Miten 1970-luvulla oli ylipäänsä mahdollista säilyä elossa kun esim kouluruoassa oli äärimmäisen vähän kasviksia

1970-luvulla lapsilla oli paljon huonoja koteja, väkivaltaisia äitejä ja isiä, perheväkivaltaa ja vanhempien holtitonta päihteidenkäyttöä. Liian monissa lapsiperheissä "kasvatusmenetelmänä" oli lapsen alistaminen ja nöyryyttäminen sekä lapseen kohdistuva henkinen väkivalta ja ruumiillinen kuritus.

Ja usein vanhempina olivat 1940- ja 1950-luvuilla syntyneet, ns. suuret ikäluokat. Äidit ja isät välttelivät lastenhoitoa ja kasvatusvastuutaan kaikin tavoin.Äidit eivät viitsineet juurikaan imettää vauvojaan. Vauvoille tuputettiin tuttipullosta maidonkorvikkeita ja sokeroituja mehuja. Vauvan tuttia kasteltiin hunajaan ja sokeriveteen. Vanhempi "nuoleskeli" lattialle pudonnutta vauvan tuttia omassa suussaan. Laiskat ja mukavuudenhaluiset äidit eivät edes yrittäneet imettää vauvaansa.

Lapsia vietiin 1970-luvulla päivähoitoon jopa 2-3 kuukauden ikäisenä. Pienet lapset saivat traumoja liian aikaisesta päivähoidosta ja heillä on huono perusturvallisuuden tunne. Alle kouluikäiset lapset olivat milloin missäkin hoidossa - päiväkodissa, perhepäivähoidossa, naapureilla, sukulaisilla ja mummoloissa. Pienet alakoululaiset olivat aamulla ja iltapäivällä yksin kotona. Koulun loma-aikoina pienet koululaiset tuupattiin pois silmistä ja pois mielestä sukulaisten vaivoiksi - usein ja pitkiksi ajoiksi. Äidit ja isät tupakoivat kotona sisällä, kännäsivät ja vetivät pe##eet olalle. 

Peruna on vitamiinipitoinen juures. Irlannissa aikoinaan selvittiin nälänhädästä pelkillä perunoilla ja maidolla.

Ja kaikki olivat laihoja. Itsekin olin peruskoulun jälkeen 170 cm ja 48 kg.

Aina oli jotain raastetta tai lantunpala ja näkkileipää. Oli peruna- ja kaaliruokia. Usein puolukkahilloa. Ohrapuuroa oli mehukeiton kanssa. Ruispuolukkapuuroakun oli. Lihat oli usein inhottavia, läskiä sisältäviä. Niitä välttelin, paitsi jauhelihaa.

Liioista vitamiineista on vain haittaa. Ihminen pysyy terveenä pienilläkin määrillä. Oikeastaan on parempi että ravintoaineista on vähän niukkuutta.

Vierailija wrote:

Ei ole vielä tarpeeksi dataa, mutta epäilen että nykyisten nuorten elämäntyyli kaikkine myrkkyineen ja valtavan sokerin syönnin määrällä ei ainakaan pidennä elinikää. 

Olet väärässä.

Vierailija wrote:

Joku sanoi ettei ollut 70 luvulla jääkaappia,meillä oli ihan talon puolesta jääkaappi jo 65 luvulla.Riippui tietenkin talosta missä asui?Yleensä sunnuntai karjalanpaistia,itsetehtyjä suolakurkkuja punajuuria  valkosipuli silakoita.Lihapiirakkaa iso pellillinen ,mustikkapiirakkaa kaikki leivottu perinteisiin pullataikinoihin.Luumukiisseliä kermavaahdolla ,vispipuuroa näitä teenkaikkia itsekin vielä.Äiti kerkesi  tekemään vaikka mitä ,vaikka teki kokopäivätyötä.

Tuli ihan vesi kielelle, kun tämän luki. Teillä on ollut hyvät ruoat. 

Itse synnyin 60-luvulla, ja ei ollut ruokaa 70-luvulla, kun menin kouluun , kun siihen aikaan ei vain ollut kasvisruokaa saatavilla. Ei kaupoissa ollut mitään tomaatteja, salaattia, hedelmiä, ei kurkkua ym. Siihen aikaan ei ollut yhtään mitään kasviksia saatavilla ja piti syödä sitä, mitä koulu antoi ruokaa, mutta en muista yhtään mitään kansakoulun ruoasta, ne ovat hävinneet pois, kun sitä samaa sai myös kotona. Oma lapsuus ruokani kotona oli purjokeitto, porsaan kyljykset viikon loppuina, kun en halunnut syödä lihaa lapsena, niin minulle vain perunat ja se lihan kastike. Jos joskus oli pöydässä kurkkua, niin isäni laittoi niin paljon suolaa niihin, että niitä ei voinut syödä lainkaan. Oli joskus jotain makkaraa, mutta en näitä voinut syödä lainkaan, kun isäni väkisin tunki sen makkaran minulle suuhun, ja oksensin nämä jälkikäteen leikkikentän reunalle. Muistan toki appelsiinit, kun tuli kauppoihin ja niistä puristettiin mehua, ne olivat siihen aikaan parasta herkkua. Ja myös jouluna ne pähkinät, jotka sai särkeä pähkinän särkijällä. Kun ei siihen aikaan tiedetty oikeasti mistään paremmasta eli kasvis ruoasta, kun niitä ei vain ollut kaupoissa lainkaan. 

Torstaisin hernekeitto ja pannukakkua mansikkahillolla, nam. Tämä 60-luvulla. Ja  keskiviikkoisin sai Viola juustokolmion. Yhtenä päivänä oli puuroa. Ja kotoa syötiin lisää oli muuten muuten hedelmiäkin. Minun lemppareita oli päärynät, banaania oli aina himassa.

Peruna ja porkkana ovat kasviksia, jos et tiennyt. Ihan sitten oli myös kaalia keittona ja laatikossa, lanttua ja naurista, metsämarjoja ja sieniä. Ja voitko kuvitella: kurkkua ja tomaatteja syötiin myös hurjimmat söivät jopa lehtisalaattia edellisten kanssa leivän päällä, joka leivottiin viljasta. Paprikaa kun sai niin melkein oli kun olis ollu ulkomailla. Kuuleppas nyt pikku mussu, kyllä sitä kasvisravintoa on ollut jo siinä vaiheessa kun et itse ollut vielä edes pilkkeenä isin ja äitin silmäkulmassa. Ja muutenkin maailma pyöri jo ennen Sinua, mutta ennenkaikkea sinusta huolimatta.

Elinikäkin oli siihen aikaan tyypillisesti reilusti alle 50 vuotta. 

Vierailija wrote:

Juureksia, marjoja ja tuontihedelmiä oli.

Aika vähissä lähikaupan tuontihedelmät oli; jotain sitrushedelmiä, banaania, viinirypäleitä.

Kotimaisia marjoja, omenoita ja juureksia ja  syötiin paljon.

Olivat enemmän paikoillaan eikä urheilleet.