Miten 1970-luvulla oli ylipäänsä mahdollista säilyä elossa kun esim kouluruoassa oli äärimmäisen vähän kasviksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskaan ei ole syöty niin paljon lihaa kuin nykyään. Konservatiivi-idiootit haaveilevat sellaisesta menneestä ajasta, jota ei todellisuudessa ole ikinä ollut.

Miten sait tästäkin poliittisen aiheen? Nyt puhutaan ruokavaliosta.

Ruoka on poliittinen aihe!

Niin onkin. Alankomaat on olleet suuri ruanviejä ja nyt niitä yritetään painaa alas.

Entäs Ukraina. Ukrainasta on puhuttu iät ja ajat vilja-aittana.

Tunnen vaikka kuinka monta jotka eivät ole koskaan syöneet, eivätkä syö mitään kasviksia, eikä heillä ole mitään ongelmia, tauteja tai puutoksia tai mitään, että joko tämä on ihmiskohtaista tai sitten täyttä hölynpölyä näiden tarve.

ps taas tuolla yhdessä koulussa riehuivat puukkojen kanssa, eikä olleet kantasuomalaisia, että tämä enemmän ihmetyttää, miten siellä pysytään hengissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulun lisäkesalaatti: raastettua kaalia, joukossa puolukoita.

Avomaalla mullassa kasvatettu kaali ja luonnonvaraisena metsässä kasvanut puolukka ovat paljon ravinteikkaampia kuin teollisesti kasvihuoneessa kasvatetut salaatit, kurkut ja tomaatit.

Linkki?

Tietääkseen tuon, ei tarvita linkkiä yhtään mihinkään. Kaali ja puolukka ovat erittäin vitamiinirikkaita. Netistä voit vitamiinit tarkistaa.

Nyt ravinteikas on muuttunut vitamiinirikkaaksi! Upeeta, mahtavaa! Upeeta, mahtavaa!

Tottahan tuo edellinen puhuu. Kaalissa on runsaasti c-vitamiinia ja puolukassa myös, sekä erilaisia muita antioksidantteja. Myös lantussa on muuten aika lailla c-vitamiinia. -ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleen on muuten alkuperäiskansoja, joilla tyyliin puolet energiasta tulee hunajasta. Hunaja ja muut erilaiset makeat pihkat ja mahlat ovat aina olleet ihmisen suosiossa. Kun nyt tuosta sokerista jaksatte inttää.

Ja se hunaja on edelleen ihmiselle erittäin epäterveellistä. Ihmisen luontainen ruokavalio on liha ja rasva.

"Mehiläisten villipesistä on ryöstetty hunajaa varmaankin niin kauan kuin ihmisiä on ollut olemassa. Varhaisimmat todisteet tästä ovat 15 000 vuotta vanhoista luolamaalauksista Espanjasta. "

Niin? Se on silti epäterveellistä. Ameriikoissa on poltettu tupakkaa kauan. Sekin on epäterveellistä.

No en minä ota kantaa nyt terveellisyyteen vaan siihen, että ihmiset ovat luovasti hyödyntäneet luonnon antimia. Hunaja on energiapitoista ja siksi varmasti ollut suosittua ravintoa silloin kun sitä on löytynyt.

En muista, milloin ensimmäisen kerran söin hunajaa. Ei sitä ainakaan meillä kotona eikä varsinkaan koulussa koskaan ollut. Ehkä joskus 1980-luvulla, kun aloin ostaa itse ruokaani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulun lisäkesalaatti: raastettua kaalia, joukossa puolukoita.

Avomaalla mullassa kasvatettu kaali ja luonnonvaraisena metsässä kasvanut puolukka ovat paljon ravinteikkaampia kuin teollisesti kasvihuoneessa kasvatetut salaatit, kurkut ja tomaatit.

Linkki?

Tietääkseen tuon, ei tarvita linkkiä yhtään mihinkään. Kaali ja puolukka ovat erittäin vitamiinirikkaita. Netistä voit vitamiinit tarkistaa.

Nyt ravinteikas on muuttunut vitamiinirikkaaksi! Upeeta, mahtavaa! Upeeta, mahtavaa!

Tottahan tuo edellinen puhuu. Kaalissa on runsaasti c-vitamiinia ja puolukassa myös, sekä erilaisia muita antioksidantteja. Myös lantussa on muuten aika lailla c-vitamiinia. -ohis

Puolukka on se marja, jossa ei ole kovin paljon c-vitamiinia. Paljon muuta hyödyllistä kyllä ja mikä parasta, se säilyy hyvin ilman säilöntäaineita ja pakastamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perunaa syötiin paljon ja peruna on aika terveellistä. Syötiin myös mm. kaalia, marjoja, herneitä, sipulia, juureksia, omenoita, sitrushedelmiä, kaurapuuroa, ruisleipää...

Ja aamuisin yksi vitamiinipilleri.

Nykyäänhän perunaa ei lasketa kasviksesi.

Olenko pahasti väärässä, kun lasken perunan kasvikunnan tuotteeksi enkä eläinkuntaan kuuluvaksi.

Vielä tänäkin päivänä meidän hirviporukassa otetaan talteen kieli, sydän, maksa ja munuaiset. Menee ampujalle. Joku syöttää ne koiralleen, mutta kyllä niitä syövät ihmisetkin.

Vierailija kirjoitti:

Läskisoosia ja pullaa. Kai se sit riitti kun syksyisin kävi omenavarkaissa.

Koulussa ei ollut pullaa koskaan. Ei  myöskään jälkiruokia vaan puuro oli tavallinen. Läskisoosia oli harvoin, ja perunaa melkein joka päivä. Potut kuorittiin itse, ei ollut vielä kumipottuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kouluruuan mukana oli kasvikunnan tuotteita. Puolukkasurvosta maksapihvien kanssa. Pinaattikeittoa. Kesäkeittoa. Lihakeittoa jossa oli porkkanaa.

Se oli kaukana puolesta kilosta päivässä.

Ei 1970-luvullakaan ollut tarkoitus, että koko päivän ruoka syödään vain kouluaterialla. Sitä puolta kiloa syötiin myös kotona.

Välipalana koulussa 80-luvulla oli lantunpaloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskaan ei ole syöty niin paljon lihaa kuin nykyään. Konservatiivi-idiootit haaveilevat sellaisesta menneestä ajasta, jota ei todellisuudessa ole ikinä ollut.

Varmasti on ollut esim. luolamiesaikaan - vai meinaatko että tuoreita kasviksia oli jatkuvasti saatavilla? Kilo lihaa per nuppi ja saa riittävästi C-vitamiiniakin. Kasvikset ja hiilihydraatit eivät ole välttämättömiä.

No voi hyvänen aika. Kumpaa luulet, että oli enemmän ja säännöllisemmin tarjolla, kasveja vai saaliseläimiä? Esimerkiksi karhukin syö yli 80-prosenttisesti kasviravintoa. Kyllä se söisi enemmän lihaa, jos saisi kiinni, mutta kun ei saa.

Mitä kasveja? Porkkanaa, kesäkurpitsaa ja keräkaalia ei kasva metsässä luonnostaan. Ihminen ei saa ruohosta ja lehdistä mitään, märehtijät ovat eri asia. 

Nimenomaan tämä on se syy, jonka vuoksi iät ajat on pohjoisessa syöty enemmän lihaa. Eläimet jalostavat ihmisravinnoksi lihan muotoon sellaista heinää, ruohoa ja jopa puuta, jota ihmiset eivät voi syödä.

Karhu nukkuu talvella. Sitä ei haittaa, vaikka talvella ei juuri kasvisruokaa ole .

Vierailija kirjoitti:

Missähän ap on koulunsa käynyt kun on välttynyt raasteilta, hedelmiltä ja porkkananpaloilta kastikkeessa. Meillä oli paljon kasviksia ruuassa, mutta ap ilmeisesti ei muista niitä kypsennettyjä kasviksia ja lanttu-herneraasteita, porkkana-puolukkaraasteita, keisarinkeittoja ja marjapuuroja ollenkaan. Tai sitten kieltäytyi syömästä, nirso lihauskovaispaska kun on.

Hän ei ole ollut tässä ajassa vielä 1970-luvulla. Siksi hän ei tiedä sen vuosikymmenen kouluruuista.

Kumman paljon osaamme keskustella kivikauden ruokavaliosta siihen nähden, että viime vuosisadankin ruuat ovat eräille kovin vieraita.

Vierailija kirjoitti:

Silloin ei juurikaan ollut lihavia ihmisiä. Ainakaan nuorissa. Miten nyt säilytään edes terveenä kun ylipaino on melkein jokaisella.

Kyllä Pekka, Sisko ja Pasi olivat pfläskejä jo silloin. Pekka on vieläkin. Sisko laihdutti ja juoksi maratoninkin. Pasi rikkoi selkänsä ja on kremppa lukkoseppä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskaan ei ole syöty niin paljon lihaa kuin nykyään. Konservatiivi-idiootit haaveilevat sellaisesta menneestä ajasta, jota ei todellisuudessa ole ikinä ollut.

Varmasti on ollut esim. luolamiesaikaan - vai meinaatko että tuoreita kasviksia oli jatkuvasti saatavilla? Kilo lihaa per nuppi ja saa riittävästi C-vitamiiniakin. Kasvikset ja hiilihydraatit eivät ole välttämättömiä.

No voi hyvänen aika. Kumpaa luulet, että oli enemmän ja säännöllisemmin tarjolla, kasveja vai saaliseläimiä? Esimerkiksi karhukin syö yli 80-prosenttisesti kasviravintoa. Kyllä se söisi enemmän lihaa, jos saisi kiinni, mutta kun ei saa.

Mitä kasveja? Porkkanaa, kesäkurpitsaa ja keräkaalia ei kasva metsässä luonnostaan. Ihminen ei saa ruohosta ja lehdistä mitään, märehtijät ovat eri asia. 

Ei ihmisiä elänytkään suuria määriä sellaisilla alueilla, joilla on pitkiä pakkasjaksoja, ennen viljelyn keksimistä. Toki on olemassa pieniä ihmisryhmiä, kuten Grönlannin inuiitit, joiden ravinto on koostunut suurimmaksi osaksi eläinperäisistä aineksista, mutta ne ovat poikkeus ja pieni vähemmistö.

Suomi asutettiin ennen maanviljelyn keksimistä.

Nooh.. Suomessa väestötiheys on ollut aivan minimaalinen tuolloin. Metsästäjä-keräilijät ovat toki joo syöneet lihaa, mutta myös luonnon antimia, marjoja, sieniä, villivihanneksia jne. Myös säilöntä on tunnettu pitkään. Yhtään merkittäviä määriä asutusta Suomessa on ollut vasta maanviljelyn keksimisen jälkeen.

Syöpä niitä talvella ja säilö sen aikaisilla menetelmillä :D

Kyllä muinaisihmisetkin ymmärsivät veganismin päälle! Portulakkaa, hierakkaa, vesiheinää, kynsilaukkaa ja katajanmarjoja, siitä on muinaissuomalaisten ruokavalio tehty!

Mitäs ne talvella söivät?

Puoli kiloa kasviksia -suositus johtuu pitkälti siitä, että useimmat kasvikset ovat energiaköyhää ravintoa ja suurin osa aikuisista on ylipainoisia, koska mättävät sokeria ja muuta hiilaria, rasvaa ja lihaa. On niissä vitamiineja ja muuta hyvää tietenkin myös.

Kesäkeitto-monen inhokki,mun herkku- pelkkää kasvista koko safka!

Hernesoppa, eikös hernekin ole kasvi?

Puurot, viljaa eli kasveja, ja mehukeitto- kasvipuolta sekin.

Raasteet, no mitä luulette?

Nuo noin aluksi muistuvat, joten: ei kaviksia ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskaan ei ole syöty niin paljon lihaa kuin nykyään. Konservatiivi-idiootit haaveilevat sellaisesta menneestä ajasta, jota ei todellisuudessa ole ikinä ollut.

Varmasti on ollut esim. luolamiesaikaan - vai meinaatko että tuoreita kasviksia oli jatkuvasti saatavilla? Kilo lihaa per nuppi ja saa riittävästi C-vitamiiniakin. Kasvikset ja hiilihydraatit eivät ole välttämättömiä.

No voi hyvänen aika. Kumpaa luulet, että oli enemmän ja säännöllisemmin tarjolla, kasveja vai saaliseläimiä? Esimerkiksi karhukin syö yli 80-prosenttisesti kasviravintoa. Kyllä se söisi enemmän lihaa, jos saisi kiinni, mutta kun ei saa.

Mitä kasveja? Porkkanaa, kesäkurpitsaa ja keräkaalia ei kasva metsässä luonnostaan. Ihminen ei saa ruohosta ja lehdistä mitään, märehtijät ovat eri asia. 

Ei ihmisiä elänytkään suuria määriä sellaisilla alueilla, joilla on pitkiä pakkasjaksoja, ennen viljelyn keksimistä. Toki on olemassa pieniä ihmisryhmiä, kuten Grönlannin inuiitit, joiden ravinto on koostunut suurimmaksi osaksi eläinperäisistä aineksista, mutta ne ovat poikkeus ja pieni vähemmistö.

Suomi asutettiin ennen maanviljelyn keksimistä.

Nooh.. Suomessa väestötiheys on ollut aivan minimaalinen tuolloin. Metsästäjä-keräilijät ovat toki joo syöneet lihaa, mutta myös luonnon antimia, marjoja, sieniä, villivihanneksia jne. Myös säilöntä on tunnettu pitkään. Yhtään merkittäviä määriä asutusta Suomessa on ollut vasta maanviljelyn keksimisen jälkeen.

Syöpä niitä talvella ja säilö sen aikaisilla menetelmillä :D

Kuivaamista ja suolaamista on käytetty kauan ennen maatalouden keksimistä. Toki en tiedä milloin suolan käyttö on Suomeen tullut, mutta kuivaaminen on ollut käytössä kyllä.

Kuivattua maksaruohoa ja vuohenputkea, mm... Talven ravitseva herkkuateria!

Vuosia sitten, ennen internettiä minua kiinnosti kovasti miten ihmiset ovat syöneet ja eläneet keskiajalla. Ostin sellaisen kirjan ja se on minulla edelleenkin. Tulisit hämmästymään millä metodeilla ihmiset osasivat säilöä talveksi vaikka mitä. Olen myös vieraillut useammilla keskiajan markkinoilla pitkin Eurooppaa ja syönyt siellä näitä keskiajan ruokia. Hyviä olivat. Kyllä ihmiset ovat osaanneet ennen 1970 lukua tehdä monenlaista ruokaa ja varsinkin säilöä ruokiaan vaikka jääkaapeista ja pakastimista ei ollut tietoakaan. 

Ota huomioon se tosiasia, että eteläisemmän Euroopan ilmasto on kaikkina aikoina ollut suotuisampi viljelyyn kuin Suomen maaperällä. Suomessa on kuitenkin asukkaita ollut pian jääkauden jälkeen. Epäilemättä kuivausta ja pakastamisesta on käytetty, mutta tuoreitten kasvisten säilyttäminen talven yli on ollut mahdotonta.

Ei ole sattumaa että ainoa napapiirin pohjoispuolelta etelämpänä viljelyyn otettu kasvi oli väinönputki. Vanhojen talojen kasvimailla ei ollut juuri muuta kuin raparperia. Se tuottaa satoa varhain.

Ihminen on levinnyt joka kolkkaan ja menestynyt juuri siksi että hän on kuin rotta, sopeutuu monenlaiseen ruokavalioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskaan ei ole syöty niin paljon lihaa kuin nykyään. Konservatiivi-idiootit haaveilevat sellaisesta menneestä ajasta, jota ei todellisuudessa ole ikinä ollut.

Varmasti on ollut esim. luolamiesaikaan - vai meinaatko että tuoreita kasviksia oli jatkuvasti saatavilla? Kilo lihaa per nuppi ja saa riittävästi C-vitamiiniakin. Kasvikset ja hiilihydraatit eivät ole välttämättömiä.

No voi hyvänen aika. Kumpaa luulet, että oli enemmän ja säännöllisemmin tarjolla, kasveja vai saaliseläimiä? Esimerkiksi karhukin syö yli 80-prosenttisesti kasviravintoa. Kyllä se söisi enemmän lihaa, jos saisi kiinni, mutta kun ei saa.

Mitä kasveja? Porkkanaa, kesäkurpitsaa ja keräkaalia ei kasva metsässä luonnostaan. Ihminen ei saa ruohosta ja lehdistä mitään, märehtijät ovat eri asia. 

Ei ihmisiä elänytkään suuria määriä sellaisilla alueilla, joilla on pitkiä pakkasjaksoja, ennen viljelyn keksimistä. Toki on olemassa pieniä ihmisryhmiä, kuten Grönlannin inuiitit, joiden ravinto on koostunut suurimmaksi osaksi eläinperäisistä aineksista, mutta ne ovat poikkeus ja pieni vähemmistö.

Suomi asutettiin ennen maanviljelyn keksimistä.

Nooh.. Suomessa väestötiheys on ollut aivan minimaalinen tuolloin. Metsästäjä-keräilijät ovat toki joo syöneet lihaa, mutta myös luonnon antimia, marjoja, sieniä, villivihanneksia jne. Myös säilöntä on tunnettu pitkään. Yhtään merkittäviä määriä asutusta Suomessa on ollut vasta maanviljelyn keksimisen jälkeen.

Syöpä niitä talvella ja säilö sen aikaisilla menetelmillä :D

Kuivaamista ja suolaamista on käytetty kauan ennen maatalouden keksimistä. Toki en tiedä milloin suolan käyttö on Suomeen tullut, mutta kuivaaminen on ollut käytössä kyllä.

Eipä ole suolaakaan täällä luonnollisesti saatavilla eikä varsinkaan suurissa määrissä mitä suolaamiseen tarvitaan. Itämerikin on vähäsuolainen. Kasvisten syönti talvella muinaisaikaan on pelkkää fantasiaa.

Mitä helvettiä sinä selität? Suola ei ihmiskunnalta ole loppumassa.

Kerropa missä Suomen luonnossa ovat ne suuret suolaesiintymät joita luolamiesaikaan olisi hyödynnetty...

Merivedestä. Kun sitä kiehuttaa padassa, niin pohjalle muodostuu suolaa. Saatananidiootti.

Tässä oli kyse nykyisen Suomen maantieteellisestä alueesta. Missä Suomen alueella on ollut niin suolaista merivettä, että sitä keittämällä olisi saatu riittävästi suolaa säilöntään.

Ai niin, olihan Petsamo Jäämeren rannalla. Eikä kivikaudella valtioiden rajoja tunnettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulun lisäkesalaatti: raastettua kaalia, joukossa puolukoita.

Avomaalla mullassa kasvatettu kaali ja luonnonvaraisena metsässä kasvanut puolukka ovat paljon ravinteikkaampia kuin teollisesti kasvihuoneessa kasvatetut salaatit, kurkut ja tomaatit.

Linkki?

Tietääkseen tuon, ei tarvita linkkiä yhtään mihinkään. Kaali ja puolukka ovat erittäin vitamiinirikkaita. Netistä voit vitamiinit tarkistaa.

Nyt ravinteikas on muuttunut vitamiinirikkaaksi! Upeeta, mahtavaa! Upeeta, mahtavaa!

Tottahan tuo edellinen puhuu. Kaalissa on runsaasti c-vitamiinia ja puolukassa myös, sekä erilaisia muita antioksidantteja. Myös lantussa on muuten aika lailla c-vitamiinia. -ohis

Oikeaa ruokaa on edelleenkin itsekerätty tai kasvatettu. Moni ei enää osaa tunnistaa syötävää kerättävää. Luonnosta saa parempaa ravintoa kuin leipäjonosta. Edes piharatamoita tai maitvohorsmia moni ei tajua syödä. Niistä saa paremmin ravintoa kuin kaupan vihreästä salaatista. Jäävuorisalaatti on lähes ravinnoton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsästäjä-keräilijät ovat juurikin sitä mihin nimi viittaa. Metsästävät/kalastavat lihaa, keräävät luonnon antimia kuten marjoja, sieniä, villivihanneksia, siemeniä, juuria yms.

Ovat juu mutta tiede on selvittänyt että muinaiset nykyihmiset söivät pääasiassa lihaa ja rasvaa sekä hyvin vähän kasvikunnan tuotteita. Inuiittien ruokavalio voi olla lähimpänä näitä muinaisia esi-isiämme.

https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/ajankohtaista/suomes…

"Etnografisten ja historiallisten lähteiden perusteella havaitsimme, että Etelä-Suomessa luonnonkasvit ovat olleet merkittävä hätävara maanviljelyn kannalta epäonnisten vuosien aikana."

Nimenomaan hätävara kun on jo siirrytty maanviljelyyn. Ennen maanviljelyä syötiin lihaa ja rasvaa (hirviä, kalaa, hylkeitä jne.).

"Kivikauden ruokavalioon ovat todennäköisesti kuuluneet esimerkiksi paahdetut pähkinät ja sikoangervon juurimukulat, vadelmat, katajanmarjat, tuomen marjat, puolukka ja mustikka tuoreina ja säilöttyinä, jauhosavikka, ulpukan siemenet, heinäkasvien jyvät, suolaheinät, hierakat ja männyn sisäkuoresta valmistettu pettu.

Kasveja hyödynnettiin myös muuten: esimerkiksi sianpuolukkaa on voitu käyttää nahkojen parkitsemiseen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen. Katajanmarjoja ja neulasia on poltettu tautien välttämiseksi.

Valtaosa löydetyistä kasveista on esiintynyt jo kivikaudella samoilla alueilla kuin nykyään. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat nykyistä pohjoisempana."

"Todellisuudessa mitään yhtä tiettyä alkuperäistä ruokavaliota ei ollut olemassa, Tallavaara sanoo.

On totta, että metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliossa oli aina lihaa, lintua, matelijaa, kalaa tai merinisäkästä. Niiden määrä vaihteli kuitenkin valtavasti, 20 ja 90 prosentin välillä.

Loput ruuasta oli esimerkiksi pähkinöitä, siemeniä, marjoja, hedelmiä ja juuria. Joillain alueilla ihmiset söivät yllättäen paljon hunajaa, silloin kun sitä oli saatavilla. Siitä saattoi tulla jopa viidennes ruokavalion energiasta.

Siis hunajaa eli hiilihydraatteja, sokeria! Metsästäjä-keräilijän ruokavalio sisältääkin toisinaan runsaasti hiilihydraatteja."

Milloin nykyisen Suomen alueella on ollut villimehiläisiä ja hunajaa? Jos joutuisin näillä seuduilla elämään kivikauden ruokavaliolla, marjat ja erityisesti hyvin säilyvä puolukka olisi tärkeä osa talviravintoa. Ja tietenkin kuivatut hauet ja riista, jota on kyllä saatavilla talvellakin.

Taikinamarja kasvoi jo kivikaudella. Se oli puolukkaa helpompi kerättävä. Tietenkin riistaa metsästettiin ja oli ansat ja loukut. Puun nilasta on saatu ruokaa iät ja ajat. Jos jossain pystyy eläin elämään, niin pystyy ihminenkin.