Hei sinä, joka annat lapsesi olla koko päivän kylässä, oletatko, että
...lapsesi saa kylässä ruokaa? Alaluokkien vanhempien mielipiteet erityisesti kiinnostaa.
Kommentit (184)
Millaiset vanhemmat eivät kaipaa omaa lastaan koko päivänä??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etu siinäkin että.asuu syrjemmässä... kaverit tarvitsevat kyydin eivätkä vaan ilmaannu ovelle.
Mutta huono puoli on se ettei tiedä millon se lapsi haetaan. Olen useamman kerran iltayhdeksältä hienovaraisesti kysellyt että millon sun vanhemmat hakee kun meidän pitäis ruveta jo nukkumaan.
No huh huh! Minä kyllä sanoisin jo paljon aiemmin että nyt pitää lähteä kotiin päin. Jos lapsi sanoisi että vanhempiensa puolesta saa olla myöhempään, toteaisin vaan että ok, mutta meille se ei käy, joten soita että tulevat hakemaan nyt heti. Ihmeellisiä ihmisiä jos oikeasti kehtaavat antaa lastensa vielä tuohon aikaan illasta roikkua toisten nurkissa!
Kyllä kä ainakin aina omalle lapselle sanon mihin aikaan on tultava kotiin syömään, jos on kaverilla.
Meidän pojalla on kaveri, joka valehtelematta on meillä lähes joka päivä iltaan asti. Tulevat suoraan koulusta yhdessä, ja syö meillä säännöllisesti välipalan ja päivällisen. Usein myös viikonloppuisin on koko päivän. Sinällään ei oikeastaan haittaa. Kyllä meillä tuoka riittää. Ihmettelen vaan mitä tän pojan vanhempien päässä liikkuu. Ovat ihan normaaleja mukavan oloisia työssäkäyviä ihmisiä, eikä poikakaan mitenkään huonovointinen ressukka ole, vaan ihan reipas ja sosiaalinen lapsi. Itse en missään tapauksessa kehtaisi antaa oman lapseni joka päivä olla kylässä. Varsinkaan aina samassa perheessä. Ja aina myös syödä siellä. Mutta joidenkin mielestä tällaisessa ei sitten kai ole mitään ihmeellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyselen, koska meillä käy tokaluokkalaisen kavereita, joiden perheitä en tunne. Lapset alkavat soittelemaan lapselleni aamu kymmenestä ja heidän peräänsä soitellaan vasta iltasella kuuden-seitsemän aikoihin. Kspsi saattaa sanoa, että sai luvan olla vielä, eikä halua lähteä kotiin.
Mistä tiedät milloin heidän perään soitellaan? Me soitellaan lapsen perään mutta useinkaan hän ei vastaa.
No eikös silloin ole paikallaan käskeä pysymään kotona, kunnes oppii olemaan tavoitettavissa? Ihan kun vaan pitäisi olkia kohautella todeten ettei voi mitään. Vanhemmalla on vastuu lapsistaan. Eikö huolestuta kun ette edes tiedä missä lapsenne liikkuu, ettekä saa häntä kiinni?
Onpa erikoinen keskustelu, miten niin "antaa" olla kylässä? Eikö sillä kyläpaikalla ole mitään vastuuta siitä, kauanko antaa muiden kyläillä? Meillä useinkin on lasten kavereita kylässä koko päivän viikonloppuisin, ja tietysti heidät ruokitaan! Jos meillä on esimerkiksi varattuna jokin ruoka niin, että riittää vain omalle porukalle, silloin tietysti jo lähtökohtaisestikin sanon, että kaverit voivat tulla kylään vain tietyksi aikaa, ja sitten kun se aikaraja koittaa, käyn muistuttamassa että kello on nyt sen verran, tullaanko sinua hakemaan vai oletko pyörällä tmv.
Vierailija kirjoitti:
Onpa erikoinen keskustelu, miten niin "antaa" olla kylässä? Eikö sillä kyläpaikalla ole mitään vastuuta siitä, kauanko antaa muiden kyläillä? Meillä useinkin on lasten kavereita kylässä koko päivän viikonloppuisin, ja tietysti heidät ruokitaan! Jos meillä on esimerkiksi varattuna jokin ruoka niin, että riittää vain omalle porukalle, silloin tietysti jo lähtökohtaisestikin sanon, että kaverit voivat tulla kylään vain tietyksi aikaa, ja sitten kun se aikaraja koittaa, käyn muistuttamassa että kello on nyt sen verran, tullaanko sinua hakemaan vai oletko pyörällä tmv.
No eipä se oikeastaan ole kyläpaikan vastuulla. Jos omaan kotiin vaan pelmahtaa kutsumatta vieraita lapsia, niin eipä niistä kukaan voi velvoittaa ottamaan vastuuta. Pihalle tietenkin voi heittää heti kun huvittaa. Kyllä se vastuu on tasan sen lapsen omilla vanhemmilla. Paitsi jos kyläilystä on erikseen aikuisten kesken sovittu. Koskaan ei voi sopimatta ulkoistaa vastuuta omista lapsistaan toisille.
Vierailija kirjoitti:
Muistan lapsuudesta, että meidät käskettiin kotiin muutaman kerran, kun isäntäväki alkoi syömään. Ja ihan kasvatuksellistakin tuo on, vieraan on kiva ymmärtää aikuisenakin, milloin on aika lähteä. Muutama aikuinen ystäväni ei sitä ymmärrä, että koko päivää ei tarvitsisi kyläillä. Mutta heitä ei varmaan ole koskaan lapsenakaan ohjattu kotimatkalle, kun sen aika olisi.
Tällaisen kasvatuksen kyllä kuuluisi tulla ihan niiltä omilta vanhemmilta. Kun se oma lapsi alkaa olla siinä iässä, että omatoimisesti kyläilee kavereiden luona, voi antaa kotiintuloajat, ja selittää, että ei ole sopivaa olla iltaan asti, koska se toinen perhe tarvitsee myös omaa rauhaa. Pitää myös opettaa, että kotona sitten syödään, ja sopia se kotiintuloaika sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
En oleta että lapseni saa kylässä leipäviipaletta tai hedelmää kummempaa ruokaa, enkä tarjoa meillä vierailevillekaan muuta.
Jos oma/vieras lapsi ei tajua mennäa kotiinsa syömään niin se on lapsen oma ongelma. Ihan terveellistäkin nykymaailmassa olla vähemmällä ruoalla välillä.
Tuo taas ajaa siihen, että ajellaan kioskille ostamaan mässyä. Näitäkin tilanteita tuli kesälomalla, kun lapsi harjoittelee kulkemaan ja kiinnostui kaupassakäynnistä. Oma muksu sentään söi lounaan, mutta kaveri taisi elellä niillä karkeilla, kun koko päivänä ei soiteltu syömään.
Kesällä mietin ihan samaa, kun lapsen kaveri (10 v.) jonkin aikaa käytännössä asui meillä. Vietti meillä lähes kaikki päivät, muutamia kertoja tuli meille heti aamusta ysin-kympin maissa, otti kysymättä lapseni vanavedessä aamupalaa, oli iltaan saakka, jäi yöksi ja lähti vasta seuraavana iltana, kun pyysin menemään välillä kotiinsa. En tiedä kuinka kauan olisi meillä ollut, jollen olisi puuttunut. Kertaakaan kesän aikana en ollut vanhempiin missään yhteydessä, en edelleenkään tiedä nimiä, enkä tarkalleen edes missä asuu. Kukaan ei ilmeisesti kaivannut lasta kotiin.
Nyt häntä ei ole hetkeen näkynyt kun koulut ovat alkaneet ja lapset eri vuosiluokilla. Kesällä kyllä mietin, että vanhempien yhteystiedot saatava jostain, sillä alkoi oikeasti olla huoli lapsesta, kuka ihme antaa tuon ikäisen olla yötä kaverin luona, jonka vanhempien kanssa ei ole sovittu mitään ja jonka vanhemmista ei tiedä mitään. Toiseksi, lapsi oikeasti söi valtavia määriä, enemmän kuin minun kaksi lastani yhteensä, joten alkoi ottaa päähän se ruuan laitto ja rahan meno.
Minusta tuo ei ole mikään rahakysymys, mutta muuten todella rajatonta käytöstä olettaa, että oma lapsi voi viettää vieraiden ihmisten kotona aikaa ilman että asiasta on millään tavalla sovittu!
Ei kenenkään kotiin mennä kutsumatta. Ja miten kukaan täysijärkinen vanhempi edes antaa lapsensa vieraiden ihmisten kotiin? Jos ei tunne eikä tiedä vanhemmista mitään?
Juuri tänään oli taas iltapaskassa juttu näistä mökille tuppautujista ja mökkilokeista, onko ne tällaisten perheiden lapsia? Ei mitään kunnioitusta toisten kotia tai omaisuutta kohtaan. Ilmeisesti jossain opetetaan lapset tähän saa mennä -mentaliteettiin.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just joo, päiväksi kylään ja päiväksi syömään. Kuka maksaa? Kellä on enää rahaa?
Niinpä. Alakouluikäinen lapsi syö kuin hevonen ja talous kaatuu helpostikin siihen että tällainen ahmatti joskus ruokitaan.
Ja tämä oli sitten sarkasmia.
Yllättäin alakouluikäinen syö paljon. On kasvava lapsi.
Jos lapseni on jossain kylässä koko päivän niin se on silloin sovittu juttu. Tietysti oletan, että hän saa ruokaa siellä. Samoin, jos meillä on joku lapsi kylässä koko päivän, annan tietenkin ruokaa hänelle. Jos pitkää kylävierailua ei olla sovittu lapsen vanhempien kanssa, lähetän lapsen jossain vaiheessa kotiin. Ei tästä ole ollut ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Kesällä mietin ihan samaa, kun lapsen kaveri (10 v.) jonkin aikaa käytännössä asui meillä. Vietti meillä lähes kaikki päivät, muutamia kertoja tuli meille heti aamusta ysin-kympin maissa, otti kysymättä lapseni vanavedessä aamupalaa, oli iltaan saakka, jäi yöksi ja lähti vasta seuraavana iltana, kun pyysin menemään välillä kotiinsa. En tiedä kuinka kauan olisi meillä ollut, jollen olisi puuttunut. Kertaakaan kesän aikana en ollut vanhempiin missään yhteydessä, en edelleenkään tiedä nimiä, enkä tarkalleen edes missä asuu. Kukaan ei ilmeisesti kaivannut lasta kotiin.
Nyt häntä ei ole hetkeen näkynyt kun koulut ovat alkaneet ja lapset eri vuosiluokilla. Kesällä kyllä mietin, että vanhempien yhteystiedot saatava jostain, sillä alkoi oikeasti olla huoli lapsesta, kuka ihme antaa tuon ikäisen olla yötä kaverin luona, jonka vanhempien kanssa ei ole sovittu mitään ja jonka vanhemmista ei tiedä mitään. Toiseksi, lapsi oikeasti söi valtavia määriä, enemmän kuin minun kaksi lastani yhteensä, joten alkoi ottaa päähän se ruuan laitto ja rahan meno.
Miten ihmeessä annat 10-vuotiaan olla koko päivän ja yön yli vierailulla, jos et tiedä hänestä juuri mitään? Et edes vanhempien nimiä, etkä ole ollut heihin millään lailla yhteydessä. Kovin vastuutonta sinulta. Mihin esim. olisit ottanut yhteyttä, jos lapselle olisi sattunut jotain?
Vierailija kirjoitti:
Oletan että jos ei saa kyläpaikassa ruokaa, niin käskevät lapseni mennä kotiin syömään.
Mä taas oletan, et vanhemmat soittaa lapselleen jotta tulee kotiin syömään. Minulla ainakaan ei ole jääkaapissa läjäpäin pihvejä, paistan sen verran kun on omia perheenjäseniä.
Vierailija kirjoitti:
Hälytyskellojen tulisi soida jos lapsi kaveeraa lapsen kanssa jolla ei ole mitään rajoja. Ei kotiintuloaikoja eikä muitakaan rajoja, kertoo lapsen kodista ja vanhemmista. Toki lapsen elämäss tulee murrosiässä vaiheita ettei aina vastata vanhemman puheluun, mutta jos ala-asteikäinen ei soittoon vastaa, menisin heti etsimään missä lapsi on.
Tämä! Minusta vanhempien pitäisi olla valppaana kavereiden lastensa kavereiden suhteen. Jos ei ole mitään rajoja pikkukoululaisena, meno muuttuu vaan pahemmaksi, kun ikää tulee. Omalla lapsella oli alaluokilla tällainen kaveri. Itselleni tuli jotenkin huono fiilis siitä menosta, kun ei ollut mitään rajoja ja räksytti meille vieraille aikuisille vastaan kaikesta, kun asetettiin perusrajoja meillä ollessa. Lempeästi ohjasin omaa lasta muiden kavereiden seuraan. Onneksi. Nyt ko. lapsi vetää vapea ja hengailee iltaisin ja viikonloppuisin mopopoikien kanssa. Ikää tällä tytöllä on 12v. Onneksi omalla lapsella on nykyisin muut kaverit ja aika menee paljolti harrastuksissa. Tuolta tytöltä puuttui rajojen lisäksi myös harrastukset ja kaikki järkevä tekeminen. Pyöri vain toisten nurkissa ja koulun/kaupan pihoilla. Vanhemmat arkkitehti ja insinööri(kun joku täällä viittasi, että tietää vanhempien koulutustaustan sen perusteella miten kasvattavat).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just joo, päiväksi kylään ja päiväksi syömään. Kuka maksaa? Kellä on enää rahaa?
Se, joka kutsuu lapsen kaverin koko päiväksi kylään. Siksihän vanhemmat asiasta sopivat, jotta se rahaton voi sanoa, että pitää ottaa omat eväät.
Älä kutsu vieraita koko päiväksi, jos ei ole rahaa ruokaan.
Pienet lapset tulee usein kutsumatta. Pitääkö lapsi työntää ovesta ulos? Se olisi lapsen omien vanhempien tehtävä, kertoa kotiintuloajat ja pitää niistä kiinni. Tai edes kysyä kyläpaikasta, sopiiko teille että n.n. on kylässä? Perheellähän voi olla muutakin suunnitelmaa.
Tapojen opettamisen puute, se tässä ärsyttää minuakin. Meillä käy muutama tenava ilman mitään ennakkoilmoitusta, tiedän ettei heillä ole kotona ketään joten ei ole sydäntä lähettää poiskaan, periaatteessa on aina tervetulleet meille, MUTTA kun se tarkoittaa itselle moninkertaista vahtimista ja ruoan laittoa, se ei ole ihan joka hemmetin päivä ok, että käytetään ilmaisena lapsenvahtina niille pikkukoululaisille. Kun edes kysyttäisiin etukäteen?
.... paras tapaus on sellainen, jolle kun kertoo että hei Teppo-Eemeli, me ollaan lähdössä nyt kauppakeskukseen hakeen lenkkareita Pirre-Maijulille, nyt sun pitäisi kans lähteä kotiin. Niin ei. Teppo-Eemeli on jäämässä meille odottamaan siksi aikaa. Ja se lapsi ei vaan sisäistä, ettei se sovi, ei vaikka sanoo.
Se on ihan käsittämätöntä, ettei suoraa sanomistakaan ymmärrä.
Tällaisten erikoisten tenavien vanhempia kyllä ihmettelen, ettei yhtään katso tai edes soittele jälkikasvunsa perään. Aivan oikeasti en käsitä.
Vierailija kirjoitti:
Vähän kärjistäen kyllä nyt tämän sanon, mutta olen huomannut lapsen kavereista että akateemiset perheet huolehtivat lapsistaan niin, etteivät jää moneksi tunniksi kaverille kylään, soittavat syömään js ottavat vanhempana itse vastuun kauanko lapsi on kylässä. Alempi sosiaaliluokka päästää lapset pihalle puuhailemaan, josta ne päätyvät usein kavereille pyörimään koko päiväksi. Hyvällä lykyllä saatetaan pari kertaa soitella perään, muttei kutsuta kotiin, ja odottavat että joku muu tekee päätöksen kapsen kotiin passittamisesta. Varmaan samat tyypit sitten odottaa, että lapsi saa tai jopa itse pyytää ruokaa kyläpaikassa?
Tähän kommentoin minäkin että en pidä siitä jos joku kaveri tulee "kylään" määrittämättömäksi ajaksi. Jos koulun jälkeen tullaan niin saa toki mehua ja jotain välipalaa, samoin jos tulee vaikka katsomaan leffaa niin laitan popparit ja jotain muuta tarjolle. En jättänyt omaa lastani myöskään muutamaa tuntia pidemmäksi aikaa vierailulle, viikonloppuisinkin sovittiin että on vaikka 14-16 ajan ja sitten kotiin. Nyt yläkoulussa ovat toki pidempiä pätkiä kavereiden kanssa ulkona mutta edelleenkään en halua ketään koko päiväksi kotiini asumaan. Voi olla että poika/tyttöystävän kanssa ehkä joudun tästä joustamaan mutta mietin sitä sitten kun sen aika on. Ja toki laitan hänelle aamupalan tai iltapalan :)
En anna lapsen olla koko päivää kaverillaan kylässä. Välillä on ruoka-aikaan kaverilla ja aina on tarjottu hänellekin ruokaa. Samoin toimin lasteni kavereiden kanssa eli, jos ovat ruoka-aikaan meillä, saavat toki syödä.
Toisaalta sanon kyllä lasten kavereille, että nyt on aika lähteä kotiin, jos meinaavat koko päivän olla meillä enkä itse sitä halua. Tai "menkääpä ulos ja sitten sen jälkeen meille ei enää tänään voi tulla kylään. Kiva, kun kävit kylässä" toimii myös. Kohteliaita kavereita toki mielellään pitääkin pitkään kylässä, mutta riehuvia ja huonostikäyttäytyviä ei kovin montaa tuntia jaksa.
Tuollaiset vanhemmat ovat hurjan röyhkeitä ja hirveää lapsellekin! Ei missään nimessä pidä lasta roikottaa kyläpaikassa iltaan asti.