Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi peräännyt treffeistä mukavasti sujuneen jutustelun jälkeen, kun toinen kertoo olevansa isä/äiti?
06.09.2023 |
Jos lapset ovat sinulle totaalinen dealbreaker, voisitko perustella kantasi? Kiitos!
Kommentit (288)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska minulla on kokemuksia yksinhuoltajista.
Homma etenee aina samalla tavalla, aiankin kun kyse on seurustelusuhteesta eikä seksisuhteesta.
Alussa on selvää ettei haeta isää lapsille. Korostetaan kuinka lapset ovat naisen ja hän pitää lapsista huolta. Missään tapauksessa ei haeta "lompakkoa", nainen on kiinnostunut minusta koska haluaa olla minun kanssani.
Mutta kun homma syvenee ravintolatreffeistä ja tapaamisista kotona kun lapset ovat kavereilla, vaivihkaa homma muuttuu.
Tulee tilanteita joissa voisit kieltäytyä, mutta sitten olisit k*sipää. Niinpä teet pikku palveluksia. Itse asiassa, naisen elämä on lapsettomaan verrattuna melkoista säätöä, ja pian olet siinä osallisena. Kun pitäisi ostaa lapselle rippilahja, ei ole pakko osallistua, mutta sitten olisit k*sipää. Itse asiassa pian huomaat että suurin hymy naisen kasvoille tulee kun lausut sanat "minä maksan", tai "minä ostin". Pikkulasten kanssa korostuu säätö, teini-ikäisten kanssa raha ja mahdollisesti ongelmatkin elleivät he ole poikkeuksellisen hyväkäytöksisiä ja mieluusti tyttöjä.
Ja 99% todennäköisyydella se yksinhuoltaja on sinua pienempituloinen. Koska hyvätuloiset yksinhuoltajat eivät seurustele pienempituloisten miesten kanssa. Kumman usein se ylipäätään menee niin, että mies päätyy nostamaan naisen sosioekonomista asemaa eikä päinvastoin.
Ja ei kokemusten mutta havaintojen perusteella, tämä ei suinkaan lopu, vaan löydät itsesi auttamassa häissä ja muutossa sittenkin kun Mikko-Helena ja Viivi-Pekka ovat jo työelämässä. Ja kenelle heidän esikoisensa tuodaan hoitoon kun tuore pari haluaa lähteä viihteelle? No mummolle tietysti.
Minä haluan että minä ja kumppanini olemme joko reissussa tai mökillä. Ei todellakaan lapsenvahteina.
Allekirjoitan naisena tuon kirjoituksesi myös, eli tuo ei päde pelkästään naisiin, joilla on lapsia, vaan myös miehiin, joilla on lapsia. Pikkuhiljaa huomaa maksavansa puolet kaikesta, hoitavansa lapsia, mutta mihinkään ei saa olla mielipidettä. Ei saa komentaa lapsia tai miettiä kodin yhteisiä sääntöjä. Koska silloin on pAhA ÄiTiPuOlI. Eli raha kelpaa, lastenhoito kelpaa ja mielellään myös kodin puunaus ja ruoan laitto. Kunhan suu pysyy kiinni kaikesta, vaikka muksu levittäisi sontaa ympäri kämppää, niin pitää vain hymyillä ja ihastella, miten innovatiivinen ja ekologinen se tuo Pirkko-Petteri onkaan.
Yhden asian korjaan, minä olen aina kaikissa suhteissani ollut se osapuoli, joka on tienannut enemmän. Eli minä olen nostanut miehen elintasoa.
Noinkin voi käydä. Kuulut siihen 1% vähemmistöön.
Tuo on ihan totta. Sinulla ei lopulta ole oikeuksia. Mikä kannattaa muistaa etenkin jos sattuu ystävystymään niihin lapsiin. Koska niinkin pätoivoisia on, että ryhdytään vapaaehtoisesti varaisäksi tai varaäidiksi.
Rahaan liittyy myös yksi hauska piirre. Mikään yhteinen hauska ei ole mahdollista. Vastaus on aina "no ei käy koska minulla ei ole varaa siihen ja siihen". Aina löytyy monimutkainen ketju jossa rahanpuute estää sellaisetkin asiat joihin ei tarvittaisi rahaa (esim. koti on sotkuinen, mökki ei käy kun ei ole varaa palkata siivoojaa).
Siinä onkin sitten valittava. Jääkö yhteinen aika haaveeksi, vai lausutko toivotut sanat "no minä maksan...".
Eikös niitä pareja, joissa nainen tienaa selvästi enemmän ollut tilastollisesti noin 20% eikä 1% kuten sinä annat ymmärtää? Vs pareja joissa mies tienaa selvästi enemmän on 50%. Loput tienaa suunnilleen yhtä paljon. Kun ottaa vielä huomioon miesten ja naisten keskimääräiset tuloerot, voidaan todeta että täysin sattumanvaraisessakin pariutumisessa tulisi enemmän pareja joissa mies tienaa enemmän kuin pareja joissa nainen tienaa enemmän. Vain osa tuosta erosta selittyy siis naisten preferensseillä ja ainoastaan selvästi itseään paremmin tienaavan miehen kelpuuttavia on siis naisissa pikemminkin vähemmistö kuin enemmistö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tissit on pienet, asian voi muuttaa.
Jos on vähän ylipainoinen, asian voi muuttaa.
Jos ei osaa ottaa suikkiin, asian voi muuttaa.
Jos on lapsi, asiaa ei voi muuttaa.
Siksi.
T. Tämän kylän tavoitelluin ukkomies
Tämä on asia mikä pitää ehdottomasti tuoda ilmi ennen niitä treffejä.
En halua lapsia, en omia enkä muiden. En ole kiinnostunut toimimaan lapsenvahtina ja kotitalouskoneena toisen naisen lapsille. Ylipäätään mies jolla on lapsia on ikuisesti sidottu myös siihen exään tai useampaan. En kaipaa mitään ylimääräistä draamaa parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Katsos, eivät yksinhuoltajanaiset mitään hölmöjä ole.
He tietävät lasten olevan hidaste parisuhdemarkkinoilla, ja toisaalta heillä on tarpeita. Tästä seuraa kaksi asiaa: kovemmat pariutumishalut ja suurempi valmius miehen miellyttämisessä.
Mä tunnen erään yh-mutsin, jolla on aina ollut sellainen tapa, että hän ottaa melkein jokaisen uuden seurustelukumppanin luokseen asumaan. Hän on tyytyväinen, jos hän kelpaa edes jollekin idiootille. Juuri tuollainen käytös houkuttaa niitä onnenonkijamiehiä. Ei kukaan isotuloinen hienossa omistus asunnossa asuva mies muuta johonkin uusperheeseen lyhyen seurustelun jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa että ihmiset tuntevat itsensä tässä asiassa. Itse seurustelin lähes vuosikymmenen lapsettoman miehen kanssa, joka ensimmäiset vuodet jaksoi teeskennellä että häntä ei haittaa mun lapset ja suunnitteli yhteistä elämää saman katon alla sitten aikanaan. Kuitenkin lopulta tajusin että eihän se siedä mun lapsia lainkaan. Jos valinta pitää tehdä lasten ja miehen välillä (hän ei siis itse lähtenyt!), valinta on äärimmäisen helppo.
Toisaalta itsekkäin ihminen joka tielleni on osunut, toisaalta onnekkain asia että ero tuli. Kohtasin toisen, kaikin tavoin paremman.
Lähetä "oli kivat treffit, mutta en tuntenut kipinää" viesti.
Oikeasti, toi viesti on ihan ykkönen. Se toimii aina, riippumatta siitä mikä se oikea syy on että et halua tavata uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lapseton, joten elämäntilanteeni on ihan eri. En ymmärrä myöskään vanhemmuutta enkä halua olla aina se, joka ymmärtää niitä, joilla on lapsi.
Vanhempi laittaa lapsen elåmässään ykkössijalle ja niin hänen kuuluukin tehdä. Mä voin laittaa kumppanin ykkössijalle ja siksi haluan olla ihmisen kanssa, joka voi tehdä samoin.
Vierailija kirjoitti:
Lähetä "oli kivat treffit, mutta en tuntenut kipinää" viesti.
Oikeasti, toi viesti on ihan ykkönen. Se toimii aina, riippumatta siitä mikä se oikea syy on että et halua tavata uudelleen.
Voi kyllä sanoa myös ihan rehellisesti että muuten natsasi mutta sinulla on lapsia/ei ole eikä tule lapsia ja minä niitä haluan. Mikäs sen ymmärrettävämpi syy lähteä eri suuntiin kuin asia jota ei voi muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jättäisin yhteydenpidon tuossa vaiheessa ihan siksi, ettei toinen oo vaivautunut lapsesta aiemmin kertomaan. Tulee sellainen olo että on epärehellinen ihminen, tai ei pidä lastaan kovin oleellisena seikkana elämässä.
Muutenkin lapsi muuttaa arkea paljon, joten ymmärrän jos ei joku minun kanssa halua deittailla, koska minulla lapsiaNo tuota. Lapsi ei määrittele mua. Olen paljon muutakin kuin äiti. Jos olen treffeillä, haen seuraa itselleni, en isää lapsille. Lapsella on jo isä ja hän viettää yhtä paljon aikaa lapsen kanssa kuin minäkin. Enkä edes muuttaisi yhteen yhdenkään miehen kanssa ennen kun lapsi on muuttanut kotoa, joten mitään uusperhekuvioita ei ole tulossa.
Kyllä lapsi silti muuttaa arkea. Jos on vaikka päiväkoti-ikäinen ja on sun viikko, ei siinä töiden jälkeen tavata ja lähdetä spontaanisti jonnekin. Ja iso rajoite on tuokin, ettei yhteen voi muuttaa ennen kuin lapsi muuttaa kotoa. Vaikea nähdä yhteistä tulevaisuutta, kun erillissuhde ei ole sitä, mitä itse haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse seurustelin lähes vuosikymmenen lapsettoman miehen kanssa, joka ensimmäiset vuodet jaksoi teeskennellä että häntä ei haittaa mun lapset ja suunnitteli yhteistä elämää saman katon alla sitten aikanaan. Kuitenkin lopulta tajusin että eihän se siedä mun lapsia lainkaan.
Toisaalta itsekkäin ihminen joka tielleni on osunut, toisaalta onnekkain asia että ero tuli. Kohtasin toisen, kaikin tavoin paremman.
Ai jos lapseton ihminen ei voi sietää lapsia, on hän silloin itsekäs?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua kersaa elämääni. Ne tuppaa tulemaan kaupan päälle väkisin kun on isä- tai äiti-ihminen kyseessä.
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse seurustelin lähes vuosikymmenen lapsettoman miehen kanssa, joka ensimmäiset vuodet jaksoi teeskennellä että häntä ei haittaa mun lapset ja suunnitteli yhteistä elämää saman katon alla sitten aikanaan. Kuitenkin lopulta tajusin että eihän se siedä mun lapsia lainkaan.
Toisaalta itsekkäin ihminen joka tielleni on osunut, toisaalta onnekkain asia että ero tuli. Kohtasin toisen, kaikin tavoin paremman.
Ai jos lapseton ihminen ei voi sietää lapsia, on hän silloin itsekäs?
Ei vaan siksi kun tuhlaa toisen ihmisen aikaa kymmenen vuotta vaikka varmaan on itsestään sen tiennyt että ei siedä lapsia. Ehkä kuvitteli jotenkin silti sietävänsä tilannetta, en tiedä. Mutta itsekästä se oli joka tapauksessa. Toki tilanteita oli muitakin joissa kyseisen ihmisen itsekkyys tuli ilmi, jälkikäteen nekin näkee selvemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeksi tänä aamuna täältä luin että isä ja poika ovat herroja talossa ja isän puoliso pitää turpansa kiinni koska samassa taloudessa asuvien ihmisten asiat eivät kuulu hänelle. En kiitos ikinä sotkeudu tällaiseen scheisseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jättäisin yhteydenpidon tuossa vaiheessa ihan siksi, ettei toinen oo vaivautunut lapsesta aiemmin kertomaan. Tulee sellainen olo että on epärehellinen ihminen, tai ei pidä lastaan kovin oleellisena seikkana elämässä.
Muutenkin lapsi muuttaa arkea paljon, joten ymmärrän jos ei joku minun kanssa halua deittailla, koska minulla lapsiaNo tuota. Lapsi ei määrittele mua. Olen paljon muutakin kuin äiti. Jos olen treffeillä, haen seuraa itselleni, en isää lapsille. Lapsella on jo isä ja hän viettää yhtä paljon aikaa lapsen kanssa kuin minäkin. Enkä edes muuttaisi yhteen yhdenkään miehen kanssa ennen kun lapsi on muuttanut kotoa, joten mitään uusperhekuvioita ei ole tulossa.
Kyllä lapsi silti muuttaa arkea. Jos on vaikka päiväkoti-ikäinen ja on sun viikko, ei siinä töiden jälkeen tavata ja lähdetä spontaanisti jonnekin. Ja iso rajoite on tuokin, ettei yhteen voi muuttaa ennen kuin lapsi muuttaa kotoa. Vaikea nähdä yhteistä tulevaisuutta, kun erillissuhde ei ole sitä, mitä itse haluaa.
Tämä. Ja kyllä äiti on aina pääasiassa äiti, vaikka osa yrittääkin muuta väittää. Sokeutuvat itse täysin sille että lapset hallitsevat elämää ja puheenaiheita 100% myös silloin kun eivät ole läsnä.
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska minulla on kokemuksia yksinhuoltajista.
Homma etenee aina samalla tavalla, aiankin kun kyse on seurustelusuhteesta eikä seksisuhteesta.
Alussa on selvää ettei haeta isää lapsille. Korostetaan kuinka lapset ovat naisen ja hän pitää lapsista huolta. Missään tapauksessa ei haeta "lompakkoa", nainen on kiinnostunut minusta koska haluaa olla minun kanssani.
Mutta kun homma syvenee ravintolatreffeistä ja tapaamisista kotona kun lapset ovat kavereilla, vaivihkaa homma muuttuu.
Tulee tilanteita joissa voisit kieltäytyä, mutta sitten olisit k*sipää. Niinpä teet pikku palveluksia. Itse asiassa, naisen elämä on lapsettomaan verrattuna melkoista säätöä, ja pian olet siinä osallisena. Kun pitäisi ostaa lapselle rippilahja, ei ole pakko osallistua, mutta sitten olisit k*sipää. Itse asiassa pian huomaat että suurin hymy naisen kasvoille tulee kun lausut sanat "minä maksan", tai "minä ostin". Pikkulasten kanssa korostuu säätö, teini-ikäisten kanssa raha ja mahdollisesti ongelmatkin elleivät he ole poikkeuksellisen hyväkäytöksisiä ja mieluusti tyttöjä.
Ja 99% todennäköisyydella se yksinhuoltaja on sinua pienempituloinen. Koska hyvätuloiset yksinhuoltajat eivät seurustele pienempituloisten miesten kanssa. Kumman usein se ylipäätään menee niin, että mies päätyy nostamaan naisen sosioekonomista asemaa eikä päinvastoin.
Ja ei kokemusten mutta havaintojen perusteella, tämä ei suinkaan lopu, vaan löydät itsesi auttamassa häissä ja muutossa sittenkin kun Mikko-Helena ja Viivi-Pekka ovat jo työelämässä. Ja kenelle heidän esikoisensa tuodaan hoitoon kun tuore pari haluaa lähteä viihteelle? No mummolle tietysti.
Minä haluan että minä ja kumppanini olemme joko reissussa tai mökillä. Ei todellakaan lapsenvahteina.
Tämä avasi siinä mielessä silmiä, että itse olisin ollut juuri näitä jotka sanoo etten etsi lapsille toista isää. Enkä omasta mielestä etsi! Mutta kyllä minäkin toivon, että pitkäaikaisessa vakavassa suhteessa eletään ainakin jossain määrin yhteistä elämää. Tuntuisi hankalalta ajatukselta, jos toinen haluaisi elää niinkuin lapseton sinkku kun itsellä kuitenkin niitä lapsia on. Jotenkin yllättänyt tässä ketjussa lukea, miten osa haluaisi pysyä jotenkin täysin irrallaan siitä lapsiarjesta, leikkiä ettei niitä lapsia olisi olemassakaan. En minä näe realistisena sellaista luvata kenellekään, että ikinä ei vahdita yhdessä lastenlapsia tai auteta muutossa. Tosin samalla tavalla tuntemani lapsettomat parit on auttaneet yhdessä kummankin vanhempia, sisaruksia ja muitakin läheisiä. Jotenkin hassua, että lapset olisi tässä poikkeus.
Talousasiat taas erikseen, olen hyvätuloinen enkä tarvitse elättäjää enkä todennäköisesti tule pariutumaan itseäni paremmin tienaavan kanssa. Enkä yhden taloudellisesti hyväksikäyttäneen ja kusettaneen exän jälkeen aio enää koskaan luottaa taloudellisesti toiseen ihmiseen niin paljon, että olen kusessa jos matto vedetäänkin jalkojen alta.
On taas niin myrkyllinen keskustelu, että oksat pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähetä "oli kivat treffit, mutta en tuntenut kipinää" viesti.
Oikeasti, toi viesti on ihan ykkönen. Se toimii aina, riippumatta siitä mikä se oikea syy on että et halua tavata uudelleen.
Voi kyllä sanoa myös ihan rehellisesti että muuten natsasi mutta sinulla on lapsia/ei ole eikä tule lapsia ja minä niitä haluan. Mikäs sen ymmärrettävämpi syy lähteä eri suuntiin kuin asia jota ei voi muuttaa.
Tätä voi koettaa, mutta valitettavasti ainakaan useimmat miehet eivät hyväksy tuota, ettei lapsien takia ole kiinnostunut. Muutaman kerran olen testannut ja aina joutunut inhottavaan juupas-eipäs väittelyyn asiasta, kun eivät mitenkään voi ymmärtää, miksi en vaan ole kiinnostunut lapsellisista miehistä. Ei ole kipinää-viesti on siinä mielessä parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähetä "oli kivat treffit, mutta en tuntenut kipinää" viesti.
Oikeasti, toi viesti on ihan ykkönen. Se toimii aina, riippumatta siitä mikä se oikea syy on että et halua tavata uudelleen.
Voi kyllä sanoa myös ihan rehellisesti että muuten natsasi mutta sinulla on lapsia/ei ole eikä tule lapsia ja minä niitä haluan. Mikäs sen ymmärrettävämpi syy lähteä eri suuntiin kuin asia jota ei voi muuttaa.
Tätä voi koettaa, mutta valitettavasti ainakaan useimmat miehet eivät hyväksy tuota, ettei lapsien takia ole kiinnostunut. Muutaman kerran olen testannut ja aina joutunut inhottavaan juupas-eipäs väittelyyn asiasta, kun eivät mitenkään voi ymmärtää, miksi en vaan ole kiinnostunut lapsellisista miehistä. Ei ole kipinää-viesti on siinä mielessä parempi.
Kieltämättä olen kuullut muiltakin että osa miehistä ei tajua lasten olevan ylitsepääsemätön turn off monelle. Mutta turha niiden kanssa on väittelemään alkaa, sanot ettet halua lisääntynyttä jämäpalaa ja laitat estoon jos alkaa mussutus.
En usko että tuollainen mies ottaa pakit hyvin vastaan vaikka syyksi sanoisi mitä. Aina on niitä jotka eivät tajua ei:n tarkoittavan ei:tä, ja noista on hyvä päästä eroon jo ennen ekoja treffejä.
Alue: Aihe vapaa
Ilmeisesti lähipiirini koostuu nuista prosentin naisista, sillä tiedän, monet muutkin ympärilläni olevat naiset tienaavat enemmän mitä miehensä (vaativa erikoisasiantuntijantyö naisella, tai naisen puoliso on työtön, nainen lääkäri ja mies jossain ennemmin duunariammatissa jne.). Mutta ei tästä sen enempää, meillä taitaa olla hyvin erilaiset piirit tämän suhteen.
Tuo jälkimmäinen on muuten myös totta! Jos haluaa lähteä yhteiselle reissulle, niin rahaa ei ole. Ei voi lähteä kun se maksaa, kaikki maksaa aina liikaa. Joten jos haluaa tehdä kahdestaan puolison kanssa jotain, täytyy ehdottaa: jos minä maksaisin suurimman osan. Myös lasten kanssa reissatessa pitää maksaa vähintäänkin puolet, myös lasten kuluista kuten ruoista, lipuista jne.