissä.
Kiva. Tajuat kuitenkin varmaan, että valtaosalla tulot ei mitenkään taivu kodinhoitajan palkkaamiseen. Tai ole tuttuja taksimiehiä hoitamaan lasten päiväkotikyytejä.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama tilanne. Valmistunut 28v - ollut muutamia vuosia töissä muutama vuosi määräaikaisena
- saanut lapsia 32v- en enää pääsekään takaisin työelämään koska ei vakituista työsuhdetta ja töitä ei vain löydy 39v. Määräaikaisuuksia vain tarjolla, maisterin papereilla. Näihin en vielä ole päässyt. Haen jatkuvasti. töitä. Ei kai minulla olisi ollut oikeutta lapsiin päälle 30v? Elämä vain menee näin. Suomessa liian pitkä opiskeluputki.
Koska ollut lasten kanssa peräkkäin kotona, enkä raskaana saanut töitä, on nyt todella vaikea löytää töitä koska cv:ssä pitkä aukko. Nyt mietin ammattitutkinto. Harmittaa kun todella kova ja vaativa opiskeluaika valuu hukkaan.
Tämä. Itsellä sama tilanne. Samaa mieltä, että Suomessa liian pitkät ja laajat maisterintutkinnot. Monet valmistuvat vasta kolmekymppisenä, koska tutkinnot monella alalla niin laajat ja vaativat, ja koska opintotuki on vain pari naurettavaa satasta, on pakko käydä hanttihommissa opiskelun ohella, jos nyt niitäkään saa. Milloinkas ne lapset on sitten tarkoitus tehdä, jos ei sitten vihdoin päälle kolmekymppisenä?
Ei ilmeisesti saisi tehdä, ja sitten ihmetellään, kun ei lapsia synny. Oikeasti vituttaa kaikki vaativiin tentteihin ja tehtäviin valvotut yöt, jotka eivät sitten palkinneetkaan ja vuosien köyhyys ja kitkutus, jopa nälkää nähden. No muutaman vuoden sain tehdä töitä ja olen tehnyt kolme muutakin tutkintoa, mutten enää näköjään työllisty millään ilveellä, ikää kun jo on. Siinä minun työurani.
Kyllä fysiikan maisterille aina töitä pitäisi löytyä. Koulutus on hyvin teoreettista ja matematiikassakin mennään todella syvälle. Valmiudet vaikka mihin. Jotain on jätetty kertomatta.
Onneksi hän sai ne 3 lasta. Jos ei saa töitä, niin hommaa edes monta lasta, niin sitten ei mene elämä ihan hukkaan. Ja kun äiti on noin älykäs, niin kyllä lapsistakin fiksuja tulee. 👍
Nämä tarinat vahvistavat tarvetta kiristää työttömyysturvan edellytyksiä. Ei läheskään tarpeeksi yritystä ammattitaidon ylläpitämiseen ja työllistymiseen. Uhriudutaan vain väittämällä, että pitäisi olla superihminen että kelpaa. No ei tarvitse, mutta reipas ja realisti pitää olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä henkilöltä loistava suunnitelma loppuelämän kestävään vapaamatkustajan asemaan. Ensin opiskelee aivan marginaalisesti työllistävän ammatin ja sitten hankkiutuu paksuksi ennen kuin on kerryttänyt kestävän asiantuntijuuden. Sitten äitiysvapaille vuosiksi, jotta se vähäinenkin ammattitaito ruostuu sillä välin.
En tiedä, oliko lapsilla isää, mutta todella pitkään on ollut lapsia kotona hoitamassa. Lapset myös tulleet harvaan. Mutta on siellä väleissä parin vuoden aukkoja, jolloin olisi voinut panostaa uraan, varsinkin, jos lapsilla oli isäkin.
Ohjelmistoalalle palkataan myös junioreja. Osaamista ei tarvitse olla. Lisäksi on muuntokoulutuksia, joihin tämä Eeva olisi voinut hyvin päästä. Ohjelmoinnin lisäksi voi tehdä testausta, määrittelyä, ux-suunnittelua, palvelumuotoilua, konseptointia, joihin kaikkiin voi hakea lisäkoulutusta. Maisterin tutkinto fysiikasta antaa tähän todella hyvän pohjan ja riittää myös muodolliseksi pätevyydeksi julkiselle puolelle. Osaaminen karttuu nimen omaan töissä, jos ei nyt ihan pro-ohjelmoija-harrastaja ole ja sitä kuvaa tuosta ei välity.
Eeva olisi myös voinut harkita opettajan opintoja, joillon fysiikka voisi olla yksi opetettava aine. Kasvatustieteen perusopinnoista on hyötyä muutenkin, ja ne voi suorittaa avoimessa yliopistossa. Kun on kotona lasten kanssa, jää aikaa monesti opiskeluunkin.
Vähän tuntuu, että tässä on takana jotain muutakin. Eikö ole saanut yhtään kutsua minnekään haastatteluun? Vai eikö ole halunnut aloittaa uraa juniori/analyst-palkalla, joka ei välttämättä vastaa maisterin palkkaa. Mutta osaamisen kartuttua palkkakin nousee.
Samaa mietin, jos on tutkinto fysiikasta, ei taatusti voi olla ihan tyhmä yksilö. Iso osa ohjelmoijista on töissä esim. AMK-pohjalla, tai jopa harrastuneisuuden pohjalta. Olisi voinut panostaa siihen enemmän ja luoda siitä uran itselleen kun kerran piti ohjelmoinnista.
Ei ole todellakaan tyhmä ihminen. Miten yritykset ei pyydä häntä edes jonkinlaiseksi harjoittelijaksi, jossa hän oppisi jonkun uuden tarvittavan ohjelmointikielen tms. Mieluummin kelpaa töihin nähtävästi tyhmä mutta paperilla sopiva koulutus, mutta ei edes oleteta, että töissä voisi oppia uusia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä fysiikan maisterille aina töitä pitäisi löytyä. Koulutus on hyvin teoreettista ja matematiikassakin mennään todella syvälle. Valmiudet vaikka mihin. Jotain on jätetty kertomatta.
Jätettiinkö kertomatta se, että Suomessa ei ole täystyöllisyyttä vaan osa joutuu olemaan kortistossa. Töitä ei ole kaikille halukkaille.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä fysiikan maisterille aina töitä pitäisi löytyä. Koulutus on hyvin teoreettista ja matematiikassakin mennään todella syvälle. Valmiudet vaikka mihin. Jotain on jätetty kertomatta.
Todennäköisesti ei ole mallin ulkonäköä tai poliitikon supliikkia puhetta. Niistähän nykyaikana usein jää kiinni, ettei palkata. Miesvaltainen ala teknologiateollisuus. Vähän aikaa sitten Teknologiateollisuuden Helle oli taas huutamassa työvoimapulaa ja kuinka kolmen kuukauden sääntö rapauttaa ulkomaisen työvoiman saannin. OMG. Katse vaan peiliin, Helteelläkin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä fysiikan maisterille aina töitä pitäisi löytyä. Koulutus on hyvin teoreettista ja matematiikassakin mennään todella syvälle. Valmiudet vaikka mihin. Jotain on jätetty kertomatta.
Valmistumisen jälkeen pitää vielä pari vuotta harjoitella koulutusta vastaavia töitä. Vasta sen jälkeen voi sanoa olevansa jonkilainen osaava.
Vierailija kirjoitti:
Nämä tarinat vahvistavat tarvetta kiristää työttömyysturvan edellytyksiä. Ei läheskään tarpeeksi yritystä ammattitaidon ylläpitämiseen ja työllistymiseen. Uhriudutaan vain väittämällä, että pitäisi olla superihminen että kelpaa. No ei tarvitse, mutta reipas ja realisti pitää olla.
Tuskinpa itse saisit edes fysiikan maisteritutkintoa suoritettua, mutta suu käy ja täysin roskaa. Sinunlaisesi ihmiset ovat Suomen mätäpaise.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama tilanne. Valmistunut 28v - ollut muutamia vuosia töissä muutama vuosi määräaikaisena
- saanut lapsia 32v- en enää pääsekään takaisin työelämään koska ei vakituista työsuhdetta ja töitä ei vain löydy 39v. Määräaikaisuuksia vain tarjolla, maisterin papereilla. Näihin en vielä ole päässyt. Haen jatkuvasti. töitä. Ei kai minulla olisi ollut oikeutta lapsiin päälle 30v? Elämä vain menee näin. Suomessa liian pitkä opiskeluputki.
Koska ollut lasten kanssa peräkkäin kotona, enkä raskaana saanut töitä, on nyt todella vaikea löytää töitä koska cv:ssä pitkä aukko. Nyt mietin ammattitutkinto. Harmittaa kun todella kova ja vaativa opiskeluaika valuu hukkaan.
Tämä. Itsellä sama tilanne. Samaa mieltä, että Suomessa liian pitkät ja laajat maisterintutkinnot. Monet valmistuvat vasta kolmekymppisenä, koska tutkinnot monella alalla niin laajat ja vaativat, ja koska opintotuki on vain pari naurettavaa satasta, on pakko käydä hanttihommissa opiskelun ohella, jos nyt niitäkään saa. Milloinkas ne lapset on sitten tarkoitus tehdä, jos ei sitten vihdoin päälle kolmekymppisenä?
Ei ilmeisesti saisi tehdä, ja sitten ihmetellään, kun ei lapsia synny. Oikeasti vituttaa kaikki vaativiin tentteihin ja tehtäviin valvotut yöt, jotka eivät sitten palkinneetkaan ja vuosien köyhyys ja kitkutus, jopa nälkää nähden. No muutaman vuoden sain tehdä töitä ja olen tehnyt kolme muutakin tutkintoa, mutten enää näköjään työllisty millään ilveellä, ikää kun jo on. Siinä minun työurani.
Siis ymmärsinkö oikein, että sinulla on neljä tutkintoa, etkä siltikään ole työllistynyt? Kiinnostaisi tietää, mitä nämä tutkinnot ovat, ja millaisiin paikkoihin olet hakenut? Vai asutko jollain pienellä paikkakunnalla, jossa työllistymisvaihtoehdot ovat hyvin vähäiset?
Kyselen siis ihan vilpittömästi, sillä itsekin mietin alan vaihtoa epävarman työllisyystilanteen vuoksi ja mietin, mihin ei ainakaan kannata kouluttautua.
Mulle sanottiin valmistumisen jälkeisessä ekassa työhaastattelussa, että sama se minkä tutkinnon sisällöt unohtaa, kunhan teet hyvin ne työt, mitä täällä tehdään. Tämä ei kyllä päde, jos töihin ihmisiä pitäisi ottaa ihmisiä, jotka eivät 16 vuoteen ole olleet työelämässä mukana.
Oma tutkintopaperi on niin vanha, että sillä ei muuta osoiteta nykyään kuin, että olen maisteri. Siis jos edellytetään korkeampaa yliopistotutkintoa. En muista neljäsosaakaan siitä kaikesta, mitä piti tenteissä osata.
Olin kuitenkin sen verran tyhmä, että jäin määräaikaisesta työsuhteesta äitiys- ja vanhempainvapaalle lapsen synnyttyä. Työllistyäkseni tein esimerkiksi osa-aikaista työtä silloin, kun isä oli lapsen kanssa. Lisäksi päivitin tietojani avoimen yliopiston kautta.
Silti työn alkaessa oli aika pihalla monista sovelluksista, joita joutui käyttämään. Varmasti olin hidas alkuun.
Me ollaan muutettu usean kertaa työn perässä. Ongelmallisinta on ollut löytää kummallekin duunia samalta paikkakunnalta tai lähistöltä. Lapsi sopeutui helposti oltuaan vielä alakouluikäinen. Teinit voivat olla hankalampi tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Eihän fysiikan maisterit työllisty kuin opettajiksi.
Ja niistä opettajista on huutava pula. Töitä riittää. Pääsee varmasti opettamaan myös matematiikkaa tai kemiaa, vaikkei olisi ollut sivuaineina tai ei tehnyt pedagogisia opintoja.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi hän sai ne 3 lasta. Jos ei saa töitä, niin hommaa edes monta lasta, niin sitten ei mene elämä ihan hukkaan. Ja kun äiti on noin älykäs, niin kyllä lapsistakin fiksuja tulee. 👍
ei itseenkään laitettu aika mene hukkaan, jos on lapseton :)
Äitiys ei ole mikään työ. Muutoin kaikki suomessa oleskelevat som...rouvat olisivat työllisiä.
En halua elättää näitä työnpakoilijoita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi maisteri ei sitten kelpaa?
On selvää, että korkeakoulututkinnolla ei ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee. Ylioppilasta pidettiin hyvin kouluttautuneena 1950-luvulla, mutta nykyään ylioppilastutkinto ei riitä mihinkään. Kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.
On aina ollut illuusio, että koulutuksen arvo säilyy läpi elämän. Maisteri Eeva, sinun tutkinto ei ole enää minkään arvoinen.
" Kannattaa lukea juttu tarkemmin. Hänellä puuttuu tarvittavaa työkokemusta. Ei kai se tutkinnon arvo mihinkään ole kulunut. Työnanatajat voisivat mennä itseensä. Ei joka toinen vuosi voi opiskella uutta tutkintoa ja samalla kerryttää työkokemusta. Vai mitä olette mieltä? "
Hihhihh!! 🤭