Miksi pitkä matematiikka on muka niin ylivertaista?

Miksiköhän kukaan ei pidä DI:stä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikkaa on kaikkialla, siksi sen hyvä hallinta on tärkeää. On huolestuttavaa, kun nuoret ihmiset eivät pysty laskemaan päässään edes 30% alennusta!

Korkeakoulujen valinnassa päämetodi on nykyään todistusvalinta. Nyt valitetaan, että vaativasta pitkästä matematiikasta saa liian paljon pisteitä, ja nyt sitten valinnoista päättävät urpot ovat antamassa lisää pisteitä lyhyestä matematiikasta. Huomaa, että nuo tollot ovat varmaan juurikin lyhyen matematiikan lukijoita, kun logiikka ei riitä päättelyyn, että jatkossa huonommin pitkässä matematiikassa pärjäävät kirjoittavatkin lyhyen matematiikan ällän tai eximian - näin palataan lähtöruutuun.   

Ei vaan nimenomaan antamassa lisää pisteitä kieleistä ja reaaliaineista.

On koko osaamisen kannalta hyvin haitallista jos meillä on kohta vain matikkaa osaavie insinöörejä mutta ei ketään joka osaisi niitä myydä jollain vieralla kielellä ulkomaille tai ketään joka tajuaisi jotain kulttuurista, hisstoriasta tai ihmismielestä.

Olen itse DI, toimin kansainvälisessä organisaatiossa vuorovaikutustehtävissä, puhun erinomaista saksaa ja englantia, käypäistä ranskaa ja huonoa espanjaa, että se noista typologioistasi. 

Kyse tuossa postaajan matematiikkakommentissa oli varmaankin pitkän ja lyhyen matematiikan pistegapin poistumisesta. 

Sellaista poisto ei kuitenkaan ole esitetty tai tulossa. Vaan kielien ja tiettyjen reaaliaineiden pisteytyksen nosto. Eli juuri se että saataisiin jatkossa myös niitä kaltaisiasi insinöörejä joilla on matikan lisäksi vaikkapa monipuolinen kielitaito. Nythän esim. lyhyen saksan tai ranskan lukeminen lukiossa on romahtanut koska niistä ei juuri ole hyötyä jatko-opiskeluun hakemisessa.

Kyllähän tuosta eron kaventamisesta on ollut kaavailuja:

Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pitkästä matematiikasta saisi jatkossakin selkeästi eniten pisteitä.

Muilla aloilla myös lyhyen matematiikan oppimäärän katsotaan antavan hyvät lähtökohdat alan opinnoille, joten pitkän ja lyhyen matematiikan antamia piste-eroja on kavennettu.

– Haluamme kannustaa kaikkia nuoria matematiikan opiskeluun sekä valitsemaan matematiikan oppimäärä omien valmiuksien ja tavoitteiden mukaan, sanoo Laakso.

Vaikka matematiikan painoarvo hieman vähenee, sillä olisi jatkossakin paljon vaikutusta pisteiden kertymiseen.

Muille kuin tekniikan aloille (sarakkeet L E M C B A):

Matematiikka, pitkä 28,9 28,6 26,0 20,2 8,7 4,3

Matematiikka, lyhyt 28,3 25,5 22,6 17,0 8,5 4,2

Näköjään tuotakin eroa hieman kavennetaan mutta tuosta puuttuu siis kokonaan se näkökulma että nimenomaan kielien ja reaaliaineiden pisteitä on tarkoitus nostaa jotta osaaminen ei kapene liikaan vain matikkaan.

Hieman? Ihan sama kirjoittaako L:n lyhyestä vai pitkästä! 

No minun matikallani lyhyen L:stä saa edelleen vähemmän pisteitä kuin pitkän E:stä.

Ja tuo oli siis pisteytys muille kuin luonnontieteellisille aloille eli siis vaikka kieliin.

0,3 pistettä.

Ne viimeiset opiskelupaikat jaetaan käytännössä 0.1 pisteen eroilla. Joten nuo kymmenykset ovat edelleen hyvin ratkaisevia.

Tiedän tuon kovin hyvin oman lapsen viimeaikaisesta kokemuksesta, mutta tuo uudistus kääntyy siihen, että "miksi rääkätä itseään pitkällä matematiikalla kun lyhyestä saa lähes samat pisteet helpolla"

Seuraavaksi yo-lautakunnan ja korkeakoulujen pomot itkevät, miksi kukaan ei lue pitkää matematiikkaa tai fysiikkaa...

Et nyt huomannut että tuo pisteytys siis koski "ei matemaattisia aloja" ei kaikkia aloja. On huomattavasti fiksumpaa että vaikka englantia yliopistoon lukemaan tuleva satsaa lukiossa siihen englantiin eikä pitkään matikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän kukaan ei pidä DI:stä?

Jostain syystä DI:n ylivertainen matemaattis-looginen ajattelukykykään ei pysty tätä ongelmaa ratkaisemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.

Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.

Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!

Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.

Miksi sitten se puhtaan matemaattis-looginen päätöksenteko vaikuttaa niin kovin usein siltä että siitä puuttuu kaikki kosketus siihen mitä arjessa ja ihmisten elämässä oikeasti tapahtuu?

Kun kerran inssejä täällä mollataan niin mollataan sitten humanisteja vuorostaan: kovin on arkinen ja ihmisten oikeassa elämässä vaikuttava matematiikka hakusassa niillä humanisteilla, jotka laskevat seuraavasti:

Opintoraha/laina 650+280=930 per kk

Vuokra plus muut kulut vaikkapa 800 per kk

--> johtopäätös: minulla on varaa juoda joka viikonloppu 2x5x8EUR oluttuoppeja 

Olen ehkä tyhmä tai sitten en ymmärtänyt vitsiä mutta mistä tuo 2x5x8 tulee?

Viikonlopussa on kaksi bileiltaa, viisi tuoppia, 8 EUR kipale

Niin? Sitä ylimääräistä rahaahan oli 130 euroa, ei 80 euroa.

Sitäpaitsi kuukaudessa on neljä viikonloppua joten laskun pitäisi olla 4x2x5x8. Puhumattakaan siitä että kyllähän sitä ainakin kerran viikollakin juhlitaan...

Eli taas huomataan että silkan matemaattinen ajattelu johti harhaan...

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän kukaan ei pidä DI:stä?

Ei tarvitse pitää teknologiasta. Jos ei diggaa teknologiasta, voi olla sitten ilman sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikkaa on kaikkialla, siksi sen hyvä hallinta on tärkeää. On huolestuttavaa, kun nuoret ihmiset eivät pysty laskemaan päässään edes 30% alennusta!

Korkeakoulujen valinnassa päämetodi on nykyään todistusvalinta. Nyt valitetaan, että vaativasta pitkästä matematiikasta saa liian paljon pisteitä, ja nyt sitten valinnoista päättävät urpot ovat antamassa lisää pisteitä lyhyestä matematiikasta. Huomaa, että nuo tollot ovat varmaan juurikin lyhyen matematiikan lukijoita, kun logiikka ei riitä päättelyyn, että jatkossa huonommin pitkässä matematiikassa pärjäävät kirjoittavatkin lyhyen matematiikan ällän tai eximian - näin palataan lähtöruutuun.   

Ei vaan nimenomaan antamassa lisää pisteitä kieleistä ja reaaliaineista.

On koko osaamisen kannalta hyvin haitallista jos meillä on kohta vain matikkaa osaavie insinöörejä mutta ei ketään joka osaisi niitä myydä jollain vieralla kielellä ulkomaille tai ketään joka tajuaisi jotain kulttuurista, hisstoriasta tai ihmismielestä.

Olen itse DI, toimin kansainvälisessä organisaatiossa vuorovaikutustehtävissä, puhun erinomaista saksaa ja englantia, käypäistä ranskaa ja huonoa espanjaa, että se noista typologioistasi. 

Kyse tuossa postaajan matematiikkakommentissa oli varmaankin pitkän ja lyhyen matematiikan pistegapin poistumisesta. 

Sellaista poisto ei kuitenkaan ole esitetty tai tulossa. Vaan kielien ja tiettyjen reaaliaineiden pisteytyksen nosto. Eli juuri se että saataisiin jatkossa myös niitä kaltaisiasi insinöörejä joilla on matikan lisäksi vaikkapa monipuolinen kielitaito. Nythän esim. lyhyen saksan tai ranskan lukeminen lukiossa on romahtanut koska niistä ei juuri ole hyötyä jatko-opiskeluun hakemisessa.

Päästäkseen opiskelemaan teknilliselle alalle on joka tapauksessa oltava pitkä matikak suoritettu ja mieluiten arvosanalal M tai korkeampi. 

Mutta se pitää paikkansa että kielitaito on insinööreillä huonontunut. Silloin kun itse kävin lukiota niin oli kotimaisten kielten lisäksi englanti ja saksa ja sitä osattiin hyvin, mutta se oli 40 vuotta sitten. Teknillisessä korkeakoulussa pystyi aloittamaan uudella kielellä, minä luin pari vuotta ranskaa. 

Työelämässä tosin en ole  saksaa  tai ranskaa juuri tarvinnut ja niiden taito on ruostunut.

Ja huononee edelleen kun nykyään on kannattavampaa satsata matikkaan ja kirjoittaa siitä L vaikka englanti olisi sitten B kuin satsata molempiin ja saada molemmista M

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän kukaan ei pidä DI:stä?

Ei tarvitse pitää teknologiasta. Jos ei diggaa teknologiasta, voi olla sitten ilman sitä.

Ei tarvitse pitää teknologian tekijöitä jumalasta seuraavina vaikka pitäisikin teknologiasta.

Sitä painotetaan, koska on huomattu, että laajan matematiikan opiskelijat ovat hyviä myös muissa aineissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikkaa on kaikkialla, siksi sen hyvä hallinta on tärkeää. On huolestuttavaa, kun nuoret ihmiset eivät pysty laskemaan päässään edes 30% alennusta!

Korkeakoulujen valinnassa päämetodi on nykyään todistusvalinta. Nyt valitetaan, että vaativasta pitkästä matematiikasta saa liian paljon pisteitä, ja nyt sitten valinnoista päättävät urpot ovat antamassa lisää pisteitä lyhyestä matematiikasta. Huomaa, että nuo tollot ovat varmaan juurikin lyhyen matematiikan lukijoita, kun logiikka ei riitä päättelyyn, että jatkossa huonommin pitkässä matematiikassa pärjäävät kirjoittavatkin lyhyen matematiikan ällän tai eximian - näin palataan lähtöruutuun.   

Ei vaan nimenomaan antamassa lisää pisteitä kieleistä ja reaaliaineista.

On koko osaamisen kannalta hyvin haitallista jos meillä on kohta vain matikkaa osaavie insinöörejä mutta ei ketään joka osaisi niitä myydä jollain vieralla kielellä ulkomaille tai ketään joka tajuaisi jotain kulttuurista, hisstoriasta tai ihmismielestä.

Olen itse DI, toimin kansainvälisessä organisaatiossa vuorovaikutustehtävissä, puhun erinomaista saksaa ja englantia, käypäistä ranskaa ja huonoa espanjaa, että se noista typologioistasi. 

Kyse tuossa postaajan matematiikkakommentissa oli varmaankin pitkän ja lyhyen matematiikan pistegapin poistumisesta. 

Sellaista poisto ei kuitenkaan ole esitetty tai tulossa. Vaan kielien ja tiettyjen reaaliaineiden pisteytyksen nosto. Eli juuri se että saataisiin jatkossa myös niitä kaltaisiasi insinöörejä joilla on matikan lisäksi vaikkapa monipuolinen kielitaito. Nythän esim. lyhyen saksan tai ranskan lukeminen lukiossa on romahtanut koska niistä ei juuri ole hyötyä jatko-opiskeluun hakemisessa.

Kyllähän tuosta eron kaventamisesta on ollut kaavailuja:

Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pitkästä matematiikasta saisi jatkossakin selkeästi eniten pisteitä.

Muilla aloilla myös lyhyen matematiikan oppimäärän katsotaan antavan hyvät lähtökohdat alan opinnoille, joten pitkän ja lyhyen matematiikan antamia piste-eroja on kavennettu.

– Haluamme kannustaa kaikkia nuoria matematiikan opiskeluun sekä valitsemaan matematiikan oppimäärä omien valmiuksien ja tavoitteiden mukaan, sanoo Laakso.

Vaikka matematiikan painoarvo hieman vähenee, sillä olisi jatkossakin paljon vaikutusta pisteiden kertymiseen.

Muille kuin tekniikan aloille (sarakkeet L E M C B A):

Matematiikka, pitkä 28,9 28,6 26,0 20,2 8,7 4,3

Matematiikka, lyhyt 28,3 25,5 22,6 17,0 8,5 4,2

Näköjään tuotakin eroa hieman kavennetaan mutta tuosta puuttuu siis kokonaan se näkökulma että nimenomaan kielien ja reaaliaineiden pisteitä on tarkoitus nostaa jotta osaaminen ei kapene liikaan vain matikkaan.

Hieman? Ihan sama kirjoittaako L:n lyhyestä vai pitkästä! 

No minun matikallani lyhyen L:stä saa edelleen vähemmän pisteitä kuin pitkän E:stä.

Ja tuo oli siis pisteytys muille kuin luonnontieteellisille aloille eli siis vaikka kieliin.

0,3 pistettä.

Ne viimeiset opiskelupaikat jaetaan käytännössä 0.1 pisteen eroilla. Joten nuo kymmenykset ovat edelleen hyvin ratkaisevia.

Tiedän tuon kovin hyvin oman lapsen viimeaikaisesta kokemuksesta, mutta tuo uudistus kääntyy siihen, että "miksi rääkätä itseään pitkällä matematiikalla kun lyhyestä saa lähes samat pisteet helpolla"

Seuraavaksi yo-lautakunnan ja korkeakoulujen pomot itkevät, miksi kukaan ei lue pitkää matematiikkaa tai fysiikkaa...

Et nyt huomannut että tuo pisteytys siis koski "ei matemaattisia aloja" ei kaikkia aloja. On huomattavasti fiksumpaa että vaikka englantia yliopistoon lukemaan tuleva satsaa lukiossa siihen englantiin eikä pitkään matikkaan.

Jos kieliä halajaa lukemaan, uudistus tuo lyhyet kielet samalle viivalle filosofian ja vaikka maantiedon kanssa, keskipitkässä kielessäkin ero noihin on vain puoli pistettä. 

Matematiikan ja äidinkielen pisteytys sama kuin vaikka kauppikseen....

https://yle.fi/a/74-20025119

Vierailija kirjoitti:

Sitä painotetaan, koska on huomattu, että laajan matematiikan opiskelijat ovat hyviä myös muissa aineissa.

No oikeasti oli vain helpoin tehdä pisteytys ihan suoraan sen mukaan kuinka monta kurssia mistäkin aineesta lukiossa on. Ja pitkästä matikasta oli selkeästi eniten. Erilaisia perusteluita sille sitten on jälkikäteen keksitty. Mutta ei se logiikka "mitä on huomattu" ole missään muidenkaan aineiden kohdalla katsottu. Jos menet lukemaan historiaa niin saat uskonnosta enemmän pisteitä kuin historiasta koska uskonnosta on enemmän lukiokursseja. Tuskin missään on huomattu että uskonnon osaaminen parantaa historian oppimistuloksia enemmänkuin historian osaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.

Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.

Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!

Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.

Miksi sitten se puhtaan matemaattis-looginen päätöksenteko vaikuttaa niin kovin usein siltä että siitä puuttuu kaikki kosketus siihen mitä arjessa ja ihmisten elämässä oikeasti tapahtuu?

Kun kerran inssejä täällä mollataan niin mollataan sitten humanisteja vuorostaan: kovin on arkinen ja ihmisten oikeassa elämässä vaikuttava matematiikka hakusassa niillä humanisteilla, jotka laskevat seuraavasti:

Opintoraha/laina 650+280=930 per kk

Vuokra plus muut kulut vaikkapa 800 per kk

--> johtopäätös: minulla on varaa juoda joka viikonloppu 2x5x8EUR oluttuoppeja 

Olen ehkä tyhmä tai sitten en ymmärtänyt vitsiä mutta mistä tuo 2x5x8 tulee?

Viikonlopussa on kaksi bileiltaa, viisi tuoppia, 8 EUR kipale

Niin? Sitä ylimääräistä rahaahan oli 130 euroa, ei 80 euroa.

Sitäpaitsi kuukaudessa on neljä viikonloppua joten laskun pitäisi olla 4x2x5x8. Puhumattakaan siitä että kyllähän sitä ainakin kerran viikollakin juhlitaan...

Eli taas huomataan että silkan matemaattinen ajattelu johti harhaan...

Kyse oli juurikin humanistin hahmottamisongelmasta, vaikka lähtötiedot olivat riittävät:

-joka viikonloppu -> 4 kpl viikonloppuja per kk

-pe ja la ovat viikonlopun normaalit bileillat -> 2

- EUR kertonee, että kyse on yhden tuopin hinnasta

- viisi on loogisesti määrä

Ja kyllä: humanistin budjetti kyykkää rajusti sillä 930 < 800+(4x2x5x8)

sitä on lukiossa 13 kurssia. eli aina. se on iso työmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.

Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.

Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!

Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.

Miksi sitten se puhtaan matemaattis-looginen päätöksenteko vaikuttaa niin kovin usein siltä että siitä puuttuu kaikki kosketus siihen mitä arjessa ja ihmisten elämässä oikeasti tapahtuu?

Kun kerran inssejä täällä mollataan niin mollataan sitten humanisteja vuorostaan: kovin on arkinen ja ihmisten oikeassa elämässä vaikuttava matematiikka hakusassa niillä humanisteilla, jotka laskevat seuraavasti:

Opintoraha/laina 650+280=930 per kk

Vuokra plus muut kulut vaikkapa 800 per kk

--> johtopäätös: minulla on varaa juoda joka viikonloppu 2x5x8EUR oluttuoppeja 

Olen ehkä tyhmä tai sitten en ymmärtänyt vitsiä mutta mistä tuo 2x5x8 tulee?

Viikonlopussa on kaksi bileiltaa, viisi tuoppia, 8 EUR kipale

Niin? Sitä ylimääräistä rahaahan oli 130 euroa, ei 80 euroa.

Sitäpaitsi kuukaudessa on neljä viikonloppua joten laskun pitäisi olla 4x2x5x8. Puhumattakaan siitä että kyllähän sitä ainakin kerran viikollakin juhlitaan...

Eli taas huomataan että silkan matemaattinen ajattelu johti harhaan...

Kyse oli juurikin humanistin hahmottamisongelmasta, vaikka lähtötiedot olivat riittävät:

-joka viikonloppu -> 4 kpl viikonloppuja per kk

-pe ja la ovat viikonlopun normaalit bileillat -> 2

- EUR kertonee, että kyse on yhden tuopin hinnasta

- viisi on loogisesti määrä

Ja kyllä: humanistin budjetti kyykkää rajusti sillä 930 < 800+(4x2x5x8)

Hieman taitaa olla sinulla jotain ajatteluharhaa jos kuvittelet tosissasi että humanisti ei hahmota kuukaudessa olevan enemmän kuin yksi viikonloppu.

No ehkä tässä tuli jo selväksi vastaus siihen vähän aikaisemmin esitettyyn kysymykseen että miksi insinööreistä ei niin pidetä.

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin

Sen takia, että matematiikkaa voidaan soveltaa lähes kaikilla aloilla. Ilman matematiikkaa ei toimi nykyinen yhteiskunta mitenkään. Tätäkään keskustelua ei voitaisi käydä ilman matematiikkaa. Lisäksi tutkimusten mukaan pitkä matematiikka korreloi yliopistossa pärjäämisen suhteen ts. pitkän matematiikan opiskelleet keskeyttävät alan kuin alan opinnot vähemmän todennäköisesti kuin muut. Samoin myös tulevaa ansiokehitystä voidaan ennustaa pärjäämisellä pitkässä matematiikassa.

Mitä tulee sitten muihin aloihin, tieteen laatu alalla kuin alalla paransi sillä, että käytettäisiin enemmän matemaattisia mentelmiä erilaisten "musta tuntuu"-menetelmien sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän kukaan ei pidä DI:stä?

Ei tarvitse pitää teknologiasta. Jos ei diggaa teknologiasta, voi olla sitten ilman sitä.

Ei tarvitse pitää teknologian tekijöitä jumalasta seuraavina vaikka pitäisikin teknologiasta.

Omituinen logiikka. Teknologia on hyvä, mutta sen tekijät huonoja.

Kolme tärkeintä koulussa tulevaisuuden kannalta: äidinkieli,englanti,matematiikka  jos pitäisi valita neljäskin niin fysiikka. Nuo antavat jatkossa parhaat eväät valita leivän tuottava toiminta tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Sen takia, että matematiikkaa voidaan soveltaa lähes kaikilla aloilla. Ilman matematiikkaa ei toimi nykyinen yhteiskunta mitenkään. Tätäkään keskustelua ei voitaisi käydä ilman matematiikkaa. Lisäksi tutkimusten mukaan pitkä matematiikka korreloi yliopistossa pärjäämisen suhteen ts. pitkän matematiikan opiskelleet keskeyttävät alan kuin alan opinnot vähemmän todennäköisesti kuin muut. Samoin myös tulevaa ansiokehitystä voidaan ennustaa pärjäämisellä pitkässä matematiikassa.

Mitä tulee sitten muihin aloihin, tieteen laatu alalla kuin alalla paransi sillä, että käytettäisiin enemmän matemaattisia mentelmiä erilaisten "musta tuntuu"-menetelmien sijaan.

Voisiko tämän keskustelun sitten jotenkin muka käydä ilman äidinkielen osaamista?

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

Kielet ja reaaliaineet ovat keskenään hyvin erilaisia.

Matematiikkaa (yli)arvostetaan, koska sen hyvn osaamiseen tarvitaan matemaattista lahjakkuutta, jota ei monella ole, sekä usein myös paneutumista.

Kuitenkaan matematiikkaakaan ei opi ilman, että sitä selitetään jossain määrin kielellä.

Koko tämä ketju on tuotettu kielellä. Ulkoaoppimistako? Ei.

Kieli = ajattelu

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.

Myös Wagnerin Oopperan Nürnbergin mestarilaulajat vaatii keskittymistä. Matematiikkaa vaaditaan vain lippua ostaessa.