Miksi pitkä matematiikka on muka niin ylivertaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikkaa on kaikkialla, siksi sen hyvä hallinta on tärkeää. On huolestuttavaa, kun nuoret ihmiset eivät pysty laskemaan päässään edes 30% alennusta!

Korkeakoulujen valinnassa päämetodi on nykyään todistusvalinta. Nyt valitetaan, että vaativasta pitkästä matematiikasta saa liian paljon pisteitä, ja nyt sitten valinnoista päättävät urpot ovat antamassa lisää pisteitä lyhyestä matematiikasta. Huomaa, että nuo tollot ovat varmaan juurikin lyhyen matematiikan lukijoita, kun logiikka ei riitä päättelyyn, että jatkossa huonommin pitkässä matematiikassa pärjäävät kirjoittavatkin lyhyen matematiikan ällän tai eximian - näin palataan lähtöruutuun.   

Ei vaan nimenomaan antamassa lisää pisteitä kieleistä ja reaaliaineista.

On koko osaamisen kannalta hyvin haitallista jos meillä on kohta vain matikkaa osaavie insinöörejä mutta ei ketään joka osaisi niitä myydä jollain vieralla kielellä ulkomaille tai ketään joka tajuaisi jotain kulttuurista, hisstoriasta tai ihmismielestä.

Olen itse DI, toimin kansainvälisessä organisaatiossa vuorovaikutustehtävissä, puhun erinomaista saksaa ja englantia, käypäistä ranskaa ja huonoa espanjaa, että se noista typologioistasi. 

Kyse tuossa postaajan matematiikkakommentissa oli varmaankin pitkän ja lyhyen matematiikan pistegapin poistumisesta. 

Sellaista poisto ei kuitenkaan ole esitetty tai tulossa. Vaan kielien ja tiettyjen reaaliaineiden pisteytyksen nosto. Eli juuri se että saataisiin jatkossa myös niitä kaltaisiasi insinöörejä joilla on matikan lisäksi vaikkapa monipuolinen kielitaito. Nythän esim. lyhyen saksan tai ranskan lukeminen lukiossa on romahtanut koska niistä ei juuri ole hyötyä jatko-opiskeluun hakemisessa.

Kyllähän tuosta eron kaventamisesta on ollut kaavailuja:

Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pitkästä matematiikasta saisi jatkossakin selkeästi eniten pisteitä.

Muilla aloilla myös lyhyen matematiikan oppimäärän katsotaan antavan hyvät lähtökohdat alan opinnoille, joten pitkän ja lyhyen matematiikan antamia piste-eroja on kavennettu.

– Haluamme kannustaa kaikkia nuoria matematiikan opiskeluun sekä valitsemaan matematiikan oppimäärä omien valmiuksien ja tavoitteiden mukaan, sanoo Laakso.

Vaikka matematiikan painoarvo hieman vähenee, sillä olisi jatkossakin paljon vaikutusta pisteiden kertymiseen.

Muille kuin tekniikan aloille (sarakkeet L E M C B A):

Matematiikka, pitkä 28,9 28,6 26,0 20,2 8,7 4,3

Matematiikka, lyhyt 28,3 25,5 22,6 17,0 8,5 4,2

Näköjään tuotakin eroa hieman kavennetaan mutta tuosta puuttuu siis kokonaan se näkökulma että nimenomaan kielien ja reaaliaineiden pisteitä on tarkoitus nostaa jotta osaaminen ei kapene liikaan vain matikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikkaa on kaikkialla, siksi sen hyvä hallinta on tärkeää. On huolestuttavaa, kun nuoret ihmiset eivät pysty laskemaan päässään edes 30% alennusta!

Korkeakoulujen valinnassa päämetodi on nykyään todistusvalinta. Nyt valitetaan, että vaativasta pitkästä matematiikasta saa liian paljon pisteitä, ja nyt sitten valinnoista päättävät urpot ovat antamassa lisää pisteitä lyhyestä matematiikasta. Huomaa, että nuo tollot ovat varmaan juurikin lyhyen matematiikan lukijoita, kun logiikka ei riitä päättelyyn, että jatkossa huonommin pitkässä matematiikassa pärjäävät kirjoittavatkin lyhyen matematiikan ällän tai eximian - näin palataan lähtöruutuun.   

Ei vaan nimenomaan antamassa lisää pisteitä kieleistä ja reaaliaineista.

On koko osaamisen kannalta hyvin haitallista jos meillä on kohta vain matikkaa osaavie insinöörejä mutta ei ketään joka osaisi niitä myydä jollain vieralla kielellä ulkomaille tai ketään joka tajuaisi jotain kulttuurista, hisstoriasta tai ihmismielestä.

Olen itse DI, toimin kansainvälisessä organisaatiossa vuorovaikutustehtävissä, puhun erinomaista saksaa ja englantia, käypäistä ranskaa ja huonoa espanjaa, että se noista typologioistasi. 

Kyse tuossa postaajan matematiikkakommentissa oli varmaankin pitkän ja lyhyen matematiikan pistegapin poistumisesta. 

Sellaista poisto ei kuitenkaan ole esitetty tai tulossa. Vaan kielien ja tiettyjen reaaliaineiden pisteytyksen nosto. Eli juuri se että saataisiin jatkossa myös niitä kaltaisiasi insinöörejä joilla on matikan lisäksi vaikkapa monipuolinen kielitaito. Nythän esim. lyhyen saksan tai ranskan lukeminen lukiossa on romahtanut koska niistä ei juuri ole hyötyä jatko-opiskeluun hakemisessa.

Kyllähän tuosta eron kaventamisesta on ollut kaavailuja:

Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pitkästä matematiikasta saisi jatkossakin selkeästi eniten pisteitä.

Muilla aloilla myös lyhyen matematiikan oppimäärän katsotaan antavan hyvät lähtökohdat alan opinnoille, joten pitkän ja lyhyen matematiikan antamia piste-eroja on kavennettu.

– Haluamme kannustaa kaikkia nuoria matematiikan opiskeluun sekä valitsemaan matematiikan oppimäärä omien valmiuksien ja tavoitteiden mukaan, sanoo Laakso.

Vaikka matematiikan painoarvo hieman vähenee, sillä olisi jatkossakin paljon vaikutusta pisteiden kertymiseen.

Muille kuin tekniikan aloille (sarakkeet L E M C B A):

Matematiikka, pitkä 28,9 28,6 26,0 20,2 8,7 4,3

Matematiikka, lyhyt 28,3 25,5 22,6 17,0 8,5 4,2

Näköjään tuotakin eroa hieman kavennetaan mutta tuosta puuttuu siis kokonaan se näkökulma että nimenomaan kielien ja reaaliaineiden pisteitä on tarkoitus nostaa jotta osaaminen ei kapene liikaan vain matikkaan.

Hieman? Ihan sama kirjoittaako L:n lyhyestä vai pitkästä! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.

Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.

Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!

Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikkaa on kaikkialla, siksi sen hyvä hallinta on tärkeää. On huolestuttavaa, kun nuoret ihmiset eivät pysty laskemaan päässään edes 30% alennusta!

Korkeakoulujen valinnassa päämetodi on nykyään todistusvalinta. Nyt valitetaan, että vaativasta pitkästä matematiikasta saa liian paljon pisteitä, ja nyt sitten valinnoista päättävät urpot ovat antamassa lisää pisteitä lyhyestä matematiikasta. Huomaa, että nuo tollot ovat varmaan juurikin lyhyen matematiikan lukijoita, kun logiikka ei riitä päättelyyn, että jatkossa huonommin pitkässä matematiikassa pärjäävät kirjoittavatkin lyhyen matematiikan ällän tai eximian - näin palataan lähtöruutuun.   

Ei vaan nimenomaan antamassa lisää pisteitä kieleistä ja reaaliaineista.

On koko osaamisen kannalta hyvin haitallista jos meillä on kohta vain matikkaa osaavie insinöörejä mutta ei ketään joka osaisi niitä myydä jollain vieralla kielellä ulkomaille tai ketään joka tajuaisi jotain kulttuurista, hisstoriasta tai ihmismielestä.

Olen itse DI, toimin kansainvälisessä organisaatiossa vuorovaikutustehtävissä, puhun erinomaista saksaa ja englantia, käypäistä ranskaa ja huonoa espanjaa, että se noista typologioistasi. 

Kyse tuossa postaajan matematiikkakommentissa oli varmaankin pitkän ja lyhyen matematiikan pistegapin poistumisesta. 

Sellaista poisto ei kuitenkaan ole esitetty tai tulossa. Vaan kielien ja tiettyjen reaaliaineiden pisteytyksen nosto. Eli juuri se että saataisiin jatkossa myös niitä kaltaisiasi insinöörejä joilla on matikan lisäksi vaikkapa monipuolinen kielitaito. Nythän esim. lyhyen saksan tai ranskan lukeminen lukiossa on romahtanut koska niistä ei juuri ole hyötyä jatko-opiskeluun hakemisessa.

Kyllähän tuosta eron kaventamisesta on ollut kaavailuja:

Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pitkästä matematiikasta saisi jatkossakin selkeästi eniten pisteitä.

Muilla aloilla myös lyhyen matematiikan oppimäärän katsotaan antavan hyvät lähtökohdat alan opinnoille, joten pitkän ja lyhyen matematiikan antamia piste-eroja on kavennettu.

– Haluamme kannustaa kaikkia nuoria matematiikan opiskeluun sekä valitsemaan matematiikan oppimäärä omien valmiuksien ja tavoitteiden mukaan, sanoo Laakso.

Vaikka matematiikan painoarvo hieman vähenee, sillä olisi jatkossakin paljon vaikutusta pisteiden kertymiseen.

Muille kuin tekniikan aloille (sarakkeet L E M C B A):

Matematiikka, pitkä 28,9 28,6 26,0 20,2 8,7 4,3

Matematiikka, lyhyt 28,3 25,5 22,6 17,0 8,5 4,2

Näköjään tuotakin eroa hieman kavennetaan mutta tuosta puuttuu siis kokonaan se näkökulma että nimenomaan kielien ja reaaliaineiden pisteitä on tarkoitus nostaa jotta osaaminen ei kapene liikaan vain matikkaan.

Hieman? Ihan sama kirjoittaako L:n lyhyestä vai pitkästä! 

No minun matikallani lyhyen L:stä saa edelleen vähemmän pisteitä kuin pitkän E:stä.

Ja tuo oli siis pisteytys muille kuin luonnontieteellisille aloille eli siis vaikka kieliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.

Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.

Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!

Ymmärtäminen vaatii myös sitä että on riittävästi pohjatietoa. Ei voi ymmärtää ilmiöitä joiden olemassaoloa tai syntymekanismeja ei tiedä. Ja siksi laaja-alainen opiskelu on niin tarpeellista.

Pohjatieto vaikka historiasta ei synny ilman että opiskelee historiaa.

Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.

Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.

Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!

Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.

Ymmärtäminen vaatii pohjatietoja asioista jotta voi edes tietää niiden ilmiiöiden olemassaolon.

 Ei päättely tapahdu jossain tyhjiössä jossa päättelyn voisi suorittaa ilman tarvittavia pohjatietoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

Onko monilla insinööreillä sitten huono muisti, kun verbaaliset taidot ovat niin auttavaa tasoa?

Määrittele huono muisti? Määrittele samalla "monet insinöörit" Olisiko mahdollista ettei ne "monet insinöörit" ole yrittäneet opetella ulkoa laajaa sanavarastoa koska heillä on ollut parempaakin tekemistä?

Miksi koet tarpeelliseksi lähteä polarisoimaan keskustelua haukkumalla insinöörejä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisesti lahjakkailla on kyky ratkaista monimutkaisia ja sokkeloisia ongelmia, sekä tehdä merkittäviä päätöksiä.

Mutta toisaalta saattaa puuttua se toinen puoli, kun ajattelu on pelkästään aivotonta numeroilua.

Numeroilua. Matikassa kauneus on muualla kuin luvuissa. Itse olen todella huono laskemaan, mutta matemaattinen ajattelu sujuu. Laskimella voi laskea, se on mekaanista toimintaa. Asioiden ymmärtämiseen ja ajatteluun tarvitaan matemaattista kykyä hahmottaa asioita.

Pitkä matematiikka voi tosifiksulle olla puuduttavaa, koska matematiikan opetuksessa annetaan ensin yleinen sääntö, ja tämän jälkeen harjoitellaan sääntöä laskemalla esimerkkilaskuja. Tosifiksu ymmärtää heti yleisen säännön, koska ymmärtää abstraktit asiat, ja pitkästyy, kun joudutaan laskemaan vielä esimerkkejä asiasta. Muutoinkin opetuksessa pitäisi painottaa suurempaa kuvaa, ja kertoa vähän enemmän, mitä nämä käsitteet ovat. Esim. integraali, joka on antiderivaatta, on vain tietyn tyylinen summeerausoperaattori, mutta tätä ei kerrota, että olemme laskemassa summia. Sitä vaan lasketaan. Toki voidaan kertoa, että integraalin avulla voidaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia, muttei kerrota sitä, että integraali vastaa tietyntyylistä summeeraamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikkaa on kaikkialla, siksi sen hyvä hallinta on tärkeää. On huolestuttavaa, kun nuoret ihmiset eivät pysty laskemaan päässään edes 30% alennusta!

Korkeakoulujen valinnassa päämetodi on nykyään todistusvalinta. Nyt valitetaan, että vaativasta pitkästä matematiikasta saa liian paljon pisteitä, ja nyt sitten valinnoista päättävät urpot ovat antamassa lisää pisteitä lyhyestä matematiikasta. Huomaa, että nuo tollot ovat varmaan juurikin lyhyen matematiikan lukijoita, kun logiikka ei riitä päättelyyn, että jatkossa huonommin pitkässä matematiikassa pärjäävät kirjoittavatkin lyhyen matematiikan ällän tai eximian - näin palataan lähtöruutuun.   

Ei vaan nimenomaan antamassa lisää pisteitä kieleistä ja reaaliaineista.

On koko osaamisen kannalta hyvin haitallista jos meillä on kohta vain matikkaa osaavie insinöörejä mutta ei ketään joka osaisi niitä myydä jollain vieralla kielellä ulkomaille tai ketään joka tajuaisi jotain kulttuurista, hisstoriasta tai ihmismielestä.

Olen itse DI, toimin kansainvälisessä organisaatiossa vuorovaikutustehtävissä, puhun erinomaista saksaa ja englantia, käypäistä ranskaa ja huonoa espanjaa, että se noista typologioistasi. 

Kyse tuossa postaajan matematiikkakommentissa oli varmaankin pitkän ja lyhyen matematiikan pistegapin poistumisesta. 

Sellaista poisto ei kuitenkaan ole esitetty tai tulossa. Vaan kielien ja tiettyjen reaaliaineiden pisteytyksen nosto. Eli juuri se että saataisiin jatkossa myös niitä kaltaisiasi insinöörejä joilla on matikan lisäksi vaikkapa monipuolinen kielitaito. Nythän esim. lyhyen saksan tai ranskan lukeminen lukiossa on romahtanut koska niistä ei juuri ole hyötyä jatko-opiskeluun hakemisessa.

Kyllähän tuosta eron kaventamisesta on ollut kaavailuja:

Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pitkästä matematiikasta saisi jatkossakin selkeästi eniten pisteitä.

Muilla aloilla myös lyhyen matematiikan oppimäärän katsotaan antavan hyvät lähtökohdat alan opinnoille, joten pitkän ja lyhyen matematiikan antamia piste-eroja on kavennettu.

– Haluamme kannustaa kaikkia nuoria matematiikan opiskeluun sekä valitsemaan matematiikan oppimäärä omien valmiuksien ja tavoitteiden mukaan, sanoo Laakso.

Vaikka matematiikan painoarvo hieman vähenee, sillä olisi jatkossakin paljon vaikutusta pisteiden kertymiseen.

Muille kuin tekniikan aloille (sarakkeet L E M C B A):

Matematiikka, pitkä 28,9 28,6 26,0 20,2 8,7 4,3

Matematiikka, lyhyt 28,3 25,5 22,6 17,0 8,5 4,2

Näköjään tuotakin eroa hieman kavennetaan mutta tuosta puuttuu siis kokonaan se näkökulma että nimenomaan kielien ja reaaliaineiden pisteitä on tarkoitus nostaa jotta osaaminen ei kapene liikaan vain matikkaan.

Hieman? Ihan sama kirjoittaako L:n lyhyestä vai pitkästä! 

No minun matikallani lyhyen L:stä saa edelleen vähemmän pisteitä kuin pitkän E:stä.

Ja tuo oli siis pisteytys muille kuin luonnontieteellisille aloille eli siis vaikka kieliin.

0,3 pistettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.

Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.

Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!

Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.

Miksi sitten se puhtaan matemaattis-looginen päätöksenteko vaikuttaa niin kovin usein siltä että siitä puuttuu kaikki kosketus siihen mitä arjessa ja ihmisten elämässä oikeasti tapahtuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikkaa on kaikkialla, siksi sen hyvä hallinta on tärkeää. On huolestuttavaa, kun nuoret ihmiset eivät pysty laskemaan päässään edes 30% alennusta!

Korkeakoulujen valinnassa päämetodi on nykyään todistusvalinta. Nyt valitetaan, että vaativasta pitkästä matematiikasta saa liian paljon pisteitä, ja nyt sitten valinnoista päättävät urpot ovat antamassa lisää pisteitä lyhyestä matematiikasta. Huomaa, että nuo tollot ovat varmaan juurikin lyhyen matematiikan lukijoita, kun logiikka ei riitä päättelyyn, että jatkossa huonommin pitkässä matematiikassa pärjäävät kirjoittavatkin lyhyen matematiikan ällän tai eximian - näin palataan lähtöruutuun.   

Ei vaan nimenomaan antamassa lisää pisteitä kieleistä ja reaaliaineista.

On koko osaamisen kannalta hyvin haitallista jos meillä on kohta vain matikkaa osaavie insinöörejä mutta ei ketään joka osaisi niitä myydä jollain vieralla kielellä ulkomaille tai ketään joka tajuaisi jotain kulttuurista, hisstoriasta tai ihmismielestä.

Olen itse DI, toimin kansainvälisessä organisaatiossa vuorovaikutustehtävissä, puhun erinomaista saksaa ja englantia, käypäistä ranskaa ja huonoa espanjaa, että se noista typologioistasi. 

Kyse tuossa postaajan matematiikkakommentissa oli varmaankin pitkän ja lyhyen matematiikan pistegapin poistumisesta. 

Sellaista poisto ei kuitenkaan ole esitetty tai tulossa. Vaan kielien ja tiettyjen reaaliaineiden pisteytyksen nosto. Eli juuri se että saataisiin jatkossa myös niitä kaltaisiasi insinöörejä joilla on matikan lisäksi vaikkapa monipuolinen kielitaito. Nythän esim. lyhyen saksan tai ranskan lukeminen lukiossa on romahtanut koska niistä ei juuri ole hyötyä jatko-opiskeluun hakemisessa.

Kyllähän tuosta eron kaventamisesta on ollut kaavailuja:

Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pitkästä matematiikasta saisi jatkossakin selkeästi eniten pisteitä.

Muilla aloilla myös lyhyen matematiikan oppimäärän katsotaan antavan hyvät lähtökohdat alan opinnoille, joten pitkän ja lyhyen matematiikan antamia piste-eroja on kavennettu.

– Haluamme kannustaa kaikkia nuoria matematiikan opiskeluun sekä valitsemaan matematiikan oppimäärä omien valmiuksien ja tavoitteiden mukaan, sanoo Laakso.

Vaikka matematiikan painoarvo hieman vähenee, sillä olisi jatkossakin paljon vaikutusta pisteiden kertymiseen.

Muille kuin tekniikan aloille (sarakkeet L E M C B A):

Matematiikka, pitkä 28,9 28,6 26,0 20,2 8,7 4,3

Matematiikka, lyhyt 28,3 25,5 22,6 17,0 8,5 4,2

Näköjään tuotakin eroa hieman kavennetaan mutta tuosta puuttuu siis kokonaan se näkökulma että nimenomaan kielien ja reaaliaineiden pisteitä on tarkoitus nostaa jotta osaaminen ei kapene liikaan vain matikkaan.

Hieman? Ihan sama kirjoittaako L:n lyhyestä vai pitkästä! 

No minun matikallani lyhyen L:stä saa edelleen vähemmän pisteitä kuin pitkän E:stä.

Ja tuo oli siis pisteytys muille kuin luonnontieteellisille aloille eli siis vaikka kieliin.

0,3 pistettä.

Ne viimeiset opiskelupaikat jaetaan käytännössä 0.1 pisteen eroilla. Joten nuo kymmenykset ovat edelleen hyvin ratkaisevia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

Onko monilla insinööreillä sitten huono muisti, kun verbaaliset taidot ovat niin auttavaa tasoa?

Määrittele huono muisti? Määrittele samalla "monet insinöörit" Olisiko mahdollista ettei ne "monet insinöörit" ole yrittäneet opetella ulkoa laajaa sanavarastoa koska heillä on ollut parempaakin tekemistä?

Miksi koet tarpeelliseksi lähteä polarisoimaan keskustelua haukkumalla insinöörejä?

No onhan tämä keskustelu jo polarisoitunut niin että se insinöörin matikan osaaminen kertoo älystä ja muu osaaminen on turhaa jota voi harrastaa jos jää aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.

Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.

Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!

Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.

Ymmärtäminen vaatii pohjatietoja asioista jotta voi edes tietää niiden ilmiiöiden olemassaolon.

 Ei päättely tapahdu jossain tyhjiössä jossa päättelyn voisi suorittaa ilman tarvittavia pohjatietoja.

Ilman matemaattis-loogista päättelykykyä ei niistä pohjatiedoista jalosteta mitään uutta. Matematiikan opetuksen osuutta peruskoulussa ja lukiossa pitäisi lisätä entisestään. Opetusta pitäisi laajentaa siten että se ei olisi pelkästään laskentaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisesti lahjakkailla on kyky ratkaista monimutkaisia ja sokkeloisia ongelmia, sekä tehdä merkittäviä päätöksiä.

Mutta toisaalta saattaa puuttua se toinen puoli, kun ajattelu on pelkästään aivotonta numeroilua.

Numeroilua. Matikassa kauneus on muualla kuin luvuissa. Itse olen todella huono laskemaan, mutta matemaattinen ajattelu sujuu. Laskimella voi laskea, se on mekaanista toimintaa. Asioiden ymmärtämiseen ja ajatteluun tarvitaan matemaattista kykyä hahmottaa asioita.

Pitkä matematiikka voi tosifiksulle olla puuduttavaa, koska matematiikan opetuksessa annetaan ensin yleinen sääntö, ja tämän jälkeen harjoitellaan sääntöä laskemalla esimerkkilaskuja. Tosifiksu ymmärtää heti yleisen säännön, koska ymmärtää abstraktit asiat, ja pitkästyy, kun joudutaan laskemaan vielä esimerkkejä asiasta. Muutoinkin opetuksessa pitäisi painottaa suurempaa kuvaa, ja kertoa vähän enemmän, mitä nämä käsitteet ovat. Esim. integraali, joka on antiderivaatta, on vain tietyn tyylinen summeerausoperaattori, mutta tätä ei kerrota, että olemme laskemassa summia. Sitä vaan lasketaan. Toki voidaan kertoa, että integraalin avulla voidaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia, muttei kerrota sitä, että integraali vastaa tietyntyylistä summeeraamista.

Kyllä varsinkin pitkän matikan vaativampien ylioppilastehtävien ratkaisu edellyttää juuri tuota kuvaamaasi kokonaisuuksien ymmärtämistä kun pitää keksi ne tavat joilla ne tehtävät voi yleensä ratkaista. Niissähän ei vain lasketa vaan pitää ensin hoksata ne oikeat työkalut joilla annettua ongelmaa voi lähestyä.

Ja kyllä ainakin meillä opettaja painotti juuri sitä ymmärtämistä ja kertoi miten nämä eri asiat liittyvät toisiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.

Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.

Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!

Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.

Miksi sitten se puhtaan matemaattis-looginen päätöksenteko vaikuttaa niin kovin usein siltä että siitä puuttuu kaikki kosketus siihen mitä arjessa ja ihmisten elämässä oikeasti tapahtuu?

Kun kerran inssejä täällä mollataan niin mollataan sitten humanisteja vuorostaan: kovin on arkinen ja ihmisten oikeassa elämässä vaikuttava matematiikka hakusassa niillä humanisteilla, jotka laskevat seuraavasti:

Opintoraha/laina 650+280=930 per kk

Vuokra plus muut kulut vaikkapa 800 per kk

--> johtopäätös: minulla on varaa juoda joka viikonloppu 2x5x8EUR oluttuoppeja 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.

Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.

Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!

Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.

Ymmärtäminen vaatii pohjatietoja asioista jotta voi edes tietää niiden ilmiiöiden olemassaolon.

 Ei päättely tapahdu jossain tyhjiössä jossa päättelyn voisi suorittaa ilman tarvittavia pohjatietoja.

Ilman matemaattis-loogista päättelykykyä ei niistä pohjatiedoista jalosteta mitään uutta. Matematiikan opetuksen osuutta peruskoulussa ja lukiossa pitäisi lisätä entisestään. Opetusta pitäisi laajentaa siten että se ei olisi pelkästään laskentaa.

Kyllä mutta huomaa että se ei ole sama asia kuin että osaisi juuri sitä matikkaa valtavan hyvin. Ihmisellä voi olla matemaattis-loogista päättelykykyä vaikka hän ei uhraisikaan valtavaa tuntimäärää itse matikan opiskeluun. Sitä päättelykykyä voidaan kehittää ihan jo niiden muiden aineiden opiskelussa (vaikkapa historian syy-seuraussuhteiden käsittelyllä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.

Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.

Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!

Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.

Miksi sitten se puhtaan matemaattis-looginen päätöksenteko vaikuttaa niin kovin usein siltä että siitä puuttuu kaikki kosketus siihen mitä arjessa ja ihmisten elämässä oikeasti tapahtuu?

Kun kerran inssejä täällä mollataan niin mollataan sitten humanisteja vuorostaan: kovin on arkinen ja ihmisten oikeassa elämässä vaikuttava matematiikka hakusassa niillä humanisteilla, jotka laskevat seuraavasti:

Opintoraha/laina 650+280=930 per kk

Vuokra plus muut kulut vaikkapa 800 per kk

--> johtopäätös: minulla on varaa juoda joka viikonloppu 2x5x8EUR oluttuoppeja 

Olen ehkä tyhmä tai sitten en ymmärtänyt vitsiä mutta mistä tuo 2x5x8 tulee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikkaa on kaikkialla, siksi sen hyvä hallinta on tärkeää. On huolestuttavaa, kun nuoret ihmiset eivät pysty laskemaan päässään edes 30% alennusta!

Korkeakoulujen valinnassa päämetodi on nykyään todistusvalinta. Nyt valitetaan, että vaativasta pitkästä matematiikasta saa liian paljon pisteitä, ja nyt sitten valinnoista päättävät urpot ovat antamassa lisää pisteitä lyhyestä matematiikasta. Huomaa, että nuo tollot ovat varmaan juurikin lyhyen matematiikan lukijoita, kun logiikka ei riitä päättelyyn, että jatkossa huonommin pitkässä matematiikassa pärjäävät kirjoittavatkin lyhyen matematiikan ällän tai eximian - näin palataan lähtöruutuun.   

Ei vaan nimenomaan antamassa lisää pisteitä kieleistä ja reaaliaineista.

On koko osaamisen kannalta hyvin haitallista jos meillä on kohta vain matikkaa osaavie insinöörejä mutta ei ketään joka osaisi niitä myydä jollain vieralla kielellä ulkomaille tai ketään joka tajuaisi jotain kulttuurista, hisstoriasta tai ihmismielestä.

Olen itse DI, toimin kansainvälisessä organisaatiossa vuorovaikutustehtävissä, puhun erinomaista saksaa ja englantia, käypäistä ranskaa ja huonoa espanjaa, että se noista typologioistasi. 

Kyse tuossa postaajan matematiikkakommentissa oli varmaankin pitkän ja lyhyen matematiikan pistegapin poistumisesta. 

Sellaista poisto ei kuitenkaan ole esitetty tai tulossa. Vaan kielien ja tiettyjen reaaliaineiden pisteytyksen nosto. Eli juuri se että saataisiin jatkossa myös niitä kaltaisiasi insinöörejä joilla on matikan lisäksi vaikkapa monipuolinen kielitaito. Nythän esim. lyhyen saksan tai ranskan lukeminen lukiossa on romahtanut koska niistä ei juuri ole hyötyä jatko-opiskeluun hakemisessa.

Kyllähän tuosta eron kaventamisesta on ollut kaavailuja:

Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pitkästä matematiikasta saisi jatkossakin selkeästi eniten pisteitä.

Muilla aloilla myös lyhyen matematiikan oppimäärän katsotaan antavan hyvät lähtökohdat alan opinnoille, joten pitkän ja lyhyen matematiikan antamia piste-eroja on kavennettu.

– Haluamme kannustaa kaikkia nuoria matematiikan opiskeluun sekä valitsemaan matematiikan oppimäärä omien valmiuksien ja tavoitteiden mukaan, sanoo Laakso.

Vaikka matematiikan painoarvo hieman vähenee, sillä olisi jatkossakin paljon vaikutusta pisteiden kertymiseen.

Muille kuin tekniikan aloille (sarakkeet L E M C B A):

Matematiikka, pitkä 28,9 28,6 26,0 20,2 8,7 4,3

Matematiikka, lyhyt 28,3 25,5 22,6 17,0 8,5 4,2

Näköjään tuotakin eroa hieman kavennetaan mutta tuosta puuttuu siis kokonaan se näkökulma että nimenomaan kielien ja reaaliaineiden pisteitä on tarkoitus nostaa jotta osaaminen ei kapene liikaan vain matikkaan.

Hieman? Ihan sama kirjoittaako L:n lyhyestä vai pitkästä! 

No minun matikallani lyhyen L:stä saa edelleen vähemmän pisteitä kuin pitkän E:stä.

Ja tuo oli siis pisteytys muille kuin luonnontieteellisille aloille eli siis vaikka kieliin.

0,3 pistettä.

Ne viimeiset opiskelupaikat jaetaan käytännössä 0.1 pisteen eroilla. Joten nuo kymmenykset ovat edelleen hyvin ratkaisevia.

Tiedän tuon kovin hyvin oman lapsen viimeaikaisesta kokemuksesta, mutta tuo uudistus kääntyy siihen, että "miksi rääkätä itseään pitkällä matematiikalla kun lyhyestä saa lähes samat pisteet helpolla"

Seuraavaksi yo-lautakunnan ja korkeakoulujen pomot itkevät, miksi kukaan ei lue pitkää matematiikkaa tai fysiikkaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.

Toimii silloin jos sen päätöksen voi suoraan vain perustaa johonkin faktoihin kuten vaikka jossain teollisessa prosessissa. Usein vain ei ole niin vaan pitää ymmärtää ne ihan kaikki päätöksen seuraukset ja se vaatii monesti sitä että on aika laaja tieto ja näkemys koko maailmasta ja mitä kaikkia ilmiöitä se pitää sisällään.

Ja sekö, että osaa matematiikkaa sulkee pois "maailman ilmiöiden" ymmärtämisen? Aika ahdaskatseista!

Aivan. Paremminhan niitä ilmiöitä tunnistaa ja ymmärtää, jos omaa matemaattis-loogista päättelykykyä.

Miksi sitten se puhtaan matemaattis-looginen päätöksenteko vaikuttaa niin kovin usein siltä että siitä puuttuu kaikki kosketus siihen mitä arjessa ja ihmisten elämässä oikeasti tapahtuu?

Kun kerran inssejä täällä mollataan niin mollataan sitten humanisteja vuorostaan: kovin on arkinen ja ihmisten oikeassa elämässä vaikuttava matematiikka hakusassa niillä humanisteilla, jotka laskevat seuraavasti:

Opintoraha/laina 650+280=930 per kk

Vuokra plus muut kulut vaikkapa 800 per kk

--> johtopäätös: minulla on varaa juoda joka viikonloppu 2x5x8EUR oluttuoppeja 

Olen ehkä tyhmä tai sitten en ymmärtänyt vitsiä mutta mistä tuo 2x5x8 tulee?

Viikonlopussa on kaksi bileiltaa, viisi tuoppia, 8 EUR kipale

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikkaa on kaikkialla, siksi sen hyvä hallinta on tärkeää. On huolestuttavaa, kun nuoret ihmiset eivät pysty laskemaan päässään edes 30% alennusta!

Korkeakoulujen valinnassa päämetodi on nykyään todistusvalinta. Nyt valitetaan, että vaativasta pitkästä matematiikasta saa liian paljon pisteitä, ja nyt sitten valinnoista päättävät urpot ovat antamassa lisää pisteitä lyhyestä matematiikasta. Huomaa, että nuo tollot ovat varmaan juurikin lyhyen matematiikan lukijoita, kun logiikka ei riitä päättelyyn, että jatkossa huonommin pitkässä matematiikassa pärjäävät kirjoittavatkin lyhyen matematiikan ällän tai eximian - näin palataan lähtöruutuun.   

Ei vaan nimenomaan antamassa lisää pisteitä kieleistä ja reaaliaineista.

On koko osaamisen kannalta hyvin haitallista jos meillä on kohta vain matikkaa osaavie insinöörejä mutta ei ketään joka osaisi niitä myydä jollain vieralla kielellä ulkomaille tai ketään joka tajuaisi jotain kulttuurista, hisstoriasta tai ihmismielestä.

Olen itse DI, toimin kansainvälisessä organisaatiossa vuorovaikutustehtävissä, puhun erinomaista saksaa ja englantia, käypäistä ranskaa ja huonoa espanjaa, että se noista typologioistasi. 

Kyse tuossa postaajan matematiikkakommentissa oli varmaankin pitkän ja lyhyen matematiikan pistegapin poistumisesta. 

Sellaista poisto ei kuitenkaan ole esitetty tai tulossa. Vaan kielien ja tiettyjen reaaliaineiden pisteytyksen nosto. Eli juuri se että saataisiin jatkossa myös niitä kaltaisiasi insinöörejä joilla on matikan lisäksi vaikkapa monipuolinen kielitaito. Nythän esim. lyhyen saksan tai ranskan lukeminen lukiossa on romahtanut koska niistä ei juuri ole hyötyä jatko-opiskeluun hakemisessa.

Päästäkseen opiskelemaan teknilliselle alalle on joka tapauksessa oltava pitkä matikak suoritettu ja mieluiten arvosanalal M tai korkeampi. 

Mutta se pitää paikkansa että kielitaito on insinööreillä huonontunut. Silloin kun itse kävin lukiota niin oli kotimaisten kielten lisäksi englanti ja saksa ja sitä osattiin hyvin, mutta se oli 40 vuotta sitten. Teknillisessä korkeakoulussa pystyi aloittamaan uudella kielellä, minä luin pari vuotta ranskaa. 

Työelämässä tosin en ole  saksaa  tai ranskaa juuri tarvinnut ja niiden taito on ruostunut.