Lue keskustelun säännöt.
Miksi pitkä matematiikka on muka niin ylivertaista?
25.08.2023 |
Mihin ihmeeseen tämä luulo perustuu?
Se on matematiikkaa, oppiaine muiden joukossa.
Kommentit (228)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen takia, että matematiikkaa voidaan soveltaa lähes kaikilla aloilla. Ilman matematiikkaa ei toimi nykyinen yhteiskunta mitenkään. Tätäkään keskustelua ei voitaisi käydä ilman matematiikkaa. Lisäksi tutkimusten mukaan pitkä matematiikka korreloi yliopistossa pärjäämisen suhteen ts. pitkän matematiikan opiskelleet keskeyttävät alan kuin alan opinnot vähemmän todennäköisesti kuin muut. Samoin myös tulevaa ansiokehitystä voidaan ennustaa pärjäämisellä pitkässä matematiikassa.
Mitä tulee sitten muihin aloihin, tieteen laatu alalla kuin alalla paransi sillä, että käytettäisiin enemmän matemaattisia mentelmiä erilaisten "musta tuntuu"-menetelmien sijaan.
Tyypillinen matemaattinen ajatus jossa korrelaation luullaan olevan sama kuin korrelaatio. Se että matemaattisesti suuntautuneilla aloilla on keskimäärin suurempi tulotaso ei tarkoita että muiden alojen tulotaso paranisi jos niillä toimivat osaisivat paremmin matikkaa. Alojen väliset tuloerot ovat aika paljon monimutkaisempi kysymys kuin vain kysymys matikan osaamisesta.
Ja nuo "matikkaa osaavat osaavat pärjäävät paremmin opiskeluissa" on vain jälkikäteen keksitty perustelu sille että nyt vielä voimassa oleva hakupisteytys perustuu ihan suoraan lukiokurssien määrään, ei mihinkään muuhun tutkimustietoon.
Eihän yliopistolla mikään tuota riittävää älyllistä haastetta kuin matematiikan ympärille rakentuvat aineet. Voi opiskella vaikka matemaattisia rekursiokaavoja, kuinka avaruusalus ohjataan maasta kuuhun onnistuneesti. Se on myös mielenkiintoista, mitä kaikkea matematiikalla voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen takia, että matematiikkaa voidaan soveltaa lähes kaikilla aloilla. Ilman matematiikkaa ei toimi nykyinen yhteiskunta mitenkään. Tätäkään keskustelua ei voitaisi käydä ilman matematiikkaa. Lisäksi tutkimusten mukaan pitkä matematiikka korreloi yliopistossa pärjäämisen suhteen ts. pitkän matematiikan opiskelleet keskeyttävät alan kuin alan opinnot vähemmän todennäköisesti kuin muut. Samoin myös tulevaa ansiokehitystä voidaan ennustaa pärjäämisellä pitkässä matematiikassa.
Mitä tulee sitten muihin aloihin, tieteen laatu alalla kuin alalla paransi sillä, että käytettäisiin enemmän matemaattisia mentelmiä erilaisten "musta tuntuu"-menetelmien sijaan.
Tyypillinen matemaattinen ajatus jossa korrelaation luullaan olevan sama kuin korrelaatio. Se että matemaattisesti suuntautuneilla aloilla on keskimäärin suurempi tulotaso ei tarkoita että muiden alojen tulotaso paranisi jos niillä toimivat osaisivat paremmin matikkaa. Alojen väliset tuloerot ovat aika paljon monimutkaisempi kysymys kuin vain kysymys matikan osaamisesta.
Ja nuo "matikkaa osaavat osaavat pärjäävät paremmin opiskeluissa" on vain jälkikäteen keksitty perustelu sille että nyt vielä voimassa oleva hakupisteytys perustuu ihan suoraan lukiokurssien määrään, ei mihinkään muuhun tutkimustietoon.
Älä ota ...tuiluna mutat eikös korrelaatio ole sama kuin korrelaatio. Jos taas tahdoit erottaa korrelaation ja kausaliteetin, noiden erottaminen on esillä tilastotieteen perusteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.
Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.
Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!
Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.
Miksi sitten se puhtaan matemaattis-looginen päätöksenteko vaikuttaa niin kovin usein siltä että siitä puuttuu kaikki kosketus siihen mitä arjessa ja ihmisten elämässä oikeasti tapahtuu?
Kun kerran inssejä täällä mollataan niin mollataan sitten humanisteja vuorostaan: kovin on arkinen ja ihmisten oikeassa elämässä vaikuttava matematiikka hakusassa niillä humanisteilla, jotka laskevat seuraavasti:
Opintoraha/laina 650+280=930 per kk
Vuokra plus muut kulut vaikkapa 800 per kk
--> johtopäätös: minulla on varaa juoda joka viikonloppu 2x5x8EUR oluttuoppeja
Olen ehkä tyhmä tai sitten en ymmärtänyt vitsiä mutta mistä tuo 2x5x8 tulee?
Viikonlopussa on kaksi bileiltaa, viisi tuoppia, 8 EUR kipale
Niin? Sitä ylimääräistä rahaahan oli 130 euroa, ei 80 euroa.
Sitäpaitsi kuukaudessa on neljä viikonloppua joten laskun pitäisi olla 4x2x5x8. Puhumattakaan siitä että kyllähän sitä ainakin kerran viikollakin juhlitaan...
Eli taas huomataan että silkan matemaattinen ajattelu johti harhaan...
Kyse oli juurikin humanistin hahmottamisongelmasta, vaikka lähtötiedot olivat riittävät:
-joka viikonloppu -> 4 kpl viikonloppuja per kk
-pe ja la ovat viikonlopun normaalit bileillat -> 2
- EUR kertonee, että kyse on yhden tuopin hinnasta
- viisi on loogisesti määrä
Ja kyllä: humanistin budjetti kyykkää rajusti sillä 930 < 800+(4x2x5x8)
Hieman taitaa olla sinulla jotain ajatteluharhaa jos kuvittelet tosissasi että humanisti ei hahmota kuukaudessa olevan enemmän kuin yksi viikonloppu.
No ehkä tässä tuli jo selväksi vastaus siihen vähän aikaisemmin esitettyyn kysymykseen että miksi insinööreistä ei niin pidetä.
No kyllähän tuolla sellaisia kysymyksiä tuli, että hohhoijaa... Samat ihmiset sitten puhuvat siitä, että arki on muutakin kuin matematiikkaa.
Ja vaikka ensimmäisessä lauseess sanotaan, että humanistin matematiikka on hakusessa (=budjetti ei mene välttis tasan), eikös joku sano, että "ylimääräistä rahaa oli 130 EUR eikä 80 EUR" vaikka noita viikonloppuja on ihan ilman pitkää matematiikkaakin ne neljä eikä kahta tai viittä.
No tässä tulee nyt varmaan se insinöörin ja humanistin ero siinä miten asiat näkee. Insinöörin mielestä oli jotenkin itsessään loogista että kulutetaan 80 euroa (yhdessä viikossa) kun ylimääräistä rahaa oli kuitenkin se 130 euroa. Humanisti taas ajatteli että tuolla 80 eurolla pitää olla joku erityinen merkitys tuossa esimerkissä kun on kerran valittu juuri se summa. Nyt se vaikutti oudon sattumanvaraiselta. 130 euroa olisi ollut loogisempi koska se olisi käyttänyt kaiken käytettävissä olevan rahan ja tuonut paremmin esiin sen halutun ajatuksen että humanisti ei huomannut ajatella että viikonloppuja on enemmän kuin vain yksi.
Mitä olen huomannut käytännön elämässä niin viestintä on usein matemaattisesti suuntautuvien ihmisten heikko kohta. He ymmärtävät asiat erinomaisesti mutta eivät välttämättä osaa viestiä niistä niin että muut ymmärtävät. Ja juuri siksi olisi niin tärkeää että erilaiset ihmiset oppisivat tekemään yhteistyötä ja hyödyntämään toistensa parhaita osaamisalueita eivätkä vain hakisi vastakkainasettelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.
Matikassakin voi pärjätä muistamalla ulkoa.
Mistä sitten johtui, että tunnetusti hyvämuistinen (vuosiluvut, maat yms) kaverini ei vaan pärjännyt matikassa, ei edes siinä lyhyessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen takia, että matematiikkaa voidaan soveltaa lähes kaikilla aloilla. Ilman matematiikkaa ei toimi nykyinen yhteiskunta mitenkään. Tätäkään keskustelua ei voitaisi käydä ilman matematiikkaa. Lisäksi tutkimusten mukaan pitkä matematiikka korreloi yliopistossa pärjäämisen suhteen ts. pitkän matematiikan opiskelleet keskeyttävät alan kuin alan opinnot vähemmän todennäköisesti kuin muut. Samoin myös tulevaa ansiokehitystä voidaan ennustaa pärjäämisellä pitkässä matematiikassa.
Mitä tulee sitten muihin aloihin, tieteen laatu alalla kuin alalla paransi sillä, että käytettäisiin enemmän matemaattisia mentelmiä erilaisten "musta tuntuu"-menetelmien sijaan.
Tyypillinen matemaattinen ajatus jossa korrelaation luullaan olevan sama kuin korrelaatio. Se että matemaattisesti suuntautuneilla aloilla on keskimäärin suurempi tulotaso ei tarkoita että muiden alojen tulotaso paranisi jos niillä toimivat osaisivat paremmin matikkaa. Alojen väliset tuloerot ovat aika paljon monimutkaisempi kysymys kuin vain kysymys matikan osaamisesta.
Ja nuo "matikkaa osaavat osaavat pärjäävät paremmin opiskeluissa" on vain jälkikäteen keksitty perustelu sille että nyt vielä voimassa oleva hakupisteytys perustuu ihan suoraan lukiokurssien määrään, ei mihinkään muuhun tutkimustietoon.
Älä ota ...tuiluna mutat eikös korrelaatio ole sama kuin korrelaatio. Jos taas tahdoit erottaa korrelaation ja kausaliteetin, noiden erottaminen on esillä tilastotieteen perusteissa.
Ymmärrät varmaan että tuossa oli kirjoitusvirhe. Mutta kun kerran tiedät tilastotieteen perusteet niin ymmärrät varmaan että et voi ajatella että matematiikan osaamisen parataminen korottaisi muiden alojen palkkoja koska niiden palkkaus ei perustu matemaattiseen osaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.
olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin
Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.
Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt
Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.
Matikassakin voi pärjätä muistamalla ulkoa.
Mistä sitten johtui, että tunnetusti hyvämuistinen (vuosiluvut, maat yms) kaverini ei vaan pärjännyt matikassa, ei edes siinä lyhyessä?
Hän ei osannut hyödyntää muistiaan siinä. Kuvitteli että matikkaa pitää jotenkin erityisesti aina ymmärtää (koska niin aina sanotaan) eikä tajunnut että monet asiat ja laskutavat voi siinäkin vain opetella ja sillä pääsee ainakin ihan kohtuullisiin tuloksiin.
Monesti vika ei ole siinä että ei olisi kykyjä vaan että niitä ei osata soveltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.
Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.
Kielissä pärjää juuri sillä hauki on kala ulkoluvulla. Ei niissä mitään luovuutta tarvita toisin kuin ongelmien ratkomisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta matikka oli lukiossa ihan kivaa, suoritin jopa sen pitkän matikan, mutta en muistaakseni edes kirjoittanut sitä. Arvosanat oli kuitenkin aina suunnilleen 9, mutta tosi suuri osa asioista oli sellaista että opiskelin asiat kirjasta ja tein kokeen. En kuitenkaan enää nykyään varmasti osaisi niitä asioita.
Valehtelet. Jos lukiossa on pitkä matikka, se kuuluu pakollisena yo-tutkintoon. Lyhyen matikan voi kirjoittaa vapaaehtoisena aineena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.
Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.
Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!
Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.
Miksi sitten se puhtaan matemaattis-looginen päätöksenteko vaikuttaa niin kovin usein siltä että siitä puuttuu kaikki kosketus siihen mitä arjessa ja ihmisten elämässä oikeasti tapahtuu?
Kun kerran inssejä täällä mollataan niin mollataan sitten humanisteja vuorostaan: kovin on arkinen ja ihmisten oikeassa elämässä vaikuttava matematiikka hakusassa niillä humanisteilla, jotka laskevat seuraavasti:
Opintoraha/laina 650+280=930 per kk
Vuokra plus muut kulut vaikkapa 800 per kk
--> johtopäätös: minulla on varaa juoda joka viikonloppu 2x5x8EUR oluttuoppeja
Olen ehkä tyhmä tai sitten en ymmärtänyt vitsiä mutta mistä tuo 2x5x8 tulee?
Viikonlopussa on kaksi bileiltaa, viisi tuoppia, 8 EUR kipale
Niin? Sitä ylimääräistä rahaahan oli 130 euroa, ei 80 euroa.
Sitäpaitsi kuukaudessa on neljä viikonloppua joten laskun pitäisi olla 4x2x5x8. Puhumattakaan siitä että kyllähän sitä ainakin kerran viikollakin juhlitaan...
Eli taas huomataan että silkan matemaattinen ajattelu johti harhaan...
Kyse oli juurikin humanistin hahmottamisongelmasta, vaikka lähtötiedot olivat riittävät:
-joka viikonloppu -> 4 kpl viikonloppuja per kk
-pe ja la ovat viikonlopun normaalit bileillat -> 2
- EUR kertonee, että kyse on yhden tuopin hinnasta
- viisi on loogisesti määrä
Ja kyllä: humanistin budjetti kyykkää rajusti sillä 930 < 800+(4x2x5x8)
Hieman taitaa olla sinulla jotain ajatteluharhaa jos kuvittelet tosissasi että humanisti ei hahmota kuukaudessa olevan enemmän kuin yksi viikonloppu.
No ehkä tässä tuli jo selväksi vastaus siihen vähän aikaisemmin esitettyyn kysymykseen että miksi insinööreistä ei niin pidetä.
No kyllähän tuolla sellaisia kysymyksiä tuli, että hohhoijaa... Samat ihmiset sitten puhuvat siitä, että arki on muutakin kuin matematiikkaa.
Ja vaikka ensimmäisessä lauseess sanotaan, että humanistin matematiikka on hakusessa (=budjetti ei mene välttis tasan), eikös joku sano, että "ylimääräistä rahaa oli 130 EUR eikä 80 EUR" vaikka noita viikonloppuja on ihan ilman pitkää matematiikkaakin ne neljä eikä kahta tai viittä.
No tässä tulee nyt varmaan se insinöörin ja humanistin ero siinä miten asiat näkee. Insinöörin mielestä oli jotenkin itsessään loogista että kulutetaan 80 euroa (yhdessä viikossa) kun ylimääräistä rahaa oli kuitenkin se 130 euroa. Humanisti taas ajatteli että tuolla 80 eurolla pitää olla joku erityinen merkitys tuossa esimerkissä kun on kerran valittu juuri se summa. Nyt se vaikutti oudon sattumanvaraiselta. 130 euroa olisi ollut loogisempi koska se olisi käyttänyt kaiken käytettävissä olevan rahan ja tuonut paremmin esiin sen halutun ajatuksen että humanisti ei huomannut ajatella että viikonloppuja on enemmän kuin vain yksi.
Mitä olen huomannut käytännön elämässä niin viestintä on usein matemaattisesti suuntautuvien ihmisten heikko kohta. He ymmärtävät asiat erinomaisesti mutta eivät välttämättä osaa viestiä niistä niin että muut ymmärtävät. Ja juuri siksi olisi niin tärkeää että erilaiset ihmiset oppisivat tekemään yhteistyötä ja hyödyntämään toistensa parhaita osaamisalueita eivätkä vain hakisi vastakkainasettelua.
Kovin yrität selitellä, kun jo perustiedoissa kerrottiin nuo oleelliset asiat. Perusmatematiikkaa on myös se, että kaikki ei aina täsmää sillä tavalla kuin asian on alunperin ajatellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.
Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.
Kielissä pärjää juuri sillä hauki on kala ulkoluvulla. Ei niissä mitään luovuutta tarvita toisin kuin ongelmien ratkomisessa.
Itse olen päässyt oikein hyvin kaikista matematiikan kokeistani läpi juuri opettelemalla ulkoa tarvittavat kaavat. Opiskelin myös pitkää matikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.
Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.
Kielissä pärjää juuri sillä hauki on kala ulkoluvulla. Ei niissä mitään luovuutta tarvita toisin kuin ongelmien ratkomisessa.
Kieliä voi hyvin perustasolla oppia ilman luovuutta mutta et sinä mitään hyvää sujuvaa (varsinkaan kaunokirjallista) tekstiä kirjoita ilman hyvää kielen tajua ja luovuutta. On ihan syy miksi jotkut kirjoittavat romaaneja ja toiset täyttävät vain lomakkeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.
Matikassakin voi pärjätä muistamalla ulkoa.
Mistä sitten johtui, että tunnetusti hyvämuistinen (vuosiluvut, maat yms) kaverini ei vaan pärjännyt matikassa, ei edes siinä lyhyessä?
Hän ei osannut hyödyntää muistiaan siinä. Kuvitteli että matikkaa pitää jotenkin erityisesti aina ymmärtää (koska niin aina sanotaan) eikä tajunnut että monet asiat ja laskutavat voi siinäkin vain opetella ja sillä pääsee ainakin ihan kohtuullisiin tuloksiin.
Monesti vika ei ole siinä että ei olisi kykyjä vaan että niitä ei osata soveltaa.
Pitkässä matematiikassa pääsee hyvällä muistilla B-C välimaastoon, kielissä M-€ välimaastoon. Lukiossa moni yläkoulussa matematiikassa hienosti pärjännyt joutuu toteamaan realiteetit ja vaihtamaan pitkän matematiikan lyhyeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.
Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.
Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!
Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.
Miksi sitten se puhtaan matemaattis-looginen päätöksenteko vaikuttaa niin kovin usein siltä että siitä puuttuu kaikki kosketus siihen mitä arjessa ja ihmisten elämässä oikeasti tapahtuu?
Kun kerran inssejä täällä mollataan niin mollataan sitten humanisteja vuorostaan: kovin on arkinen ja ihmisten oikeassa elämässä vaikuttava matematiikka hakusassa niillä humanisteilla, jotka laskevat seuraavasti:
Opintoraha/laina 650+280=930 per kk
Vuokra plus muut kulut vaikkapa 800 per kk
--> johtopäätös: minulla on varaa juoda joka viikonloppu 2x5x8EUR oluttuoppeja
Olen ehkä tyhmä tai sitten en ymmärtänyt vitsiä mutta mistä tuo 2x5x8 tulee?
Viikonlopussa on kaksi bileiltaa, viisi tuoppia, 8 EUR kipale
Niin? Sitä ylimääräistä rahaahan oli 130 euroa, ei 80 euroa.
Sitäpaitsi kuukaudessa on neljä viikonloppua joten laskun pitäisi olla 4x2x5x8. Puhumattakaan siitä että kyllähän sitä ainakin kerran viikollakin juhlitaan...
Eli taas huomataan että silkan matemaattinen ajattelu johti harhaan...
Kyse oli juurikin humanistin hahmottamisongelmasta, vaikka lähtötiedot olivat riittävät:
-joka viikonloppu -> 4 kpl viikonloppuja per kk
-pe ja la ovat viikonlopun normaalit bileillat -> 2
- EUR kertonee, että kyse on yhden tuopin hinnasta
- viisi on loogisesti määrä
Ja kyllä: humanistin budjetti kyykkää rajusti sillä 930 < 800+(4x2x5x8)
Hieman taitaa olla sinulla jotain ajatteluharhaa jos kuvittelet tosissasi että humanisti ei hahmota kuukaudessa olevan enemmän kuin yksi viikonloppu.
No ehkä tässä tuli jo selväksi vastaus siihen vähän aikaisemmin esitettyyn kysymykseen että miksi insinööreistä ei niin pidetä.
No kyllähän tuolla sellaisia kysymyksiä tuli, että hohhoijaa... Samat ihmiset sitten puhuvat siitä, että arki on muutakin kuin matematiikkaa.
Ja vaikka ensimmäisessä lauseess sanotaan, että humanistin matematiikka on hakusessa (=budjetti ei mene välttis tasan), eikös joku sano, että "ylimääräistä rahaa oli 130 EUR eikä 80 EUR" vaikka noita viikonloppuja on ihan ilman pitkää matematiikkaakin ne neljä eikä kahta tai viittä.
No tässä tulee nyt varmaan se insinöörin ja humanistin ero siinä miten asiat näkee. Insinöörin mielestä oli jotenkin itsessään loogista että kulutetaan 80 euroa (yhdessä viikossa) kun ylimääräistä rahaa oli kuitenkin se 130 euroa. Humanisti taas ajatteli että tuolla 80 eurolla pitää olla joku erityinen merkitys tuossa esimerkissä kun on kerran valittu juuri se summa. Nyt se vaikutti oudon sattumanvaraiselta. 130 euroa olisi ollut loogisempi koska se olisi käyttänyt kaiken käytettävissä olevan rahan ja tuonut paremmin esiin sen halutun ajatuksen että humanisti ei huomannut ajatella että viikonloppuja on enemmän kuin vain yksi.
Mitä olen huomannut käytännön elämässä niin viestintä on usein matemaattisesti suuntautuvien ihmisten heikko kohta. He ymmärtävät asiat erinomaisesti mutta eivät välttämättä osaa viestiä niistä niin että muut ymmärtävät. Ja juuri siksi olisi niin tärkeää että erilaiset ihmiset oppisivat tekemään yhteistyötä ja hyödyntämään toistensa parhaita osaamisalueita eivätkä vain hakisi vastakkainasettelua.
Kovin yrität selitellä, kun jo perustiedoissa kerrottiin nuo oleelliset asiat. Perusmatematiikkaa on myös se, että kaikki ei aina täsmää sillä tavalla kuin asian on alunperin ajatellut.
Nyt oli kyse siitä oliko tuo kertomasi esimerkki looginen ja viestinnällisesti onnistunut. Jos haluat korostaa sitä miten joku ei tajua kuukaudessa olevan 4 viikonloppua yhden sijaan, sen pitäisi olla sen esimerkin selkeiten ilmaistu ajatus. Nyt laskit vain jonkun ihan random summan jolla ei lopulta ollut mitään varsinaista muuta merkitystä kuin että se neljällä kerrottuna meni yli 130 euron. Silti se laskettiin siinä tosi tarkasti.
Ihan vinkkinä: ihminen oppii kun saa kritiikkiä. Sitä vastaan ei kannata heti hyökätä ja ajatella että kritiikin antaja on vain tyhmä. Voi myös miettiä että ahaa, noinkin tämän saattoi ymmärtää joten ehkäpä en ilmaissut itseäni ihan yksiselitteisesti. Ensi kerralla osaan ottaa tämänkin huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.
olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin
Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.
Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt
Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.
Ei se vaadi hirveästi soveltamista jos tietää, että kaikki -ung loppuiset substantiivit ovat saksassa feminiinejä tai että ranskan passe composé on verbin runko + é.
Sen sijaan soveltamista vaatii se, että sinulla annetaan ympyräkartio täytettynä jollakin substanssilla ja pitää laskea vaikka paino tai tiheys, kun ao. ympyräkartion sisällä on pallon muotoinen kappale.
Itse kieliä harrastavana matemaatikkona suhtaudun ehkä tuohon turhan suoraviivaisesti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.
Matikassakin voi pärjätä muistamalla ulkoa.
Mistä sitten johtui, että tunnetusti hyvämuistinen (vuosiluvut, maat yms) kaverini ei vaan pärjännyt matikassa, ei edes siinä lyhyessä?
En tiedä, ehkä ei jaksanut opetella ulkoa, vaatii sekin vaivaa. Itse opettelin ulkoa sen mitä en osannut, matikasta tuli paras tulos ylioppilaskirjoituksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.
Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.
Kielissä pärjää juuri sillä hauki on kala ulkoluvulla. Ei niissä mitään luovuutta tarvita toisin kuin ongelmien ratkomisessa.
Itse olen päässyt oikein hyvin kaikista matematiikan kokeistani läpi juuri opettelemalla ulkoa tarvittavat kaavat. Opiskelin myös pitkää matikkaa.
Ei matematiikassa kaavoja ole koskaan tarvinnut opetella ulkoa. Ne löytyvät kaavakirjasta, jonka saa ottaa mukaan kirjoituksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.
olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin
Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.
Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt
Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.
Ei se vaadi hirveästi soveltamista jos tietää, että kaikki -ung loppuiset substantiivit ovat saksassa feminiinejä tai että ranskan passe composé on verbin runko + é.
Sen sijaan soveltamista vaatii se, että sinulla annetaan ympyräkartio täytettynä jollakin substanssilla ja pitää laskea vaikka paino tai tiheys, kun ao. ympyräkartion sisällä on pallon muotoinen kappale.
Itse kieliä harrastavana matemaatikkona suhtaudun ehkä tuohon turhan suoraviivaisesti
Se ei vaadi sovaltamista jos sinulla on aikaa pysähtyä joka kerta miettimään asiaa. Mutta jos se pitää osata nopeassa keskustelussa vieraalla kielellä niin asia on jo vähän eri. Puhumattakaan siitä että halutaan näitä kielen piirteitä hyväksikäyttäen antaa tekstille ihan tietty tunnelma tai sävy.
Taas kerran turha yleistys.