40+ ikäisiä, jotka eronneet "ihan hyvästä", sisarukselliseksi muuttuneesta suhteesta?
Kaipaisin kertomuksia, miten meni, kannattiko, jos niin miksi, ja jos ei, niin miksi ei. Mieheni kanssa siis pitkä suhde takana, lapsista nuorin enää asuu kotona. Suhteeni mieheni kanssa ns. toimii, eli siis arki sujuu, emme riitele oikeasti ikinä, välillä juttelemme niitä näitä (ei mitään syvällisiä keskusteluita kuitenkaan) ja naurammekin yhdessä joskus jollekin tilannekomiikalle tai vitseille. Kotityöt jaetaan tasaisesti, talous ok (tosin olisi ok vaikkemme yhdessä olisikaan, molemmat töissä). Mutta, intohimoa ei ole yhtään minun puoleltani, ja ihan kaikki keinot kokeiltu, mutta ei ole enää vuosiin kipinöinyt. Mies tuntee vetoa minuun, ja noin 1 x kk on elämää makkarissa, lähinnä velvollisuudentunnosta, mutta tästä en saa itse mitään. Mies on taitava kyllä, mutta kun en tunne minkäänlaista vetoa häneen, ei tekninen taitavuuskaan riitä. Ja mies on kyllä ihan normaalipainoinen ja hygienia kunnossa, eli vetovoiman puuttuminen ei johdu siitä. (Muihin kyllä koen vetoa, mutten silti ole ollut koskaan sängyssä kenenkään toisen kanssa.) Toisaalta olen ihan tottunut tähän intohimottomuuteen, mutta toisaalta mietin, että vielä(kö?) olisi ihanaa saada säpinää elämään, kokea perhosia vatsassa, kokea halua johonkuhun? Kaduttaako, jos turvallisen ja toimivan, sisaruksellisen suhteen lopettaa tällaisen takia? Haihattelenko?
Kommentit (1077)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitkää liittoa mutta miehistä O sen verran kokemusta että sanoisin jotta älä hyvä ihminen haihattele joutavia! Sinulla on unelmien parisuhde ja mies joita on vain harvalla. Ihan oikeasti.
Et tule saamaan etenkään keski-ikäisenä parisuhteeseen mitään kuumaa ja ihanaa adonista vaan tuollaiset miehet jahtaa kaksvitosia. Muut on sitten syystäkin sinkkuja, luonnehäiriöisiä (saattavat suostua sinua panemaan mutta samalla arvioivat mikä kaikki ulkonäössäsi on pielessä), alkoholisteja, varattuja pettäjiä jne.
Sinulla on sinua hyvin kohteleva mies joka vieläpä haluaa sinua: niitä on todella vaikea löytää nuorenakin, saati sitten yli nelikymppisenä kun ei ole kenenkään miehen ykkös tai edes kakkosvaihtoehto. Kyllä se niin on että kaikenikäiset vapaat miehet on keskimäärin kiinnostuneita max kolmikymppisistä. Olet vain nyt tottunut niin hyvään että elät vähän harhakuvitelmissa. Minä 40 + sinkkuna tiedän ruman totuuden.
Täytyy olla poikkeuksellinen kaunotar ja fitnes pimatsu että 40+ ikäisenä löytää menestyneen ja komean miehen, silloinkin mies on 55+
40+ naiset etsivät rakkautta, jos etsivät jotain. Mutta se toki listojen kanssa kulkevien statusihmisten maailmankuvaan ei sovi mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuli ero +30 v vuoden jälkeen. Johtuu siintä että olen tosi pettynyt mieheni käytökseen. Selvisi että on harrastanut Tinderiä ja nyt viiminen tempaus oli kun on kirjotellut rakkausviestejä toiselle naiselle, ovat tavailleetkin.
Se mies mikä luulin hänen olevan, ehkäpä sitä ei koskaan ollutkaan.
Asumme vielä yhdessä, pakosti, asuntoa mihin muutan rempataan.
Lähden talosta mihin olen istuttanut kaikki kukat, kasvit, rakastan puutarhaani. Tämä tontti oli entinen hevoshaka. Olemme itse rakentaneet talomme.
Meille ei ole jatkoa eikä toivoa. Kysehän tässä ei ole yksittäisestä syrjähypystä. Vaan varsinkin nuo kirjoitukset missä mieheni esiintyy sinkkuna, varakkaana, anteliaana, rakastuneena.
Halusi jännitystä, sen kertoi syyksi. Nyt sitä saa mutta sinkkuna.
Minua kohtaan olisi ollut reilumpaan jos olisi sanonut haluavansa erota ennenkun alkoi hömppäämään. Nyt tulee mulla jäämään ikävä jälkimaku suhteesta mikä kuitenkin kesti yli 30 vuotta.
Olen kokenut täsmälleen saman kuin sinä, sillä erotuksella, että jatkoimme yhdessä. En vain osannut päästää irti.
Vaimo menetti kiinnostuksena minuun 40+ ja lopulta erosimme. Nyt vaimo edelleen sinkkuna enkä tiedä katuuko mutta minä en kadu yhtään, päinvastoin. Toinen pidempi suhde menossa reilusti nuoremman naisen kanssa. Kiihkeää seksiä päivittäin. M48
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä eroa. Sinulla on nyt jotain hyvin arvokasta. Älä heitä sitä pois minkään huuman takia.
Voisit kokeilla tuoda suhteeseen niitä syvällisiä keskusteluja? Uusi, intiimimpi taso suhteeseen? Ehkä aloittaa yhdessä jokin uusi, haastava harrastus? Näkisit uusia puolia miehessäsi, ja ehkä se intohimokin voisi löytyä.
Ei mieheni kanssa syvälliset keskustelut onnistu, ei ole koskaan onnistuneet. Hän on jäyhä, vähän yksinkertainen mies, ei hän osaa keskustella mitään syvällistä, eikä koe tarvetta. Ei analysoi mitään, ei pohdi mitään, paitsi ehkä jotain hyvin konkreettista asiaa, tyyliin miten joku moottori toimii tms.
Uusi, haastava harrastus 40+ pariskunnalle... Mikäköhän se olisi. Tanssikurssilla joskus käytiin, ja kuntosalilla, mutta ei niistä mitään intohimoa saa. Mies tykkää kalastaa ja pyytelee joskus minua mukaan, mutta mua evvk. Itse harrastan patikointia ja luonnossa liikkumista, mutta miestä ne evvk.
Ap
Kun mies kalastaa, voit itse patikoida. Illalla saunotte ja syötte mitä on löytynyt metsästä ja saatu saaliiksi vedestä.
Ei kaikkea tarvitse tehdä yhtä aikaa ja kylki kyljessä.
Tällaisesta haaveilin itse kun odoteltiin lapsen kotoa muuttoa. Joillakin alkaa silloin suhde kukoistaa. Meillä ikävä kyllä ei, miehelle iski päälle lykätty kriisipommi.
Itsekin mietin, että kalastuksen ja patikoinnin voisi oikein mukavasti yhdistää. Jos vain halua olisi. Pitäisi lähteä johonkn kivaan luontokohteeseen, missä on hyvä kalastuspaikka. Nuotipaikalla/kodalla voi vaikka siellä paikanpäälläkin monesti kokkailla, keitellä kahvit ja syödä eväitä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitkää liittoa mutta miehistä O sen verran kokemusta että sanoisin jotta älä hyvä ihminen haihattele joutavia! Sinulla on unelmien parisuhde ja mies joita on vain harvalla. Ihan oikeasti.
Et tule saamaan etenkään keski-ikäisenä parisuhteeseen mitään kuumaa ja ihanaa adonista vaan tuollaiset miehet jahtaa kaksvitosia. Muut on sitten syystäkin sinkkuja, luonnehäiriöisiä (saattavat suostua sinua panemaan mutta samalla arvioivat mikä kaikki ulkonäössäsi on pielessä), alkoholisteja, varattuja pettäjiä jne.
Sinulla on sinua hyvin kohteleva mies joka vieläpä haluaa sinua: niitä on todella vaikea löytää nuorenakin, saati sitten yli nelikymppisenä kun ei ole kenenkään miehen ykkös tai edes kakkosvaihtoehto. Kyllä se niin on että kaikenikäiset vapaat miehet on keskimäärin kiinnostuneita max kolmikymppisistä. Olet vain nyt tottunut niin hyvään että elät vähän harhakuvitelmissa. Minä 40 + sinkkuna tiedän ruman totuuden.
Täytyy olla poikkeuksellinen kaunotar ja fitnes pimatsu että 40+ ikäisenä löytää menestyneen ja komean miehen, silloinkin mies on 55+
40+ naiset etsivät rakkautta, jos etsivät jotain. Mutta se toki listojen kanssa kulkevien statusihmisten maailmankuvaan ei sovi mitenkään.
MIes ei ota 40+ naista jos saa 30+ naisen. Se on niin yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitkää liittoa mutta miehistä O sen verran kokemusta että sanoisin jotta älä hyvä ihminen haihattele joutavia! Sinulla on unelmien parisuhde ja mies joita on vain harvalla. Ihan oikeasti.
Et tule saamaan etenkään keski-ikäisenä parisuhteeseen mitään kuumaa ja ihanaa adonista vaan tuollaiset miehet jahtaa kaksvitosia. Muut on sitten syystäkin sinkkuja, luonnehäiriöisiä (saattavat suostua sinua panemaan mutta samalla arvioivat mikä kaikki ulkonäössäsi on pielessä), alkoholisteja, varattuja pettäjiä jne.
Sinulla on sinua hyvin kohteleva mies joka vieläpä haluaa sinua: niitä on todella vaikea löytää nuorenakin, saati sitten yli nelikymppisenä kun ei ole kenenkään miehen ykkös tai edes kakkosvaihtoehto. Kyllä se niin on että kaikenikäiset vapaat miehet on keskimäärin kiinnostuneita max kolmikymppisistä. Olet vain nyt tottunut niin hyvään että elät vähän harhakuvitelmissa. Minä 40 + sinkkuna tiedän ruman totuuden.
Täytyy olla poikkeuksellinen kaunotar ja fitnes pimatsu että 40+ ikäisenä löytää menestyneen ja komean miehen, silloinkin mies on 55+
Ei monikaan 40+ nainen etsi menestynyttä miestä kun tulee toimeen omillaankin. Kun aloin vähän päälle nelikymppisenä etsiä miestä, ei kiinnostanut tippaakaan miehen rahat tai menestys. Tuo aika on ollut mun kulta-aikaa deittimarkkinoilla. En olisi itsekään sitä uskonut kun hommaan lähdin. Olin kai kuunnellut juuri näitä kommentteja joiden mukaan yli 40-vuotias nainen ei kelpaa. Yllätyksekseni sain valita useasta hyvästä vaihtoehdosta. Tavallisia, omanikäisiä mukavia miehiä joiden kanssa oli paljon yhteistä. Komeitakin, ja sellaisen kanssa sitten pariuduinkin. Toki ulkonäkö ei ollut ensimmäinen syy valita tuota miestä mutta kyl jutut kävi yksiin niin ei siitä ollut haittaakaan että on lisäksi ilo silmälle :)
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on eka suhteesi? Silloin kyllä ymmärrän tilannettasi, koska eihän sinulla ole vertailukohteita muista miehistä. Voisiko väliaikainen asumusero auttaa, saisit kokeilla yksin olemista.
Hyvä mies löytää nopeasti nuoremman naisen, väliaikainen muuttuu pysyväksi pakolla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitkää liittoa mutta miehistä O sen verran kokemusta että sanoisin jotta älä hyvä ihminen haihattele joutavia! Sinulla on unelmien parisuhde ja mies joita on vain harvalla. Ihan oikeasti.
Et tule saamaan etenkään keski-ikäisenä parisuhteeseen mitään kuumaa ja ihanaa adonista vaan tuollaiset miehet jahtaa kaksvitosia. Muut on sitten syystäkin sinkkuja, luonnehäiriöisiä (saattavat suostua sinua panemaan mutta samalla arvioivat mikä kaikki ulkonäössäsi on pielessä), alkoholisteja, varattuja pettäjiä jne.
Sinulla on sinua hyvin kohteleva mies joka vieläpä haluaa sinua: niitä on todella vaikea löytää nuorenakin, saati sitten yli nelikymppisenä kun ei ole kenenkään miehen ykkös tai edes kakkosvaihtoehto. Kyllä se niin on että kaikenikäiset vapaat miehet on keskimäärin kiinnostuneita max kolmikymppisistä. Olet vain nyt tottunut niin hyvään että elät vähän harhakuvitelmissa. Minä 40 + sinkkuna tiedän ruman totuuden.
Täytyy olla poikkeuksellinen kaunotar ja fitnes pimatsu että 40+ ikäisenä löytää menestyneen ja komean miehen, silloinkin mies on 55+
Ei monikaan 40+ nainen etsi menestynyttä miestä kun tulee toimeen omillaankin. Kun aloin vähän päälle nelikymppisenä etsiä miestä, ei kiinnostanut tippaakaan miehen rahat tai menestys. Tuo aika on ollut mun kulta-aikaa deittimarkkinoilla. En olisi itsekään sitä uskonut kun hommaan lähdin. Olin kai kuunnellut juuri näitä kommentteja joiden mukaan yli 40-vuotias nainen ei kelpaa. Yllätyksekseni sain valita useasta hyvästä vaihtoehdosta. Tavallisia, omanikäisiä mukavia miehiä joiden kanssa oli paljon yhteistä. Komeitakin, ja sellaisen kanssa sitten pariuduinkin. Toki ulkonäkö ei ollut ensimmäinen syy valita tuota miestä mutta kyl jutut kävi yksiin niin ei siitä ollut haittaakaan että on lisäksi ilo silmälle :)
Sinulle kelpaa tavismis. Niitä on paljon vapaana ja riittää myös 40+ naiselle.
Kyllä se muun arjen toimivuus on isompi asia parisuhteessa kuin seksielämä. Nimittäin, mikäli teidän aikataulut eivät ole poikkeuksellisen ristikkäiset, niin ette te kuitenkaan ehdi käyttää teidän yhteisestä hereilläoloajasta kymmentäkään prosenttia seksiin. Joten miksi uhrata sitä toimivaa 90+ prosenttia yhden pienemmän asian takia?
Etsikäämme ihmisiä jotka sopivat meidän maailmankuvaamme. Ei ole yhtä ainutta totuutta siitä mikä on tavoiteltavaa elämässä.
Vaikka 95% ihmisistä pitäisivät sinua kelpaamattomana ja epäviehättävänä, sillä ei ole mitään väliä. Tarvitaan vain se yksi sopiva.
Jonkun toisen roska on jonkun toisen aarre. Kauneus on katsojan silmissä.
Elämän samanlaiset arvot ratkaisevat eniten hyvässä kumppanuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo menetti kiinnostuksena minuun 40+ ja lopulta erosimme. Nyt vaimo edelleen sinkkuna enkä tiedä katuuko mutta minä en kadu yhtään, päinvastoin. Toinen pidempi suhde menossa reilusti nuoremman naisen kanssa. Kiihkeää seksiä päivittäin. M48
Ap haluaa varmasti kuulla näitä tarinoita tosielämästä
Aika samantyylinen tilanne kuin ap:llä.
Mitä kaipaan elämääni?
Omaa tilaa, yksinoloa, yksin nukkumista
Vapautta (olen käyttänyt juuri samaa kuvausta kuin ap, kultainen häkki)
Omaa järjestystä, siisteyttä kotona ilman jatkuvaa siivoamista
Ystäviä (puoliso on tavallaan ainoa ystävä)
Briljanttia keskusteluseuraa (puoliso ei ole)
Jos luopuisin puolisosta, menettäisin samalla lähes kaiken sen hyvän, mitä elämässäni on, koska tämä elämä on yhdessä rakennettu. Toisaalta saisin mahdollisuuden elää vapaasti omaa elämääni ja voisin saada siihen uusia asioita, mutta kyllä siinäkin olisi vaikeutensa. Minulle sopisi hyvin, jos elettäisiin naapureina ja oltaisiin kuin hyvät aikuiset ystävät, mutta samalla myös perhe ja toistemme tuki. Parisuhdetta en kaipaa, vaan omaa rauhaa ja vapautta sekä kiinnostavaa seuraa kiinnostaviin asioihin. Puolisoa kyllä kiinnostaa jossain määrin samat asiat, mutta koen, että joudun aina rajoittamaan itseäni hänen kanssaan. Pitäisi olla niin vahva, ettei anna puolison rajoittaa, vaan voisi olla oma itsensä. Toinen asia on se, ettei omalle itselle jää oikein tilaa, kun toinen jaarittelee kaikkea turhaa, keskeyttää tekemiset, sekoittaa suunnitelmat, huudattaa televisiota, kuorsaa, jättää tavarat lojumaan ja kiukuttelee joskus pikkuasioista ym. Varsinkin loma-ajat on tuskaa. Tarvisin vähintään paljon enemmän yksinoloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitkää liittoa mutta miehistä O sen verran kokemusta että sanoisin jotta älä hyvä ihminen haihattele joutavia! Sinulla on unelmien parisuhde ja mies joita on vain harvalla. Ihan oikeasti.
Et tule saamaan etenkään keski-ikäisenä parisuhteeseen mitään kuumaa ja ihanaa adonista vaan tuollaiset miehet jahtaa kaksvitosia. Muut on sitten syystäkin sinkkuja, luonnehäiriöisiä (saattavat suostua sinua panemaan mutta samalla arvioivat mikä kaikki ulkonäössäsi on pielessä), alkoholisteja, varattuja pettäjiä jne.
Sinulla on sinua hyvin kohteleva mies joka vieläpä haluaa sinua: niitä on todella vaikea löytää nuorenakin, saati sitten yli nelikymppisenä kun ei ole kenenkään miehen ykkös tai edes kakkosvaihtoehto. Kyllä se niin on että kaikenikäiset vapaat miehet on keskimäärin kiinnostuneita max kolmikymppisistä. Olet vain nyt tottunut niin hyvään että elät vähän harhakuvitelmissa. Minä 40 + sinkkuna tiedän ruman totuuden.
Täytyy olla poikkeuksellinen kaunotar ja fitnes pimatsu että 40+ ikäisenä löytää menestyneen ja komean miehen, silloinkin mies on 55+
Ei monikaan 40+ nainen etsi menestynyttä miestä kun tulee toimeen omillaankin. Kun aloin vähän päälle nelikymppisenä etsiä miestä, ei kiinnostanut tippaakaan miehen rahat tai menestys. Tuo aika on ollut mun kulta-aikaa deittimarkkinoilla. En olisi itsekään sitä uskonut kun hommaan lähdin. Olin kai kuunnellut juuri näitä kommentteja joiden mukaan yli 40-vuotias nainen ei kelpaa. Yllätyksekseni sain valita useasta hyvästä vaihtoehdosta. Tavallisia, omanikäisiä mukavia miehiä joiden kanssa oli paljon yhteistä. Komeitakin, ja sellaisen kanssa sitten pariuduinkin. Toki ulkonäkö ei ollut ensimmäinen syy valita tuota miestä mutta kyl jutut kävi yksiin niin ei siitä ollut haittaakaan että on lisäksi ilo silmälle :)
Totta. Nää trollailee vaan. Kaikki tuntemani eronneet ovat uudelleenpariutuneet +-muutaman vuoden ikäerolla. Lukuunottamatta jälkeenjääneitä miehiä, joiden erokin on tullut jälkeenjääneisyyden takia, jotka ovat jonkin aikaa onnistuneet hyväksikäyttää jotai nuorta tyttöä ennen kuin tyttö on tajunnut kuvion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No teit kummin päin vaan niin todennäköisesti jossain kohtaa kaduttaa.
Erosin pitkästä 20 v. liitosta ja vaikka eron takana oli paljon katkeruutta, niin silti välillä kaduttaa.
Onko sinulla käytössä joku hormonaalinen ehkäisy? Itsellä se ainakin vaikutti negatiivisesti haluihin.Ei ole hormonaalista ehkäisyä. Ja koen siis vetovoimaa muihin (en silti ole pettänyt) eli tuntemuksia on, muttei omaa miestä kohtaan tipan tippaa, ei ole ollut enää vuosikausiin.
Kertoisitko tarkemmin, miten koit eron, mikä on se mitä kadut, mitä kaipaat siitä suhteesta, oletko nykyään sinkku, ja jos olet niin miltä se tuntuu? Kadehdin omia sinkkuystäviäni. Sitä vapautta, oman kodin herrattaruutta, ja sitä, että kaikki on heille mahdollista, voi vapaasti olla, mennä, tulla, ihastuakin..
Ap
Tajuatko sitä mielenterveysongelmien määrää mitä näillä eronneilla nelikymppisillä on piilossa sinulta?
Siis se on ihan uskomatonta, kuinka eroamista glorifioidaan, vaikka samalla vedetään masennuslääkkeitä kaksin käsin. Perheen kun menettää ja sen jossain vaiheessa tajuaa, niin se on kuule kova paikka ja elinikäinen trauma kenelle tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitkää liittoa mutta miehistä O sen verran kokemusta että sanoisin jotta älä hyvä ihminen haihattele joutavia! Sinulla on unelmien parisuhde ja mies joita on vain harvalla. Ihan oikeasti.
Et tule saamaan etenkään keski-ikäisenä parisuhteeseen mitään kuumaa ja ihanaa adonista vaan tuollaiset miehet jahtaa kaksvitosia. Muut on sitten syystäkin sinkkuja, luonnehäiriöisiä (saattavat suostua sinua panemaan mutta samalla arvioivat mikä kaikki ulkonäössäsi on pielessä), alkoholisteja, varattuja pettäjiä jne.
Sinulla on sinua hyvin kohteleva mies joka vieläpä haluaa sinua: niitä on todella vaikea löytää nuorenakin, saati sitten yli nelikymppisenä kun ei ole kenenkään miehen ykkös tai edes kakkosvaihtoehto. Kyllä se niin on että kaikenikäiset vapaat miehet on keskimäärin kiinnostuneita max kolmikymppisistä. Olet vain nyt tottunut niin hyvään että elät vähän harhakuvitelmissa. Minä 40 + sinkkuna tiedän ruman totuuden.
Täytyy olla poikkeuksellinen kaunotar ja fitnes pimatsu että 40+ ikäisenä löytää menestyneen ja komean miehen, silloinkin mies on 55+
40+ naiset etsivät rakkautta, jos etsivät jotain. Mutta se toki listojen kanssa kulkevien statusihmisten maailmankuvaan ei sovi mitenkään.
MIes ei ota 40+ naista jos saa 30+ naisen. Se on niin yksinkertaista.
Kaikki ei saa 30+ naista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitkää liittoa mutta miehistä O sen verran kokemusta että sanoisin jotta älä hyvä ihminen haihattele joutavia! Sinulla on unelmien parisuhde ja mies joita on vain harvalla. Ihan oikeasti.
Et tule saamaan etenkään keski-ikäisenä parisuhteeseen mitään kuumaa ja ihanaa adonista vaan tuollaiset miehet jahtaa kaksvitosia. Muut on sitten syystäkin sinkkuja, luonnehäiriöisiä (saattavat suostua sinua panemaan mutta samalla arvioivat mikä kaikki ulkonäössäsi on pielessä), alkoholisteja, varattuja pettäjiä jne.
Sinulla on sinua hyvin kohteleva mies joka vieläpä haluaa sinua: niitä on todella vaikea löytää nuorenakin, saati sitten yli nelikymppisenä kun ei ole kenenkään miehen ykkös tai edes kakkosvaihtoehto. Kyllä se niin on että kaikenikäiset vapaat miehet on keskimäärin kiinnostuneita max kolmikymppisistä. Olet vain nyt tottunut niin hyvään että elät vähän harhakuvitelmissa. Minä 40 + sinkkuna tiedän ruman totuuden.
Täytyy olla poikkeuksellinen kaunotar ja fitnes pimatsu että 40+ ikäisenä löytää menestyneen ja komean miehen, silloinkin mies on 55+
40+ naiset etsivät rakkautta, jos etsivät jotain. Mutta se toki listojen kanssa kulkevien statusihmisten maailmankuvaan ei sovi mitenkään.
MIes ei ota 40+ naista jos saa 30+ naisen. Se on niin yksinkertaista.
Kaikki ei saa 30+ naista
Eikä kaikki aikuisten oikeasti edes halua. Ihan ihmeellistä tää aivopesu.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitkää liittoa mutta miehistä O sen verran kokemusta että sanoisin jotta älä hyvä ihminen haihattele joutavia! Sinulla on unelmien parisuhde ja mies joita on vain harvalla. Ihan oikeasti.
Et tule saamaan etenkään keski-ikäisenä parisuhteeseen mitään kuumaa ja ihanaa adonista vaan tuollaiset miehet jahtaa kaksvitosia. Muut on sitten syystäkin sinkkuja, luonnehäiriöisiä (saattavat suostua sinua panemaan mutta samalla arvioivat mikä kaikki ulkonäössäsi on pielessä), alkoholisteja, varattuja pettäjiä jne.
Sinulla on sinua hyvin kohteleva mies joka vieläpä haluaa sinua: niitä on todella vaikea löytää nuorenakin, saati sitten yli nelikymppisenä kun ei ole kenenkään miehen ykkös tai edes kakkosvaihtoehto. Kyllä se niin on että kaikenikäiset vapaat miehet on keskimäärin kiinnostuneita max kolmikymppisistä. Olet vain nyt tottunut niin hyvään että elät vähän harhakuvitelmissa. Minä 40 + sinkkuna tiedän ruman totuuden.
Eräs tuttavanainen jätti turvallisen miehensä viiskymppisenä juuri, kun ei ollut enää intohimoa. Luuli, että paratiisi aukeaa, mutta kun ei pärjännyt sinkkumarkkinoilla, palasi häntä koipien välissä takaisin. Nyt on vähän närkästynyt, kun mies ei halua enää uudestaan naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on eka suhteesi? Silloin kyllä ymmärrän tilannettasi, koska eihän sinulla ole vertailukohteita muista miehistä. Voisiko väliaikainen asumusero auttaa, saisit kokeilla yksin olemista.
Hyvä mies löytää nopeasti nuoremman naisen, väliaikainen muuttuu pysyväksi pakolla
Niin, vauvapalstan miehet kuulemma löytävät, mutta tosielämässä näin harvoin käy. Nuoret naiset haluavat nuoria miehiä ja silloin jos nainen tyytyy vanhempaan mieheen, siihen on syy miksi se nainen ei kelpaa ikäisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitkää liittoa mutta miehistä O sen verran kokemusta että sanoisin jotta älä hyvä ihminen haihattele joutavia! Sinulla on unelmien parisuhde ja mies joita on vain harvalla. Ihan oikeasti.
Et tule saamaan etenkään keski-ikäisenä parisuhteeseen mitään kuumaa ja ihanaa adonista vaan tuollaiset miehet jahtaa kaksvitosia. Muut on sitten syystäkin sinkkuja, luonnehäiriöisiä (saattavat suostua sinua panemaan mutta samalla arvioivat mikä kaikki ulkonäössäsi on pielessä), alkoholisteja, varattuja pettäjiä jne.
Sinulla on sinua hyvin kohteleva mies joka vieläpä haluaa sinua: niitä on todella vaikea löytää nuorenakin, saati sitten yli nelikymppisenä kun ei ole kenenkään miehen ykkös tai edes kakkosvaihtoehto. Kyllä se niin on että kaikenikäiset vapaat miehet on keskimäärin kiinnostuneita max kolmikymppisistä. Olet vain nyt tottunut niin hyvään että elät vähän harhakuvitelmissa. Minä 40 + sinkkuna tiedän ruman totuuden.
Täytyy olla poikkeuksellinen kaunotar ja fitnes pimatsu että 40+ ikäisenä löytää menestyneen ja komean miehen, silloinkin mies on 55+
40+ naiset etsivät rakkautta, jos etsivät jotain. Mutta se toki listojen kanssa kulkevien statusihmisten maailmankuvaan ei sovi mitenkään.
MIes ei ota 40+ naista jos saa 30+ naisen. Se on niin yksinkertaista.
Kaikki ei saa 30+ naista
Eli ap. voisi ehkä saada jonkunlaisen miehen?
Miksi joku "maksaisi mitä vaan" suhteesta, jossa ei ole intohimoa eikä henkistä yhteyttä? Mikä tuollaisen suhteen hieno juttu siis on?