Maisteri Eeva jäi työttömäksi 26-vuotiaana Nyt hän on 41 ja edelleen työtön
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/a91cdabf-c375-4fc3-9dd5-66a89aa7c220
"Lapsen saamisen jälkeen töitä ei sitten löytynyt, koska minulla olisi pitänyt olla kokemusta juuri siitä, mitä yritys tekee, muttei ollut"
Eli työnantajien pitäisi vain arpoa se tekijä vailla mitään osaamista siitä mitä yritys tekee?
"Kun pieni lapsi menee päiväkotiin, melkein joka toisella viikolla on joku flunssa. Silloin on melkein helpompaa, että toinen vanhemmista on pois työelämästä"
Eli työnantaja pitäisi palkata tekijä joka on enemmän sairauslomalla kuin töissä?
(huom, myös isä voisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta)
"Kun pieni lapsi menee päiväkotiin, melkein joka toisella viikolla on joku flunssa. Silloin on melkein helpompaa, että toinen vanhemmista on pois työelämästä."
Mikä on hakijan ala, jos hän ei ole tehtynyt käytönnössä lainkaan alansa töitä? Tai, kun siitä koulutuksesta on jo lähes 20 vuotta?
"Työttömänä ollessaan Rajala on huomannut, että suomalaiset ovat työkeskeisiä ja esittelevätkin itsensä usein kertomalla ammattinsa."
Pitäisikö meidän sitten olla enemmän ns vapaa-aika keskeisiä?
Kommentit (645)
"Koulutusta vastaava työ" on suurin sudenkuoppa, jonka ihminen voi itselleen kaivaa. Kun mikään muu ei kelpaa kuin koulutusta vastaava työ.
Pitäisi osata ajatella laajemmin. Jos ei löydykään tismalleen koulutusta vastaavaa työtä niin löytyisikö jotain muuta, jossa voisi käyttää hyödyksi hankittua koulutusta? Siitä sitten vaihe vaiheelta etenisi kohti ominta osaamisaluettaan.
Pahinta on jäädä odottelemaan koulutustaan vastaavaa työtä. Odotellessa aika kuluu äkkiä ja sitten ollaankin tilanteessa, ettei ketään työnantajaa joku ammoinen maisteristutkinto kiinnosta yhtään.
Christiiina kirjoitti:
Jännä, kun puhutaan, että on kova työvoimapula kaikkialla, silti monella tuntuu olevan vaikeuksia saada töitä..
Maistereista ei ole pulaa. Rouva hakee "oman" alansa töitä. Se jää itselleni vähän avoimeksi mikä on vuonna miekka ja kirves valmistuneen ala?
Vierailija kirjoitti:
Outoa. Asuuko hän jossain tuppukylässä?
Ei asu vaan Jyväskylässä, sehän käy ilmi jutusta. Täällä on tunnetusti hankalaa työllistyä maisterina, kun opiskelijoita ja valmistuvia on niin paljon ja paikkoja niukanlaisesti.
Valitettavasti noin pitkän työttömyyden jälkeen ei sitä työtä tule. Ei omalta alalta.
Lukenut joskus oliko 6kk vai 12kk työttömyyttä putkeen tekee jo sen, että työnantajat alkaa karsastamaan ja pohtimaan mikä työnhakijassa on vikana, että työtön noin kauan.
Tuo juttu epäilyttää.
Ensinnäkin työnantajalle ei kuulu hakemis- tai haastattelu tilanteessa perhe-elämä. Onko tuo ihminen mennyt itse kertomaan perheestä ja pienistä lapsista ja se on ratkaissut työn saannin vaikka niin ei tietysti saisi olla?
Onko työhakemukset olleet kelvollisia sisällöltään?
Onko tuo työttömyyden aikana mitenkään ylläpitänyt osaamistaan? Onko opiskellut ja seurannut alaansa?
Miksi ei ole lasten ollessa pieniä muuttanut työ perässä muualle? Miksi jumiutunut yhteen paikkaan?
Miksi ei ole lähtenyt kouluttautumaan uudelleen toiselle alalle työttömyysetuudella vielä kun se on ollut mahdollista? Ensi vuonna sekin mahdollisuus on todennäköisesti menetetty, kiitos hallituksen.
Jutussa ei myöskään selviä onko ollut valmis työkokeiluihin tai palkkatuettuun työhön. Noin pitkän työttömyyden aikana taatusti noitakin vaihtoehtoja on TE-toimisto tarjonnut eri kurssien lisäksi, koska on iältään ollut parhaassa työiässä.
Suomen ongelma on liian hitaasti reagoiva koulutus "laiva"
Kun tulee työvoimapula jollekin alalle, saadaan sinne työvoimaa vasta todella pitkällä viiveellä ja silloinkin liikaa.
Tämä aiheuttaa myös työttömyyttä
Christiiina kirjoitti:
Jännä, kun puhutaan, että on kova työvoimapula kaikkialla, silti monella tuntuu olevan vaikeuksia saada töitä..
Fyysiikan maistereista on pulaa?
Vierailija kirjoitti:
Olisi voinut tuossa ajassa opiskella jonkun duunariammatin. Päätä ainakin opiskeluun riittää.
Duunariammateissa on tarjolla vain vuokratöitä ja ne eivät nappaa.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti noin pitkän työttömyyden jälkeen ei sitä työtä tule. Ei omalta alalta.
Lukenut joskus oliko 6kk vai 12kk työttömyyttä putkeen tekee jo sen, että työnantajat alkaa karsastamaan ja pohtimaan mikä työnhakijassa on vikana, että työtön noin kauan.
Tuo juttu epäilyttää.
Ensinnäkin työnantajalle ei kuulu hakemis- tai haastattelu tilanteessa perhe-elämä. Onko tuo ihminen mennyt itse kertomaan perheestä ja pienistä lapsista ja se on ratkaissut työn saannin vaikka niin ei tietysti saisi olla?Onko työhakemukset olleet kelvollisia sisällöltään?
Onko tuo työttömyyden aikana mitenkään ylläpitänyt osaamistaan? Onko opiskellut ja seurannut alaansa?Miksi ei ole lasten ollessa pieniä muuttanut työ perässä muualle? Miksi jumiutunut yhteen paikkaan?
Miksi ei ole lähtenyt kouluttautumaan uudelleen toiselle alalle työttömyysetuudella vielä kun se on ollut mahdollista? Ensi vuonna sekin mahdollisuus on todennäköisesti menetetty, kiitos hallituksen.Jutussa ei myöskään selviä onko ollut valmis työkokeiluihin tai palkkatuettuun työhön. Noin pitkän työttömyyden aikana taatusti noitakin vaihtoehtoja on TE-toimisto tarjonnut eri kurssien lisäksi, koska on iältään ollut parhaassa työiässä.
Työnantajan pelastaja vuonna 2023, julkinen someprofiili.
Raksamies 47 kirjoitti:
Olen opiskellut 3 ammattitutkintoa muun muassa rakennusmestariksi mutta töihin en ole päässyt 10 vuoteen.
Rakennusmestariksi ei pääse ilman kokemusta. Pitää ensin olla työnjohtajana.
Vierailija kirjoitti:
Naisen ei kannata hankkia lapsia jos haluaa toimeentulon. Niin se vain on. Lapset on aina jossain taudissa ja tartuttavat sinutkin. Olen sen itsekin huomannut kuin vuosien etäilyn jälkeen minusta tuli lähi. Pysyi hyvin terveenä kun ei taloudessa asu lapsia. Nyt on riesana joka syksy koulun alkaessa tuleva flunssa , sitten on uusi tauti joulun aikaan ja toinen alkuvuodesta. Sai olla vuosia terve ilman räkätauteja kun lapsia näki vain harvoin ja ne oli tapaamisissa terveinä. Nyt lapsella ei ole kuin pari tuntia siellä täällä koulua päivän aikana koska opettajat on vuorostaan kaikki sairaana. Ensimmäine opettajan sairaspoissaolo oli jo viikko koulun alkamisen jälkeen, sitten sairastui lapset ja nyt ne opettajat sai taudin näiltä lapsilta. Eikä tarvittu kuin yhdellä opettajalla päiväkoti-ikäinen räkäpää aloittamaan kierteen.
Mulla on ollut 4 lasta ja ura. Ei ne sulje toisiaan pois.
Vain silloin kun olin muutaman vuoden yh ja isäni eläkkeellä hän auttoi minua pahimmissa tilanteissa esim hakemalla sairastuneen lapsen päivähoidosta. Muuten hoidettiin ihan itse. Onneksi lapset olivat suht terveitä joten poissaoloja ei ollut usein (omia sairasteluja vielä vähemmän). Sovitelltiin päivän parin poissaolot miehen kanssa niin ettei työt häiriintyneet, viimeisinä vuosina tein vain etätöitä jos joku oli sairas.
Se flunssa tarttuu pk:ssa joka tapauksessa kaikkiin joten en ymmärrä miksi jokainen pieni yskäisy tai räkäinen nenä noteerataan hysteerisenä.
Tämä oli taas silmiä avaava juttu miksi niitä työttömyysetuuksia pitää karsia.
Rouva ehtisi vielä sen neljännen lapsen tekemään.
Eihän fysiikan maisterit työllisty kuin opettajiksi. Muut hommat kiven alla. Siksi jo opiskeluaikana pitää katsoa, että sivusineet ovat matikka ja kemia, eikä muistakaan lukioaineista ole haittaa. Ja jo opiskeluaikana pitää hankkia opettajan pätevyys.
Vierailija kirjoitti:
Hänet irtisanottiin vuokrafirmasta viikon sairasloman takia.
Työstä johtuvan sairausloman?
Vierailija kirjoitti:
"Koulutusta vastaava työ" on suurin sudenkuoppa, jonka ihminen voi itselleen kaivaa. Kun mikään muu ei kelpaa kuin koulutusta vastaava työ.
Pitäisi osata ajatella laajemmin. Jos ei löydykään tismalleen koulutusta vastaavaa työtä niin löytyisikö jotain muuta, jossa voisi käyttää hyödyksi hankittua koulutusta? Siitä sitten vaihe vaiheelta etenisi kohti ominta osaamisaluettaan.
Pahinta on jäädä odottelemaan koulutustaan vastaavaa työtä. Odotellessa aika kuluu äkkiä ja sitten ollaankin tilanteessa, ettei ketään työnantajaa joku ammoinen maisteristutkinto kiinnosta yhtään.
Fysiikan ja matematiikan opettajan sijaisuuksia voi maksimissaan olla tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Eihän fysiikan maisterit työllisty kuin opettajiksi. Muut hommat kiven alla. Siksi jo opiskeluaikana pitää katsoa, että sivusineet ovat matikka ja kemia, eikä muistakaan lukioaineista ole haittaa. Ja jo opiskeluaikana pitää hankkia opettajan pätevyys.
Opettajista on ylitarjontaa.
Sälyttäisin kyllä vastuuta vahvasti politiikan suuntaan. Toisilla aloilla koulutetaan aivan liikaa maistereita ja lisensiaatteja ja toisilla taas liian vähän. Varhaiskasvatus ja lääkis esimerkkeinä jälkimmäisistä. Nyt oikeasti näihin aloituspaikkojen määrään olisi syytä puuttua!
Raksamies 47 kirjoitti:
Olen opiskellut 3 ammattitutkintoa muun muassa rakennusmestariksi mutta töihin en ole päässyt 10 vuoteen.
Työnhaku ei ole pelkkää ammattiosaamista. Siinä pitää myös itseilmaistaitojen ja habituksen olla kunnossa, sekä asenteen pitää olla kohdallaan. Ja itse työssä pitää olla yhteistyötaitoinennja tunnollinen. Näistä kaikesta - ammattiosaamisen lisäksi - työnhaku koostuu.
Ja sijainnilla on merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Suomen ongelma on liian hitaasti reagoiva koulutus "laiva"
Kun tulee työvoimapula jollekin alalle, saadaan sinne työvoimaa vasta todella pitkällä viiveellä ja silloinkin liikaa.
Tämä aiheuttaa myös työttömyyttä
Suurten ikäluokkien eläköitymisen uskottiin avaavan työpaikkoja, jonka vuoksi esim opettajia on koulutettu yli tarpeen. Kuntien talousongelmien ja leikkausten myötä useat opettajan paikat jätetään kuitenkin täyttämättä, ja pienimpiä kouluja on jouduttu jopa lakkauttamaan.
Heitä on koulutettu liikaa. Akateemistenalojen ylitarjonnan ongelma on monisyinen. esim opettajaksi opiskellaan yliopistoissa, joiden julkisen rahoituksen suuruus on riippuvainen tutkintojen määrästä. Toisin sanoen, mitä enemmän opettajia valmistuu, sitä enemmän yliopisto saa rahallista tukea. Vaikka rahoitukselle ja valmistuneiden määrälle on asetettu katto, ei se auta. Monet yliopistot ovat yksinkertaisesti haluttomia vähentämään koulutusmääräänsä, vaikka työelämän signaalit kehottaisivat siihen.
Monet alat ovat syystä tai toisesta suuressa muutoksessa. Joillain aloilla automatisointi ja ihmistyön näkeminen tehottomana johtaa vähempiin työpaikkoihin, toisilla aloilla leikataan kustannuksista ja joillakin taas on muutettu toimintamalleja entistä tehokkaammiksi. Kustannussäästöt koskevat toki kaikkia aloja, mutta julkisella puolella leikkaukset kohdistuvat suoraan tiettyihin ammattikuntiin. Suurten ikäluokkien eläköityminen ei siis odotusten vastaisesti ole taannut nuorille koulutetuille työpaikkoja.