Maisteri Eeva jäi työttömäksi 26-vuotiaana Nyt hän on 41 ja edelleen työtön
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/a91cdabf-c375-4fc3-9dd5-66a89aa7c220
"Lapsen saamisen jälkeen töitä ei sitten löytynyt, koska minulla olisi pitänyt olla kokemusta juuri siitä, mitä yritys tekee, muttei ollut"
Eli työnantajien pitäisi vain arpoa se tekijä vailla mitään osaamista siitä mitä yritys tekee?
"Kun pieni lapsi menee päiväkotiin, melkein joka toisella viikolla on joku flunssa. Silloin on melkein helpompaa, että toinen vanhemmista on pois työelämästä"
Eli työnantaja pitäisi palkata tekijä joka on enemmän sairauslomalla kuin töissä?
(huom, myös isä voisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta)
"Kun pieni lapsi menee päiväkotiin, melkein joka toisella viikolla on joku flunssa. Silloin on melkein helpompaa, että toinen vanhemmista on pois työelämästä."
Mikä on hakijan ala, jos hän ei ole tehtynyt käytönnössä lainkaan alansa töitä? Tai, kun siitä koulutuksesta on jo lähes 20 vuotta?
"Työttömänä ollessaan Rajala on huomannut, että suomalaiset ovat työkeskeisiä ja esittelevätkin itsensä usein kertomalla ammattinsa."
Pitäisikö meidän sitten olla enemmän ns vapaa-aika keskeisiä?
Kommentit (645)
Vierailija kirjoitti:
Suomi on kyllä paska maa, että kukaan ei palkkaa tuota töihin.
Sitten halutaan mieluummin jotain ulkomaista kielitaidotonta työvoimaa, kun muka työttömät eivät kelpaa.
Mitään työvoimapulaa Suomessa ei ole, jos tuo on työttömänä. Häpeä teknologiateollisuus!!
Työnantaja palkkaa vain täydellisen työntekijän täydellisellä työhistorialla.
On tässä maassa nykyään jo paljon pidempäänkin työttömänä olleita.
Christiiina kirjoitti:
Eikö hän voisi hakeutua sairaalafyysikoksi, kun on opiskellut maisterin tutkinnon fysiikasta?
Sivusta. Sairaalafyysikolle on oma opintopolku, joka sisältää myös jotain lääkiksen kursseista. Sairaalafyysikoksi ei pääse, jos ei ole valinnut sairaalafyysikon polkua. Näin muistan tuttuni kertoneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä henkilöltä loistava suunnitelma loppuelämän kestävään vapaamatkustajan asemaan. Ensin opiskelee aivan marginaalisesti työllistävän ammatin ja sitten hankkiutuu paksuksi ennen kuin on kerryttänyt kestävän asiantuntijuuden. Sitten äitiysvapaille vuosiksi, jotta se vähäinenkin ammattitaito ruostuu sillä välin.
En tiedä, oliko lapsilla isää, mutta todella pitkään on ollut lapsia kotona hoitamassa. Lapset myös tulleet harvaan. Mutta on siellä väleissä parin vuoden aukkoja, jolloin olisi voinut panostaa uraan, varsinkin, jos lapsilla oli isäkin.
Ohjelmistoalalle palkataan myös junioreja. Osaamista ei tarvitse olla. Lisäksi on muuntokoulutuksia, joihin tämä Eeva olisi voinut hyvin päästä. Ohjelmoinnin lisäksi voi tehdä testausta, määrittelyä, ux-suunnittelua, palvelumuotoilua, konseptointia, joihin kaikkiin voi hakea lisäkoulutusta. Maisterin tutkinto fysiikasta antaa tähän todella hyvän pohjan ja riittää myös muodolliseksi pätevyydeksi julkiselle puolelle. Osaaminen karttuu nimen omaan töissä, jos ei nyt ihan pro-ohjelmoija-harrastaja ole ja sitä kuvaa tuosta ei välity.
Eeva olisi myös voinut harkita opettajan opintoja, joillon fysiikka voisi olla yksi opetettava aine. Kasvatustieteen perusopinnoista on hyötyä muutenkin, ja ne voi suorittaa avoimessa yliopistossa. Kun on kotona lasten kanssa, jää aikaa monesti opiskeluunkin.
Vähän tuntuu, että tässä on takana jotain muutakin. Eikö ole saanut yhtään kutsua minnekään haastatteluun? Vai eikö ole halunnut aloittaa uraa juniori/analyst-palkalla, joka ei välttämättä vastaa maisterin palkkaa. Mutta osaamisen kartuttua palkkakin nousee.
Samaa mietin, jos on tutkinto fysiikasta, ei taatusti voi olla ihan tyhmä yksilö. Iso osa ohjelmoijista on töissä esim. AMK-pohjalla, tai jopa harrastuneisuuden pohjalta. Olisi voinut panostaa siihen enemmän ja luoda siitä uran itselleen kun kerran piti ohjelmoinnista.
Christiiina kirjoitti:
Eikö hän voisi hakeutua sairaalafyysikoksi, kun on opiskellut maisterin tutkinnon fysiikasta?
Fyysikon erikoistumisalat ovat erilaisia ja sisältävät eri kursseja. Tutkinkovaatimukset ovat hyvin erilaisia. Sairaalafyysikot ovat lähes kaikki tohtoreita.
Niin, toisaalta sympatisoin Eevaa, ei ole työllistyminen itsrstäänselvää maisterille, etenkään ilman verkostoja. Toisaalta itsekin samasta yliopistosta aikoinaan valmistuneena, eri alalta tosin, pidin itsestäänselvänä, että töiden eteen joutuu tekemään uhrauksia. Lopulta saavutin tavoitteeni ja olen ollut virassa kohta vuosikymmenen.
Muutin ensimmäisen oman alan työpaikan perässä vieraalle paikkakunnalle, muuttoja kertyi sittemmin kyllä lisääkin. Koitin jokaisessa lyhyessäkin määräaikaisessa paikassa olla se hyvä tyyppi ja kehittää osaamistani. Opiskelua en ole lopettanut missään vaiheessa, pedagogisten opintojen lisäksi kasassa on melkein tutkinnon verran erilaisia avoimen kautta tehtyjä kk-opintoja. Perhekin on tullut perustettua, tosin vähän vanhempana kuin Eeva.
Olkoon tarinan pointti se, että maisterin ei ole varaa levätä laakereillaan. Eli lusikka kauniiseen käteen Eeva ja ns "entry level" kokemusta kerryttämään!
Suorittaisi pedagogiset, niin voisi hakea opetustöitä.
Christiiina kirjoitti:
Jännä, kun puhutaan, että on kova työvoimapula kaikkialla, silti monella tuntuu olevan vaikeuksia saada töitä..
Tänne on saapunut viime vuosina niin paljon kyvykkäitä moni osaajia, että vievät kaikki sos.tuet ja työpaikat. Sen lisäksi valloittavat ruokakultturin monikulttuurisella pitsalla ja kepapilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä henkilöltä loistava suunnitelma loppuelämän kestävään vapaamatkustajan asemaan. Ensin opiskelee aivan marginaalisesti työllistävän ammatin ja sitten hankkiutuu paksuksi ennen kuin on kerryttänyt kestävän asiantuntijuuden. Sitten äitiysvapaille vuosiksi, jotta se vähäinenkin ammattitaito ruostuu sillä välin.
En tiedä, oliko lapsilla isää, mutta todella pitkään on ollut lapsia kotona hoitamassa. Lapset myös tulleet harvaan. Mutta on siellä väleissä parin vuoden aukkoja, jolloin olisi voinut panostaa uraan, varsinkin, jos lapsilla oli isäkin.
Ohjelmistoalalle palkataan myös junioreja. Osaamista ei tarvitse olla. Lisäksi on muuntokoulutuksia, joihin tämä Eeva olisi voinut hyvin päästä. Ohjelmoinnin lisäksi voi tehdä testausta, määrittelyä, ux-suunnittelua, palvelumuotoilua, konseptointia, joihin kaikkiin voi hakea lisäkoulutusta. Maisterin tutkinto fysiikasta antaa tähän todella hyvän pohjan ja riittää myös muodolliseksi pätevyydeksi julkiselle puolelle. Osaaminen karttuu nimen omaan töissä, jos ei nyt ihan pro-ohjelmoija-harrastaja ole ja sitä kuvaa tuosta ei välity.
Eeva olisi myös voinut harkita opettajan opintoja, joillon fysiikka voisi olla yksi opetettava aine. Kasvatustieteen perusopinnoista on hyötyä muutenkin, ja ne voi suorittaa avoimessa yliopistossa. Kun on kotona lasten kanssa, jää aikaa monesti opiskeluunkin.
Vähän tuntuu, että tässä on takana jotain muutakin. Eikö ole saanut yhtään kutsua minnekään haastatteluun? Vai eikö ole halunnut aloittaa uraa juniori/analyst-palkalla, joka ei välttämättä vastaa maisterin palkkaa. Mutta osaamisen kartuttua palkkakin nousee.
Eevahan on opiskellutkin ohjelmointia, mutta sen perusteella hänestä ei enää edes ole mihinkään tutkintoa vaativaan työhön, kun ne aiemmatkin opinnot on jo kahdenkymmenen vuoden takaa.
Näin Eeva kertoo ohjelmoinnin opinnoistaan:
se oli uuvuttavaa ja tuntui, että olisi pitänyt olla superhyperosaaja päästäkseen ohjelmoijaksi johonkin yritykseen ja vapaa-ajallakin kehittää omaa osaamista, sillä ala menee niin nopeasti eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä henkilöltä loistava suunnitelma loppuelämän kestävään vapaamatkustajan asemaan. Ensin opiskelee aivan marginaalisesti työllistävän ammatin ja sitten hankkiutuu paksuksi ennen kuin on kerryttänyt kestävän asiantuntijuuden. Sitten äitiysvapaille vuosiksi, jotta se vähäinenkin ammattitaito ruostuu sillä välin.
En tiedä, oliko lapsilla isää, mutta todella pitkään on ollut lapsia kotona hoitamassa. Lapset myös tulleet harvaan. Mutta on siellä väleissä parin vuoden aukkoja, jolloin olisi voinut panostaa uraan, varsinkin, jos lapsilla oli isäkin.
Ohjelmistoalalle palkataan myös junioreja. Osaamista ei tarvitse olla. Lisäksi on muuntokoulutuksia, joihin tämä Eeva olisi voinut hyvin päästä. Ohjelmoinnin lisäksi voi tehdä testausta, määrittelyä, ux-suunnittelua, palvelumuotoilua, konseptointia, joihin kaikkiin voi hakea lisäkoulutusta. Maisterin tutkinto fysiikasta antaa tähän todella hyvän pohjan ja riittää myös muodolliseksi pätevyydeksi julkiselle puolelle. Osaaminen karttuu nimen omaan töissä, jos ei nyt ihan pro-ohjelmoija-harrastaja ole ja sitä kuvaa tuosta ei välity.
Eeva olisi myös voinut harkita opettajan opintoja, joillon fysiikka voisi olla yksi opetettava aine. Kasvatustieteen perusopinnoista on hyötyä muutenkin, ja ne voi suorittaa avoimessa yliopistossa. Kun on kotona lasten kanssa, jää aikaa monesti opiskeluunkin.
Vähän tuntuu, että tässä on takana jotain muutakin. Eikö ole saanut yhtään kutsua minnekään haastatteluun? Vai eikö ole halunnut aloittaa uraa juniori/analyst-palkalla, joka ei välttämättä vastaa maisterin palkkaa. Mutta osaamisen kartuttua palkkakin nousee.
Eevahan on opiskellutkin ohjelmointia, mutta sen perusteella hänestä ei enää edes ole mihinkään tutkintoa vaativaan työhön, kun ne aiemmatkin opinnot on jo kahdenkymmenen vuoden takaa.
Näin Eeva kertoo ohjelmoinnin opinnoistaan:
se oli uuvuttavaa ja tuntui, että olisi pitänyt olla superhyperosaaja päästäkseen ohjelmoijaksi johonkin yritykseen ja vapaa-ajallakin kehittää omaa osaamista, sillä ala menee niin nopeasti eteenpäin.
Suorastaan huvittavaa, miten Eeva ylpeilee jollain vuonna kivi ja sakset hankkimallaan tutkinnolla, josta ei käytännössä ole yhdellekään työnantajalle mitään hyötyä, koska Eeva ei ole millään tavoin ylläpitänyt, saati päivittänyt osaamistaan.
On todella kriittistä että etenkin uran alussa tamppaa latua edes jollain alalla tai suuntauksella jotta on valttikortteja joihin tukeutua myöhemmin työnhaun ollessa syystä tai toisesta ajankohtainen. Pelkällä tutkinnolla voi pitkälti pyyhkiä hanuria jos ei rakenna jonkinlaista verkostoa ja kartoita osaamisalaansa. Eikä sitä tarvitse olla mikään huippuosaaja vaan edes yrittää pelata korttinsa oikein. Esimerkiksi jos olet tehnyt erilaisia taloushallinnon hommia niin markkinoit itseäsi taloushallinnon osaajana tai jos työkokemusta on pankista niin painotat sitä kun haet uusiin tehtäviin. Turhan vaatimaton ei pidä olla vaan reteästi sitä parasta jalkaa eteen vaan.
Työelämä myös muuttuu ja vaihtelee ja jos itse olisin maisterina pitkän aikaan työtön, alkaisin miettiä muita vaihtoehtoja ja työttömyyden pitkittyessä hakisin varastoduuniin, ajamaan taksia tai tarjoilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Eikö hän voisi hakeutua sairaalafyysikoksi, kun on opiskellut maisterin tutkinnon fysiikasta?
Fyysikon erikoistumisalat ovat erilaisia ja sisältävät eri kursseja. Tutkinkovaatimukset ovat hyvin erilaisia. Sairaalafyysikot ovat lähes kaikki tohtoreita.
Tutkintovaatimuksetkin on todennäköisesti muuttuneet jo useampaankin kertaan kahdessakymmenessä vuodessa, ja kaikesta päätelleen Eeva on myös jo ehtinyt unohtaa valtaosan siitä, mitä on aikanaan opiskellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. tuollaisten ihmisten takia Suomella ei ole varaa hoitaa vanhusten palveluja ja koko kansan terveyspalveluja kuntoon.
Toki myös EU.n ulkopuolelta tulleiden elätettävien määrä vaikuttaa.
Eikös tämä Eeva sentään ollut tehnyt kolme lasta? Niitä tarvitaan, jos meinataan, että palvelut on jatkossa kunnossa. Tehnyt sen asian eteen tuplasti niin paljon kuin suomalainen nainen keskimäärin.
Ja mitä vanhuksiin tulee niin ongelma on heidän määränsä. Eläkeikää voisi nostaa, jos työnantajat suostuivat palkkaamaan vanhempaakin väkea.
Ne "tuollaiset ihmiset" tässä kyllä minusta ovat lähinnä työnantajat, jotka eivät suostu ottamaan Eevaa töihin. Olihan hän kuitenkin yrittänyt.
Työttömien lapsista tulee työttömiä, tuilla elävien lapsista tuilla eläviä. Muutama poikkeus ei tätä sääntöä poista. Tämä Eeva tekee vaan lisää yhteiskunnan elättejä, jotka upottavat laivaa nimeltä Suomi. Ei elättilapsista ole mitään hyötyä yhteiskunnalle. Luulisi, että ylisukupolvinen työttömyys ja kurjuus ei tässä vaiheessa ole enää kellekään uusi asia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä henkilöltä loistava suunnitelma loppuelämän kestävään vapaamatkustajan asemaan. Ensin opiskelee aivan marginaalisesti työllistävän ammatin ja sitten hankkiutuu paksuksi ennen kuin on kerryttänyt kestävän asiantuntijuuden. Sitten äitiysvapaille vuosiksi, jotta se vähäinenkin ammattitaito ruostuu sillä välin.
En tiedä, oliko lapsilla isää, mutta todella pitkään on ollut lapsia kotona hoitamassa. Lapset myös tulleet harvaan. Mutta on siellä väleissä parin vuoden aukkoja, jolloin olisi voinut panostaa uraan, varsinkin, jos lapsilla oli isäkin.
Ohjelmistoalalle palkataan myös junioreja. Osaamista ei tarvitse olla. Lisäksi on muuntokoulutuksia, joihin tämä Eeva olisi voinut hyvin päästä. Ohjelmoinnin lisäksi voi tehdä testausta, määrittelyä, ux-suunnittelua, palvelumuotoilua, konseptointia, joihin kaikkiin voi hakea lisäkoulutusta. Maisterin tutkinto fysiikasta antaa tähän todella hyvän pohjan ja riittää myös muodolliseksi pätevyydeksi julkiselle puolelle. Osaaminen karttuu nimen omaan töissä, jos ei nyt ihan pro-ohjelmoija-harrastaja ole ja sitä kuvaa tuosta ei välity.
Eeva olisi myös voinut harkita opettajan opintoja, joillon fysiikka voisi olla yksi opetettava aine. Kasvatustieteen perusopinnoista on hyötyä muutenkin, ja ne voi suorittaa avoimessa yliopistossa. Kun on kotona lasten kanssa, jää aikaa monesti opiskeluunkin.
Vähän tuntuu, että tässä on takana jotain muutakin. Eikö ole saanut yhtään kutsua minnekään haastatteluun? Vai eikö ole halunnut aloittaa uraa juniori/analyst-palkalla, joka ei välttämättä vastaa maisterin palkkaa. Mutta osaamisen kartuttua palkkakin nousee.
Eevahan on opiskellutkin ohjelmointia, mutta sen perusteella hänestä ei enää edes ole mihinkään tutkintoa vaativaan työhön, kun ne aiemmatkin opinnot on jo kahdenkymmenen vuoden takaa.
Näin Eeva kertoo ohjelmoinnin opinnoistaan:
se oli uuvuttavaa ja tuntui, että olisi pitänyt olla superhyperosaaja päästäkseen ohjelmoijaksi johonkin yritykseen ja vapaa-ajallakin kehittää omaa osaamista, sillä ala menee niin nopeasti eteenpäin.
Tuon viimeisen lauseen perusteella on selvää, ettei Eeva ole uhrannut hetkeäkään työttömyysajastaan eli niin sanotusta vapaa-ajastaan ylläpitääkseen ja päivittääkseen niitä jo n. 20 vuoden takaisia opintojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan henkilöllä mielenterveysongelmia, joita hän itse ei tiedosta eikä osaa hakea niihin apua? Jokin haiskahtaa tarinassa. Koti on ehkä hänelle jonkinlainen turvapaikka, jonka mies mahdollistaa.
Mitä jos jätettäisiin ko henkilön ( mielen)terveyttä koskevat asiat tällä palstalla käsittelemättä. Ne ovat asioita, jotka kuuluvat terveysalan ammattilaisten käsiteltäviksi. AP. on puhunut vaikeudestaan löytää töitä/ työttömyydestään; pysytään siis aiheessa, joka on siis TYÖ/ TYÖNSAANTI.
Ap ei ole puhunut yhtään mistään omakohtaisesta, tämä keskustelu käsittelee valtakunnallisessa lehdessä julkaistua artikkelia, johon ap linkitti. Miten pihalla voi ihminen olla?
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä, miksi tässäkin ketjussa on vähätelty vuokra-/keikkatyötä. Minä itse ja moni tuttuni on työllistynyt lopulta vuokratyöpätkän jälkeen vakituisesti. Kannattaa ottaa aluksi jokainen yksittäinenkin keikka vastaan niin niitä kyllä alkaa tipahdella enemmän.
Tässäkin asiassa pitää osata ajatella pidemmällä tähtäimellä, eikä jäädä sinne sohvan pohjalle makoilemaan kun "ei kannata ottaa yhtä keikkaa vastaan yhyy" Eihän se yksi keikka tosiaan paljoa auta tässä hetkessä, mutta jos teet työsi hyvin, saat kyllä töitä jatkossakin.
Tällaisten eevojen takia keikka- ja vuokratyö on yleistynyt. On työnantajalle turvallisempaa ensin tutustua työntekijään vuokrafirman kautta, ja jos työntekijä on hyvä ja motivoitunut, hänet kyllä sitten halutaan palkata vakituiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on kyllä paska maa, että kukaan ei palkkaa tuota töihin.
Sitten halutaan mieluummin jotain ulkomaista kielitaidotonta työvoimaa, kun muka työttömät eivät kelpaa.
Mitään työvoimapulaa Suomessa ei ole, jos tuo on työttömänä. Häpeä teknologiateollisuus!!
Työnantaja palkkaa vain täydellisen työntekijän täydellisellä työhistorialla.
Ei vaan työntekijän, joka tekee sen mihin hänet on palkattu, eikä vaan brassaile jollain tutkinnolla, johon liittyvät opinnot on jo aikaa sitten unohtanut eikä siis käytännössä sitä opiskelemaansa alaa hallitse.
Saati, että välttelee työntekoa kaikilla mahdollisilla verukkeilla ja työtä saatuaankin lusmuilee sairaslomilla, ellei muuten niin lasten sairasteluihin vedoten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajaksi vaan, sillä sieltä löytyy töitä. Vai, kuvitteleeko tämä olevansa liian hieno lähihoitajaksi kun on oikein maisteri? Aika moni muukin on maisteri tai tuokin koulutus on jo kärsinyt pahan inflaation.
se on jotenkin jännää, että aina kun on kyse naisesta niin heti aletaan sitä lähihoitajaa huutelemaan.
Jos kyseessä olisi mies, niin sitten ollaan ihan hiljaa.
Ei kaikki naiset sovellu miksikään lähihoitajaksi.
Miehille ehdotellaan vastaavassa tilanteessa varastomiehen hommia aika ahkerasti.
Tässä tulee hyvin esiin se, että tuossa valmistumisen jälkeen pahinta, mitä voi tehdä, on jäädä työttömäksi. Mieluummin sitten vaikka tyyliin Hesen kassalle kuin työttömyyskortistoon. Voi kuulostaa julmalta, eikä esim. pikaruokaravintolassa työskentely ole herkkua (kokemusta on!), on se kuitenkin miljoona kertaa parempi vaihtoehto kuin pudota työelämän kelkasta tyystin pois, kuten Eevalle on käynyt. Tai ehkä paremmin sanottuna, kuten Eevan on itse valinnut.
Eikö hän voisi hakeutua sairaalafyysikoksi, kun on opiskellut maisterin tutkinnon fysiikasta?