Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi Pisa-tulokset ovat laskeneet niin radikaalisti?

Vierailija
22.08.2023 |

Voiko päivähoidon muuttamisella varhaiskasvatukseksi olla vaikutusta? Lapset tosi levottomia nykyään.

Kommentit (135)

Vierailija
101/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla jotain tekemistä maahan muuton kanssa. Alhainen älykkyysosamäärä indikoi oppimisvaikeuksia.

Niin paljon kuin rasistia ketuttaakin, syy ei ole tämä. Nämä tuloksethan eivät edes ole kaikkien suomalaisten koulujen keskiarvo vaan esim 2022 randomisti valitun 200 koulun ja 10000 oppilaan tulos. 2022 otos on normaalia suurempi koska halutaan tarkempaa tietoa nimenomaan tänne muuttaneiden pärjäämisestä. Välttämättä esim 2015 pisa-kokeeseen ei ole osunut montaakaan koulua ,joissa edes on yhtään tänne muuttanutta lasta.

Jotta olisi edes alkeellista nen käsitys mistä puhutaan ja mitä tutkitaan kannattaa lukea tämä. https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/pisa-lyhyesti

Turhaa höpötystä. Me tiedämme, että Kauko-Idässä oppimistulokset ovat parhaat, koska älykkyysosamäärä on siellä korkein. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Genetiikalla on merkitystä.

Jos meinaat perinteisiä älykkyystestejä, niin aasialaiset pärjäävät niissä parhaiten kirjoitusjärjestelmänsä takia: erilaisiin, jopa tuhansiin kirjoitusmerkkeihin perustuva järjestelmä treenaa aivoja eri tavalla kuin länsimaalaiset aakkoset. Siksi älykkyystesteissä menestytään Aasiassa. Se ei ole geneettistä.

Kysymys on genetiikasta. A priori yleisälykkyys on tosiasia. USAssa syntyneet ja äidinkielenään englantia puhuvat kaukoaasialaiset saavat muita parempia tuloksia SATista, joka on älykkyystesti, jonka perusteella oppilaat valitaan yliopistoihin.

On mutta se ei poista sitä tosiasiaan että nykyisten älykkyystestien yleispätevyys ei ole mitenkään selkeä asia vaan niihin kyllä vaikuttavat monet eri asiat. Itse asiassa koko älykkyyden määritelmästä ei vallitse mitään konsestusta saati sen mittaamisesta.

Me tiedämme, että PISA-tulosten ja ÄO:n välinen korrelaatiokerroin on 0.8. Toisin ilmaistuna ÄO selittää 2/3 PISA-tuloksista. Näin pitääkin olla, sillä kaikki standardoitut oppimistestit ovat älykkyystestejä.

Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia eikä myöskään sitä että nykyiset älykkyystestit olisivat erityisen hyviä alykkyyden mittamisessa.

Lisäksi älykkyyden korrelaation sisältyy sellainen ristiriitaisuus että esim. Suomessa tyttöjen PISA-tulokset ovat reilusti poikia paremmat vaikka tyttöjen älykkyys ei eroa vastaavasti pojista.

Kyllä tässä tapauksessa kysymys on syy-yhteydestä, sillä älykkyysosamäärä on synnynnäinen asia.

Pojilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin tytöillä, joten jokainen voi miettiä, miksi pojat alisuoriutuvat.

Kun kerran pojat voivat alisuoriutua PISA-tuloksissa niin yhtä lailla alykkyyden mittauksissa jotkut ihmiset, kansanryhmät, kansallisuudet, sukupuolet yms. voivat myös alisuoriutua erilaisista ulkoisista ja kulttuurisista seikoista johtuen.

Älykkyys ei ole kulttuurinen konstruktio, mutta koululaitos on. Tämä syytä ymmärtää.

Ei mutta se miten se älykkyys tulee esiin ja pääsee esiin voi olla. Älykkyys on potentiaali, ei automaatti.

Ihan kuten vaikka musikaalisuus on potentiaali joka joillain ihmisillä kehittyy suureksi taidoksi ja joillain jää täysin piiloon.

Vierailija
102/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojan matikan kirja on 30% täytetty, ei kotiläksy. Toisella pojalla eri opettaja, 90% kirjasta laskettu ja joka päivä tuli läksyjä.

Molemmat pojat ovat lahjakkaita. Se kun koulussa ei tarvitse tehdä mitään. Toisen pojan opettaja oli ihan p*ska ja toisella taas hyvä, joka vaatii, antoi läksyjä, piti kuria. Kotonakin oli helppo tukea pojan koulua, kun tiesi, että tuli joka päivä läksyjä. Toisella pojalla kun ei ikinä ollut läksyjä, emme voineet tukea kotona mitenkään, koska emme tienneet mitä siellä koulussa tapahtuu. Wilmassa luki että oli mölynnyt tunnilla.. ehkä ne lahjakkaatkin mölyää, kun ei ole tekemistä.

Opettajan merkitys on suuri. Meillä lahjakasta poikaa oli vaikea motivoida työskentelemään kun ope koulussa sanoi että seiska on koulussa hyvä numero. Niinhän se olisikin, jos olisit niin tyhmä, että joudut ponnistelemaan tosissaan sen seiskan saamiseksi. Jos saat sen seiskan kokeesta sillä ettet valmistaudu kokeeseen mitenkään ja vasemmalla kädellä hujautat tehdä vain koepaperin ensimmäisen puolen ja saat seiskan niin tälle lahjakkaammalle seiska on alisuoriutumusta. Suomalainen koulu ei kannusta lahjakkaita.

Jos kerran lapsi on välkky niin hän varmasti ymmärtää sen eron mikä sillä seiskalla on jollekin muulle ja sitten taas hänellä.

Ei nuoret sitä ajattele. Varsinkin pojat menee yli siitä missä aita on matalin eikä löydy hiventäkään omaa kunnianhimoa pärjätä hyvin. Hyvin koulussa suoriutuvia poikia jopa kiusataan kaverien taholta armottomasti.

Jostainhan ne pojat sen mallin saavat että ei kannata yrittää. Ja kun tiedetään että koulutettujen perheiden lapset pärjäävät opinnoissa keskimäärin paremmin kuin kouluttamattomien niin kyllä se isoin ero tuntuu tulevan kotoa. Poikkeuksia tietenkin on mutta keskimäärin se menee niin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla jotain tekemistä maahan muuton kanssa. Alhainen älykkyysosamäärä indikoi oppimisvaikeuksia.

Niin paljon kuin rasistia ketuttaakin, syy ei ole tämä. Nämä tuloksethan eivät edes ole kaikkien suomalaisten koulujen keskiarvo vaan esim 2022 randomisti valitun 200 koulun ja 10000 oppilaan tulos. 2022 otos on normaalia suurempi koska halutaan tarkempaa tietoa nimenomaan tänne muuttaneiden pärjäämisestä. Välttämättä esim 2015 pisa-kokeeseen ei ole osunut montaakaan koulua ,joissa edes on yhtään tänne muuttanutta lasta.

Jotta olisi edes alkeellista nen käsitys mistä puhutaan ja mitä tutkitaan kannattaa lukea tämä. https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/pisa-lyhyesti

Turhaa höpötystä. Me tiedämme, että Kauko-Idässä oppimistulokset ovat parhaat, koska älykkyysosamäärä on siellä korkein. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Genetiikalla on merkitystä.

Jos meinaat perinteisiä älykkyystestejä, niin aasialaiset pärjäävät niissä parhaiten kirjoitusjärjestelmänsä takia: erilaisiin, jopa tuhansiin kirjoitusmerkkeihin perustuva järjestelmä treenaa aivoja eri tavalla kuin länsimaalaiset aakkoset. Siksi älykkyystesteissä menestytään Aasiassa. Se ei ole geneettistä.

Kysymys on genetiikasta. A priori yleisälykkyys on tosiasia. USAssa syntyneet ja äidinkielenään englantia puhuvat kaukoaasialaiset saavat muita parempia tuloksia SATista, joka on älykkyystesti, jonka perusteella oppilaat valitaan yliopistoihin.

On mutta se ei poista sitä tosiasiaan että nykyisten älykkyystestien yleispätevyys ei ole mitenkään selkeä asia vaan niihin kyllä vaikuttavat monet eri asiat. Itse asiassa koko älykkyyden määritelmästä ei vallitse mitään konsestusta saati sen mittaamisesta.

Me tiedämme, että PISA-tulosten ja ÄO:n välinen korrelaatiokerroin on 0.8. Toisin ilmaistuna ÄO selittää 2/3 PISA-tuloksista. Näin pitääkin olla, sillä kaikki standardoitut oppimistestit ovat älykkyystestejä.

Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia eikä myöskään sitä että nykyiset älykkyystestit olisivat erityisen hyviä alykkyyden mittamisessa.

Lisäksi älykkyyden korrelaation sisältyy sellainen ristiriitaisuus että esim. Suomessa tyttöjen PISA-tulokset ovat reilusti poikia paremmat vaikka tyttöjen älykkyys ei eroa vastaavasti pojista.

Kyllä tässä tapauksessa kysymys on syy-yhteydestä, sillä älykkyysosamäärä on synnynnäinen asia.

Pojilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin tytöillä, joten jokainen voi miettiä, miksi pojat alisuoriutuvat.

Älykkyys on synnynnäistä. Älykkyysosamäärä on tietyllä mittaustavalla satu numeerinen tulos siitä millainen se älykkyys jollain ihmisellä tietyllä hetkellä voisi olla. Ne eivät siis ole sama asia.

Älykkyysosamäärä on siis mittaus, älykkyys on kyky.

Ja kuten itsekin totesit, pojat alisuoriutuvat ja se vie heti pois kausaliteetin älykkyysosamäärän ja PISA-tulosten välillä. Joten voimme todeta että erilaiset ulkoiset ja kulttuuriset syyt voivat selkeästi hävittää alykkyysosamäärän ja PISA-tulosten välisen yhteyden.

Psykologiassa vallitseva ajatus on se, älykkyys on sitä, mitä älykkyysosamäärä mittaa. Jos 3. luokkalaisille annetaan älykkyystesti, niin tämä testi ennustaa 9. luokan PISA-tuloksia korrelaatiokertoimella 0.8.

Vaikka älykkyystestin ennustevaliditeetti ei ole täydellinen, se on silti erittäin korkea.

Älykkyyden mittaukseen on kuitenkin kehitetty lukuisia erilaisia testejä eivätkä ne anna täysin yhteneväisiä tuloksia. Ja spsykologiassa on luonnollisestiko ollut käytännön pakko ottaa käyttöön vakioituja testejä koska muuten älykkyyttä ei olisi voitu mitata mitenkään. Se että meillä on käytössä testejä, ei kuitenkaan ole sama asia kuin että älykkyys olisi jotenkin yksiselitteinen asia.

Se että älykkyys on sitä mitä älykkyysosamäärä mittaa on itseään toteuttava ennustus eikä se mitenkään todista että älykkyys on sitä mitä testi mittaa. Siinä on vain päätetty että älykkyydeksi kutsutaan sitä mitä testi mittaa.

Ja kuten poikein ja tyttöjen ero PISA-tuloksissa kertoo, älykkyyden ulkopuolista asioiden vaikutus voi olla huomattava. 

Älykkyystestejä kohtaan voidaan esittää perusteltua kritiikkiä, mutta mikä on vaihtoehto älykkyystesteille? Koska älykkyysosamäärää on tutkittu todella paljon, tiedämme, missä asioissa se on hyödyllinen indikaattori, ja missä taas hyödytön.

Vierailija
104/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetussuunnitelman muutos 2016 on aiheuttanut nykyisen alamäen.

Entä päivähoidon muuttaminen varhaiskasvatukseksi?

Ei se muutos niinkään, vaan se karmea resurssipula. Jolle ei vaan tehdä mitään!

Ja kyllä perskeko tämän aiheutti: Sanni G-L leikkasi koulutuksen syvään alamäkeen ja vakassa ryhmäkokoja kasvatettiin. Sen seurauksena yhä harvempi enää halusi jäädä vakaan töihin. Ja nyt siellä ei enää juuri päteviä ole ja sama on leviämässä kouluihin.

Jos nykyhallituksen suunnitelma jättää nämä alat pysyvään palkkakuoppaan vientialoihin verrattuna toteutuu, en edes halua tietää mitä tapahtuu.

Täyttä sontaa, Viro porskuttaa Pisa tulosten kärjessä, paljon pienemmällä budjetilla ja palkoilla per oppilas, kyllä vika on aivan jossain muualla kuin budjetissa. Niin kuin tuolla jo oli, Virossa ei ole tasapäistävää inkluusiota ja muuta unelmahöttöä. Opettaja on Virossa auktoriteetti, häiritsevät ja tukea tarvitsevat oppilaat siirretään omiin ryhmiinsä ja oppilailta myös vaaditaan enemmän. Opettajien palkat ovat alle puolet Suomen palkoista. 

Vierailija
105/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetussuunnitelman muutos 2016 on aiheuttanut nykyisen alamäen.

Entä päivähoidon muuttaminen varhaiskasvatukseksi?

Ei se muutos niinkään, vaan se karmea resurssipula. Jolle ei vaan tehdä mitään!

Ja kyllä perskeko tämän aiheutti: Sanni G-L leikkasi koulutuksen syvään alamäkeen ja vakassa ryhmäkokoja kasvatettiin. Sen seurauksena yhä harvempi enää halusi jäädä vakaan töihin. Ja nyt siellä ei enää juuri päteviä ole ja sama on leviämässä kouluihin.

Jos nykyhallituksen suunnitelma jättää nämä alat pysyvään palkkakuoppaan vientialoihin verrattuna toteutuu, en edes halua tietää mitä tapahtuu.

Täyttä sontaa, Viro porskuttaa Pisa tulosten kärjessä, paljon pienemmällä budjetilla ja palkoilla per oppilas, kyllä vika on aivan jossain muualla kuin budjetissa. Niin kuin tuolla jo oli, Virossa ei ole tasapäistävää inkluusiota ja muuta unelmahöttöä. Opettaja on Virossa auktoriteetti, häiritsevät ja tukea tarvitsevat oppilaat siirretään omiin ryhmiinsä ja oppilailta myös vaaditaan enemmän. Opettajien palkat ovat alle puolet Suomen palkoista. 

Ei tarvitse olla järjen jättiläinen ymmärtääkseen, että eriarvoistava ekskluusio toimii. Oli meilläkin ennen tarkkailuluokat, jonne ongelmatapaukset sullottiin, ja tulokset olivat erinomaiset.

Vierailija
106/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetussuunnitelman muutos 2016 on aiheuttanut nykyisen alamäen.

Entä päivähoidon muuttaminen varhaiskasvatukseksi?

Ei se muutos niinkään, vaan se karmea resurssipula. Jolle ei vaan tehdä mitään!

Ja kyllä perskeko tämän aiheutti: Sanni G-L leikkasi koulutuksen syvään alamäkeen ja vakassa ryhmäkokoja kasvatettiin. Sen seurauksena yhä harvempi enää halusi jäädä vakaan töihin. Ja nyt siellä ei enää juuri päteviä ole ja sama on leviämässä kouluihin.

Jos nykyhallituksen suunnitelma jättää nämä alat pysyvään palkkakuoppaan vientialoihin verrattuna toteutuu, en edes halua tietää mitä tapahtuu.

Täyttä sontaa, Viro porskuttaa Pisa tulosten kärjessä, paljon pienemmällä budjetilla ja palkoilla per oppilas, kyllä vika on aivan jossain muualla kuin budjetissa. Niin kuin tuolla jo oli, Virossa ei ole tasapäistävää inkluusiota ja muuta unelmahöttöä. Opettaja on Virossa auktoriteetti, häiritsevät ja tukea tarvitsevat oppilaat siirretään omiin ryhmiinsä ja oppilailta myös vaaditaan enemmän. Opettajien palkat ovat alle puolet Suomen palkoista. 

Ei tarvitse olla järjen jättiläinen ymmärtääkseen, että eriarvoistava ekskluusio toimii. Oli meilläkin ennen tarkkailuluokat, jonne ongelmatapaukset sullottiin, ja tulokset olivat erinomaiset.

Näin juuri. Ennen vieläpä oli peruskoulussa tadokurssit matematiikassa ja kielissä. Saatiin seulottua oppilaat oman tasonsa mukaiseen opetukseen. Heikommatkin pystyi saamaan onnistumisen elämyksiä kun eivät tylsistyneet kun opetus oli juuri heille kohdennettua eivätkä joutuneet tuntemaan itseään idiootiksi kun opetus menee yli ymmärryksen kovaa ja korkealta. Lahjakkaammat sai opiskelurauhan omissa ryhmissään. Ideologista syistä tästä luovuttiin ja väitettiin että tuntikehysjärjestelyillä saavutetaan sama lopputulos No missä koulussa muka näitä resursseja löytyy järjestää eriytynyttä opetusta eritasoisille oppilaille? Ei yhtään missään. Inkluusiokin toimii vaan pääkaupunkiseudulla yhdessä koulussa, joka saa rahoitusta kolmelta eri koulualueelta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetussuunnitelman muutos 2016 on aiheuttanut nykyisen alamäen.

Entä päivähoidon muuttaminen varhaiskasvatukseksi?

Ei se muutos niinkään, vaan se karmea resurssipula. Jolle ei vaan tehdä mitään!

Ja kyllä perskeko tämän aiheutti: Sanni G-L leikkasi koulutuksen syvään alamäkeen ja vakassa ryhmäkokoja kasvatettiin. Sen seurauksena yhä harvempi enää halusi jäädä vakaan töihin. Ja nyt siellä ei enää juuri päteviä ole ja sama on leviämässä kouluihin.

Jos nykyhallituksen suunnitelma jättää nämä alat pysyvään palkkakuoppaan vientialoihin verrattuna toteutuu, en edes halua tietää mitä tapahtuu.

Täyttä sontaa, Viro porskuttaa Pisa tulosten kärjessä, paljon pienemmällä budjetilla ja palkoilla per oppilas, kyllä vika on aivan jossain muualla kuin budjetissa. Niin kuin tuolla jo oli, Virossa ei ole tasapäistävää inkluusiota ja muuta unelmahöttöä. Opettaja on Virossa auktoriteetti, häiritsevät ja tukea tarvitsevat oppilaat siirretään omiin ryhmiinsä ja oppilailta myös vaaditaan enemmän. Opettajien palkat ovat alle puolet Suomen palkoista. 

Ei tarvitse olla järjen jättiläinen ymmärtääkseen, että eriarvoistava ekskluusio toimii. Oli meilläkin ennen tarkkailuluokat, jonne ongelmatapaukset sullottiin, ja tulokset olivat erinomaiset.

Mitä eriarvoistavaa on myöntää tosiasiat?

Vierailija
108/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

En usko että nykysysteemi on toimiva. Pienet lapset laitostuvat lapsitarhoissa, ja vanhemmat kuskaavat heitä sinne vauvasta saakka, vaikka voisivat hyvin itse hoitaa ja kasvattaa lapsensa, ihan vaan sen takia että toiminta siellä on nimetty varhaiskasvatukseksi. Tällä hetkellä meno monissa päiväkodeissa on todella kaaottista ja kaukana laadukkaasta. Resurssit ovat aivan liian pienet toteuttamaan sitä laadukasta varhaiskasvatusta josta puhutaan paperilla. Kaunis idea, mutta käytäntö on ihan jotain muuta. Reppana vanhemmat luulevat tekevänsä hyvää (en kyllä oikein ymmärrä miten kun tästä varhaiskasvatuksen alennustilasta puhutaan paljon?) ja ihan tosi vievät sen 1-2-vuotiaankin jo virikehoitoon täydeksi päiväksi lapsilaumaan jossa joka toisella on jotain tuen tarvetta ja käytöshäiriöitä. Mistä lie johtuvat?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihminen tyhmenee kokoajan.

Vierailija
110/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä millään keksi tähän vastausta vaikka kuinka yritän, en sitten millään.

Mitähän muutoksia Suomen väestöpohjassa on tapahtunut viime vuosina?

Eivätkö luku ja kirjoitustaidottomat ihmiset nostakaan pisatuloksia vaikka ovat ihania nappisilmiä?

Rakasti.

On tosiaan jännää että päättäjät viimeiset 13 vuotta ovat olleet näköjään niin sokeita ja id i ootteja etteivät ole nähneet/tajunneet että kun haalitaan ali-ihmisiä ja apinoita tänne ympäri maailman niin nyt tulee yllätyksenä että Suomen pisa tulokset ovat noin pohjamudissa.

Harmi että oot liian tyhmä tajuamaan kuinka saatanan tyhmä olet.

Oppimistulokset on laskenut eniten alueilla jossa pelkkiä kantiksia

Missä on alue jossa on pelkästään kantasuomalaisia eikä yhtään uussuomalaista?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ma mut ja kuriton kasvatus koska perheissä ei ole isiä.

Geneettinen degeneraatio kun tyhmät tekee lapsia jotka sossu elättää.

Vierailija
112/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lääketiede tosiaan häiritsee luonnonvalintaa. Kaikenlainen porukka lisääntyy, ei osaa eikä jaksa kasvattaa lapsiaan. Sitä ihmettelen, kun tuntuu siltä että nykyään suurin osa on tällaisia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat eivät jaksa olla lastensa kanssa läsnä. Jo 1-vuotiaat viedään laadukkaaseen varhaiskasvatukseen vaikka vanhemmat olisivat kotona. Näinköhän on laadukasta ja yksilöllistä

kasvatusta siellä.

Tässä voi olla perää ketään yksilöä syyllistämättä. Työelämä on todella kuormittavaa ja rikkonaisuudessaan stressaavaa. Ennen vanhemmilla oli usein luotettavat työnantajat ja toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, kun nykyään pitää kokoajan stressata työn jatkuvuudesta, on pätkätyötä jne. ja se aiheuttaa henkistä kuormitusta ja huolta tulevaisuudesta. Myöskään isovanhemmat eivät ole perheiden apuna siten, miten esim. vielä 80-luvulla oli tyypillistä (isovanhemmat voi olla vielä työelämässä itsekin nykyään eläkeiän noustua, tai eivät muuten vain auttele).

Hintataso on noussut paljon enemmän kuin palkat, joten rahat ei vaan riitä kaikkeen ja esim. työelämään on pakko palata pian perhevapailta, kun ei ole vara maksaa asumiskuluja ja ruokaa, jos toinen perheestä on vain hoitovapaapäivärahalla.

Maakunnissa auto on perheelle pakollinen työssäkäynnin mahdollistaja, ja senkin kulut on hurjat, joten kaikki ylityöt otetaan vastaan jne., jolloin lapsille jää vähemmän aikaa. Ja varmasti moni muu asia kuormittaa myös.

Vierailija
114/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyhmät vanhemmat tuottavat tyhmiä lapsia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetussuunnitelman muutos 2016 on aiheuttanut nykyisen alamäen.

Entä päivähoidon muuttaminen varhaiskasvatukseksi?

Ei se muutos niinkään, vaan se karmea resurssipula. Jolle ei vaan tehdä mitään!

Ja kyllä perskeko tämän aiheutti: Sanni G-L leikkasi koulutuksen syvään alamäkeen ja vakassa ryhmäkokoja kasvatettiin. Sen seurauksena yhä harvempi enää halusi jäädä vakaan töihin. Ja nyt siellä ei enää juuri päteviä ole ja sama on leviämässä kouluihin.

Jos nykyhallituksen suunnitelma jättää nämä alat pysyvään palkkakuoppaan vientialoihin verrattuna toteutuu, en edes halua tietää mitä tapahtuu.

Täyttä sontaa, Viro porskuttaa Pisa tulosten kärjessä, paljon pienemmällä budjetilla ja palkoilla per oppilas, kyllä vika on aivan jossain muualla kuin budjetissa. Niin kuin tuolla jo oli, Virossa ei ole tasapäistävää inkluusiota ja muuta unelmahöttöä. Opettaja on Virossa auktoriteetti, häiritsevät ja tukea tarvitsevat oppilaat siirretään omiin ryhmiinsä ja oppilailta myös vaaditaan enemmän. Opettajien palkat ovat alle puolet Suomen palkoista. 

Ei tarvitse olla järjen jättiläinen ymmärtääkseen, että eriarvoistava ekskluusio toimii. Oli meilläkin ennen tarkkailuluokat, jonne ongelmatapaukset sullottiin, ja tulokset olivat erinomaiset.

Tarkkailuluokat myös saivat monet petraamaan käytöstään, koska eivät halunneet joutua tarkkailuluokalle. Nyt lapsille ei tule mitään suoria seurauksia huonosta käytöksestä, joten miksi vaivautuisivat käyttäytymään kunnolla. Tarkkailuluokkien palauttaminen todennäköisesti riittäisi korjaamaan tilanteen.

Vierailija
116/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse ihmettelen sitä, kun omat lapseni (poikia vielä molemmat!), toinen ala-

ja toinen yläasteella ovat aina olleet luokkansa parhaita ja saaneet pelkkiä ysejä ja kymppejä kokeista ja todistuksen ka siis molemmilla reilusti yli ysin, vaikka mielestäni emme ole mitään poikkeuksellisen fiksuja, kummallakaan vanhemmalla ei ole edes akateemista tutkintoa, vaikka olen kyllä itsekin ollut aikoinani hyvä koulussa. Silti mielestäni tein 100x enemmän töitä kouluni eteen itse aikoinaan.

Tuntuu silti että lapset eivät oikeasti tee juuri mitään, unohduksia jatkuvasti, läksyt tekemättä jne ja niin vaan ka lähes 9,5 vielä yläasteellakin. Miten vähän ne sitten tekevät jotka saavat huonompia numeroita tai suoriutuvat huonommin? Koulussa ei nykyään ilmeisesti vaadita enää yhtään mitään?? Toivoisin että läksyjä tulisi enemmän, kun läksyihin menee nyt n. 5min aikaa koulun jälkeen, jos niitä ylipäänsä tekevät!

Vierailija
117/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lääketiede tosiaan häiritsee luonnonvalintaa. Kaikenlainen porukka lisääntyy, ei osaa eikä jaksa kasvattaa lapsiaan. Sitä ihmettelen, kun tuntuu siltä että nykyään suurin osa on tällaisia?

Heikot yksilöt kuoli ennen ravinnon, lääkkeiden, puhtaan veden yms. puutteeseen. Vain vahvimmat jäivät eloon siittämään ja synnyttämään jälkikasvua.

Vierailija
118/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennen oli kaikki paremmin 🤔

Vierailija
119/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli kaikki paremmin 🤔

Oletko kenties aika vanha jo?

Vierailija
120/135 |
23.08.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Selittäkää joku miksi Pisaan valittu nuori haluaisi tehdä kokeen kunnolla? Suoritus ei saa vaikuttaa arvosanoihin eikä hyvästä suorituksesta saa mistään rahaa.