Miten 1970-luvulla oli ylipäänsä mahdollista säilyä elossa kun esim kouluruoassa oli äärimmäisen vähän kasviksia

Ekat omenapuut taisi tulla vasta 1800-luvulla rikkaiden pihoihin Suomeen, näin muistelen.

Vierailija kirjoitti:

Yksi maku mikä on jäänyt makumuistiin kasarilta ikuisiksi ajoiksi on porkkanaraasteen ja ruskean kastikkeen sekoitus. Sellainen mössö. Silleen me usein syötiin raaste, sotkettiin kastikkeeseen.

Muistan. Ja syömättä jäi. Onneksi ei pakotettu mutta lautasen edessä piti istua koko ruokatunti. Mutta ei tarvinnut syödä. Ihne, kun kuullut näistä oksennus jutuista. Vaikka olin pienessä kyläkoulussa.

Edelleen en siedä että salaatti koskee kastikkeeseen.

Vm -77

Meillä oli ala-asteella päivittäin välipalana lantunpaloja. Kouluun piti myös kerätä jokaisen oppilaan litra puolukoita syksyllä (pieni koulu oli), mummulassa muistan rouskutelleeni retiisejä ja marjoja pensaista. Kyllä kai kasviksia syötiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskaan ei ole syöty niin paljon lihaa kuin nykyään. Konservatiivi-idiootit haaveilevat sellaisesta menneestä ajasta, jota ei todellisuudessa ole ikinä ollut.

Miten sait tästäkin poliittisen aiheen? Nyt puhutaan ruokavaliosta.

Ruoka on poliittinen aihe!

Vierailija kirjoitti:

Joskus oli lantturaastetta jota otettiin vielä vähemmän kuin sitä kuivaa porkkanaa.

Lantturaasteessa oli rusinoita. Sen ajan ruokaympyrä oli vähän toisenlainen kuin nykyään. Ei ollut broileriruokia, vain kanaviillokkia.

Keittoina oli keisarinkeittoa,  siskonmakkarakeittoa, kesäkeittoa. Oli niissä jotain vihannesta, ainakin viimeksimainitussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi maku mikä on jäänyt makumuistiin kasarilta ikuisiksi ajoiksi on porkkanaraasteen ja ruskean kastikkeen sekoitus. Sellainen mössö. Silleen me usein syötiin raaste, sotkettiin kastikkeeseen.

Muistan. Ja syömättä jäi. Onneksi ei pakotettu mutta lautasen edessä piti istua koko ruokatunti. Mutta ei tarvinnut syödä. Ihne, kun kuullut näistä oksennus jutuista. Vaikka olin pienessä kyläkoulussa.

Edelleen en siedä että salaatti koskee kastikkeeseen.

Vm -77

Porkkanaraastetta en syö vielä tänäkään päivänä, enkä kurkkua. Sen verran karseat muistot jäi kouluruokailuista.

Epäilevä Tuomas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta nykyisessä vallitsevassa ruokavaliossa täytyy olla enemmän vikaa kuin esim. 70-luvun. Ihmiset lihoo ja lihoo vaikka "tietoa" on enemmän. 

Se on se vehnä. Sanokaa minun sanoneen.

Voi olla. En tunne yhtäkään lihavaa keliaatikkoa. Tunnen heitä noin 7 kpl. Ja ei johdu siitä että ei saisi safkaa, kyllä Suomessa saaavat.

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan oli vähän lihaa.

Perunaa ja juureksia sitäkin enemmän.

Meillä oli kastikkeissa ainakin jauhelihaa tai makkaraa. Joskus mansikkamaalla tapasin itseäni vähän vanhemman mansikanpoimijan, joka kertoi heillä olevan paistetuista vehnäjauhoista ja voista tehtyä ruskeaa kastiketta perunoiden kanssa.

Muistan nähneeni kauniin, vahvan ja terveen naisen. Sai ainakin mansikkamaalta rautaa ja C-vitamiinia.

Porkkana ja lantturaaste olivat tavallisia lisukkeita.

Hedelmiä ja marjoja myös syötiin.

Meillä kotona syötiin myös salaatteja ja kaikenlaisia kasviksia erityisesti kesällä.

Äidin intohimona on ollut aina kasvimaa.

Olen syntynyt 1971.

Vierailija kirjoitti:

Olihan 70 luvulla jo isoja kauppaketjuja ainakin kaupungeissa. Leppävaaran Maxi-market aukesi heti 70 luvun alussa.Kouluruoka oli parempaa kun nykyisin. Nykynuorison tietämys on olematonta, yleensä koko historiasta.

Jep. Olin Itäkeskuksen - tai ei sitä aluetta silloin vielä siksi kutsuttu - Citymarketin avaisissa muistaakseni 1977. Täytimme koko perhe sellaiset matka-arvat, ja minun arpani voitti koko perheelle matkan Israeliin.

Kouluruoka oli kasarin alkupuolella kyllä asiallista. Ei ollut pikaruokapaikkoja lähellä eikä noutopisteitä kaupoissa, joko söit kouluruokaa tai olit syömättä mitään koko päivänä. Ei siihen aikaan oppilailla ollut edes sellaista kulttuuria, että syötäisiin jotain muuta kuin kouluruokaa, kouluruoka oli riittävän hyvää ja sitä sai santsata. Ei ollut vielä multikulttuuria, että ruuan olisi kuulunut olla jotenkin etnistä, eksoottista. Perussuomalaiset ruuat hyvin tehtyinä koulun keittiössä kelpasivat. Tai no, oli meillä jo pinaattilettuja nakeilla, pinaattiletut olivat silloin vähän eksoottisia, uusi juttu. Pinaattiletut&nakit&suolakurkut on loistava kombo. Tartarkastike&kala&perunat toinen.

Vierailija kirjoitti:

"Kivikauden ruokavalioon ovat todennäköisesti kuuluneet esimerkiksi paahdetut pähkinät ja sikoangervon juurimukulat, vadelmat, katajanmarjat, tuomen marjat, puolukka ja mustikka tuoreina ja säilöttyinä, jauhosavikka, ulpukan siemenet, heinäkasvien jyvät, suolaheinät, hierakat ja männyn sisäkuoresta valmistettu pettu.

Kasveja hyödynnettiin myös muuten: esimerkiksi sianpuolukkaa on voitu käyttää nahkojen parkitsemiseen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen. Katajanmarjoja ja neulasia on poltettu tautien välttämiseksi.

Valtaosa löydetyistä kasveista on esiintynyt jo kivikaudella samoilla alueilla kuin nykyään. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat nykyistä pohjoisempana."

Kivikaudella ilmasto oli ehkä erilainen, mutta tuskin jossakin Savukosken Kopsujärvellä on pähkinäpensaita kasvanut. Sikoangervosta en ole koskaan kuullutkaan, mutta marjoja varmaan siihenkin aikaan oli. Pyyntikuoppia on kivikautisilta asuinpaikoilta löytynyt, ja ne olivat yleensä vesistöjen lähellä. Siten kalat ja muut vesielävät ovat olleet iso osa ravintoa.

Palataanko kuitenkin otsikon aiheeseen eli 1970-luvun kouluruokaan. Moniko tähän ketjuun kirjoittanut on itse sitä syönyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi maku mikä on jäänyt makumuistiin kasarilta ikuisiksi ajoiksi on porkkanaraasteen ja ruskean kastikkeen sekoitus. Sellainen mössö. Silleen me usein syötiin raaste, sotkettiin kastikkeeseen.

Muistan. Ja syömättä jäi. Onneksi ei pakotettu mutta lautasen edessä piti istua koko ruokatunti. Mutta ei tarvinnut syödä. Ihne, kun kuullut näistä oksennus jutuista. Vaikka olin pienessä kyläkoulussa.

Edelleen en siedä että salaatti koskee kastikkeeseen.

Vm -77

No se oli ihan oma valinta, koskiko raaste kastikkeeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsästäjä-keräilijät ovat juurikin sitä mihin nimi viittaa. Metsästävät/kalastavat lihaa, keräävät luonnon antimia kuten marjoja, sieniä, villivihanneksia, siemeniä, juuria yms.

Ovat juu mutta tiede on selvittänyt että muinaiset nykyihmiset söivät pääasiassa lihaa ja rasvaa sekä hyvin vähän kasvikunnan tuotteita. Inuiittien ruokavalio voi olla lähimpänä näitä muinaisia esi-isiämme.

https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/ajankohtaista/suomes…

"Etnografisten ja historiallisten lähteiden perusteella havaitsimme, että Etelä-Suomessa luonnonkasvit ovat olleet merkittävä hätävara maanviljelyn kannalta epäonnisten vuosien aikana."

Nimenomaan hätävara kun on jo siirrytty maanviljelyyn. Ennen maanviljelyä syötiin lihaa ja rasvaa (hirviä, kalaa, hylkeitä jne.).

"Kivikauden ruokavalioon ovat todennäköisesti kuuluneet esimerkiksi paahdetut pähkinät ja sikoangervon juurimukulat, vadelmat, katajanmarjat, tuomen marjat, puolukka ja mustikka tuoreina ja säilöttyinä, jauhosavikka, ulpukan siemenet, heinäkasvien jyvät, suolaheinät, hierakat ja männyn sisäkuoresta valmistettu pettu.

Kasveja hyödynnettiin myös muuten: esimerkiksi sianpuolukkaa on voitu käyttää nahkojen parkitsemiseen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen. Katajanmarjoja ja neulasia on poltettu tautien välttämiseksi.

Valtaosa löydetyistä kasveista on esiintynyt jo kivikaudella samoilla alueilla kuin nykyään. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat nykyistä pohjoisempana."

"Todellisuudessa mitään yhtä tiettyä alkuperäistä ruokavaliota ei ollut olemassa, Tallavaara sanoo.

On totta, että metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliossa oli aina lihaa, lintua, matelijaa, kalaa tai merinisäkästä. Niiden määrä vaihteli kuitenkin valtavasti, 20 ja 90 prosentin välillä.

Loput ruuasta oli esimerkiksi pähkinöitä, siemeniä, marjoja, hedelmiä ja juuria. Joillain alueilla ihmiset söivät yllättäen paljon hunajaa, silloin kun sitä oli saatavilla. Siitä saattoi tulla jopa viidennes ruokavalion energiasta.

Siis hunajaa eli hiilihydraatteja, sokeria! Metsästäjä-keräilijän ruokavalio sisältääkin toisinaan runsaasti hiilihydraatteja."

Milloin nykyisen Suomen alueella on ollut villimehiläisiä ja hunajaa? Jos joutuisin näillä seuduilla elämään kivikauden ruokavaliolla, marjat ja erityisesti hyvin säilyvä puolukka olisi tärkeä osa talviravintoa. Ja tietenkin kuivatut hauet ja riista, jota on kyllä saatavilla talvellakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi maku mikä on jäänyt makumuistiin kasarilta ikuisiksi ajoiksi on porkkanaraasteen ja ruskean kastikkeen sekoitus. Sellainen mössö. Silleen me usein syötiin raaste, sotkettiin kastikkeeseen.

Muistan. Ja syömättä jäi. Onneksi ei pakotettu mutta lautasen edessä piti istua koko ruokatunti. Mutta ei tarvinnut syödä. Ihne, kun kuullut näistä oksennus jutuista. Vaikka olin pienessä kyläkoulussa.

Edelleen en siedä että salaatti koskee kastikkeeseen.

Vm -77

No se oli ihan oma valinta, koskiko raaste kastikkeeseen.

EI ollut 1970-luvulla, jos keittäjä annosteli ruuan lautaselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskaan ei ole syöty niin paljon lihaa kuin nykyään. Konservatiivi-idiootit haaveilevat sellaisesta menneestä ajasta, jota ei todellisuudessa ole ikinä ollut.

Varmasti on ollut esim. luolamiesaikaan - vai meinaatko että tuoreita kasviksia oli jatkuvasti saatavilla? Kilo lihaa per nuppi ja saa riittävästi C-vitamiiniakin. Kasvikset ja hiilihydraatit eivät ole välttämättömiä.

No voi hyvänen aika. Kumpaa luulet, että oli enemmän ja säännöllisemmin tarjolla, kasveja vai saaliseläimiä? Esimerkiksi karhukin syö yli 80-prosenttisesti kasviravintoa. Kyllä se söisi enemmän lihaa, jos saisi kiinni, mutta kun ei saa.

Mistä ne kasvikset talvella saatiin pöljä. Kalaa ja lihaa saa ympäri vuoden.

Mitenkä muka kalastat talvella kun järvet on jäässä? Pilkkimistäkö harrastivat?

Voi helvetti näitä kommentoijia joilla ei ole mitään käsitystä asiasta

Luultavasti kivikauden asukkailla oli sellaiset tuurat, joilla sai jäähän reiän. Toiseksi virtaavat vedet eivät jäädy.

Talvisin oli varmaan kylmää kivikaudellakin, ja ruoka säilyi hyvin jäätyneenä.

Aika paljon oli ruokia joissa oli kasviksia. Perunahan oli yleisin lisuke ruuassa esim. kastikkeen kanssa. Ranskanperunoita en taida muistaa lapsena nähneeni ollenkaan. Mutta usein oli ruisleivän kanssa eri keittoja jossa oli kasviksia; kesäkeitto, makkarakeitto, nakkikeitto, jauhelihakeitto, kalakeitto, kaalikeitto ja pinaattikeitto. Kaalilaatikko oli myös yleinen ruoka.

Jälkiruokana oli usein hedelmä tai joku marjaisa keitto tai valmiste esim. vispipuuro tai mustikkapiirakka. Myös itsetehtyjä marjamehuja juotiin paljon. Kuten vaikkapa viinimarjoista tehty mehutiiviste.

Mutta esim. pitsaa oli kerran vuodessa ja outoa etten lapsena edes välittänyt pitsasta ollenkaan. Hampurilaisia näin vain amerikkalaisissa elokuvissa. Nakkikioskilla kävin eka kertaa vasta joskus teininä.

Lisäksi mulla oli karkkipäivä ja yleensä ottaen karkit olivat hyvin pienissä pakkauksissa.

Noilla eväillä ja runsaalla liikunnalla vapaa-ajalla olin melkein alipainoinen nuorena ^ . Mutta se johtui siitä että ruokien välillä ei juurikaan naposteltu eikä iltaisin varsinkaan enää. Naposteluun ei ollut aikaa kun piti harrastaa tai hengata kavereiden kanssa ulkona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvun lopulla olen ollut ala-asteella ja ruoka oli yleensä perunaa ja kastiketta. Kastikkeessa oli vähän lihaa tai kanaa, mutta se oli vähän vitsikin, että etsi kastikkeesta lihapala 😁 eli pääosin ruoka oli sitä kastiketta siis. Porkkanaa kastikkeissa oli usein.

Keittoja oli, puuroja ja mehukeittoa, makaronilaatikkoa myös toisinaan. Maksalaatikkoa, perunalaatikkoa... pinaattilettuja, porkkanalettuja.

Ja niitä raasteita, joissa saattoi olla seassa appelsiinia tai herne-maissi-paprikaa. Ja joskus rusinoita, hyi sitä vihasin. Keittäjä annosteli ja kaikki piti syödä.

Kuulostaa oikein terveelliseltä ja ravitsevalta tuo 70-luvun syöminen verrattina näihin lihatrolleihin.

Joo, ei 70-luvulla lihaa ruuassa ollut kuin pieni osa. Liha oli tosi kallistakin, se oli enemmän juhlaruokaa ja kastikkeissa ja keitoissa vähän makua tuomassa.

Niin heille, jotka sitä ostivat. Maalla elettiin  pitkälle omavaraisesti. Jos oli lypsykarjaa, oli myös vasikoita, joita ei siihen aikaan laitettu välitykseen vaan teurastettiin omaan käyttöön. Myös riistaa oli enemmän arkiruokana kuin nykyään. Ei tosin ollut mitenkään harvinaista, että ruokana oli pelkkää perunaa ja ruskeaa kastiketta.

Silloin syötiin myös sisäelimiä. Kuinka moni ketjuun kirjoittanut on syönyt munuaisia, tai peräti itse valmistanut niistä ruokaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskaan ei ole syöty niin paljon lihaa kuin nykyään. Konservatiivi-idiootit haaveilevat sellaisesta menneestä ajasta, jota ei todellisuudessa ole ikinä ollut.

Miten sait tästäkin poliittisen aiheen? Nyt puhutaan ruokavaliosta.

Ruoka on poliittinen aihe!

Niin onkin. Alankomaat on olleet suuri ruanviejä ja nyt niitä yritetään painaa alas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi maku mikä on jäänyt makumuistiin kasarilta ikuisiksi ajoiksi on porkkanaraasteen ja ruskean kastikkeen sekoitus. Sellainen mössö. Silleen me usein syötiin raaste, sotkettiin kastikkeeseen.

Muistan. Ja syömättä jäi. Onneksi ei pakotettu mutta lautasen edessä piti istua koko ruokatunti. Mutta ei tarvinnut syödä. Ihne, kun kuullut näistä oksennus jutuista. Vaikka olin pienessä kyläkoulussa.

Edelleen en siedä että salaatti koskee kastikkeeseen.

Vm -77

No se oli ihan oma valinta, koskiko raaste kastikkeeseen.

EI ollut 1970-luvulla, jos keittäjä annosteli ruuan lautaselle.

Meillä 80-luvun alussa sai jo ottaa raasteet itse, ja santsatakin pääruokaa.

Keittäjä ojensi valmiin annoksen, mutta moni sanoi että "laita lisää", ja keittäjä laittoi ja toisen lautasellisen sai annostella itse.

Näin Yliskylässä 1979 lähtien. 70-luvulla oli varmaan tiukempaa, kasarilla alkoi näkyä se kaikessa että Suomella meni hyvin. Ei ollut niin nuukaa enää missään.