Yksinäisyys AMKssa/yliopistossa

Musta on täysin ok, että osa ei halua olla muiden kanssa missään tekemisissä koulussa tai töissä, jos ei yksinkertaisesti kiinnosta, se pitää heille sallia! Samaan aikaan olen kuitenkin myös sitä mieltä, että tällaiset luonnostaan epäsosiaaliset ihmiset täytyy pitää erossa sellaisista töistä, joissa niitä sosiaalisia taitoja (ja muista välittämistä, heidän asemaan asettumisen kykyä) tarvitaan tai joissa on valtaa muihin nähden, eli esimerkiksi lääkäri, tuomari, poliitikko.

Antisosiaaliset toimikoot tutkijoina, rekkakuskeina ja maanviljelijöinä. Jos vihaa ihmisiä niin sitten on velvollisuus eristää itsensä ettei aiheuta kenellekään muulle vahinkoa vihansa vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Musta on täysin ok, että osa ei halua olla muiden kanssa missään tekemisissä koulussa tai töissä, jos ei yksinkertaisesti kiinnosta, se pitää heille sallia! Samaan aikaan olen kuitenkin myös sitä mieltä, että tällaiset luonnostaan epäsosiaaliset ihmiset täytyy pitää erossa sellaisista töistä, joissa niitä sosiaalisia taitoja (ja muista välittämistä, heidän asemaan asettumisen kykyä) tarvitaan tai joissa on valtaa muihin nähden, eli esimerkiksi lääkäri, tuomari, poliitikko.

Antisosiaaliset toimikoot tutkijoina, rekkakuskeina ja maanviljelijöinä. Jos vihaa ihmisiä niin sitten on velvollisuus eristää itsensä ettei aiheuta kenellekään muulle vahinkoa vihansa vuoksi.

Avuttomat, jotka ei tajua että työpaikalla ei olla seurustelemassa vaan tekemässä töitä, voisi sitten siirtää itsensä lastentarhaan, siis asiakkaiksi. Siellä joku pitää kädestä ja kuuntelee, tai ainakin teeskentelee kuuntelevansa jorinaasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on täysin ok, että osa ei halua olla muiden kanssa missään tekemisissä koulussa tai töissä, jos ei yksinkertaisesti kiinnosta, se pitää heille sallia! Samaan aikaan olen kuitenkin myös sitä mieltä, että tällaiset luonnostaan epäsosiaaliset ihmiset täytyy pitää erossa sellaisista töistä, joissa niitä sosiaalisia taitoja (ja muista välittämistä, heidän asemaan asettumisen kykyä) tarvitaan tai joissa on valtaa muihin nähden, eli esimerkiksi lääkäri, tuomari, poliitikko.

Antisosiaaliset toimikoot tutkijoina, rekkakuskeina ja maanviljelijöinä. Jos vihaa ihmisiä niin sitten on velvollisuus eristää itsensä ettei aiheuta kenellekään muulle vahinkoa vihansa vuoksi.

Avuttomat, jotka ei tajua että työpaikalla ei olla seurustelemassa vaan tekemässä töitä, voisi sitten siirtää itsensä lastentarhaan, siis asiakkaiksi. Siellä joku pitää kädestä ja kuuntelee, tai ainakin teeskentelee kuuntelevansa jorinaasi.

Kyllä tavallisissakin töissä saa mun puolesta näitä erakkoja olla ja paljon onkin. Vetävät eväänsä huoneessaan ja kerran pari päivässä käyvät vessassa. Se on musta täysin ok eikä keneltäkään pois. Sen sijaan, kuten sanoin, joissain töissä heidän antisosiaalisuudesta on haittaa muille. Ja se ei ole enää ok.

Eihän NASAllekaan palkata jotain lyhyen matikan b:n kirjoittanutta tekemään ratkaisevia laskelmia joten ne hoitakoon sosiaalisia taitoja vaativat tehtävät joilla sosiaalisia taitoja on, mitä alapeukutettavaa tässä on? Kuka haluaa kuulla esim syöpädiagnoosinsa niin, että lääkäri on selin ja poistuu huoneesta kun potilas alkaa itkeä? Sen sijaan se sama lääkäri voisi olla loistava tutkimaan sitä syöpää jossain kammiossa, esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on täysin ok, että osa ei halua olla muiden kanssa missään tekemisissä koulussa tai töissä, jos ei yksinkertaisesti kiinnosta, se pitää heille sallia! Samaan aikaan olen kuitenkin myös sitä mieltä, että tällaiset luonnostaan epäsosiaaliset ihmiset täytyy pitää erossa sellaisista töistä, joissa niitä sosiaalisia taitoja (ja muista välittämistä, heidän asemaan asettumisen kykyä) tarvitaan tai joissa on valtaa muihin nähden, eli esimerkiksi lääkäri, tuomari, poliitikko.

Antisosiaaliset toimikoot tutkijoina, rekkakuskeina ja maanviljelijöinä. Jos vihaa ihmisiä niin sitten on velvollisuus eristää itsensä ettei aiheuta kenellekään muulle vahinkoa vihansa vuoksi.

Avuttomat, jotka ei tajua että työpaikalla ei olla seurustelemassa vaan tekemässä töitä, voisi sitten siirtää itsensä lastentarhaan, siis asiakkaiksi. Siellä joku pitää kädestä ja kuuntelee, tai ainakin teeskentelee kuuntelevansa jorinaasi.

Kyllä tavallisissakin töissä saa mun puolesta näitä erakkoja olla ja paljon onkin. Vetävät eväänsä huoneessaan ja kerran pari päivässä käyvät vessassa. Se on musta täysin ok eikä keneltäkään pois. Sen sijaan, kuten sanoin, joissain töissä heidän antisosiaalisuudesta on haittaa muille. Ja se ei ole enää ok.

Eihän NASAllekaan palkata jotain lyhyen matikan b:n kirjoittanutta tekemään ratkaisevia laskelmia joten ne hoitakoon sosiaalisia taitoja vaativat tehtävät joilla sosiaalisia taitoja on, mitä alapeukutettavaa tässä on? Kuka haluaa kuulla esim syöpädiagnoosinsa niin, että lääkäri on selin ja poistuu huoneesta kun potilas alkaa itkeä? Sen sijaan se sama lääkäri voisi olla loistava tutkimaan sitä syöpää jossain kammiossa, esimerkiksi.

Vaikka minä, ihan sama minne se lääkäri katsoo tai poistuuko huoneesta, asia ei siitä muutu. Inhottaa oletus, että lässytys tuossa jotakin auttaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on täysin ok, että osa ei halua olla muiden kanssa missään tekemisissä koulussa tai töissä, jos ei yksinkertaisesti kiinnosta, se pitää heille sallia! Samaan aikaan olen kuitenkin myös sitä mieltä, että tällaiset luonnostaan epäsosiaaliset ihmiset täytyy pitää erossa sellaisista töistä, joissa niitä sosiaalisia taitoja (ja muista välittämistä, heidän asemaan asettumisen kykyä) tarvitaan tai joissa on valtaa muihin nähden, eli esimerkiksi lääkäri, tuomari, poliitikko.

Antisosiaaliset toimikoot tutkijoina, rekkakuskeina ja maanviljelijöinä. Jos vihaa ihmisiä niin sitten on velvollisuus eristää itsensä ettei aiheuta kenellekään muulle vahinkoa vihansa vuoksi.

Avuttomat, jotka ei tajua että työpaikalla ei olla seurustelemassa vaan tekemässä töitä, voisi sitten siirtää itsensä lastentarhaan, siis asiakkaiksi. Siellä joku pitää kädestä ja kuuntelee, tai ainakin teeskentelee kuuntelevansa jorinaasi.

Kyllä tavallisissakin töissä saa mun puolesta näitä erakkoja olla ja paljon onkin. Vetävät eväänsä huoneessaan ja kerran pari päivässä käyvät vessassa. Se on musta täysin ok eikä keneltäkään pois. Sen sijaan, kuten sanoin, joissain töissä heidän antisosiaalisuudesta on haittaa muille. Ja se ei ole enää ok.

Eihän NASAllekaan palkata jotain lyhyen matikan b:n kirjoittanutta tekemään ratkaisevia laskelmia joten ne hoitakoon sosiaalisia taitoja vaativat tehtävät joilla sosiaalisia taitoja on, mitä alapeukutettavaa tässä on? Kuka haluaa kuulla esim syöpädiagnoosinsa niin, että lääkäri on selin ja poistuu huoneesta kun potilas alkaa itkeä? Sen sijaan se sama lääkäri voisi olla loistava tutkimaan sitä syöpää jossain kammiossa, esimerkiksi.

Potilas on tuossa asiakas, etkö erota asiakkaita ja työkavereita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on täysin ok, että osa ei halua olla muiden kanssa missään tekemisissä koulussa tai töissä, jos ei yksinkertaisesti kiinnosta, se pitää heille sallia! Samaan aikaan olen kuitenkin myös sitä mieltä, että tällaiset luonnostaan epäsosiaaliset ihmiset täytyy pitää erossa sellaisista töistä, joissa niitä sosiaalisia taitoja (ja muista välittämistä, heidän asemaan asettumisen kykyä) tarvitaan tai joissa on valtaa muihin nähden, eli esimerkiksi lääkäri, tuomari, poliitikko.

Antisosiaaliset toimikoot tutkijoina, rekkakuskeina ja maanviljelijöinä. Jos vihaa ihmisiä niin sitten on velvollisuus eristää itsensä ettei aiheuta kenellekään muulle vahinkoa vihansa vuoksi.

Avuttomat, jotka ei tajua että työpaikalla ei olla seurustelemassa vaan tekemässä töitä, voisi sitten siirtää itsensä lastentarhaan, siis asiakkaiksi. Siellä joku pitää kädestä ja kuuntelee, tai ainakin teeskentelee kuuntelevansa jorinaasi.

Kyllä tavallisissakin töissä saa mun puolesta näitä erakkoja olla ja paljon onkin. Vetävät eväänsä huoneessaan ja kerran pari päivässä käyvät vessassa. Se on musta täysin ok eikä keneltäkään pois. Sen sijaan, kuten sanoin, joissain töissä heidän antisosiaalisuudesta on haittaa muille. Ja se ei ole enää ok.

Eihän NASAllekaan palkata jotain lyhyen matikan b:n kirjoittanutta tekemään ratkaisevia laskelmia joten ne hoitakoon sosiaalisia taitoja vaativat tehtävät joilla sosiaalisia taitoja on, mitä alapeukutettavaa tässä on? Kuka haluaa kuulla esim syöpädiagnoosinsa niin, että lääkäri on selin ja poistuu huoneesta kun potilas alkaa itkeä? Sen sijaan se sama lääkäri voisi olla loistava tutkimaan sitä syöpää jossain kammiossa, esimerkiksi.

Vaikka minä, ihan sama minne se lääkäri katsoo tai poistuuko huoneesta, asia ei siitä muutu. Inhottaa oletus, että lässytys tuossa jotakin auttaisi.

No hoitakoot psykot sitten toisiaan, sekin käy. Normaaleille ihmisille on tärkeää vaikeana hetkenä, että sillä lääkärillä on ihmisyyttä ja lämpöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on päinvastainen ongelma. Aloitin AMK-opinnot, ekat viikot täynnä tutustumisohjelmaa, ryhmäytymistä, hauskoja leikkejä joita en olisi kaivannut ollenkaan. Opettajat korostavat yhteisöllisyyttä ja sitä miten ketään ei jätetä yksin, eikä kenelläkään tunnu riittävän ymmärrystä siihen että oikeastaan osa meistä haluaisi olla yksin! Tulin tänne opiskelemaan, en seuranhakuun. Tuntuu aivan pelleilyltä koko touhu, todennäköisesti olisin saanut enemmän rauhaa yliopistolla. :/

Ikäänkuin jossakin lastentarhassa, lapsellista.

Tuskin on pakko osallistua, jos noin paljon harmittaa. Moni vieraalle paikkakunnalle muuttanut osallistuu ohjelmaan mielellään, jotta saisi seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on täysin ok, että osa ei halua olla muiden kanssa missään tekemisissä koulussa tai töissä, jos ei yksinkertaisesti kiinnosta, se pitää heille sallia! Samaan aikaan olen kuitenkin myös sitä mieltä, että tällaiset luonnostaan epäsosiaaliset ihmiset täytyy pitää erossa sellaisista töistä, joissa niitä sosiaalisia taitoja (ja muista välittämistä, heidän asemaan asettumisen kykyä) tarvitaan tai joissa on valtaa muihin nähden, eli esimerkiksi lääkäri, tuomari, poliitikko.

Antisosiaaliset toimikoot tutkijoina, rekkakuskeina ja maanviljelijöinä. Jos vihaa ihmisiä niin sitten on velvollisuus eristää itsensä ettei aiheuta kenellekään muulle vahinkoa vihansa vuoksi.

Avuttomat, jotka ei tajua että työpaikalla ei olla seurustelemassa vaan tekemässä töitä, voisi sitten siirtää itsensä lastentarhaan, siis asiakkaiksi. Siellä joku pitää kädestä ja kuuntelee, tai ainakin teeskentelee kuuntelevansa jorinaasi.

Kyllä tavallisissakin töissä saa mun puolesta näitä erakkoja olla ja paljon onkin. Vetävät eväänsä huoneessaan ja kerran pari päivässä käyvät vessassa. Se on musta täysin ok eikä keneltäkään pois. Sen sijaan, kuten sanoin, joissain töissä heidän antisosiaalisuudesta on haittaa muille. Ja se ei ole enää ok.

Eihän NASAllekaan palkata jotain lyhyen matikan b:n kirjoittanutta tekemään ratkaisevia laskelmia joten ne hoitakoon sosiaalisia taitoja vaativat tehtävät joilla sosiaalisia taitoja on, mitä alapeukutettavaa tässä on? Kuka haluaa kuulla esim syöpädiagnoosinsa niin, että lääkäri on selin ja poistuu huoneesta kun potilas alkaa itkeä? Sen sijaan se sama lääkäri voisi olla loistava tutkimaan sitä syöpää jossain kammiossa, esimerkiksi.

Potilas on tuossa asiakas, etkö erota asiakkaita ja työkavereita?

Missasit pointin. Potilas, asiakas, ihan sama, avainsana on ihminen. Jos ihmisvihaajasta on jossain työtehtävässä haittaa muille, ja näin todellakin on, niin niihin hommiin ei tulisi ihmisvihaajia päästää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on täysin ok, että osa ei halua olla muiden kanssa missään tekemisissä koulussa tai töissä, jos ei yksinkertaisesti kiinnosta, se pitää heille sallia! Samaan aikaan olen kuitenkin myös sitä mieltä, että tällaiset luonnostaan epäsosiaaliset ihmiset täytyy pitää erossa sellaisista töistä, joissa niitä sosiaalisia taitoja (ja muista välittämistä, heidän asemaan asettumisen kykyä) tarvitaan tai joissa on valtaa muihin nähden, eli esimerkiksi lääkäri, tuomari, poliitikko.

Antisosiaaliset toimikoot tutkijoina, rekkakuskeina ja maanviljelijöinä. Jos vihaa ihmisiä niin sitten on velvollisuus eristää itsensä ettei aiheuta kenellekään muulle vahinkoa vihansa vuoksi.

Avuttomat, jotka ei tajua että työpaikalla ei olla seurustelemassa vaan tekemässä töitä, voisi sitten siirtää itsensä lastentarhaan, siis asiakkaiksi. Siellä joku pitää kädestä ja kuuntelee, tai ainakin teeskentelee kuuntelevansa jorinaasi.

Kyllä tavallisissakin töissä saa mun puolesta näitä erakkoja olla ja paljon onkin. Vetävät eväänsä huoneessaan ja kerran pari päivässä käyvät vessassa. Se on musta täysin ok eikä keneltäkään pois. Sen sijaan, kuten sanoin, joissain töissä heidän antisosiaalisuudesta on haittaa muille. Ja se ei ole enää ok.

Eihän NASAllekaan palkata jotain lyhyen matikan b:n kirjoittanutta tekemään ratkaisevia laskelmia joten ne hoitakoon sosiaalisia taitoja vaativat tehtävät joilla sosiaalisia taitoja on, mitä alapeukutettavaa tässä on? Kuka haluaa kuulla esim syöpädiagnoosinsa niin, että lääkäri on selin ja poistuu huoneesta kun potilas alkaa itkeä? Sen sijaan se sama lääkäri voisi olla loistava tutkimaan sitä syöpää jossain kammiossa, esimerkiksi.

Potilas on tuossa asiakas, etkö erota asiakkaita ja työkavereita?

Toi varmaan edellyttäisi, että työkavereille pitäisi avautua siitä omasta syövästäkin. Puistatus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on täysin ok, että osa ei halua olla muiden kanssa missään tekemisissä koulussa tai töissä, jos ei yksinkertaisesti kiinnosta, se pitää heille sallia! Samaan aikaan olen kuitenkin myös sitä mieltä, että tällaiset luonnostaan epäsosiaaliset ihmiset täytyy pitää erossa sellaisista töistä, joissa niitä sosiaalisia taitoja (ja muista välittämistä, heidän asemaan asettumisen kykyä) tarvitaan tai joissa on valtaa muihin nähden, eli esimerkiksi lääkäri, tuomari, poliitikko.

Antisosiaaliset toimikoot tutkijoina, rekkakuskeina ja maanviljelijöinä. Jos vihaa ihmisiä niin sitten on velvollisuus eristää itsensä ettei aiheuta kenellekään muulle vahinkoa vihansa vuoksi.

Avuttomat, jotka ei tajua että työpaikalla ei olla seurustelemassa vaan tekemässä töitä, voisi sitten siirtää itsensä lastentarhaan, siis asiakkaiksi. Siellä joku pitää kädestä ja kuuntelee, tai ainakin teeskentelee kuuntelevansa jorinaasi.

Kyllä tavallisissakin töissä saa mun puolesta näitä erakkoja olla ja paljon onkin. Vetävät eväänsä huoneessaan ja kerran pari päivässä käyvät vessassa. Se on musta täysin ok eikä keneltäkään pois. Sen sijaan, kuten sanoin, joissain töissä heidän antisosiaalisuudesta on haittaa muille. Ja se ei ole enää ok.

Eihän NASAllekaan palkata jotain lyhyen matikan b:n kirjoittanutta tekemään ratkaisevia laskelmia joten ne hoitakoon sosiaalisia taitoja vaativat tehtävät joilla sosiaalisia taitoja on, mitä alapeukutettavaa tässä on? Kuka haluaa kuulla esim syöpädiagnoosinsa niin, että lääkäri on selin ja poistuu huoneesta kun potilas alkaa itkeä? Sen sijaan se sama lääkäri voisi olla loistava tutkimaan sitä syöpää jossain kammiossa, esimerkiksi.

Potilas on tuossa asiakas, etkö erota asiakkaita ja työkavereita?

Toi varmaan edellyttäisi, että työkavereille pitäisi avautua siitä omasta syövästäkin. Puistatus.

? Nyt en tiedä mistä puhut ja millä logiikalla. Sulla on vaikeuksia näköjään ymmärtää luettua.

Muutitko opiskelun vuoksi uuteen paikkaan? 

Loppujen lopuksi se on varmaan aika tavallista, että kaveruussuhteet ei lähde samalla lailla liikkeelle kuin vaikka lukiossa. Ihmiset on eri ikäisiä ja osalla on lapsia ym. Jos jatkaa opintoja tutussa kaupungissa, on jo kaverit valmiina ja ei ehkä edes kiinnitä huomiota muihin opiskelijoihin. 

Itselle on käynyt niin, että ei ole kavereita tullut enää opiskeluajalta. Graduryhmä (4 henkilöä) on oikeastaan ainoa porukka, jonka kanssa joskus yhteistapaamisen jälkeen käytiin syömässä yliopiston ruokalassa. Sieltäkin lähdettiin eri teille ja yksityisesti ei nähty koskaan.

Mun neuvo on, että asia kannattaa vaan hyväksyä eikä odottaa liikoja. Se on hyvä, että jos pääsee edes sen verran mukaan, että voi mennä kaikille yhteisiin tapaamisiin ja lähteä excursioille tms. 

Jos asut isommassa paikassa, etsi tuttavuuksia harrastuksista. Jooga, juoksukoulu jne..Parikin hyvää kaveria riittää. Opiskelukavereiden osalta sellaiset neutraalit moikkailuvälit riittää silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on täysin ok, että osa ei halua olla muiden kanssa missään tekemisissä koulussa tai töissä, jos ei yksinkertaisesti kiinnosta, se pitää heille sallia! Samaan aikaan olen kuitenkin myös sitä mieltä, että tällaiset luonnostaan epäsosiaaliset ihmiset täytyy pitää erossa sellaisista töistä, joissa niitä sosiaalisia taitoja (ja muista välittämistä, heidän asemaan asettumisen kykyä) tarvitaan tai joissa on valtaa muihin nähden, eli esimerkiksi lääkäri, tuomari, poliitikko.

Antisosiaaliset toimikoot tutkijoina, rekkakuskeina ja maanviljelijöinä. Jos vihaa ihmisiä niin sitten on velvollisuus eristää itsensä ettei aiheuta kenellekään muulle vahinkoa vihansa vuoksi.

Avuttomat, jotka ei tajua että työpaikalla ei olla seurustelemassa vaan tekemässä töitä, voisi sitten siirtää itsensä lastentarhaan, siis asiakkaiksi. Siellä joku pitää kädestä ja kuuntelee, tai ainakin teeskentelee kuuntelevansa jorinaasi.

Kyllä tavallisissakin töissä saa mun puolesta näitä erakkoja olla ja paljon onkin. Vetävät eväänsä huoneessaan ja kerran pari päivässä käyvät vessassa. Se on musta täysin ok eikä keneltäkään pois. Sen sijaan, kuten sanoin, joissain töissä heidän antisosiaalisuudesta on haittaa muille. Ja se ei ole enää ok.

Eihän NASAllekaan palkata jotain lyhyen matikan b:n kirjoittanutta tekemään ratkaisevia laskelmia joten ne hoitakoon sosiaalisia taitoja vaativat tehtävät joilla sosiaalisia taitoja on, mitä alapeukutettavaa tässä on? Kuka haluaa kuulla esim syöpädiagnoosinsa niin, että lääkäri on selin ja poistuu huoneesta kun potilas alkaa itkeä? Sen sijaan se sama lääkäri voisi olla loistava tutkimaan sitä syöpää jossain kammiossa, esimerkiksi.

Potilas on tuossa asiakas, etkö erota asiakkaita ja työkavereita?

Missasit pointin. Potilas, asiakas, ihan sama, avainsana on ihminen. Jos ihmisvihaajasta on jossain työtehtävässä haittaa muille, ja näin todellakin on, niin niihin hommiin ei tulisi ihmisvihaajia päästää.

Ei sulla ole pointtia. Tottakai potilasta/asiakasta kohdellaan tietyllä tavalla, mutta asiakas ei ole työkaveri. Normaalit ihmiset osaa käyttäytyä ystävällisesti vaikka inhoaisi niitä työkavereitaan tai asiakkaitaan, eivätkä toimi tunteidensa pohjalta. Siis työtilanteissa, ei omalla ajalla.

Yhteisiä pakkolounaita vaativat ne, joiden seurassa ei kukaan ole vapaaehtoisesti. Eikö teillä ole oikeita ystäviä?

Yksinäisyys on suuri ongelma ja sitä usein hävetään. Voisiko joku, jolla on paljon ystäviä ja joka löytää helposti ystäviä, kertoa, miten hän sen tekee. Haluaisin tietää, mitkä ominaisuudet auttavat ystävien löytämistä.

Vierailija kirjoitti:

Muutitko opiskelun vuoksi uuteen paikkaan? 

Loppujen lopuksi se on varmaan aika tavallista, että kaveruussuhteet ei lähde samalla lailla liikkeelle kuin vaikka lukiossa. Ihmiset on eri ikäisiä ja osalla on lapsia ym. Jos jatkaa opintoja tutussa kaupungissa, on jo kaverit valmiina ja ei ehkä edes kiinnitä huomiota muihin opiskelijoihin. 

Itselle on käynyt niin, että ei ole kavereita tullut enää opiskeluajalta. Graduryhmä (4 henkilöä) on oikeastaan ainoa porukka, jonka kanssa joskus yhteistapaamisen jälkeen käytiin syömässä yliopiston ruokalassa. Sieltäkin lähdettiin eri teille ja yksityisesti ei nähty koskaan.

Mun neuvo on, että asia kannattaa vaan hyväksyä eikä odottaa liikoja. Se on hyvä, että jos pääsee edes sen verran mukaan, että voi mennä kaikille yhteisiin tapaamisiin ja lähteä excursioille tms. 

Jos asut isommassa paikassa, etsi tuttavuuksia harrastuksista. Jooga, juoksukoulu jne..Parikin hyvää kaveria riittää. Opiskelukavereiden osalta sellaiset neutraalit moikkailuvälit riittää silloin.

Näin, ja tämä taso on ihan riittävä siihen että opiskelu onnistuu hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin yliopistossa nuorena heti lukion jälkeen. Silloin jäin ulkopuoliseksi, kun bilettäminen ei kiinnostanut ja olin ujompi. Kyllä silloin nopeasti jää porukan ulkopuolelle, jos ei heti kavereita saa ja uudelle paikkakunnalle muuttaneelle nuorelle se ei ole helppoa. Ketään kun ei tunne. Aloitin nyt muutama viikko sitten kolmekymppisenä uudet opinnot ja on haastavaa löytää kavereita, kun suurin osa muista opiskelijoista on 10 vuotta nuorempia. Toki on joitakin alanvaihtajia. Sanoisin, että ensikertalaiskiintiön vaikutus näkyy selvästi, koska 10 vuotta sitten aika harva oli tullut opiskelemaan suoraan lukiosta. Aloittavien keski-ikä oli silloin korkeampi. Ala, jota opiskelin nuorempana ja jota opiskelen nyt, ovat molemmat naisvoittoisia. Jo ensimmäisenä päivänä (niin 10 vuotta sitten, mutta etenkin tänä syksynä) huomasin, kun pääasiassa naiset jakaantuivat pieniin ryhmiin ja kyllä niihin ei oteta "ylimääräisiä" enää mukaan. Meno on kuin jossain yläasteella. Ryhmätöissä tuntuu olevan kamalaa, jos ei pääse samaan ryhmään uusien kavereiden kanssa. Sen sijaan miehet ja hieman vanhemmat alanvaihtajat ovat käyttäytyneet asiallisemmin ja heille ei tunnu olevan niin väliä, missä porukassa ovat. Onneksi nyt vanhempana ei ole niin väliä, saako ystäviä opiskeluista, mutta olisi se mukavaa, jos muutaman saisi. Voisi yhdessä pohtia, jos ja kun tulee opiskeluissa haastavampia kursseja.

Suomi on liian viinavetoinen maa. Opiskelu- ja työporukoihin pääsyn ehtoja on usein yhteiset ryyppäjäiset. Jopa uuden työpaikan saanti voi sujua suhteilla, kun bilettää oikeassa porukassa. Raittiit jää rannalle. Jossain vaiheessa nuorten keskuudessa oli joku raittiusryhmä ja juominen vähentyi.

Oppilaitokset voisivat olla mukana perustamassa no drink -ryhmiä, jossa nuoret voisi tutustua ja harrastaa yhdessä.

Nykyisin kaikissa opiskelujatapahtumissa on se ei-alkoa vaihtoehto. Koskee niin ainejärjestöjen juttuja kuin approja ja muita tapahtumia. Miksi teette raittiudestanne kauhean ongelman?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella kiusatulla vaikuttaa olevan käsitys, että muita ei ole kiusattu koskaan. Se ei ole totta. Minua on yritetty kiusata kaikilla luokka-asteilla sekä työelämässä, mutta olen joka kerta torpannut ne yritykset heti alkuunsa. Tehnyt selväksi, ettei tule onnistumaan. Kannattaa yrittää! Kuulostaa että moni ei ole edes yrittänyt sanoa vastaan, vaan odottaa vaan että joku opettaja tai muu taho tulee hoitamaan tilanteen.

Ööh tuota, aika harva kiusaamistilanne on sellainen, että joku tulee tönimään ja vaatimaan lounasrahoja, ja siinä voisi sitten pamauttaa kiusaaja turpaan ja tehdä selväksi, että mua ei kiusata. Varsinkin työelämässä asiantuntijatehtävissä ja korkeakouluissa ihmiset ovat sen verran fiksuja, että kiusaamisen muodotkin ovat usein "fiksuja", epäsuoria ja tulkinnanvaraisia, ja suora asian selvittely-yritys olisi kiusatulle lähinnä noloa ja vaatisi kovia todisteita, joita "fiksu" kiusaaminen ei juurikaan jätä jälkeensä. Esim. jätetään henkilö kutsumatta lounasravintolat porukassa voidaan selittää: "me ajateltiin, ettei se kuitenkaan haluaisi lähteä mukaan", "ei me muistettu pyytää", jne.

Se ettei jotakuta kutsuta lounasravintolaan ei ole kiusaamista, mikäli se ravintolaan meno ei ole suoranainen työtehtävä. Ihmiset saa mennä syömään aivan sellaisissa ryhmissä kuin haluaa.

Kyllä, olet virallisesti oikeassa, mutta myös ensimmäinen joka irtisanotaan, jos olet alaisenani.

Mielestäni hyviin tapoihin kuuluu, että ketään ei työyhteisössä jätetä ulkopuolelle. Omaan ajatusmaailmaan ainakin kuuluu, että työyhteisössä pitää olla hyvä henki ja kaikkien pitää tuntea olevansa hyväksytty sellaisena kuin on. Lounastauolle kun mennään, niin kaikki on tervetulleita, se rakentaa yhteenkuuluvuutta jonka kautta tulee myös työyhteisöön kuulumista sekä työviihtyvyyttä.

Jos lounas on palkaton, ei pomo tasan päätä kenen kanssa se vietetään. 

Tulipas sieltä kunnon koulu- ja työpaikkakiusaajan perustelu. Sinänsä olet oikeassa, mutta kyllä luulisi kenelle tahansa normaalille ihmiselle olevan selvyys, kaikki otetaan mukaan työporukkaan.

Jokainen saa käyttää ruokatuntinsa miten haluaa. Mikäli työnantaja tarjoaa ruuan tai ruokailuun osallistuminen kuuluu työtehtäviin niin siinä tapauksessa kuuluu tästä kaikille ilmoittaa. Muuten jokainen saa syödä tai olla syömättä ihan oman halunsa mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella kiusatulla vaikuttaa olevan käsitys, että muita ei ole kiusattu koskaan. Se ei ole totta. Minua on yritetty kiusata kaikilla luokka-asteilla sekä työelämässä, mutta olen joka kerta torpannut ne yritykset heti alkuunsa. Tehnyt selväksi, ettei tule onnistumaan. Kannattaa yrittää! Kuulostaa että moni ei ole edes yrittänyt sanoa vastaan, vaan odottaa vaan että joku opettaja tai muu taho tulee hoitamaan tilanteen.

Olen tehnyt samoin, mutta tajuan ettei minuun kohdistunut kiusaaminen ole ollut vakavaa, kun sitä on omalla toiminnalla pystynyt hillitsemään. Joidenkin osalle koituva kiusaaminen on paljon raaempaa ja muut ympärillä sulkevat siltä silmänsä. Se ei kerro kiusaamisen uhrien toiminnasta, vaan erilaisista olosuhteista.

Kiusaamisessa ryhmädynamiikka toimii tosiaan niin, että mitä tahansa kiusattu tekee, se vain pahentaa tilannetta.

Kun itse olin työpaikkakiusattu, aluksi yritin jutella ja kuulua porukkaan. Sitten kun huomasin sen toivottomaksi, keskityin vain työhön. Se vasta ärsyttikin kiusaajia. Mikään mitä tein, ei kelvannut. Minusta levitettiin mm. perättömiä juoruja.

Siinä on todella aseeton kun joutuu systemaattisen savustuksen kohteeksi.

Varmaan jo pidempään kestäessään noin, mutta minulla on ainakin kokemuksia joissa alkava kiusaus on loppunut kun olen tehnyt sen kiusaajille epämukavaksi. Kiusaajat käyttävät yleensä hyväkseen sitä, että keskimäärin ihmiset eivät halua aiheuttaa "kohtauksia" ja häpeävät kiusatuksi tulemistaan, mutta jos ne tilanteet sanoittaa ääneen avoimesti ja julkisesti ilman häpeää, tavallaan sosiaalisten sääntöjen vastaisesti, niin heiltä lähtee valta pois hyvin äkkiä, koska he tietävät pohjimmiltaan käyttäytyvänsä väärin ja kun se tulee näkyväksi niin peili osoittaakin heihin.

En edelleenkään väitä, että toimii kaikissa tilanteissa kaikkiin, mutta en siis allekirjoittaisi niinkään laajaa väitettä, että kiusattu olisi AINA aseeton ja kiusaamisen jatkuminen AINA välttämätöntä.

Voi että, tämän kun olisin tajunnut jo nuorena. Olisin säästynyt monelta harmilta. Tämä tyypillinen 'Ei kannata välittää' mentaliteetti antaa kiusaajille vain lisää valtaa😪

Itse vastasin kerran työpaikkakiusaajalle, joka yritti saada muita TAAS tekemään töitään, "Se on ihan totta, että täällä on vaikea saada apua kun työilmapiiri on niin huono." Sitten vaan kävelin pois tilanteesta. Ilmeestä ( oli kyllä näkemisen arvoinen) päätellen hän kuvitteli, että jään siinä peloissani nuolemaan hänen keskiään ja tekemään hänen töitään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on täysin ok, että osa ei halua olla muiden kanssa missään tekemisissä koulussa tai töissä, jos ei yksinkertaisesti kiinnosta, se pitää heille sallia! Samaan aikaan olen kuitenkin myös sitä mieltä, että tällaiset luonnostaan epäsosiaaliset ihmiset täytyy pitää erossa sellaisista töistä, joissa niitä sosiaalisia taitoja (ja muista välittämistä, heidän asemaan asettumisen kykyä) tarvitaan tai joissa on valtaa muihin nähden, eli esimerkiksi lääkäri, tuomari, poliitikko.

Antisosiaaliset toimikoot tutkijoina, rekkakuskeina ja maanviljelijöinä. Jos vihaa ihmisiä niin sitten on velvollisuus eristää itsensä ettei aiheuta kenellekään muulle vahinkoa vihansa vuoksi.

Avuttomat, jotka ei tajua että työpaikalla ei olla seurustelemassa vaan tekemässä töitä, voisi sitten siirtää itsensä lastentarhaan, siis asiakkaiksi. Siellä joku pitää kädestä ja kuuntelee, tai ainakin teeskentelee kuuntelevansa jorinaasi.

Kyllä tavallisissakin töissä saa mun puolesta näitä erakkoja olla ja paljon onkin. Vetävät eväänsä huoneessaan ja kerran pari päivässä käyvät vessassa. Se on musta täysin ok eikä keneltäkään pois. Sen sijaan, kuten sanoin, joissain töissä heidän antisosiaalisuudesta on haittaa muille. Ja se ei ole enää ok.

Eihän NASAllekaan palkata jotain lyhyen matikan b:n kirjoittanutta tekemään ratkaisevia laskelmia joten ne hoitakoon sosiaalisia taitoja vaativat tehtävät joilla sosiaalisia taitoja on, mitä alapeukutettavaa tässä on? Kuka haluaa kuulla esim syöpädiagnoosinsa niin, että lääkäri on selin ja poistuu huoneesta kun potilas alkaa itkeä? Sen sijaan se sama lääkäri voisi olla loistava tutkimaan sitä syöpää jossain kammiossa, esimerkiksi.

Vaikka minä, ihan sama minne se lääkäri katsoo tai poistuuko huoneesta, asia ei siitä muutu. Inhottaa oletus, että lässytys tuossa jotakin auttaisi.

No hoitakoot psykot sitten toisiaan, sekin käy. Normaaleille ihmisille on tärkeää vaikeana hetkenä, että sillä lääkärillä on ihmisyyttä ja lämpöä.

Alkaa valjeta, miksi kukaan ei halua olla ystäväsi.

Dorisdoris kirjoitti:

Yksinäisyys on suuri ongelma ja sitä usein hävetään. Voisiko joku, jolla on paljon ystäviä ja joka löytää helposti ystäviä, kertoa, miten hän sen tekee. Haluaisin tietää, mitkä ominaisuudet auttavat ystävien löytämistä.

Varmaan se, ettei ole hirveä hinku pakottaa muita ystäviksi, kuten osalla tässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on täysin ok, että osa ei halua olla muiden kanssa missään tekemisissä koulussa tai töissä, jos ei yksinkertaisesti kiinnosta, se pitää heille sallia! Samaan aikaan olen kuitenkin myös sitä mieltä, että tällaiset luonnostaan epäsosiaaliset ihmiset täytyy pitää erossa sellaisista töistä, joissa niitä sosiaalisia taitoja (ja muista välittämistä, heidän asemaan asettumisen kykyä) tarvitaan tai joissa on valtaa muihin nähden, eli esimerkiksi lääkäri, tuomari, poliitikko.

Antisosiaaliset toimikoot tutkijoina, rekkakuskeina ja maanviljelijöinä. Jos vihaa ihmisiä niin sitten on velvollisuus eristää itsensä ettei aiheuta kenellekään muulle vahinkoa vihansa vuoksi.

Avuttomat, jotka ei tajua että työpaikalla ei olla seurustelemassa vaan tekemässä töitä, voisi sitten siirtää itsensä lastentarhaan, siis asiakkaiksi. Siellä joku pitää kädestä ja kuuntelee, tai ainakin teeskentelee kuuntelevansa jorinaasi.

Kyllä tavallisissakin töissä saa mun puolesta näitä erakkoja olla ja paljon onkin. Vetävät eväänsä huoneessaan ja kerran pari päivässä käyvät vessassa. Se on musta täysin ok eikä keneltäkään pois. Sen sijaan, kuten sanoin, joissain töissä heidän antisosiaalisuudesta on haittaa muille. Ja se ei ole enää ok.

Eihän NASAllekaan palkata jotain lyhyen matikan b:n kirjoittanutta tekemään ratkaisevia laskelmia joten ne hoitakoon sosiaalisia taitoja vaativat tehtävät joilla sosiaalisia taitoja on, mitä alapeukutettavaa tässä on? Kuka haluaa kuulla esim syöpädiagnoosinsa niin, että lääkäri on selin ja poistuu huoneesta kun potilas alkaa itkeä? Sen sijaan se sama lääkäri voisi olla loistava tutkimaan sitä syöpää jossain kammiossa, esimerkiksi.

Potilas on tuossa asiakas, etkö erota asiakkaita ja työkavereita?

Missasit pointin. Potilas, asiakas, ihan sama, avainsana on ihminen. Jos ihmisvihaajasta on jossain työtehtävässä haittaa muille, ja näin todellakin on, niin niihin hommiin ei tulisi ihmisvihaajia päästää.

Ei sulla ole pointtia. Tottakai potilasta/asiakasta kohdellaan tietyllä tavalla, mutta asiakas ei ole työkaveri. Normaalit ihmiset osaa käyttäytyä ystävällisesti vaikka inhoaisi niitä työkavereitaan tai asiakkaitaan, eivätkä toimi tunteidensa pohjalta. Siis työtilanteissa, ei omalla ajalla.

Yhteisiä pakkolounaita vaativat ne, joiden seurassa ei kukaan ole vapaaehtoisesti. Eikö teillä ole oikeita ystäviä?

Aivan, oletkin näitä jotka alkavat selittää sekavia hämmentääkseen keskustelua siinä vaiheessa kun huomaavat olevansa väärässä. Mun pointit oli erittäin selviä kaikille normaalia logiikkaa ymmärtäville. En siis tuhlaa aikaa piirileikkeihin sun kanssa tämän enempää.

Ja minä en ole siis vaatinut mitään yhteislounaita missään kohtaa, se oli joku muu.