Aikuisena surettaa, ettei ole osa mitään yhteisöä. Kuten lapsena oli koulussa tai harrastusporukassa. Mistä löytää oma yhteisö?
Opiskeluaikanakin oli luontevaa hengata omassa opiskeluporukassa. Opiskelupaikkakunnalta muuttaessa kaveriporukat hajaantuivat. Työpaikat vaihtuu, asuinpaikat vaihtuu, elämäntilanteet muuttuu.
Miten löytää taas se yhteisöllisyyden tunne, se että kuuluu johonkin? Olen ainoa lapsi joten ei ole edes mitään sisarusporukkaa. Työt etätöitä tai toimiston kahvihuoneessa 5 min jutustelu. Tekee jotenkin pelokkaan olon kun ei ole turvana yhteisöä. Kuin eläin, joka on ajettu laumasta.
Kommentit (404)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastusryhmät?
Mikä tällainen ryhmä voisi olla? Olen jo liian vanha aloittamaan mitään harrastusta.
Ei ikinä ole liian vanha tekemään jotakin mistä pitää. Rohkeutta!
Mitä ihmeen harrastusryhmiä aikuisella? Käyn treenaamassa ja ne kesksutelut siellä jää sinne, ei meistä mitään ystäviä tule vapaa ajalle.
Minullakaan edes omia lapsia joten kovin jään yksin.
Tunnistan kyllä yhteisön kaipuun. Muutin uudelle paikkakunnalle muutama vuosi sitten ja olen aloittanut useitakin erilaisia harrastuksia, joissa on kyllä mukavia ihmisiä, mutta tuntien ulkopuolella ei aikaa vietetä. Kaikilla on ne omat perheet ja yhteisöt. Itsellä ei edes ole lapsia, joiden kautta voisi esim. tutustua muihin vanhempiin. Ihmiset on toki erilaisia, joillekin vaan on helppo tutustua ja saada kavereita vaikka kuntosalin pukkarista. Osaisinpa itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku hengailukerho ois kyllä jees.. siis semmoinen mihin vois vaan mennä kahvittelemaan, löpisee niitä näitä ja päivän polttavia puheenaiheita.. tarviiko aina jumpata, laulaa, soittaa hanuria? Helevetti :D
Asukasyhdistyksen tupa? Näissä yleensä kokoonnutaan päiväsaikaan, joten paikalla on paljon eläkeläisiä ja työttömiä, joilla kenelläkään ei ole kiire minnekään.
Neulepiiri? No joo, miehille ei sovi. Mutta täyttäisi määritelmän, ollaan jouten ja löpistään.
Seurakuntien toiminta? Plussaa ihmisten hyväntahtoisuus, miinusta mahdollinen herätystyö. Valitse jokin, joka ei ole uskontojen uhrien listoilla.
Ei kiitos. Olen 35 vuotias, työssäkäyvä ja perheellinen ihminen. Ystäviä on, mutta kaikki ok hajaantuneet ympäri Suomen, itsekin olen muuttanut usein. Tunnistan tuon kaipuun kuulua johonkin "porukkaan", itselläni sellaista oli nuorena ja se oli parasta.
Semmoinen matalankynnyksen "kerho".
Missä sanottiin, että noihin ei voi mennä perheellisenä? Sinun iässäsi tosin suurimmalla osalla perheellisistä on ns. ruuhavuodet menossa, joten ei ole aikaa ja voimavaroija millekään hengailujen järjestämiselle. Mutta ei pidä liikaa jumittaa iässä. Jos hengailu kiinnostaa, mene sinne missä hengaillaan. Rikastuttaa omaa elämää, kun tapaa muitakin kuin omaan kuplaan kuuluvia. Itse harrastan tästä syystä vapaaehtoistoimintaa eläkeläisten juttutuvalla. Olen 28v.
No mua ei kiinnosta eläkeläisten juttutupa. Ruuhkavuodet alkaa olee jo takanapäin. Kaipaan kaltaisteni, suht omanikäisten seuraa. Ihmisiä jotka on " elossa". Ehkä täytyy perustaa semmoinen kerho.
Missä sanottiin, että sinun pitää mennä nimenomaan eläkeläisten juttutuvalle?
Unohda. Älä edes aloita. Hauskaa illanjatkoa :) kunhan täällä mietitään ja pohditaan.. mikään neulominen ja tietty tekeminen ei kiinnosta. Vain se yhteenkuuluvuus, kivat ihmiset, samanhenkiset..
Ongelmana on tietysti ajan puute, asuminen maaseudulla ha se ettei aina voi tiettyyn kellonlyömään kokoontua.
Saa sitä silti kaivata. En nyt välttämättä kaivannut mitään ratkaisua.. kunhan haaveilin.
eli vaikka kylällä vois kokoontua jossain tilassa joku ryhmä,missä teemat vaihtuis: olis neulekerhoa, jumppaa, askartelua, pelkkää kahvittelua ja juttelua, tubberware yms. iltoja jne. ja siellä kun pyörii samat ihmiset usein niin kai niihin tutustuu? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku hengailukerho ois kyllä jees.. siis semmoinen mihin vois vaan mennä kahvittelemaan, löpisee niitä näitä ja päivän polttavia puheenaiheita.. tarviiko aina jumpata, laulaa, soittaa hanuria? Helevetti :D
Asukasyhdistyksen tupa? Näissä yleensä kokoonnutaan päiväsaikaan, joten paikalla on paljon eläkeläisiä ja työttömiä, joilla kenelläkään ei ole kiire minnekään.
Neulepiiri? No joo, miehille ei sovi. Mutta täyttäisi määritelmän, ollaan jouten ja löpistään.
Seurakuntien toiminta? Plussaa ihmisten hyväntahtoisuus, miinusta mahdollinen herätystyö. Valitse jokin, joka ei ole uskontojen uhrien listoilla.
Ei kiitos. Olen 35 vuotias, työssäkäyvä ja perheellinen ihminen. Ystäviä on, mutta kaikki ok hajaantuneet ympäri Suomen, itsekin olen muuttanut usein. Tunnistan tuon kaipuun kuulua johonkin "porukkaan", itselläni sellaista oli nuorena ja se oli parasta.
Semmoinen matalankynnyksen "kerho".
Missä sanottiin, että noihin ei voi mennä perheellisenä? Sinun iässäsi tosin suurimmalla osalla perheellisistä on ns. ruuhavuodet menossa, joten ei ole aikaa ja voimavaroija millekään hengailujen järjestämiselle. Mutta ei pidä liikaa jumittaa iässä. Jos hengailu kiinnostaa, mene sinne missä hengaillaan. Rikastuttaa omaa elämää, kun tapaa muitakin kuin omaan kuplaan kuuluvia. Itse harrastan tästä syystä vapaaehtoistoimintaa eläkeläisten juttutuvalla. Olen 28v.
No mua ei kiinnosta eläkeläisten juttutupa. Ruuhkavuodet alkaa olee jo takanapäin. Kaipaan kaltaisteni, suht omanikäisten seuraa. Ihmisiä jotka on " elossa". Ehkä täytyy perustaa semmoinen kerho.
Missä sanottiin, että sinun pitää mennä nimenomaan eläkeläisten juttutuvalle?
Unohda. Älä edes aloita. Hauskaa illanjatkoa :) kunhan täällä mietitään ja pohditaan.. mikään neulominen ja tietty tekeminen ei kiinnosta. Vain se yhteenkuuluvuus, kivat ihmiset, samanhenkiset..
Ongelmana on tietysti ajan puute, asuminen maaseudulla ha se ettei aina voi tiettyyn kellonlyömään kokoontua.
Saa sitä silti kaivata. En nyt välttämättä kaivannut mitään ratkaisua.. kunhan haaveilin.
eli vaikka kylällä vois kokoontua jossain tilassa joku ryhmä,missä teemat vaihtuis: olis neulekerhoa, jumppaa, askartelua, pelkkää kahvittelua ja juttelua, tubberware yms. iltoja jne. ja siellä kun pyörii samat ihmiset usein niin kai niihin tutustuu? :)
Se on TuPPerware toope.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku hengailukerho ois kyllä jees.. siis semmoinen mihin vois vaan mennä kahvittelemaan, löpisee niitä näitä ja päivän polttavia puheenaiheita.. tarviiko aina jumpata, laulaa, soittaa hanuria? Helevetti :D
Asukasyhdistyksen tupa? Näissä yleensä kokoonnutaan päiväsaikaan, joten paikalla on paljon eläkeläisiä ja työttömiä, joilla kenelläkään ei ole kiire minnekään.
Neulepiiri? No joo, miehille ei sovi. Mutta täyttäisi määritelmän, ollaan jouten ja löpistään.
Seurakuntien toiminta? Plussaa ihmisten hyväntahtoisuus, miinusta mahdollinen herätystyö. Valitse jokin, joka ei ole uskontojen uhrien listoilla.
Ei kiitos. Olen 35 vuotias, työssäkäyvä ja perheellinen ihminen. Ystäviä on, mutta kaikki ok hajaantuneet ympäri Suomen, itsekin olen muuttanut usein. Tunnistan tuon kaipuun kuulua johonkin "porukkaan", itselläni sellaista oli nuorena ja se oli parasta.
Semmoinen matalankynnyksen "kerho".
Missä sanottiin, että noihin ei voi mennä perheellisenä? Sinun iässäsi tosin suurimmalla osalla perheellisistä on ns. ruuhavuodet menossa, joten ei ole aikaa ja voimavaroija millekään hengailujen järjestämiselle. Mutta ei pidä liikaa jumittaa iässä. Jos hengailu kiinnostaa, mene sinne missä hengaillaan. Rikastuttaa omaa elämää, kun tapaa muitakin kuin omaan kuplaan kuuluvia. Itse harrastan tästä syystä vapaaehtoistoimintaa eläkeläisten juttutuvalla. Olen 28v.
No mua ei kiinnosta eläkeläisten juttutupa. Ruuhkavuodet alkaa olee jo takanapäin. Kaipaan kaltaisteni, suht omanikäisten seuraa. Ihmisiä jotka on " elossa". Ehkä täytyy perustaa semmoinen kerho.
Missä sanottiin, että sinun pitää mennä nimenomaan eläkeläisten juttutuvalle?
Unohda. Älä edes aloita. Hauskaa illanjatkoa :) kunhan täällä mietitään ja pohditaan.. mikään neulominen ja tietty tekeminen ei kiinnosta. Vain se yhteenkuuluvuus, kivat ihmiset, samanhenkiset..
Ongelmana on tietysti ajan puute, asuminen maaseudulla ha se ettei aina voi tiettyyn kellonlyömään kokoontua.
Saa sitä silti kaivata. En nyt välttämättä kaivannut mitään ratkaisua.. kunhan haaveilin.
eli vaikka kylällä vois kokoontua jossain tilassa joku ryhmä,missä teemat vaihtuis: olis neulekerhoa, jumppaa, askartelua, pelkkää kahvittelua ja juttelua, tubberware yms. iltoja jne. ja siellä kun pyörii samat ihmiset usein niin kai niihin tutustuu? :)
Se on TuPPerware toope.
Se on Tupperware ei TuPPerware
Saat yhteisön jos haet ja pääset vapaamuurariksi ( esim LDH yhteisvapaamuurarius miehille ja naisille)
Tämä EI OLE veetuilua. Koiraihmiset ovat yhteisöllisiä. Puistossa tutustuu toisiin. Yhdistykset ja näyttelyt ovat sosiaalisia. Joka kennelissä syntyy hääparejakin vuosittain.
Esim. jotkut facebookin sinkkuryhmät järjestää kokoontumisia, mökkiviikonloppuja, laivaristeilyjä, joista ilmoitellaan siellä sivuilla..ei ole pakko pariintua,vaan viettää aikaa yhdessä ;)
Vapaaehtoistyö, järjestötoiminta
Olisiko täällä joku kiinnostunut keräämään porukan? N40 Helsingistä, 2 lapsen äiti. Kaverit ympäri Suomea. Fiksuja ja rehtejä kavereita haussa myös! Kantakaupunki
Ei vuororyössä harrastuksista tule yhtään mitään.
Jos lukeminen ja kirjoittaminen mieleen niin seuraavat:
-kirjastojen avoimet lukupiirit
-seurakunnissa lukupiirit, dramaturgiaa,sanataidetta aikuisille
-rakkausrunot-sivusto ja niiden joukkokokoontumisiin mukaan joissa runolausuntaa ja yhdessäoloa
Vierailija kirjoitti:
Olisiko täällä joku kiinnostunut keräämään porukan? N40 Helsingistä, 2 lapsen äiti. Kaverit ympäri Suomea. Fiksuja ja rehtejä kavereita haussa myös! Kantakaupunki
Ajatuksena kiva mutta kynnys korkea ilmaantua paikalle palstailijaksi tunnustautuneena :D
Minä aloitin eilen uuden harrastuksen. Olen siitä hyvin innoissani. Mukana oli lisäkseni 9 muuta, joista löytyi heti keskustelukumppaneita. Muutama tuntui sellaiselle, että voisin kutsua kahville - siitähän sen näkee, muodostuuko muuta, kuin "vain" viikoittainen harrastus.
Ikää minulla on 49, enkä missään nimessä tunne itseäni liian vanhaksi aloittamaan uutta harrastusta.
Kerätään katuvahti yhteisö, estetään pikku ipanoita hakkaamasta taaperoita.
Aina voi aloittaa jotain uutta. Nyt 6kymppisenä olen aloittanut joogan ja Viron kielen opiskelun alkeet. Ei ole näissä ryhmissä vielä tullut kavereita, mutta näkee muita ihmisiä ja juttuseuraa kuitenkin. Hyvällä tuurilla saattaa vaikka joku ryhmän jäsen tulla kimppakyytiin tms ja sitä kautta tutustuu paremmin.
Aikuisiässä olen saanut 2 ystävää. Toinen työpaikan kautta ja toinen aikuisopiskelun. Toinen heistä on menehtynyt, joten kavereita ei montaa ole. Täytyy vaan hyväksyä, että mitään isompaa yhteisöä ei minun kohdalla muodostu mistään. Ainoa lapsi minäkin kuten ap. Ja vähän muitakin sukulaisia.
Nuoruusiän tyttökavereiden kanssa joskus nähdään, mutta sekin harventunut viime aikoina.
Vierailija kirjoitti:
Jos vahingossa olet työelämässä, jätä työtoverisi rauhaan. Älä tuputa lapsellisia leikkejäsi äläkä ehdottele virkistyspäiviä hoploppiin jne.
Usko tai älä, suurinta osaa ei kiinnosta tarhaleikkiseura. Ja niitä joita vastaavat leikit kiinnostaa ei näytä kiinnostavan toistensa seura, vaan pitää jumalauta tunkea sitä paskaa aikuiseksi kasvaneiden ihmisten silmille jotka eivät halua LEIKKIÄ.
Joku selkeesti kusi sun muroihin, varasti sun leegot ja jätti sut yksin pihakeinuun kun olit lapsi.
T: keittiöpsykologi
joillakin paikkakunnilla on neulomistapaamisia kahviloissa/lankakaupoissa, ei tarvitse olla mikään pro, voi neuloa vaikka suoraa huivia tms. Joskus kirjastoissakin järjestetty jotakin vastaavia yksittäisiä. Kansanopiston luovat kurssit voisi olla kanssa paikka tavata tyyppejä. Riippuu minkälaista seuraa haet: menevää vai rauhallisempaa? Ekassa tapauksessa joku urheiluharrastus tai yleinen luonnossa liikkuminen, suomen ladulla on monia alaseuroja, jotka retkeilee ties missä. Rauhallisempaan menoon käynee paremmin käsityö/taide/kirjakerhot.