Hei sinä, joka annat lapsesi olla koko päivän kylässä, oletatko, että

Vierailija kirjoitti:

Just joo, päiväksi kylään ja päiväksi syömään. Kuka maksaa? Kellä on enää rahaa?

Keskiluokalla on rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vähän kärjistäen kyllä nyt tämän sanon, mutta olen huomannut lapsen kavereista että akateemiset perheet huolehtivat lapsistaan niin, etteivät jää moneksi tunniksi kaverille kylään, soittavat syömään js ottavat vanhempana itse vastuun kauanko lapsi on kylässä. Alempi sosiaaliluokka päästää lapset pihalle puuhailemaan, josta ne päätyvät usein kavereille pyörimään koko päiväksi. Hyvällä lykyllä saatetaan pari kertaa soitella perään, muttei kutsuta kotiin, ja odottavat että joku muu tekee päätöksen kapsen kotiin passittamisesta. Varmaan samat tyypit sitten odottaa, että lapsi saa tai jopa itse pyytää ruokaa kyläpaikassa?

Voi voi kun on suuret luulot akateemisesti koulutetuista. Eivät välitä pätkääkään. Jatkuvasti olisi ollut meille ko. perheiden lapsia tulossa koulun jälkeen. Mikäli ei harrastusta, olisivat kotiin vasta klo 19 soitelleet, eli iltapalalle. En periaatteesta päästäny ku kerran viikossa. Sitten oli muutama perhe joiden kans oli vastavuoroista, ei akateemisia. 

 

Mitäs sitten jos lapsi kieltäytyy lähtemästä kotiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletan että lapseni passitetaan kotiin kun isäntäväellä on tai tulee muuta tekemistä tai vaan kyllästyvät lapsensa kavereihin siltä päivältä. En itsekään ruoki lähellä asuvia, en siis odota lapsellenikaan ruokaa jos itsekseen tapaa kavereita. Asia eri jos on vanhempien kesken sovittu lapsenvahtityyppisestä kyläilystä kaverin luona.

 

Lapseni kavereista yli puolella on kaltaisesi vanhempi. Lapset käytännössä asuvat meillä, kutsuvat minua äidiksi ja viettävät todennäköisesti enemmän aikaa minun kuin vanhempiensa kanssa. Asia ei haittaa minua pätkääkään, on varaa ruokkia, on mahdollisuus kuljettaa harrastuksiin, meillä on erikseen vierashuone, jos lapsi ei haluakaan mennä kotiin. Silti ihmetyttää, miten tuollaiset vanhemmat kokevat olevansa vanhempia, kun eivät saa edes lastensa vaatteita pestyä, minä teen senkin, koska likavaatteinen lapsi säälittää.

Nyt meni yli hilseen! Että ihan äidiksi kutsuu  😂

Ehkä mun lapsen kaverit on sitten fiksuista perheistä, kun ei ole ollut tuollaista ongelmaa ikinä. Lapsi nyt 13 v.

Lapsen kaverit ruokitaan meillä itsestäänselvästi, ja vastaavasti oma lapsi on aina saanut ruokaa kaverilla. Sama homma koskee ainakin parhaan kaverin kohdalla myös kotitöitä, eli jos lapsella on jokin homma tehtävänä, niin kaveri saa osallistua, ja oma lapsi on ihan vapaasti käskytettävää työvoimaa kaverin perheessä. Asumme maalla ja molemmissa perheissä on liuta eläimiä, joten kaikenlaista hommaa on. Sillä niistä on kasvanut reippaita ja taitavia (heppa)tyttöjä.

Aika tasapuolisesti vierailevat molemmissa perheissä. Yökyläilystä on oikein sovittukin, että ne olisi edes suunnilleen vuorotellen. Parhaan kaverin kanssa on jopa niin, että ollaan monesti tarjottu hänelle ravintolaruoka tai eläinpuistoreissu, jos on ollut meillä kylässä kun ollaan oltu muutenkin menossa, ja oma lapsi on päässyt vastaaville retkille heidän perheen mukana. Jos molemmissa perheissä toimitaan noin, niin aika tasan nuo menevät lopulta vuosien varrella.

Vierailija kirjoitti:

"Pitäisiköhän sinun Pirkko-Pekka mennä välillä kotiin syömään, voit sitten tulla uudestaan".

"Ei mun tartte ja mä voin syödä täällä."

Enpä tiedä nykymenosta mutta itse olin lapsi 2000 luvun alussa ja ainakin silloin minulle ja siskolleni sanottiin että kavereilla kylässä ette sitten änkeä ruokapöytään (vaikka pyydettäisiin), vaan tulette kotiin syömään. Meillä ei myöskään tarjottu kavereille ruokaa, istuivat ja odottivat meidän huoneessa tai ulkona kun kävin itse syömässä ja minusta tämä oli ihan ok. Eri asia sitten jos oli vanhempien kesken sovittu joku koko päivän kyläily tai yökylä niin silloin sai ruokaakin. Ja jos oli joku päiväreissu johon kaveri lähti mukaan tai itse menin mukaan niin vanhemmat antoivat ruokarahaa pari kymppiä. Ihme menoa nykyvanhemmilla jos tällaisia "kirjoittamattomia sääntöjä" ei ymmärretä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan kylässä aina tarjota halpoja lättyjä tai uuni pannaria, teetä ja mansikkahilloa eikä sen luulisi vievän ketään konkurssiin. 

 

Samaa mieltä. Riisipuurokin on halpaa ja herkkua. Keittelee puuroo ja leipoo puuronjämistä sämpylöitä iltapalaksi. 

Ei niin köyhää voi olla ettei halvimpaan tarjottavaan ole varaa. Banaaneitakin saa halvalla. 

Ei muuta ku kylän lapsukaiset teille syömään! 

Vierailija kirjoitti:

Kyselen, koska meillä käy tokaluokkalaisen kavereita, joiden perheitä en tunne. Lapset alkavat soittelemaan lapselleni aamu kymmenestä ja heidän peräänsä soitellaan vasta iltasella kuuden-seitsemän aikoihin. Kspsi saattaa sanoa, että sai luvan olla vielä, eikä halua lähteä kotiin.

Ja mitä sinä sanot siihen? 

Tässä talossa kyllä kaikki ruoka-aikaan paikalla olevat pennut saa ruokaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ovat nykyään erityisherkkiä tai muita tunnevammaisia. Onkohan normaaleja lapsia enää? Ja minkälainen vanhempi antaa lapsensa olla naapureissa vuosikausia ruoka-aikaan ymmärtämättä osallistua maksuihin? 

Tai pyytää lapsensa kotiin syömään. Niinkään kehtaa rahaa pyyyää.

Miten teillä toimii yökyläily? Omat eväät mukaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Pitäisiköhän sinun Pirkko-Pekka mennä välillä kotiin syömään, voit sitten tulla uudestaan".

"Ei mun tartte ja mä voin syödä täällä."

Se ei nyt valitettavasti käy. Oli mukava, että kävit. Nähdään sitten toisella kertaa. Hei hei. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, mutta asiasta keskustellaan kyllä aina vanhempien kanssa. Jos tarkoitus on, että lapsi on kylässä koko päivän, kysyn etukäteen miten ruokailu voidaan hoitaa, tuoko esim. omat eväät. Täytyy silti myöntää, että perusoletus on että on kohteliasta tarjoutua pakkaamaan omat eväät, mutta kokisin omituisena jos joku ei tarjoaisi ruokaa.

Parhaiden kavereiden kanssa joiden luona käy paljon ja jotka ovat usein meillä niin heidän vanhempien kanssaan ei enää tarvitse jutella, vaan ruokaa tarjotaan aina.

Itse tarjoan aina ruokaa vaikka ei olisi asiasta keskusteltu.

Ei kai nyt sentään tosissaan omia eväitä  😳

Meillä oli naapuri joka lähetti lapsensa jo aamulla pimpottelemaan ovelle eikä kysellyt perään. Myös joulu- ja juhannusaattona. Jouluaattona käskin menemään takaisin kotiin, juhannusaattona annoin olla. Samaan aikaan lapsen mamma postaili instaansa ihanasta juhannuksesta ja sen menusta. Lapsi söi meillä eikä kotiin pyydetty. Jotkut on vaan härskejä. Muuttivat sitten pois isoon omakotitaloon, saivat kai rahaa säästöön kun lapset söi naapureissa.

Mökkilokeista olen lukenut, mitäs lokkeja nää tämmöset on ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan kylässä aina tarjota halpoja lättyjä tai uuni pannaria, teetä ja mansikkahilloa eikä sen luulisi vievän ketään konkurssiin. 

 

Samaa mieltä. Riisipuurokin on halpaa ja herkkua. Keittelee puuroo ja leipoo puuronjämistä sämpylöitä iltapalaksi. 

Ei niin köyhää voi olla ettei halvimpaan tarjottavaan ole varaa. Banaaneitakin saa halvalla. 

 

Kyllä toki siinä töiden ja harrastuskuskausten välissä on hyvin aikaa keitellä riisipuurot ja leipoa sämpylät naapurinkin lapsille :D

Meillä harrastus vapaamuotoista kitaran, basson ja rumpujen soittoa kotona. En lapa puuroa ku omalle väelle. Toisinaan pojan tyttöystävä istuu ruokapöytään samoin poika tyttöystävän kotona. Meillä ei ole rahasta kiinni. 

Meillä päin ruokitaan lapset puolin ja toisin. Ja lapsille voidaan myös sanoa, jos meillä on menoa, että kotiin pitää lähteä silloin ja silloin. 

Vierailija kirjoitti:

Kesällä mietin ihan samaa, kun lapsen kaveri (10 v.) jonkin aikaa käytännössä asui meillä. Vietti meillä lähes kaikki päivät, muutamia kertoja tuli meille heti aamusta ysin-kympin maissa, otti kysymättä lapseni vanavedessä aamupalaa, oli iltaan saakka, jäi yöksi ja lähti vasta seuraavana iltana, kun pyysin menemään välillä kotiinsa. En tiedä kuinka kauan olisi meillä ollut, jollen olisi puuttunut. Kertaakaan kesän aikana en ollut vanhempiin missään yhteydessä, en edelleenkään tiedä nimiä, enkä tarkalleen edes missä asuu. Kukaan ei ilmeisesti kaivannut lasta kotiin.

Nyt häntä ei ole hetkeen näkynyt kun koulut ovat alkaneet ja lapset eri vuosiluokilla. Kesällä kyllä mietin, että vanhempien yhteystiedot saatava jostain, sillä alkoi oikeasti olla huoli lapsesta, kuka ihme antaa tuon ikäisen olla yötä kaverin luona, jonka vanhempien kanssa ei ole sovittu mitään ja jonka vanhemmista ei tiedä mitään. Toiseksi, lapsi oikeasti söi valvaltavia määriä, enemmän kuin minun kaksi lastani yhteensä, joten alkoi ottaa päähän se ruuan laitto ja rahan meno.

Kyllä lasu olisi tuossa kohtaa ollut paikallaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etu siinäkin että.asuu syrjemmässä... kaverit tarvitsevat kyydin eivätkä vaan ilmaannu ovelle.

 

Mutta huono puoli on se ettei tiedä millon se lapsi haetaan. Olen useamman kerran iltayhdeksältä hienovaraisesti kysellyt että millon sun vanhemmat hakee kun meidän pitäis ruveta jo nukkumaan.

Kysyt lapselta, mutta et vanhemmalta joka tuo ja hakee?