Miksi pitkä matematiikka on muka niin ylivertaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin

Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.

Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt

Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.

Ei se vaadi hirveästi soveltamista jos tietää, että kaikki -ung loppuiset substantiivit ovat saksassa feminiinejä tai että ranskan passe composé on verbin runko + é.

Sen sijaan soveltamista vaatii se, että sinulla annetaan ympyräkartio täytettynä jollakin substanssilla ja pitää laskea vaikka paino tai tiheys, kun ao. ympyräkartion sisällä on pallon muotoinen kappale.

Itse kieliä harrastavana matemaatikkona suhtaudun ehkä tuohon turhan suoraviivaisesti

Selkeästi suhtaudut suoraviivaisesti jos ranskan verbiesi ymmärrys päättyy passé composéhen, etkä ymmärrä että tähän verbimuotoon pitää voida yhdistää vielä esim. konditionaali. Lisäksi passé composén apuverbi taipuu ja vaihtuu tietyn logiikan mukaan. Saksaa en ole paljoa opiskellut mutta eikö siinäkin pidä aika paljon soveltaa tuntemiaan sääntöjä esim. eri sukuisten sanojen taivuttamisessa sijamuodoissa?Sehän muistuttaa lähes yhtälöä.

Jos haluat elää uskossa, että matematiikka on se kaikista kaunein ja tärkein asia niin mikäs siinä. Kuulostaa aika ankealta tosin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin

Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.

Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt

Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.

Ei se vaadi hirveästi soveltamista jos tietää, että kaikki -ung loppuiset substantiivit ovat saksassa feminiinejä tai että ranskan passe composé on verbin runko + é.

Sen sijaan soveltamista vaatii se, että sinulla annetaan ympyräkartio täytettynä jollakin substanssilla ja pitää laskea vaikka paino tai tiheys, kun ao. ympyräkartion sisällä on pallon muotoinen kappale.

Itse kieliä harrastavana matemaatikkona suhtaudun ehkä tuohon turhan suoraviivaisesti

Et ilmeisesti harrasta lainkaan kaunokirjallisuutta jos et hahmota lainkaan kielen valtavaa ilmaisullista kirjoa joka nojaa nimenomaan luovuuteen ja jopa leikittelyyn joka on jotain ihan muuta kuin sääntöjen ulkoa opettelua.

Kaunokirjallisuus on unettavaa ja pitkästyttävää juuri sen vuoksi, että siellä ei ole luovuutta juuri lainkaan. Kaunokirjallisuuden klassikoista, jos yrittää niitä lukea, saa vain pirunomaisen päänsäryn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.

Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.

Kyllä minä arvostan kielitaitoa. Aivan älyttömästi jää mielenkiintoista ja tarpeellista tietoa saamatta, jos osaa vain suomea. 

Suomessa painotetaan aivan liikaa kielitaitoa kun substanssiosaaminen on se mikä loppupeleissä ratkaisee. Annetaan muille hirveästi tasoitusta kun yliopistoissa opetusta kotimaisilla kielillä on vähennetty.

Riippuu ihan siitä mikä se "loppupeleissä" milloinkin on. Suomen vienti vetäisi paljon paremmin jos meillä oli samanlaisia sujuvasanaisia ja kielitaitoisia myynnin "substanssiosaajia" kuin vaikka Ruotsilla sen sijaan että meillä myyntiä yrittää se tankeroenglantia solkkaava harmaa insinööri. Jokainen tehköön sitä missä on paras mutta kunnioittakoon myös sitä että kaikkea ei voi osata ja joku muu voi hoitaa osan hommista paremmin.

Myynti ja markkinointi on erillinen asia eikä liity suoraan kielitaitoon. Ei Nokia siksi Omenalle hävinnyt että talosta ei kielitaitoisia löytynyt.

Nokian häviö Applelle johtui kyllä täysin tuotteesta eikä myynnistä tai markkinoinnista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin

Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.

Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt

Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.

Ei se vaadi hirveästi soveltamista jos tietää, että kaikki -ung loppuiset substantiivit ovat saksassa feminiinejä tai että ranskan passe composé on verbin runko + é.

Sen sijaan soveltamista vaatii se, että sinulla annetaan ympyräkartio täytettynä jollakin substanssilla ja pitää laskea vaikka paino tai tiheys, kun ao. ympyräkartion sisällä on pallon muotoinen kappale.

Itse kieliä harrastavana matemaatikkona suhtaudun ehkä tuohon turhan suoraviivaisesti

Et ilmeisesti harrasta lainkaan kaunokirjallisuutta jos et hahmota lainkaan kielen valtavaa ilmaisullista kirjoa joka nojaa nimenomaan luovuuteen ja jopa leikittelyyn joka on jotain ihan muuta kuin sääntöjen ulkoa opettelua.

Luen aika paljon kirjallisuutta alkuperäiskielellä, koska jotkut kääntäjät eivät saa nyansseja välitettyä tai sitten suomi ei vaan taivu. Ymmärrän hyvin mitä ajat takaa. 

Siitä huolimatta väitän, että opeteltu kieli jää juuri tuon "luovuuden/leikittelyn" osalta tyngäksi. Itselläni on taustaa jo yli 20 vuotta saksan osalta - olen jopa epävirallisissa yhteyksissä toiminut simultaanitulkkina - enkä silti juuri "leikittele/luo" koska en osaa ja se on joissakin yhteyksissä haitallistakin (<-väärinymmärryksen mahdollisuus). Väitän myös, että tuota "luovuutta/leikittelyä" ei opi koulun penkillä vaan jonkinlainen immersion (kielen kutsu, pakko) kautta.  

Siis ihan sama asia kuin matikassa. Se oivallus pitää syntyä omassa päässä. Sitä ei voi pakottaa sinne mutta opetus voi sitä tukea. Se palo oppia jotain, oli se kieltä tai matikkaa tai mitä muuta tahansa tulee aina vain opiskelijasta itsestään ja se on se avain parempaan osaamiseen ja ymmärrykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.

Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.

Kielissä pärjää juuri sillä hauki on kala ulkoluvulla. Ei niissä mitään luovuutta tarvita toisin kuin ongelmien ratkomisessa.

Kieliä voi hyvin perustasolla oppia ilman luovuutta mutta et sinä mitään hyvää sujuvaa (varsinkaan kaunokirjallista) tekstiä kirjoita ilman hyvää kielen tajua ja luovuutta. On ihan syy miksi jotkut kirjoittavat romaaneja ja toiset täyttävät vain lomakkeita.

Se onkin täysin eri asia verrattuna kielen osaamiseen. Taito lukea nuotteja ei tee säveltäjää.

Moni matemaattisesti suuntautunut vain tuntuu kuvittelevan että kielen osaaminen on sitä että osaa sijoittaa sanoja kieliopillisesti oikein peräkkäin.

Maailmassa on miljardeja omaa kieltään äidinkielenään puhuvia jotka ei romaaneja kirjoita. Pistäisin natiivin lähes aina osaamisessa yliopistossa kieltä tankanneen edelle. Kielen osaaminen ja kirjallisuus ovat täysin eri asioita.

Kyllä mutta jos sitä natiivia ei ole tarjolla niin seuraavaksi otan hommaan sen joka on oikeasti kieltä opiskellut, en sitä jonka mielestä kielen opiskelu on turhaa ja lähinnä ulkolukua.

Kääntäjän voi toki palkata mutta mekaanista työtähän se pääasiassa on. MOT.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.

Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.

Kyllä minä arvostan kielitaitoa. Aivan älyttömästi jää mielenkiintoista ja tarpeellista tietoa saamatta, jos osaa vain suomea. 

Suomessa painotetaan aivan liikaa kielitaitoa kun substanssiosaaminen on se mikä loppupeleissä ratkaisee. Annetaan muille hirveästi tasoitusta kun yliopistoissa opetusta kotimaisilla kielillä on vähennetty.

Riippuu ihan siitä mikä se "loppupeleissä" milloinkin on. Suomen vienti vetäisi paljon paremmin jos meillä oli samanlaisia sujuvasanaisia ja kielitaitoisia myynnin "substanssiosaajia" kuin vaikka Ruotsilla sen sijaan että meillä myyntiä yrittää se tankeroenglantia solkkaava harmaa insinööri. Jokainen tehköön sitä missä on paras mutta kunnioittakoon myös sitä että kaikkea ei voi osata ja joku muu voi hoitaa osan hommista paremmin.

Myynti ja markkinointi on erillinen asia eikä liity suoraan kielitaitoon. Ei Nokia siksi Omenalle hävinnyt että talosta ei kielitaitoisia löytynyt.

Nokian häviö Applelle johtui kyllä täysin tuotteesta eikä myynnistä tai markkinoinnista.

Omppu on markkinoinnin mestari. Et ole paljoa alaa seurannut jos se ei ole selviö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.

Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.

Suomi on maailman rasistisimpia maita mitä todistaa Suomenruotsalaisten saama maailman rasistisin kohtelu. Juntit uhoavat pärjäävänsä ilman Ruotsin opiskelua eivätkä arvosta mikä oikeus niille on suotu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.

Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.

Kyllä minä arvostan kielitaitoa. Aivan älyttömästi jää mielenkiintoista ja tarpeellista tietoa saamatta, jos osaa vain suomea. 

Suomessa painotetaan aivan liikaa kielitaitoa kun substanssiosaaminen on se mikä loppupeleissä ratkaisee. Annetaan muille hirveästi tasoitusta kun yliopistoissa opetusta kotimaisilla kielillä on vähennetty.

Riippuu ihan siitä mikä se "loppupeleissä" milloinkin on. Suomen vienti vetäisi paljon paremmin jos meillä oli samanlaisia sujuvasanaisia ja kielitaitoisia myynnin "substanssiosaajia" kuin vaikka Ruotsilla sen sijaan että meillä myyntiä yrittää se tankeroenglantia solkkaava harmaa insinööri. Jokainen tehköön sitä missä on paras mutta kunnioittakoon myös sitä että kaikkea ei voi osata ja joku muu voi hoitaa osan hommista paremmin.

Myynti ja markkinointi on erillinen asia eikä liity suoraan kielitaitoon. Ei Nokia siksi Omenalle hävinnyt että talosta ei kielitaitoisia löytynyt.

Nokian häviö Applelle johtui kyllä täysin tuotteesta eikä myynnistä tai markkinoinnista.

Kyllä ja se taas johtui siitä että ei ollut sitä ihmistä joka olisi osannut ohjata sitä tuotekehitystä oikeaan suntaan. Ne Nokian insinöörit olisivat kyllä osanneet kehittää yhtä hyvän puhelimen mutta eivät kehittäneet koska tuotekehityksen suuntaa ei kukaan osannut visioida oikeasta näkökulmasta, nimittäin kuluttajalähtöisestä näkökulmasta. Tehtiin "insinööripuhelimia".

Juuri siksi jumiutuminen siihen että "insinööri tietää pahaiten" on vaarallista silloin kun ei tehdä vain tekniikkaa vaan kuluttajille myytävää tuotetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.

Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.

Kielissä pärjää juuri sillä hauki on kala ulkoluvulla. Ei niissä mitään luovuutta tarvita toisin kuin ongelmien ratkomisessa.

Kieliä voi hyvin perustasolla oppia ilman luovuutta mutta et sinä mitään hyvää sujuvaa (varsinkaan kaunokirjallista) tekstiä kirjoita ilman hyvää kielen tajua ja luovuutta. On ihan syy miksi jotkut kirjoittavat romaaneja ja toiset täyttävät vain lomakkeita.

Se onkin täysin eri asia verrattuna kielen osaamiseen. Taito lukea nuotteja ei tee säveltäjää.

Moni matemaattisesti suuntautunut vain tuntuu kuvittelevan että kielen osaaminen on sitä että osaa sijoittaa sanoja kieliopillisesti oikein peräkkäin.

Maailmassa on miljardeja omaa kieltään äidinkielenään puhuvia jotka ei romaaneja kirjoita. Pistäisin natiivin lähes aina osaamisessa yliopistossa kieltä tankanneen edelle. Kielen osaaminen ja kirjallisuus ovat täysin eri asioita.

Kyllä mutta jos sitä natiivia ei ole tarjolla niin seuraavaksi otan hommaan sen joka on oikeasti kieltä opiskellut, en sitä jonka mielestä kielen opiskelu on turhaa ja lähinnä ulkolukua.

Kääntäjän voi toki palkata mutta mekaanista työtähän se pääasiassa on. MOT.

Mekaanista laskemistahan se matikkakin suurimalta osalta on. MOT.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.

Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.

Kyllä minä arvostan kielitaitoa. Aivan älyttömästi jää mielenkiintoista ja tarpeellista tietoa saamatta, jos osaa vain suomea. 

Suomessa painotetaan aivan liikaa kielitaitoa kun substanssiosaaminen on se mikä loppupeleissä ratkaisee. Annetaan muille hirveästi tasoitusta kun yliopistoissa opetusta kotimaisilla kielillä on vähennetty.

Riippuu ihan siitä mikä se "loppupeleissä" milloinkin on. Suomen vienti vetäisi paljon paremmin jos meillä oli samanlaisia sujuvasanaisia ja kielitaitoisia myynnin "substanssiosaajia" kuin vaikka Ruotsilla sen sijaan että meillä myyntiä yrittää se tankeroenglantia solkkaava harmaa insinööri. Jokainen tehköön sitä missä on paras mutta kunnioittakoon myös sitä että kaikkea ei voi osata ja joku muu voi hoitaa osan hommista paremmin.

Myynti ja markkinointi on erillinen asia eikä liity suoraan kielitaitoon. Ei Nokia siksi Omenalle hävinnyt että talosta ei kielitaitoisia löytynyt.

Nokian häviö Applelle johtui kyllä täysin tuotteesta eikä myynnistä tai markkinoinnista.

Kyllä ja se taas johtui siitä että ei ollut sitä ihmistä joka olisi osannut ohjata sitä tuotekehitystä oikeaan suntaan. Ne Nokian insinöörit olisivat kyllä osanneet kehittää yhtä hyvän puhelimen mutta eivät kehittäneet koska tuotekehityksen suuntaa ei kukaan osannut visioida oikeasta näkökulmasta, nimittäin kuluttajalähtöisestä näkökulmasta. Tehtiin "insinööripuhelimia".

Juuri siksi jumiutuminen siihen että "insinööri tietää pahaiten" on vaarallista silloin kun ei tehdä vain tekniikkaa vaan kuluttajille myytävää tuotetta.

Ongelma Nokialla oli johto joka koostui pavunlaskijoista ja juristeista. Insinöörijohtoisena olisi pärjännyt paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.

Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.

Kielissä pärjää juuri sillä hauki on kala ulkoluvulla. Ei niissä mitään luovuutta tarvita toisin kuin ongelmien ratkomisessa.

Kieliä voi hyvin perustasolla oppia ilman luovuutta mutta et sinä mitään hyvää sujuvaa (varsinkaan kaunokirjallista) tekstiä kirjoita ilman hyvää kielen tajua ja luovuutta. On ihan syy miksi jotkut kirjoittavat romaaneja ja toiset täyttävät vain lomakkeita.

Se onkin täysin eri asia verrattuna kielen osaamiseen. Taito lukea nuotteja ei tee säveltäjää.

Moni matemaattisesti suuntautunut vain tuntuu kuvittelevan että kielen osaaminen on sitä että osaa sijoittaa sanoja kieliopillisesti oikein peräkkäin.

Maailmassa on miljardeja omaa kieltään äidinkielenään puhuvia jotka ei romaaneja kirjoita. Pistäisin natiivin lähes aina osaamisessa yliopistossa kieltä tankanneen edelle. Kielen osaaminen ja kirjallisuus ovat täysin eri asioita.

Kyllä mutta jos sitä natiivia ei ole tarjolla niin seuraavaksi otan hommaan sen joka on oikeasti kieltä opiskellut, en sitä jonka mielestä kielen opiskelu on turhaa ja lähinnä ulkolukua.

Kääntäjän voi toki palkata mutta mekaanista työtähän se pääasiassa on. MOT.

Mekaanista laskemistahan se matikkakin suurimalta osalta on. MOT.

Et tiedä matematiikasta mitään :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin

Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.

Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt

Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.

Ei se vaadi hirveästi soveltamista jos tietää, että kaikki -ung loppuiset substantiivit ovat saksassa feminiinejä tai että ranskan passe composé on verbin runko + é.

Sen sijaan soveltamista vaatii se, että sinulla annetaan ympyräkartio täytettynä jollakin substanssilla ja pitää laskea vaikka paino tai tiheys, kun ao. ympyräkartion sisällä on pallon muotoinen kappale.

Itse kieliä harrastavana matemaatikkona suhtaudun ehkä tuohon turhan suoraviivaisesti

Et ilmeisesti harrasta lainkaan kaunokirjallisuutta jos et hahmota lainkaan kielen valtavaa ilmaisullista kirjoa joka nojaa nimenomaan luovuuteen ja jopa leikittelyyn joka on jotain ihan muuta kuin sääntöjen ulkoa opettelua.

Kaunokirjallisuus on unettavaa ja pitkästyttävää juuri sen vuoksi, että siellä ei ole luovuutta juuri lainkaan. Kaunokirjallisuuden klassikoista, jos yrittää niitä lukea, saa vain pirunomaisen päänsäryn.

Sinulta puuttuu selvästikin jotain kielellistä tajua kun koet asian noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin

Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.

Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt

Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.

Ei se vaadi hirveästi soveltamista jos tietää, että kaikki -ung loppuiset substantiivit ovat saksassa feminiinejä tai että ranskan passe composé on verbin runko + é.

Sen sijaan soveltamista vaatii se, että sinulla annetaan ympyräkartio täytettynä jollakin substanssilla ja pitää laskea vaikka paino tai tiheys, kun ao. ympyräkartion sisällä on pallon muotoinen kappale.

Itse kieliä harrastavana matemaatikkona suhtaudun ehkä tuohon turhan suoraviivaisesti

Et ilmeisesti harrasta lainkaan kaunokirjallisuutta jos et hahmota lainkaan kielen valtavaa ilmaisullista kirjoa joka nojaa nimenomaan luovuuteen ja jopa leikittelyyn joka on jotain ihan muuta kuin sääntöjen ulkoa opettelua.

Luen aika paljon kirjallisuutta alkuperäiskielellä, koska jotkut kääntäjät eivät saa nyansseja välitettyä tai sitten suomi ei vaan taivu. Ymmärrän hyvin mitä ajat takaa. 

Siitä huolimatta väitän, että opeteltu kieli jää juuri tuon "luovuuden/leikittelyn" osalta tyngäksi. Itselläni on taustaa jo yli 20 vuotta saksan osalta - olen jopa epävirallisissa yhteyksissä toiminut simultaanitulkkina - enkä silti juuri "leikittele/luo" koska en osaa ja se on joissakin yhteyksissä haitallistakin (<-väärinymmärryksen mahdollisuus). Väitän myös, että tuota "luovuutta/leikittelyä" ei opi koulun penkillä vaan jonkinlainen immersion (kielen kutsu, pakko) kautta.  

Siis ihan sama asia kuin matikassa. Se oivallus pitää syntyä omassa päässä. Sitä ei voi pakottaa sinne mutta opetus voi sitä tukea. Se palo oppia jotain, oli se kieltä tai matikkaa tai mitä muuta tahansa tulee aina vain opiskelijasta itsestään ja se on se avain parempaan osaamiseen ja ymmärrykseen.

Samahan se on matematiikassa. Vaikka itse kuuluisi parhaaseen kolmeen prosenttiin, tuntee itsensä lähes lahjattomaksi niiden rinnalla, jotka kuuluvat parhaimpaan prosenttiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.

Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.

Kielissä pärjää juuri sillä hauki on kala ulkoluvulla. Ei niissä mitään luovuutta tarvita toisin kuin ongelmien ratkomisessa.

Kieliä voi hyvin perustasolla oppia ilman luovuutta mutta et sinä mitään hyvää sujuvaa (varsinkaan kaunokirjallista) tekstiä kirjoita ilman hyvää kielen tajua ja luovuutta. On ihan syy miksi jotkut kirjoittavat romaaneja ja toiset täyttävät vain lomakkeita.

Se onkin täysin eri asia verrattuna kielen osaamiseen. Taito lukea nuotteja ei tee säveltäjää.

Moni matemaattisesti suuntautunut vain tuntuu kuvittelevan että kielen osaaminen on sitä että osaa sijoittaa sanoja kieliopillisesti oikein peräkkäin.

Maailmassa on miljardeja omaa kieltään äidinkielenään puhuvia jotka ei romaaneja kirjoita. Pistäisin natiivin lähes aina osaamisessa yliopistossa kieltä tankanneen edelle. Kielen osaaminen ja kirjallisuus ovat täysin eri asioita.

Kyllä mutta jos sitä natiivia ei ole tarjolla niin seuraavaksi otan hommaan sen joka on oikeasti kieltä opiskellut, en sitä jonka mielestä kielen opiskelu on turhaa ja lähinnä ulkolukua.

Kääntäjän voi toki palkata mutta mekaanista työtähän se pääasiassa on. MOT.

Mekaanista laskemistahan se matikkakin suurimalta osalta on. MOT.

Et tiedä matematiikasta mitään :)

Etkä sinä kääntämisestä. Etkä näköjään ironiasta kun et tajunnut että kyse oli ironisesta rinnastuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin

Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.

Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt

Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.

Ei se vaadi hirveästi soveltamista jos tietää, että kaikki -ung loppuiset substantiivit ovat saksassa feminiinejä tai että ranskan passe composé on verbin runko + é.

Sen sijaan soveltamista vaatii se, että sinulla annetaan ympyräkartio täytettynä jollakin substanssilla ja pitää laskea vaikka paino tai tiheys, kun ao. ympyräkartion sisällä on pallon muotoinen kappale.

Itse kieliä harrastavana matemaatikkona suhtaudun ehkä tuohon turhan suoraviivaisesti

Et ilmeisesti harrasta lainkaan kaunokirjallisuutta jos et hahmota lainkaan kielen valtavaa ilmaisullista kirjoa joka nojaa nimenomaan luovuuteen ja jopa leikittelyyn joka on jotain ihan muuta kuin sääntöjen ulkoa opettelua.

Kaunokirjallisuus on unettavaa ja pitkästyttävää juuri sen vuoksi, että siellä ei ole luovuutta juuri lainkaan. Kaunokirjallisuuden klassikoista, jos yrittää niitä lukea, saa vain pirunomaisen päänsäryn.

Aivan, sen takia lukupiireissä useimmiten kokoonnutaankin keskustelemaan matematiikan oppikirjoista ja niitä siteerataan milloin missäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.

Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.

Kyllä minä arvostan kielitaitoa. Aivan älyttömästi jää mielenkiintoista ja tarpeellista tietoa saamatta, jos osaa vain suomea. 

Suomessa painotetaan aivan liikaa kielitaitoa kun substanssiosaaminen on se mikä loppupeleissä ratkaisee. Annetaan muille hirveästi tasoitusta kun yliopistoissa opetusta kotimaisilla kielillä on vähennetty.

Riippuu ihan siitä mikä se "loppupeleissä" milloinkin on. Suomen vienti vetäisi paljon paremmin jos meillä oli samanlaisia sujuvasanaisia ja kielitaitoisia myynnin "substanssiosaajia" kuin vaikka Ruotsilla sen sijaan että meillä myyntiä yrittää se tankeroenglantia solkkaava harmaa insinööri. Jokainen tehköön sitä missä on paras mutta kunnioittakoon myös sitä että kaikkea ei voi osata ja joku muu voi hoitaa osan hommista paremmin.

Myynti ja markkinointi on erillinen asia eikä liity suoraan kielitaitoon. Ei Nokia siksi Omenalle hävinnyt että talosta ei kielitaitoisia löytynyt.

Nokian häviö Applelle johtui kyllä täysin tuotteesta eikä myynnistä tai markkinoinnista.

Kyllä ja se taas johtui siitä että ei ollut sitä ihmistä joka olisi osannut ohjata sitä tuotekehitystä oikeaan suntaan. Ne Nokian insinöörit olisivat kyllä osanneet kehittää yhtä hyvän puhelimen mutta eivät kehittäneet koska tuotekehityksen suuntaa ei kukaan osannut visioida oikeasta näkökulmasta, nimittäin kuluttajalähtöisestä näkökulmasta. Tehtiin "insinööripuhelimia".

Juuri siksi jumiutuminen siihen että "insinööri tietää pahaiten" on vaarallista silloin kun ei tehdä vain tekniikkaa vaan kuluttajille myytävää tuotetta.

Ongelma Nokialla oli johto joka koostui pavunlaskijoista ja juristeista. Insinöörijohtoisena olisi pärjännyt paremmin.

Vika on aina jossain muussa kuin insinöörissä. Silloinkin kun tekijöinä ei ole muita kuin insinöörit.

Matematiikka oli koulussa taideaineiden lisäksi oikeastaan ainoa, joka kehitti ajattelukykyä. Suurin osa muista aineista on asioiden opettelemista, harjoittelemista ja mieleen painamista.

Matematiikka antaa mahdollisuuden hahmottaa asioiden taustalla olevia rakenteita ja jäsentää kokonaisuuksia. Itselleni se oli olennaisinta, ja työssäkin myöhemmin tärkeää.

Nykyään en muista edes toisen asteen yhtälön ratkaisukaavaa, integroinnista tai derivoinnista puhumattakaan, mutta monet  matematiikan osa-alueet ovat aina työssäni se perusta, johon kaikki palautuu, vaikken sitä jatkuvasti ajattelekaan.

Arkkitehti olen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin

Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.

Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt

Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.

Ei se vaadi hirveästi soveltamista jos tietää, että kaikki -ung loppuiset substantiivit ovat saksassa feminiinejä tai että ranskan passe composé on verbin runko + é.

Sen sijaan soveltamista vaatii se, että sinulla annetaan ympyräkartio täytettynä jollakin substanssilla ja pitää laskea vaikka paino tai tiheys, kun ao. ympyräkartion sisällä on pallon muotoinen kappale.

Itse kieliä harrastavana matemaatikkona suhtaudun ehkä tuohon turhan suoraviivaisesti

Selkeästi suhtaudut suoraviivaisesti jos ranskan verbiesi ymmärrys päättyy passé composéhen, etkä ymmärrä että tähän verbimuotoon pitää voida yhdistää vielä esim. konditionaali. Lisäksi passé composén apuverbi taipuu ja vaihtuu tietyn logiikan mukaan. Saksaa en ole paljoa opiskellut mutta eikö siinäkin pidä aika paljon soveltaa tuntemiaan sääntöjä esim. eri sukuisten sanojen taivuttamisessa sijamuodoissa?Sehän muistuttaa lähes yhtälöä.

Jos haluat elää uskossa, että matematiikka on se kaikista kaunein ja tärkein asia niin mikäs siinä. Kuulostaa aika ankealta tosin.

Nuo olivat vain esimerkkejä, ei matematiikkakaan ole vain a2 + b2 = c2 tai 2+3=5.

Veikkaan, että tämän matemaatikon ranska on parempaa kuin sinun, subjunktiivikin sujuu, pakon edessä piti oppia jopa erikoissanastoa, ala jääköön pimentoon, jottei olisi edes mahdollisuutta tunnistamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä painotetaan, koska on huomattu, että laajan matematiikan opiskelijat ovat hyviä myös muissa aineissa.

No oikeasti oli vain helpoin tehdä pisteytys ihan suoraan sen mukaan kuinka monta kurssia mistäkin aineesta lukiossa on. Ja pitkästä matikasta oli selkeästi eniten. Erilaisia perusteluita sille sitten on jälkikäteen keksitty. Mutta ei se logiikka "mitä on huomattu" ole missään muidenkaan aineiden kohdalla katsottu. Jos menet lukemaan historiaa niin saat uskonnosta enemmän pisteitä kuin historiasta koska uskonnosta on enemmän lukiokursseja. Tuskin missään on huomattu että uskonnon osaaminen parantaa historian oppimistuloksia enemmänkuin historian osaaminen.

Ennen oli niin, että reaali oli pakollinen vain lyhyen matematiikan opiskelijoille. Siitä huolimatta laajan matematiikan opiskelijat, jolle reaali oli vapaaehtoinen, kirjoittivat sen paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.

Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.

Kyllä minä arvostan kielitaitoa. Aivan älyttömästi jää mielenkiintoista ja tarpeellista tietoa saamatta, jos osaa vain suomea. 

Suomessa painotetaan aivan liikaa kielitaitoa kun substanssiosaaminen on se mikä loppupeleissä ratkaisee. Annetaan muille hirveästi tasoitusta kun yliopistoissa opetusta kotimaisilla kielillä on vähennetty.

Riippuu ihan siitä mikä se "loppupeleissä" milloinkin on. Suomen vienti vetäisi paljon paremmin jos meillä oli samanlaisia sujuvasanaisia ja kielitaitoisia myynnin "substanssiosaajia" kuin vaikka Ruotsilla sen sijaan että meillä myyntiä yrittää se tankeroenglantia solkkaava harmaa insinööri. Jokainen tehköön sitä missä on paras mutta kunnioittakoon myös sitä että kaikkea ei voi osata ja joku muu voi hoitaa osan hommista paremmin.

Myynti ja markkinointi on erillinen asia eikä liity suoraan kielitaitoon. Ei Nokia siksi Omenalle hävinnyt että talosta ei kielitaitoisia löytynyt.

Nokian häviö Applelle johtui kyllä täysin tuotteesta eikä myynnistä tai markkinoinnista.

Kyllä ja se taas johtui siitä että ei ollut sitä ihmistä joka olisi osannut ohjata sitä tuotekehitystä oikeaan suntaan. Ne Nokian insinöörit olisivat kyllä osanneet kehittää yhtä hyvän puhelimen mutta eivät kehittäneet koska tuotekehityksen suuntaa ei kukaan osannut visioida oikeasta näkökulmasta, nimittäin kuluttajalähtöisestä näkökulmasta. Tehtiin "insinööripuhelimia".

Juuri siksi jumiutuminen siihen että "insinööri tietää pahaiten" on vaarallista silloin kun ei tehdä vain tekniikkaa vaan kuluttajille myytävää tuotetta.

Ongelma Nokialla oli johto joka koostui pavunlaskijoista ja juristeista. Insinöörijohtoisena olisi pärjännyt paremmin.

Kaikkein parhaiten pärjää firma, jossa on riittävän erilaisia ihmisiä, ja Yhdysvalloissa se on tajuttu paremmin.