Miksi Pisa-tulokset ovat laskeneet niin radikaalisti?

Eihän se suinkaan tarkoita, että jokin on Suomessa mennyt pieleen, vaan muut maat ovat panostaneet ja petranneet lasten koulutuksessa ja ottaneet mallia Suomesta, kuten Viro.

Eikö se olisi huolestuttavaa ja ikävää, jos Suomi olisi aina ykkösenä ja muut maat eivät panostaisi ja kehittäisi lastensa koulusta.

Ihan sama muissakin, kuten urheilussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voiko päivähoidon muuttamisella varhaiskasvatukseksi olla vaikutusta"

Päivähoidon muuttaminen varhaiskasvatukseksi suunnitelu aloitettiin lähes 50v sitten 70-luvulla ja laki varhaiskasvatuksesta tuli vloimaan 80-luvulla yli 3v lapsille eli sen ajan lapset tuskin ovat osallisena Pisa-tutkimuksessa, kun ovat nelikymppisiä ja alle 3v 90-luvulla.

Ja Suomi taas lienee harvoja maita maailmassa missä lapsen hoitaa äiti kotona lähes 3v asti, kun maailmalla lapsi viedään hoitoon 4-12 kk iässä.

Esim. Virossa lapsen varhaiskasvatus aloitetaan jo 1.5v iässä.

Euroopassa lapset menevät jo kouluun 3-4v.

Ovatko siellä 8-10h päivässä aina? Ilman lomaakin?

Suomi on harvoja maita, jossa pitkät lomat (5vk) arkipyhävapaat ja lyhyet työpäivät.

Joku vanhempi tutkija otti esiin seikan, että nykyisten alakoululaisten vanhemmat ovat itse ns ensimmäistä internet/kännykkä sukupolvea, eivätkä ehkä koe niin pahana asiana jos lapsi pelailee pleikalla tms tunti tolkulla joka päivä, koska ovat tehneet tai tekevät sitä edelleen itsekin.

Fyysisten kirjojen lukemista ja tärkeyttä korostettiin.

Lapsilta ja nuorilta ei vaadita tarpeeksi peruskoulussa varsinkaan äidinkielen ja matematiikan saralla. Harrastukset nostetaan yhteiskunnallisella tasolla ykkösprioriteeksi ja tai lapset ovat liika kännykällä ja pelikoneilla.

Vanhempien olisi hyvä vaatia, että lapsi lukee kirjoja myös vapaa-aikanaan ja sitä vastaan voisi saada peliaikaa. Illalla peruskoululaisilta kännykät pois arkisin huoneesta tai lukitaan, jotta unirauha varmistuu. Ala-asteikäisiltä klo 9 ja ylä-asteikäisiltä klo 22.

Nykyaika on ihan älytöntä. Tietoa on tosi paljon, mutta silti tehdään ihan hulluja ratkaisuja. E

Inkluusio ongelmaoppilaat laitettiin ennen pienluokille, nykyisin he ovat muiden seassa häiritsemässä tunteja. Toinen syy, esim. Ruotsi paranteli PISA-tulostaan siivoamalla tuloksista pois ulkkisten lapsia ja jäi vielä kiinni siitä, Suomessa alkaa olla aika paljon ko. oppilaita.

Viro on nykyään PISA-tulosten huipulla, opetusbudjetti oppilasta kohden on murto-osa suomalaisesta, joten rahasta ei ole kysymys. Virossa inkluusiolla ynnä muulla vastaavalla 'kaikki ovat samanlaisia' vasemmistohömpällä on pyyhitty sitä itseään, siellä on käytössä perinteiset opettajavetoiset opetusmetodit.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000008902553.html

Vierailija kirjoitti:

Lapsilta ja nuorilta ei vaadita tarpeeksi peruskoulussa varsinkaan äidinkielen ja matematiikan saralla. Harrastukset nostetaan yhteiskunnallisella tasolla ykkösprioriteeksi ja tai lapset ovat liika kännykällä ja pelikoneilla.

Vanhempien olisi hyvä vaatia, että lapsi lukee kirjoja myös vapaa-aikanaan ja sitä vastaan voisi saada peliaikaa. Illalla peruskoululaisilta kännykät pois arkisin huoneesta tai lukitaan, jotta unirauha varmistuu. Ala-asteikäisiltä klo 9 ja ylä-asteikäisiltä klo 22.

Vaikka tätä lukemista hoetaan pelastuksena, se ei sitä ole. Minä ja mieheni harrastamme molemmat lukemista . Lapsille luettiin paljon pienenä saduista Sormusten Herraan ja Odesseiaan saakka. Yksikään heistä ei ole kiinnostunut lukemisesta eikä ole lukenut muuta kuin Tekniikan maailmaa, oppikirjoja ja ne muutamat pakolliset kirjat, mitä koulu vaati. Itse en antanut kirjallusuustehtäviä tehdä elokuvien perusteella. Jokainen on nopea ja taitava lukija- siitä ei ole homma kiinni . Lapsilla on yo- todistuksessa äidinkielestä arvosanana L tai E. Jokainen on myös kirjoittanut hyvin pitkän matematiikan fyken ja saksan. Tällä hetkellä nuorin opiskelee DIksi maisterivaiheessa vanhemmat lapset DI ja amk-insinööri. Kirjojen lukemattomuus ei ole vaikuttanut pärjäämiseen, toki tietämys kirjallisuudesta on suhteellisen heikko.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se suinkaan tarkoita, että jokin on Suomessa mennyt pieleen, vaan muut maat ovat panostaneet ja petranneet lasten koulutuksessa ja ottaneet mallia Suomesta, kuten Viro.

Eikö se olisi huolestuttavaa ja ikävää, jos Suomi olisi aina ykkösenä ja muut maat eivät panostaisi ja kehittäisi lastensa koulusta.

Ihan sama muissakin, kuten urheilussa.

Tässähän verrataan oppilaiden taitoja paitsi muihin maihin niin myös suomalaisten aikaisempiin taitoihin ja myös tässä tarkastelussa tulokset ovat heikenneet.

Opetussuunnitelman muutos 2016 on aiheuttanut nykyisen alamäen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilta ja nuorilta ei vaadita tarpeeksi peruskoulussa varsinkaan äidinkielen ja matematiikan saralla. Harrastukset nostetaan yhteiskunnallisella tasolla ykkösprioriteeksi ja tai lapset ovat liika kännykällä ja pelikoneilla.

Vanhempien olisi hyvä vaatia, että lapsi lukee kirjoja myös vapaa-aikanaan ja sitä vastaan voisi saada peliaikaa. Illalla peruskoululaisilta kännykät pois arkisin huoneesta tai lukitaan, jotta unirauha varmistuu. Ala-asteikäisiltä klo 9 ja ylä-asteikäisiltä klo 22.

Vaikka tätä lukemista hoetaan pelastuksena, se ei sitä ole. Minä ja mieheni harrastamme molemmat lukemista . Lapsille luettiin paljon pienenä saduista Sormusten Herraan ja Odesseiaan saakka. Yksikään heistä ei ole kiinnostunut lukemisesta eikä ole lukenut muuta kuin Tekniikan maailmaa, oppikirjoja ja ne muutamat pakolliset kirjat, mitä koulu vaati. Itse en antanut kirjallusuustehtäviä tehdä elokuvien perusteella. Jokainen on nopea ja taitava lukija- siitä ei ole homma kiinni . Lapsilla on yo- todistuksessa äidinkielestä arvosanana L tai E. Jokainen on myös kirjoittanut hyvin pitkän matematiikan fyken ja saksan. Tällä hetkellä nuorin opiskelee DIksi maisterivaiheessa vanhemmat lapset DI ja amk-insinööri. Kirjojen lukemattomuus ei ole vaikuttanut pärjäämiseen, toki tietämys kirjallisuudesta on suhteellisen heikko.

Vaatimukset eri kouluasteilla ovat laskeneet, nykyiset  abit, DI:t  jne ovat taidoiltaan kokonaisuudessa vajavaisempia mitä 10 vuotta sitten.

DI itsekin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilta ja nuorilta ei vaadita tarpeeksi peruskoulussa varsinkaan äidinkielen ja matematiikan saralla. Harrastukset nostetaan yhteiskunnallisella tasolla ykkösprioriteeksi ja tai lapset ovat liika kännykällä ja pelikoneilla.

Vanhempien olisi hyvä vaatia, että lapsi lukee kirjoja myös vapaa-aikanaan ja sitä vastaan voisi saada peliaikaa. Illalla peruskoululaisilta kännykät pois arkisin huoneesta tai lukitaan, jotta unirauha varmistuu. Ala-asteikäisiltä klo 9 ja ylä-asteikäisiltä klo 22.

Vaikka tätä lukemista hoetaan pelastuksena, se ei sitä ole. Minä ja mieheni harrastamme molemmat lukemista . Lapsille luettiin paljon pienenä saduista Sormusten Herraan ja Odesseiaan saakka. Yksikään heistä ei ole kiinnostunut lukemisesta eikä ole lukenut muuta kuin Tekniikan maailmaa, oppikirjoja ja ne muutamat pakolliset kirjat, mitä koulu vaati. Itse en antanut kirjallusuustehtäviä tehdä elokuvien perusteella. Jokainen on nopea ja taitava lukija- siitä ei ole homma kiinni . Lapsilla on yo- todistuksessa äidinkielestä arvosanana L tai E. Jokainen on myös kirjoittanut hyvin pitkän matematiikan fyken ja saksan. Tällä hetkellä nuorin opiskelee DIksi maisterivaiheessa vanhemmat lapset DI ja amk-insinööri. Kirjojen lukemattomuus ei ole vaikuttanut pärjäämiseen, toki tietämys kirjallisuudesta on suhteellisen heikko.

Luitte lapsille kuitenkin paljon pienenä. Sillä on tosi suuri vaikutus. Läheskään kaikki eivät lue. Ei, lapset katsovat piirrettyjä ennen nukkumaanmenoakin ennemmin.

Vierailija kirjoitti:

Opetussuunnitelman muutos 2016 on aiheuttanut nykyisen alamäen.

Entä päivähoidon muuttaminen varhaiskasvatukseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla jotain tekemistä maahan muuton kanssa. Alhainen älykkyysosamäärä indikoi oppimisvaikeuksia.

Niin paljon kuin rasistia ketuttaakin, syy ei ole tämä. Nämä tuloksethan eivät edes ole kaikkien suomalaisten koulujen keskiarvo vaan esim 2022 randomisti valitun 200 koulun ja 10000 oppilaan tulos. 2022 otos on normaalia suurempi koska halutaan tarkempaa tietoa nimenomaan tänne muuttaneiden pärjäämisestä. Välttämättä esim 2015 pisa-kokeeseen ei ole osunut montaakaan koulua ,joissa edes on yhtään tänne muuttanutta lasta.

Jotta olisi edes alkeellista nen käsitys mistä puhutaan ja mitä tutkitaan kannattaa lukea tämä. https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/pisa-lyhyesti

Turhaa höpötystä. Me tiedämme, että Kauko-Idässä oppimistulokset ovat parhaat, koska älykkyysosamäärä on siellä korkein. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Genetiikalla on merkitystä.

Jos meinaat perinteisiä älykkyystestejä, niin aasialaiset pärjäävät niissä parhaiten kirjoitusjärjestelmänsä takia: erilaisiin, jopa tuhansiin kirjoitusmerkkeihin perustuva järjestelmä treenaa aivoja eri tavalla kuin länsimaalaiset aakkoset. Siksi älykkyystesteissä menestytään Aasiassa. Se ei ole geneettistä.

Kysymys on genetiikasta. A priori yleisälykkyys on tosiasia. USAssa syntyneet ja äidinkielenään englantia puhuvat kaukoaasialaiset saavat muita parempia tuloksia SATista, joka on älykkyystesti, jonka perusteella oppilaat valitaan yliopistoihin.

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatussuunnitelmia on laadittu kolmisenkymmentä vuotta, joten siitä tuskin on kyse.

En ole mikään asiantuntija, mutta epäilen tulosten laskemiseen olevan syynä se, että kenellekään ei nykyään saa tulla paha mieli. Lapsia ei esim. jätetä luokalle, vaan he voivat räpiköidä läpi peruskoulun, oppimatta esim. lukemisesta muuta kuin mekaanisen lukemisen taidon.

Lisäksi kotouttamiskuviot eivät ole erityisen vahvoja ja nämä laskevat myös pisa-tuloksia, koska ei ole resursseja opettaa tarpeeksi hyvin.

Ei muuten jätetty juuri ketään edes 80-luvulla kun itse kävin koulua puhumattakaan että 2000-luvulla olisi jätetty. Sen sijaan kyllä muistan useamman jotka väkisin puskettiin ulos yläasteelta todistus täynnä "armovitosia".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla jotain tekemistä maahan muuton kanssa. Alhainen älykkyysosamäärä indikoi oppimisvaikeuksia.

Niin paljon kuin rasistia ketuttaakin, syy ei ole tämä. Nämä tuloksethan eivät edes ole kaikkien suomalaisten koulujen keskiarvo vaan esim 2022 randomisti valitun 200 koulun ja 10000 oppilaan tulos. 2022 otos on normaalia suurempi koska halutaan tarkempaa tietoa nimenomaan tänne muuttaneiden pärjäämisestä. Välttämättä esim 2015 pisa-kokeeseen ei ole osunut montaakaan koulua ,joissa edes on yhtään tänne muuttanutta lasta.

Jotta olisi edes alkeellista nen käsitys mistä puhutaan ja mitä tutkitaan kannattaa lukea tämä. https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/pisa-lyhyesti

Turhaa höpötystä. Me tiedämme, että Kauko-Idässä oppimistulokset ovat parhaat, koska älykkyysosamäärä on siellä korkein. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Genetiikalla on merkitystä.

Jos meinaat perinteisiä älykkyystestejä, niin aasialaiset pärjäävät niissä parhaiten kirjoitusjärjestelmänsä takia: erilaisiin, jopa tuhansiin kirjoitusmerkkeihin perustuva järjestelmä treenaa aivoja eri tavalla kuin länsimaalaiset aakkoset. Siksi älykkyystesteissä menestytään Aasiassa. Se ei ole geneettistä.

Kysymys on genetiikasta. A priori yleisälykkyys on tosiasia. USAssa syntyneet ja äidinkielenään englantia puhuvat kaukoaasialaiset saavat muita parempia tuloksia SATista, joka on älykkyystesti, jonka perusteella oppilaat valitaan yliopistoihin.

On mutta se ei poista sitä tosiasiaan että nykyisten älykkyystestien yleispätevyys ei ole mitenkään selkeä asia vaan niihin kyllä vaikuttavat monet eri asiat. Itse asiassa koko älykkyyden määritelmästä ei vallitse mitään konsestusta saati sen mittaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilta ja nuorilta ei vaadita tarpeeksi peruskoulussa varsinkaan äidinkielen ja matematiikan saralla. Harrastukset nostetaan yhteiskunnallisella tasolla ykkösprioriteeksi ja tai lapset ovat liika kännykällä ja pelikoneilla.

Vanhempien olisi hyvä vaatia, että lapsi lukee kirjoja myös vapaa-aikanaan ja sitä vastaan voisi saada peliaikaa. Illalla peruskoululaisilta kännykät pois arkisin huoneesta tai lukitaan, jotta unirauha varmistuu. Ala-asteikäisiltä klo 9 ja ylä-asteikäisiltä klo 22.

Vaikka tätä lukemista hoetaan pelastuksena, se ei sitä ole. Minä ja mieheni harrastamme molemmat lukemista . Lapsille luettiin paljon pienenä saduista Sormusten Herraan ja Odesseiaan saakka. Yksikään heistä ei ole kiinnostunut lukemisesta eikä ole lukenut muuta kuin Tekniikan maailmaa, oppikirjoja ja ne muutamat pakolliset kirjat, mitä koulu vaati. Itse en antanut kirjallusuustehtäviä tehdä elokuvien perusteella. Jokainen on nopea ja taitava lukija- siitä ei ole homma kiinni . Lapsilla on yo- todistuksessa äidinkielestä arvosanana L tai E. Jokainen on myös kirjoittanut hyvin pitkän matematiikan fyken ja saksan. Tällä hetkellä nuorin opiskelee DIksi maisterivaiheessa vanhemmat lapset DI ja amk-insinööri. Kirjojen lukemattomuus ei ole vaikuttanut pärjäämiseen, toki tietämys kirjallisuudesta on suhteellisen heikko.

Ei kyse ole siitä että pitäisi jotain kaunokirjallisuuden klassikoita illat pitkän päntätä. Vaan siitä että annetaan malli siitä että oppiminen ja tiedon hankinta on hyödyllistä ja hauskaa. Ei se oppi koskaan lasten päähän ilmasta siirry vaan kyllä se käytännössä jostain luetaan suurimmalta osin. Ja jos lapsi oppii sen että mailmassa on paljon erilaista kiinnostavaa niin se muuttuu yleensä myönteisyydeksi koulunkäyntiä kohtaan. Ja tämä taas johtaa hyviin tuloksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla jotain tekemistä maahan muuton kanssa. Alhainen älykkyysosamäärä indikoi oppimisvaikeuksia.

Niin paljon kuin rasistia ketuttaakin, syy ei ole tämä. Nämä tuloksethan eivät edes ole kaikkien suomalaisten koulujen keskiarvo vaan esim 2022 randomisti valitun 200 koulun ja 10000 oppilaan tulos. 2022 otos on normaalia suurempi koska halutaan tarkempaa tietoa nimenomaan tänne muuttaneiden pärjäämisestä. Välttämättä esim 2015 pisa-kokeeseen ei ole osunut montaakaan koulua ,joissa edes on yhtään tänne muuttanutta lasta.

Jotta olisi edes alkeellista nen käsitys mistä puhutaan ja mitä tutkitaan kannattaa lukea tämä. https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/pisa-lyhyesti

Turhaa höpötystä. Me tiedämme, että Kauko-Idässä oppimistulokset ovat parhaat, koska älykkyysosamäärä on siellä korkein. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Genetiikalla on merkitystä.

Jos meinaat perinteisiä älykkyystestejä, niin aasialaiset pärjäävät niissä parhaiten kirjoitusjärjestelmänsä takia: erilaisiin, jopa tuhansiin kirjoitusmerkkeihin perustuva järjestelmä treenaa aivoja eri tavalla kuin länsimaalaiset aakkoset. Siksi älykkyystesteissä menestytään Aasiassa. Se ei ole geneettistä.

Kysymys on genetiikasta. A priori yleisälykkyys on tosiasia. USAssa syntyneet ja äidinkielenään englantia puhuvat kaukoaasialaiset saavat muita parempia tuloksia SATista, joka on älykkyystesti, jonka perusteella oppilaat valitaan yliopistoihin.

On mutta se ei poista sitä tosiasiaan että nykyisten älykkyystestien yleispätevyys ei ole mitenkään selkeä asia vaan niihin kyllä vaikuttavat monet eri asiat. Itse asiassa koko älykkyyden määritelmästä ei vallitse mitään konsestusta saati sen mittaamisesta.

Me tiedämme, että PISA-tulosten ja ÄO:n välinen korrelaatiokerroin on 0.8. Toisin ilmaistuna ÄO selittää 2/3 PISA-tuloksista. Näin pitääkin olla, sillä kaikki standardoitut oppimistestit ovat älykkyystestejä.

Tehtäväkirjat kierrätetään säästösyistä, eli tehtäviä ei saa enää tehdä suoraan kirjaan niihin osoitetuile (pedagogisesti suunnitelluille) paikoille vaan tehtävät tehdään vihkoon. Paljon tehtäviä tehdään ylipäätään puhelimella erilaisissa sovelluksissa ja ilmiöopitaan ilman kirjoja ja struktuuria.

Omilla lapsilla keskittymiskyky näissä sovelluksissa on lähellä nollaa. Aina niitä saa olla latailemassa ja ihmettelemässä me vanhemmatkin. Jos sammuttaa laitteet ja antaa kirjan ja kynän eteen, jotain tuntuvat oppivankin.

Olin itse lähes 10 keskiarvon koululainen, mutta omat lapset eivät ole lähellekään sitä. Itse luin paljon kirjoja ja ovat saaneet lukevan esimerkin, mutta yksinkertaisesti eivät omaa sellaista keskittymiskykyä.

Suomi tuhosi itse itsensä tuomalla älylaitteet osaksi opetussuunnitelmaa ja siten myös lasten jokapäiväiseen arkeen.

Vierailija kirjoitti:

Konservatiivisten arvojen häviäminen. Sosialismi, ateismi, islamismi,... ovat kasvavia suuntauksia. Suomessa leviävät aatteet eivät tue institutionaalista oppimista. Seuraa väistämättä osaamisen tason lasku.

Päinvastoin, konservatiiviset arvot ovat olleet jo vuosia meilläkin nousussa. Ja sen mukana eräs nimeltä mainitsematon puolue jonka ydintä ei ole ollut sivistys ja tietoon nojaaminen vaan tunteet ("näin nämä asiat nyt vain koetaan")ja öyhötys.

Ei ihme jos lapsetkaan eivät enää arvosta tietoa ja sivistystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla jotain tekemistä maahan muuton kanssa. Alhainen älykkyysosamäärä indikoi oppimisvaikeuksia.

Niin paljon kuin rasistia ketuttaakin, syy ei ole tämä. Nämä tuloksethan eivät edes ole kaikkien suomalaisten koulujen keskiarvo vaan esim 2022 randomisti valitun 200 koulun ja 10000 oppilaan tulos. 2022 otos on normaalia suurempi koska halutaan tarkempaa tietoa nimenomaan tänne muuttaneiden pärjäämisestä. Välttämättä esim 2015 pisa-kokeeseen ei ole osunut montaakaan koulua ,joissa edes on yhtään tänne muuttanutta lasta.

Jotta olisi edes alkeellista nen käsitys mistä puhutaan ja mitä tutkitaan kannattaa lukea tämä. https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/pisa-lyhyesti

Turhaa höpötystä. Me tiedämme, että Kauko-Idässä oppimistulokset ovat parhaat, koska älykkyysosamäärä on siellä korkein. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Genetiikalla on merkitystä.

Jos meinaat perinteisiä älykkyystestejä, niin aasialaiset pärjäävät niissä parhaiten kirjoitusjärjestelmänsä takia: erilaisiin, jopa tuhansiin kirjoitusmerkkeihin perustuva järjestelmä treenaa aivoja eri tavalla kuin länsimaalaiset aakkoset. Siksi älykkyystesteissä menestytään Aasiassa. Se ei ole geneettistä.

Kysymys on genetiikasta. A priori yleisälykkyys on tosiasia. USAssa syntyneet ja äidinkielenään englantia puhuvat kaukoaasialaiset saavat muita parempia tuloksia SATista, joka on älykkyystesti, jonka perusteella oppilaat valitaan yliopistoihin.

On mutta se ei poista sitä tosiasiaan että nykyisten älykkyystestien yleispätevyys ei ole mitenkään selkeä asia vaan niihin kyllä vaikuttavat monet eri asiat. Itse asiassa koko älykkyyden määritelmästä ei vallitse mitään konsestusta saati sen mittaamisesta.

Me tiedämme, että PISA-tulosten ja ÄO:n välinen korrelaatiokerroin on 0.8. Toisin ilmaistuna ÄO selittää 2/3 PISA-tuloksista. Näin pitääkin olla, sillä kaikki standardoitut oppimistestit ovat älykkyystestejä.

Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia eikä myöskään sitä että nykyiset älykkyystestit olisivat erityisen hyviä alykkyyden mittamisessa.

Lisäksi älykkyyden korrelaation sisältyy sellainen ristiriitaisuus että esim. Suomessa tyttöjen PISA-tulokset ovat reilusti poikia paremmat vaikka tyttöjen älykkyys ei eroa vastaavasti pojista.