Lue keskustelun säännöt.
Miksi pitkä matematiikka on muka niin ylivertaista?
25.08.2023 |
Mihin ihmeeseen tämä luulo perustuu?
Se on matematiikkaa, oppiaine muiden joukossa.
Kommentit (228)
Lyhyt matikka ny on ala-asteen tasoa. Kerran kun kokeilin niin laskin lyhyen matikan yo-kirjoitukset puolessa tunnissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.
Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.
Ilman matemaattisia ihmisiä kirjoittelisit luolan seinämiin ajatuksiasi.
Joka ei tarkoita että matemaattiset ihmiset pitäisi korottaa jollekin jalustalle ja leimata muut turhiksi.
Oikeasti fiksut ihmiset arvostavat muiden osaamista ja näkevät ne hyödyllisiksi jotta saadaan mahdollisimman laaja kokonaiskuva, eivät mollaa ja vähättele.
Merkittävä osa nykypäivän "osaamisesta" on vain sellaista, ettei siitä kukaan halua maksaa, koska se ei ole oikeaa osaamista. Se, että osaat jotain naistutkimusta tai tiedät jotain atseekeista on kiva harrastus, mutta ei sen tiedon avulla mitään yhteiskunnallisia ongelmia ratkaista.
Suurin osa tasa-arvostakin on TEKNISTEN keksintöjen aikaansaamista. Ilman sähkötoimista pumppua, astian- ja pyykinpesukoneita ja vastaavia keksintöjä suurin osa tämänkin keskustelun osallistujista viettäisi päivänsä tehden pakollisia kotitaloustöitä miettimättä tällaisia asioita.
Tämä tasa-arvonäkökulma on ihan otta. Jostain syystä feministit eivät ikinä huomioi tekniikan merkitystä tasa-arvolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.
olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin
Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.
Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt
Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.
Ei se vaadi hirveästi soveltamista jos tietää, että kaikki -ung loppuiset substantiivit ovat saksassa feminiinejä tai että ranskan passe composé on verbin runko + é.
Sen sijaan soveltamista vaatii se, että sinulla annetaan ympyräkartio täytettynä jollakin substanssilla ja pitää laskea vaikka paino tai tiheys, kun ao. ympyräkartion sisällä on pallon muotoinen kappale.
Itse kieliä harrastavana matemaatikkona suhtaudun ehkä tuohon turhan suoraviivaisesti
Se ei vaadi sovaltamista jos sinulla on aikaa pysähtyä joka kerta miettimään asiaa. Mutta jos se pitää osata nopeassa keskustelussa vieraalla kielellä niin asia on jo vähän eri. Puhumattakaan siitä että halutaan näitä kielen piirteitä hyväksikäyttäen antaa tekstille ihan tietty tunnelma tai sävy.
Minullakin nuo tulevat selkärangasta. Mites sitten epäsäännölliset verbit - ne täytynee kuitenkin opetella ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.
olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin
Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.
Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt
Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.
Ei se vaadi hirveästi soveltamista jos tietää, että kaikki -ung loppuiset substantiivit ovat saksassa feminiinejä tai että ranskan passe composé on verbin runko + é.
Sen sijaan soveltamista vaatii se, että sinulla annetaan ympyräkartio täytettynä jollakin substanssilla ja pitää laskea vaikka paino tai tiheys, kun ao. ympyräkartion sisällä on pallon muotoinen kappale.
Itse kieliä harrastavana matemaatikkona suhtaudun ehkä tuohon turhan suoraviivaisesti
Et ilmeisesti harrasta lainkaan kaunokirjallisuutta jos et hahmota lainkaan kielen valtavaa ilmaisullista kirjoa joka nojaa nimenomaan luovuuteen ja jopa leikittelyyn joka on jotain ihan muuta kuin sääntöjen ulkoa opettelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.
Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.
Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!
Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.
Miksi sitten se puhtaan matemaattis-looginen päätöksenteko vaikuttaa niin kovin usein siltä että siitä puuttuu kaikki kosketus siihen mitä arjessa ja ihmisten elämässä oikeasti tapahtuu?
Kun kerran inssejä täällä mollataan niin mollataan sitten humanisteja vuorostaan: kovin on arkinen ja ihmisten oikeassa elämässä vaikuttava matematiikka hakusassa niillä humanisteilla, jotka laskevat seuraavasti:
Opintoraha/laina 650+280=930 per kk
Vuokra plus muut kulut vaikkapa 800 per kk
--> johtopäätös: minulla on varaa juoda joka viikonloppu 2x5x8EUR oluttuoppeja
Olen ehkä tyhmä tai sitten en ymmärtänyt vitsiä mutta mistä tuo 2x5x8 tulee?
Viikonlopussa on kaksi bileiltaa, viisi tuoppia, 8 EUR kipale
Niin? Sitä ylimääräistä rahaahan oli 130 euroa, ei 80 euroa.
Sitäpaitsi kuukaudessa on neljä viikonloppua joten laskun pitäisi olla 4x2x5x8. Puhumattakaan siitä että kyllähän sitä ainakin kerran viikollakin juhlitaan...
Eli taas huomataan että silkan matemaattinen ajattelu johti harhaan...
Kyse oli juurikin humanistin hahmottamisongelmasta, vaikka lähtötiedot olivat riittävät:
-joka viikonloppu -> 4 kpl viikonloppuja per kk
-pe ja la ovat viikonlopun normaalit bileillat -> 2
- EUR kertonee, että kyse on yhden tuopin hinnasta
- viisi on loogisesti määrä
Ja kyllä: humanistin budjetti kyykkää rajusti sillä 930 < 800+(4x2x5x8)
Hieman taitaa olla sinulla jotain ajatteluharhaa jos kuvittelet tosissasi että humanisti ei hahmota kuukaudessa olevan enemmän kuin yksi viikonloppu.
No ehkä tässä tuli jo selväksi vastaus siihen vähän aikaisemmin esitettyyn kysymykseen että miksi insinööreistä ei niin pidetä.
No kyllähän tuolla sellaisia kysymyksiä tuli, että hohhoijaa... Samat ihmiset sitten puhuvat siitä, että arki on muutakin kuin matematiikkaa.
Ja vaikka ensimmäisessä lauseess sanotaan, että humanistin matematiikka on hakusessa (=budjetti ei mene välttis tasan), eikös joku sano, että "ylimääräistä rahaa oli 130 EUR eikä 80 EUR" vaikka noita viikonloppuja on ihan ilman pitkää matematiikkaakin ne neljä eikä kahta tai viittä.
No tässä tulee nyt varmaan se insinöörin ja humanistin ero siinä miten asiat näkee. Insinöörin mielestä oli jotenkin itsessään loogista että kulutetaan 80 euroa (yhdessä viikossa) kun ylimääräistä rahaa oli kuitenkin se 130 euroa. Humanisti taas ajatteli että tuolla 80 eurolla pitää olla joku erityinen merkitys tuossa esimerkissä kun on kerran valittu juuri se summa. Nyt se vaikutti oudon sattumanvaraiselta. 130 euroa olisi ollut loogisempi koska se olisi käyttänyt kaiken käytettävissä olevan rahan ja tuonut paremmin esiin sen halutun ajatuksen että humanisti ei huomannut ajatella että viikonloppuja on enemmän kuin vain yksi.
Mitä olen huomannut käytännön elämässä niin viestintä on usein matemaattisesti suuntautuvien ihmisten heikko kohta. He ymmärtävät asiat erinomaisesti mutta eivät välttämättä osaa viestiä niistä niin että muut ymmärtävät. Ja juuri siksi olisi niin tärkeää että erilaiset ihmiset oppisivat tekemään yhteistyötä ja hyödyntämään toistensa parhaita osaamisalueita eivätkä vain hakisi vastakkainasettelua.
Kovin yrität selitellä, kun jo perustiedoissa kerrottiin nuo oleelliset asiat. Perusmatematiikkaa on myös se, että kaikki ei aina täsmää sillä tavalla kuin asian on alunperin ajatellut.
Nyt oli kyse siitä oliko tuo kertomasi esimerkki looginen ja viestinnällisesti onnistunut. Jos haluat korostaa sitä miten joku ei tajua kuukaudessa olevan 4 viikonloppua yhden sijaan, sen pitäisi olla sen esimerkin selkeiten ilmaistu ajatus. Nyt laskit vain jonkun ihan random summan jolla ei lopulta ollut mitään varsinaista muuta merkitystä kuin että se neljällä kerrottuna meni yli 130 euron. Silti se laskettiin siinä tosi tarkasti.
Ihan vinkkinä: ihminen oppii kun saa kritiikkiä. Sitä vastaan ei kannata heti hyökätä ja ajatella että kritiikin antaja on vain tyhmä. Voi myös miettiä että ahaa, noinkin tämän saattoi ymmärtää joten ehkäpä en ilmaissut itseäni ihan yksiselitteisesti. Ensi kerralla osaan ottaa tämänkin huomioon.
Ei tuon esimerkin alunperäinen ajatus edes ollut tuo mainitsemasi neljän viikonlopun tajuaminen - tuota pidin itsestäänselvänä - vaan se, että nykyihminen on vieraantunut arkipäivän matematiikasta ja esimerkiksi käyttää rahaa niin kauan kuin sitä lompakossa tai kortilla on - pahimmillaan vielä tuonkin yli, kun ei tajuta vaikka osamaksukorkoja.
No tuon asian ilmaiset kaikkein helpoiten ja ymmärrettävimmin juuri niin kuin teit nyt - eli kirjoittamalla. Ei siis matematiikalla kuten yritit.
Matematiikka on hyvä siihen mihin se on tarkoitettu, eksaktien asioiden kuvaamiseen. Se taas ei ole kovinkaan ilmaisuvoimainen kun yritetään välittää yleisiä ajatuksia koska se konkretisoi asioita liikaa ja suuntaa huomiota yleisen sijaan pieniin yksityiskohtiin. Eli kuten tuossakin esimerkissäsikin kävi.
Yksi lause jonka nyt kirjoitut ilmaisi paremmin ajatuksesi kuin kymmenet rivi jossa oli matematiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.
Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.
Kyllä minä arvostan kielitaitoa. Aivan älyttömästi jää mielenkiintoista ja tarpeellista tietoa saamatta, jos osaa vain suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.
Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.
Kielissä pärjää juuri sillä hauki on kala ulkoluvulla. Ei niissä mitään luovuutta tarvita toisin kuin ongelmien ratkomisessa.
Kieliä voi hyvin perustasolla oppia ilman luovuutta mutta et sinä mitään hyvää sujuvaa (varsinkaan kaunokirjallista) tekstiä kirjoita ilman hyvää kielen tajua ja luovuutta. On ihan syy miksi jotkut kirjoittavat romaaneja ja toiset täyttävät vain lomakkeita.
Se onkin täysin eri asia verrattuna kielen osaamiseen. Taito lukea nuotteja ei tee säveltäjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.
Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.
Ilman matemaattisia ihmisiä kirjoittelisit luolan seinämiin ajatuksiasi.
Joka ei tarkoita että matemaattiset ihmiset pitäisi korottaa jollekin jalustalle ja leimata muut turhiksi.
Oikeasti fiksut ihmiset arvostavat muiden osaamista ja näkevät ne hyödyllisiksi jotta saadaan mahdollisimman laaja kokonaiskuva, eivät mollaa ja vähättele.
Merkittävä osa nykypäivän "osaamisesta" on vain sellaista, ettei siitä kukaan halua maksaa, koska se ei ole oikeaa osaamista. Se, että osaat jotain naistutkimusta tai tiedät jotain atseekeista on kiva harrastus, mutta ei sen tiedon avulla mitään yhteiskunnallisia ongelmia ratkaista.
Suurin osa tasa-arvostakin on TEKNISTEN keksintöjen aikaansaamista. Ilman sähkötoimista pumppua, astian- ja pyykinpesukoneita ja vastaavia keksintöjä suurin osa tämänkin keskustelun osallistujista viettäisi päivänsä tehden pakollisia kotitaloustöitä miettimättä tällaisia asioita.
Tämä tasa-arvonäkökulma on ihan otta. Jostain syystä feministit eivät ikinä huomioi tekniikan merkitystä tasa-arvolle.
No en nyt ole huomannut että feministit jotenkin lähtökohtaisesti väheksyisivät matikkaa tai tekniikkaa. Sen sijaan teknisesti suuntautuneet kyllä muistavat aina mainita miten turhaa on naistutkimus (joka muuten ei ole ollut sen nimistä enää vuosikymmeniin ja joka edustaa etkä promillea siitä mitä korkeakouluissa opiskellaan) ja mitä hullua feministit nytkin taas kuulemma ajattelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.
Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.
Kyllä minä arvostan kielitaitoa. Aivan älyttömästi jää mielenkiintoista ja tarpeellista tietoa saamatta, jos osaa vain suomea.
Suomessa painotetaan aivan liikaa kielitaitoa kun substanssiosaaminen on se mikä loppupeleissä ratkaisee. Annetaan muille hirveästi tasoitusta kun yliopistoissa opetusta kotimaisilla kielillä on vähennetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.
Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.
Kielissä pärjää juuri sillä hauki on kala ulkoluvulla. Ei niissä mitään luovuutta tarvita toisin kuin ongelmien ratkomisessa.
Kieliä voi hyvin perustasolla oppia ilman luovuutta mutta et sinä mitään hyvää sujuvaa (varsinkaan kaunokirjallista) tekstiä kirjoita ilman hyvää kielen tajua ja luovuutta. On ihan syy miksi jotkut kirjoittavat romaaneja ja toiset täyttävät vain lomakkeita.
Se onkin täysin eri asia verrattuna kielen osaamiseen. Taito lukea nuotteja ei tee säveltäjää.
Moni matemaattisesti suuntautunut vain tuntuu kuvittelevan että kielen osaaminen on sitä että osaa sijoittaa sanoja kieliopillisesti oikein peräkkäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.
olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin
Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.
Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt
Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.
Ei se vaadi hirveästi soveltamista jos tietää, että kaikki -ung loppuiset substantiivit ovat saksassa feminiinejä tai että ranskan passe composé on verbin runko + é.
Sen sijaan soveltamista vaatii se, että sinulla annetaan ympyräkartio täytettynä jollakin substanssilla ja pitää laskea vaikka paino tai tiheys, kun ao. ympyräkartion sisällä on pallon muotoinen kappale.
Itse kieliä harrastavana matemaatikkona suhtaudun ehkä tuohon turhan suoraviivaisesti
Se ei vaadi sovaltamista jos sinulla on aikaa pysähtyä joka kerta miettimään asiaa. Mutta jos se pitää osata nopeassa keskustelussa vieraalla kielellä niin asia on jo vähän eri. Puhumattakaan siitä että halutaan näitä kielen piirteitä hyväksikäyttäen antaa tekstille ihan tietty tunnelma tai sävy.
Älyllisesti heikko lahjainenkin oppii puhumaan omaa äidinkieltään sujuvasti, mutta jo peruskoulun prosenttilaskun oppiminen on kognitiivisesti liian haastavaa.
Jos puhutaan kognitiivisesti vaikeista asioista, niin yritäpä laskea, kuinka monta % asuntojen hinnat ovat laskeneet viimeisestä huipustaan. Sitä ei tässä maailmassa kovin moni osaa laskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on harvinaisempaa osata pitkää kuin lyhyttä matikkaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.
Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.
Kielissä pärjää juuri sillä hauki on kala ulkoluvulla. Ei niissä mitään luovuutta tarvita toisin kuin ongelmien ratkomisessa.
Kieliä voi hyvin perustasolla oppia ilman luovuutta mutta et sinä mitään hyvää sujuvaa (varsinkaan kaunokirjallista) tekstiä kirjoita ilman hyvää kielen tajua ja luovuutta. On ihan syy miksi jotkut kirjoittavat romaaneja ja toiset täyttävät vain lomakkeita.
Se onkin täysin eri asia verrattuna kielen osaamiseen. Taito lukea nuotteja ei tee säveltäjää.
Moni matemaattisesti suuntautunut vain tuntuu kuvittelevan että kielen osaaminen on sitä että osaa sijoittaa sanoja kieliopillisesti oikein peräkkäin.
Maailmassa on miljardeja omaa kieltään äidinkielenään puhuvia jotka ei romaaneja kirjoita. Pistäisin natiivin lähes aina osaamisessa yliopistossa kieltä tankanneen edelle. Kielen osaaminen ja kirjallisuus ovat täysin eri asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.
Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.
Kyllä minä arvostan kielitaitoa. Aivan älyttömästi jää mielenkiintoista ja tarpeellista tietoa saamatta, jos osaa vain suomea.
Suomessa painotetaan aivan liikaa kielitaitoa kun substanssiosaaminen on se mikä loppupeleissä ratkaisee. Annetaan muille hirveästi tasoitusta kun yliopistoissa opetusta kotimaisilla kielillä on vähennetty.
Riippuu ihan siitä mikä se "loppupeleissä" milloinkin on. Suomen vienti vetäisi paljon paremmin jos meillä oli samanlaisia sujuvasanaisia ja kielitaitoisia myynnin "substanssiosaajia" kuin vaikka Ruotsilla sen sijaan että meillä myyntiä yrittää se tankeroenglantia solkkaava harmaa insinööri. Jokainen tehköön sitä missä on paras mutta kunnioittakoon myös sitä että kaikkea ei voi osata ja joku muu voi hoitaa osan hommista paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.
Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.
Kielissä pärjää juuri sillä hauki on kala ulkoluvulla. Ei niissä mitään luovuutta tarvita toisin kuin ongelmien ratkomisessa.
Tiettyyn pisteeseen asti pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.
olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin
Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.
Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt
Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.
Ei se vaadi hirveästi soveltamista jos tietää, että kaikki -ung loppuiset substantiivit ovat saksassa feminiinejä tai että ranskan passe composé on verbin runko + é.
Sen sijaan soveltamista vaatii se, että sinulla annetaan ympyräkartio täytettynä jollakin substanssilla ja pitää laskea vaikka paino tai tiheys, kun ao. ympyräkartion sisällä on pallon muotoinen kappale.
Itse kieliä harrastavana matemaatikkona suhtaudun ehkä tuohon turhan suoraviivaisesti
Et ilmeisesti harrasta lainkaan kaunokirjallisuutta jos et hahmota lainkaan kielen valtavaa ilmaisullista kirjoa joka nojaa nimenomaan luovuuteen ja jopa leikittelyyn joka on jotain ihan muuta kuin sääntöjen ulkoa opettelua.
Luen aika paljon kirjallisuutta alkuperäiskielellä, koska jotkut kääntäjät eivät saa nyansseja välitettyä tai sitten suomi ei vaan taivu. Ymmärrän hyvin mitä ajat takaa.
Siitä huolimatta väitän, että opeteltu kieli jää juuri tuon "luovuuden/leikittelyn" osalta tyngäksi. Itselläni on taustaa jo yli 20 vuotta saksan osalta - olen jopa epävirallisissa yhteyksissä toiminut simultaanitulkkina - enkä silti juuri "leikittele/luo" koska en osaa ja se on joissakin yhteyksissä haitallistakin (<-väärinymmärryksen mahdollisuus). Väitän myös, että tuota "luovuutta/leikittelyä" ei opi koulun penkillä vaan jonkinlainen immersion (kielen kutsu, pakko) kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.
Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.
Kielissä pärjää juuri sillä hauki on kala ulkoluvulla. Ei niissä mitään luovuutta tarvita toisin kuin ongelmien ratkomisessa.
Kieliä voi hyvin perustasolla oppia ilman luovuutta mutta et sinä mitään hyvää sujuvaa (varsinkaan kaunokirjallista) tekstiä kirjoita ilman hyvää kielen tajua ja luovuutta. On ihan syy miksi jotkut kirjoittavat romaaneja ja toiset täyttävät vain lomakkeita.
Se onkin täysin eri asia verrattuna kielen osaamiseen. Taito lukea nuotteja ei tee säveltäjää.
Moni matemaattisesti suuntautunut vain tuntuu kuvittelevan että kielen osaaminen on sitä että osaa sijoittaa sanoja kieliopillisesti oikein peräkkäin.
Maailmassa on miljardeja omaa kieltään äidinkielenään puhuvia jotka ei romaaneja kirjoita. Pistäisin natiivin lähes aina osaamisessa yliopistossa kieltä tankanneen edelle. Kielen osaaminen ja kirjallisuus ovat täysin eri asioita.
Kyllä mutta jos sitä natiivia ei ole tarjolla niin seuraavaksi otan hommaan sen joka on oikeasti kieltä opiskellut, en sitä jonka mielestä kielen opiskelu on turhaa ja lähinnä ulkolukua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.
Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.
Kyllä minä arvostan kielitaitoa. Aivan älyttömästi jää mielenkiintoista ja tarpeellista tietoa saamatta, jos osaa vain suomea.
Suomessa painotetaan aivan liikaa kielitaitoa kun substanssiosaaminen on se mikä loppupeleissä ratkaisee. Annetaan muille hirveästi tasoitusta kun yliopistoissa opetusta kotimaisilla kielillä on vähennetty.
Riippuu ihan siitä mikä se "loppupeleissä" milloinkin on. Suomen vienti vetäisi paljon paremmin jos meillä oli samanlaisia sujuvasanaisia ja kielitaitoisia myynnin "substanssiosaajia" kuin vaikka Ruotsilla sen sijaan että meillä myyntiä yrittää se tankeroenglantia solkkaava harmaa insinööri. Jokainen tehköön sitä missä on paras mutta kunnioittakoon myös sitä että kaikkea ei voi osata ja joku muu voi hoitaa osan hommista paremmin.
Myynti ja markkinointi on erillinen asia eikä liity suoraan kielitaitoon. Ei Nokia siksi Omenalle hävinnyt että talosta ei kielitaitoisia löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.
Kielet ja reaaliaineet ovat keskenään hyvin erilaisia.
Matematiikkaa (yli)arvostetaan, koska sen hyvn osaamiseen tarvitaan matemaattista lahjakkuutta, jota ei monella ole, sekä usein myös paneutumista.
Kuitenkaan matematiikkaakaan ei opi ilman, että sitä selitetään jossain määrin kielellä.
Koko tämä ketju on tuotettu kielellä. Ulkoaoppimistako? Ei.
Kieli = ajattelu
Kieli on ajattelua, ja matematiikka on yksi kieli muiden joukossa. Se on erittäin selkeä kieli, josta tulkinnanvaraisuudet on riisuttu olemattomiin, ja joka sen vuoksi sopii erityisen hyvin monimutkaisten ideoiden käsittelyyn.
Kun matematiikassa päästään hieman pidemmälle ja eroon laskennosta ja numeroista, alkaa matematiikan rooli kielenä hahmottua paremmin.
Siksi on melko hölmöä pistää matemaattista ja kielellistä osaamista vastatusten. Yleensä kaikki oppiminen vie ihmistä eteenpäin, ja työnteko yhdessä asiassa kantaa hedelmää muissakin, jos ihminen vain pääsee omien asenneongelmiensa ylitse.
T. Kielen ammattilainen, joka olisi voinut suuntautua myös matematiikkaan.
Ei tuon esimerkin alunperäinen ajatus edes ollut tuo mainitsemasi neljän viikonlopun tajuaminen - tuota pidin itsestäänselvänä - vaan se, että nykyihminen on vieraantunut arkipäivän matematiikasta ja esimerkiksi käyttää rahaa niin kauan kuin sitä lompakossa tai kortilla on - pahimmillaan vielä tuonkin yli, kun ei tajuta vaikka osamaksukorkoja.