Läheisen menetys ja oma itkuherkkyys lähes 2v menetyksen jälkeen? Muilla?

Minulla sama. Olen kyllä muutenkin aika herkkä ja tunteellinen.

Ihan normaalia.

Joo, olen aina ollut hyvin itkuherkkä ja itken lähes joka päivä edes vähän. Siis hieman kyynelehdin, herkistyn, vetistelen milloin mistäkin.

Usein voin analysoida jotain vaikeaa asiaa mielessäni helposti ja yksityiskohtaisesti, tai voin kirjoittaa siitä ilman kummempaa herkistymistä. Mutta... asiasta PUHUMINEN saa minut sitten itkeä vollottamaan. Esimerkiksi koirani menehtymisen olen täysin käsitellyt ja kaikki on ok. Paitsi etten osaa puhua siitä itkemättä. Ja sama pätee ties mihin lapsuuden tapahtumiin, pelkoihin, siihen ja tähän ja tohon. 

Olen itse hyväksynyt itseni tällaisena. Eli herkistyn helposti, mitä sit. Se ei minua ole estänyt tekemästä ja menemästä ja menestymästä elämässä. Minua kuitenkin edelleen nolottaa/hävettää aika usein kun alan hirveästi itkemään, koska ihmiset ympärillä vaivaantuu/yrittää auttaa/ahdistuu puolestani jne jne. Minulle se itku ei ole iso juttu, mutta muille se on tietysti outoa ja hälyttävää. 

Olen itkenyt töissä vaikka kuinka usein. Ja juhlissa ja kaupassa ja bussissa ja siis missä mä EN ole itkenyt :DD

Kyllä. Itselläni aikaa on kulunut enemmän. Luulen, että se muutti minua ihmisenä, ja että kyseessä on siis loppuelämän kestävä asia. Joissain asioissa olen tunteettomampi kuin ennen, toisissa taas itkuherkempi.

Itsellä yhden läheisen menetyksestä aikaa jo liki 19 vuotta, edelleen muisteleminen tai jostain asiasta muistojen herääminen herkistää. 2 vuotta on mielestäni aika lyhyt aika. 19 vuotta taas pitkä - en tosin tiedä, että lakkaako sitä herkistymästä koskaan kun on herkkä muutenkin.

Kun isäni kuoli (yllättäen), en tuntenut hänen kuolleen. Hän oli luonani.

Meni kuukausia, ennen kuin psyykeni antoi periksi kuoleman lopullisuuden edessä. Nykyään ikävä iskee välillä hetkellisen lamauttavasti.

Kiitos kommenteista, helpottavaa tietää ettei ole yksin näiden tunteiden kanssa 🌼

Mulla meni 7v ennen kuin asiasta alkoi pystyy puhumaan itkemättä, oman miehen menetys oli aika kova paikka.