Miten 1970-luvulla oli ylipäänsä mahdollista säilyä elossa kun esim kouluruoassa oli äärimmäisen vähän kasviksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä ketju, jossa ihmiset ylpeilevät sillä, etteivät ymmärrä ruokasuosituksia. Voisitteko samalla kertoa, mistä johtuu eliniänodotteenkasvu?

Ennen kuoltiin enemmän sairauksiin eikä välttämättä ruokavalion takia. Jos et ole huomannut niin kehitystä on tapahtunut kaikilla osa-alueilla. Jos verrataan muinaisia ihmisiä niin elinajanodote oli pienempi neoliittisella kaudella kuin myöhäispaleoiittisella kaudella vaikka maanviljelystä ei jälkimmäisellä ollut vielä edes keksitty.

Kyllä. Sydänkohtaus ,joka johtuu sepelvaltimotaudista ,oli tosi yleinen kuolinsyy. Ja on kyllä pääasiassa elämäntapassiraus. Kovat rasvat. Pohjois-Karjala-projektissa tätä riskiä saatiin pienennettyä.

Tämä on näitä Pekka-Puska myyttejä - todellinen syy on viljat ja erityisesti sokeri. Liha ja eläinrasva kuuluvat ihmisen luontaiseen ruokavalioon.

Ihmisten ei tarvinnutkaan elää kuin sen aikaa, että saivat lisääntymiskelpoisia jälkeläisiä. Siihen riittää moni ruokavalio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskaan ei ole syöty niin paljon lihaa kuin nykyään. Konservatiivi-idiootit haaveilevat sellaisesta menneestä ajasta, jota ei todellisuudessa ole ikinä ollut.

Varmasti on ollut esim. luolamiesaikaan - vai meinaatko että tuoreita kasviksia oli jatkuvasti saatavilla? Kilo lihaa per nuppi ja saa riittävästi C-vitamiiniakin. Kasvikset ja hiilihydraatit eivät ole välttämättömiä.

No voi hyvänen aika. Kumpaa luulet, että oli enemmän ja säännöllisemmin tarjolla, kasveja vai saaliseläimiä? Esimerkiksi karhukin syö yli 80-prosenttisesti kasviravintoa. Kyllä se söisi enemmän lihaa, jos saisi kiinni, mutta kun ei saa.

Mitä kasveja? Porkkanaa, kesäkurpitsaa ja keräkaalia ei kasva metsässä luonnostaan. Ihminen ei saa ruohosta ja lehdistä mitään, märehtijät ovat eri asia. 

Ei ihmisiä elänytkään suuria määriä sellaisilla alueilla, joilla on pitkiä pakkasjaksoja, ennen viljelyn keksimistä. Toki on olemassa pieniä ihmisryhmiä, kuten Grönlannin inuiitit, joiden ravinto on koostunut suurimmaksi osaksi eläinperäisistä aineksista, mutta ne ovat poikkeus ja pieni vähemmistö.

Suomi asutettiin ennen maanviljelyn keksimistä.

Nooh.. Suomessa väestötiheys on ollut aivan minimaalinen tuolloin. Metsästäjä-keräilijät ovat toki joo syöneet lihaa, mutta myös luonnon antimia, marjoja, sieniä, villivihanneksia jne. Myös säilöntä on tunnettu pitkään. Yhtään merkittäviä määriä asutusta Suomessa on ollut vasta maanviljelyn keksimisen jälkeen.

Syöpä niitä talvella ja säilö sen aikaisilla menetelmillä :D

Kuivaamista ja suolaamista on käytetty kauan ennen maatalouden keksimistä. Toki en tiedä milloin suolan käyttö on Suomeen tullut, mutta kuivaaminen on ollut käytössä kyllä.

Kuivattua maksaruohoa ja vuohenputkea, mm... Talven ravitseva herkkuateria!

Ihmisiä kuoli nälkään etenkin talvisin. Ei siinä mietitty mistä saisi herkkuaterian. Ihmiset söivät ihan kaikkea mitä pystyy syömään.

Eli söivät lihaa tai kuolivat koska muuta ei talvella ole saatavilla. Ei silloin ollut vegaaneja.

No ei teillä ollut kenelläkään lihaa talvisin missään päin Suomea joka päivä vetää kiloa. Homostelunne oli myös laitonta!

Lihaa riitti koska ihmisiä oli vähän. Äläkä projisoi...

Mitä sä selität? Jos Suomessa ei ollut saatavilla suolaa niin ei täällä kyllä pelkkää lihaakaan talvet vedelty. Koitappa selvitä 4 kuukautta pilkkimällä ja metsästämällä riistaa 1 metrin hangessa jousipyssyllä ja ansoilla.

Lihan ja kalan voi kuivata ilman suolaa ja se säilyy helposti talven yli. Se onkin iso homma käydä tunnetuille hirvien kulkureiteille tehdyt ansakuopat käydä kerran päivässä katsomassa. Eikä tarvitse montaakaan hirveä saada talvessa kun yhdessä onkin lihaa pitkälti toista sataa kiloa ja siihen vielä tappaiset ja muut syötävät osat päälle.

Vierailija kirjoitti:

"Kivikauden ruokavalioon ovat todennäköisesti kuuluneet esimerkiksi paahdetut pähkinät ja sikoangervon juurimukulat, vadelmat, katajanmarjat, tuomen marjat, puolukka ja mustikka tuoreina ja säilöttyinä, jauhosavikka, ulpukan siemenet, heinäkasvien jyvät, suolaheinät, hierakat ja männyn sisäkuoresta valmistettu pettu.

Kasveja hyödynnettiin myös muuten: esimerkiksi sianpuolukkaa on voitu käyttää nahkojen parkitsemiseen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen. Katajanmarjoja ja neulasia on poltettu tautien välttämiseksi.

Valtaosa löydetyistä kasveista on esiintynyt jo kivikaudella samoilla alueilla kuin nykyään. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat nykyistä pohjoisempana."

Itse asun alueella, jossa on todennäköisesti asuttu kauan. Mun pihaan tunkee edelleen taikinamarjapuskat varpujaan. Joillekin olen antanut periksi.

Ei meillä edes ysärillä ollut juuri kasviksia ja salaatteja kouluruualla. Tuorepala ja raaste enimmäkseen. Itse elin koulupäivät lähinnä näkkärillä.

Kotona oli muutakin mutta hyvin paljon kiisseleitä, lappapuuroa, mustikkaruispuuroa, rahkaa marjoilla. Eli marjoja.

Vaan eipä nuo omatkaan mukulat ole moneen päivään syöneet muita kasviksia kuin pari porkkanaa suoraan maasta ja ruuassa olevat vähäiset sipulit ja paprikat. Välillä näin, välillä ruoka on sellaista mihin voi tehdä monenlaiset kasvislisukkeet ja osaavat kyllä syödä kaikenlaisia kasviksia.

Olihan 70 luvulla jo isoja kauppaketjuja ainakin kaupungeissa. Leppävaaran Maxi-market aukesi heti 70 luvun alussa. Isoja tavarataloja Helsingissä esim Stockan herkku. Ns. pikku kaupat alkoivat kuolla ja isommat tulivat tilalle. Lentotomaatteja, kurkkua ja etelän hedelmiä.  Oli jääkaapit ja kylmäkellarit. Kouluruoka oli parempaa kun nykyisin. Nykynuorison tietämys on olematonta, yleensä koko historiasta.

Vierailija kirjoitti:

Olen kasvanut maalla, meillä oli kasvimaa, porkkanaa, naurista jne, marjat metsästä, vadelmat omilta mailta, herukat. 

koulussa oli siihen iakaan kun kävin koulua erittäin huonot ruoat. Kotona oli lihaa yllinkyllin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kasvanut maalla, meillä oli kasvimaa, porkkanaa, naurista jne, marjat metsästä, vadelmat omilta mailta, herukat. 

Niin minäkin. Mitään ei kielletty syömästä. Kerrottiin kyllä, mitä ei saa syödä myrkyllisyyden takia. Syötiin lapsena kaikki ruoalta näyttävä. Tippuneet omenat hävisi äkkiä parempiin suihin tai tuoreet vadelmat tien vierestä. Tietenkin söimme kaikki näkemämme ahomansikat ja mustikoita niin paljon kuin mieli teki. Karviaispuskat syötiin tyhjäksi ennen kuin äiti ehti keräämään. Syötiin jopa aronianmarjat pensasaidasta ja ruusunmarjat suoraan puskista.

Jatkan vielä. Minä kävin pianotunneilla.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla oli pihassa omenapuita. Niitä syötiin syksyllä koko ajan. Ja ihan sellaisenaan suoraan puusta. Lisäksi äiti teki omenahilloa.

Valetta! Ihme, ettei kukaan ole korjannut tätä! Omena on Suomessa levinnäisyysalueensa pohjoisosassa. Jo Joensuun korkeudella ei ole omenoita. Tietenkin nykyään on jo kehitelty uusia lajikkeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kivikauden ruokavalioon ovat todennäköisesti kuuluneet esimerkiksi paahdetut pähkinät ja sikoangervon juurimukulat, vadelmat, katajanmarjat, tuomen marjat, puolukka ja mustikka tuoreina ja säilöttyinä, jauhosavikka, ulpukan siemenet, heinäkasvien jyvät, suolaheinät, hierakat ja männyn sisäkuoresta valmistettu pettu.

Kasveja hyödynnettiin myös muuten: esimerkiksi sianpuolukkaa on voitu käyttää nahkojen parkitsemiseen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen. Katajanmarjoja ja neulasia on poltettu tautien välttämiseksi.

Valtaosa löydetyistä kasveista on esiintynyt jo kivikaudella samoilla alueilla kuin nykyään. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat nykyistä pohjoisempana."

Itse asun alueella, jossa on todennäköisesti asuttu kauan. Mun pihaan tunkee edelleen taikinamarjapuskat varpujaan. Joillekin olen antanut periksi.

Olen ajatellut asian olevan kohtalo. Maa selvästi haluaa ruokkia minua ja kävelyetäisyydeltä löytyy juotava lähde. Puolen kolometrin päästä löytyy järvi, jossa on kalaa.

Verrattuna tämän päivän kouluruokaan, se 1970-luvun kouluruoka oli hyvää ja terveellistä. 

Vierailija kirjoitti:

Koulun lisäkesalaatti: raastettua kaalia, joukossa puolukoita.

Avomaalla mullassa kasvatettu kaali ja luonnonvaraisena metsässä kasvanut puolukka ovat paljon ravinteikkaampia kuin teollisesti kasvihuoneessa kasvatetut salaatit, kurkut ja tomaatit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla oli pihassa omenapuita. Niitä syötiin syksyllä koko ajan. Ja ihan sellaisenaan suoraan puusta. Lisäksi äiti teki omenahilloa.

Valetta! Ihme, ettei kukaan ole korjannut tätä! Omena on Suomessa levinnäisyysalueensa pohjoisosassa. Jo Joensuun korkeudella ei ole omenoita. Tietenkin nykyään on jo kehitelty uusia lajikkeita.[/quote

Ennenvanhaan oli lämpimämpää. Ei Suomessa aina ole ollut näin kylmää.

Mustikoita, puolukoita metsästä, mustaherukoita ja mansikoita pihasta. Pakastimesta tai maakellarista riitti talveksi. Omenoita, juureksia ym.

Nimenomaan oli vähän lihaa.

Perunaa ja juureksia sitäkin enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla oli pihassa omenapuita. Niitä syötiin syksyllä koko ajan. Ja ihan sellaisenaan suoraan puusta. Lisäksi äiti teki omenahilloa.

Valetta! Ihme, ettei kukaan ole korjannut tätä! Omena on Suomessa levinnäisyysalueensa pohjoisosassa. Jo Joensuun korkeudella ei ole omenoita. Tietenkin nykyään on jo kehitelty uusia lajikkeita.

Ennenvanhaan oli lämpimämpää. Ei Suomessa aina ole ollut näin kylmää.

Mitä ihmettä höpiset? Kyse on 1970-luvusta. Ja sitä paitsi omena on "kulttuuri"puu: ihmisen on täytynyt istuttaa se. Olen aivan varma, että omena on Suomessa alle 2000 vuotta vanha puu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulun lisäkesalaatti: raastettua kaalia, joukossa puolukoita.

Avomaalla mullassa kasvatettu kaali ja luonnonvaraisena metsässä kasvanut puolukka ovat paljon ravinteikkaampia kuin teollisesti kasvihuoneessa kasvatetut salaatit, kurkut ja tomaatit.

Linkki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulun lisäkesalaatti: raastettua kaalia, joukossa puolukoita.

Avomaalla mullassa kasvatettu kaali ja luonnonvaraisena metsässä kasvanut puolukka ovat paljon ravinteikkaampia kuin teollisesti kasvihuoneessa kasvatetut salaatit, kurkut ja tomaatit.

Linkki?

Tietääkseen tuon, ei tarvita linkkiä yhtään mihinkään. Kaali ja puolukka ovat erittäin vitamiinirikkaita. Netistä voit vitamiinit tarkistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä ketju, jossa ihmiset ylpeilevät sillä, etteivät ymmärrä ruokasuosituksia. Voisitteko samalla kertoa, mistä johtuu eliniänodotteenkasvu?

Ennen kuoltiin enemmän sairauksiin eikä välttämättä ruokavalion takia. Jos et ole huomannut niin kehitystä on tapahtunut kaikilla osa-alueilla. Jos verrataan muinaisia ihmisiä niin elinajanodote oli pienempi neoliittisella kaudella kuin myöhäispaleoiittisella kaudella vaikka maanviljelystä ei jälkimmäisellä ollut vielä edes keksitty.

Kyllä. Sydänkohtaus ,joka johtuu sepelvaltimotaudista ,oli tosi yleinen kuolinsyy. Ja on kyllä pääasiassa elämäntapassiraus. Kovat rasvat. Pohjois-Karjala-projektissa tätä riskiä saatiin pienennettyä.

Tämä on näitä Pekka-Puska myyttejä - todellinen syy on viljat ja erityisesti sokeri. Liha ja eläinrasva kuuluvat ihmisen luontaiseen ruokavalioon.

Ihmisten ei tarvinnutkaan elää kuin sen aikaa, että saivat lisääntymiskelpoisia jälkeläisiä. Siihen riittää moni ruokavalio.

Kuten sanottua ihmiset elivät lihaa ja rasvaa syömällä pidempään kuin esim. keskiajalla. Vasta 1900-luvun alussa ohitettiin lihaa ja rasvaa syöneiden metsästä-keräilijöiden elinajanodote.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulun lisäkesalaatti: raastettua kaalia, joukossa puolukoita.

Avomaalla mullassa kasvatettu kaali ja luonnonvaraisena metsässä kasvanut puolukka ovat paljon ravinteikkaampia kuin teollisesti kasvihuoneessa kasvatetut salaatit, kurkut ja tomaatit.

Linkki?

Tietääkseen tuon, ei tarvita linkkiä yhtään mihinkään. Kaali ja puolukka ovat erittäin vitamiinirikkaita. Netistä voit vitamiinit tarkistaa.

Nyt ravinteikas on muuttunut vitamiinirikkaaksi! Upeeta, mahtavaa! Upeeta, mahtavaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kotona oli jauhelihakastiketta ja perunoita tai spagettia. Kylkeen puolikas tomaatti ja kaksi viipaletta kurkkua.

1970 -luvulla spagettia? 

Kyllä minulla on mielikuva, että naapurin lapset söivät spagettia ja ketsuppia lounaaksi jo 60 -luvun puolella (ei oltu vielä koulussa). Meillä syötiin äitini sanoin "makaruunia". Yleensä makaronivelliä.

Netissä sanotaan, että spagetti tuli Suomeen 1970-luvun loppupuolella. Minä (syntynyt 1970) muistan, että sitä oli "aina".

Oli sitä mutta ei sanottu spagetiksi vaan putkimakaroniksi, kuin spagettia mutta onttoa.