Miksi Pisa-tulokset ovat laskeneet niin radikaalisti?

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää joku miksi Pisaan valittu nuori haluaisi tehdä kokeen kunnolla? Suoritus ei saa vaikuttaa arvosanoihin eikä hyvästä suorituksesta saa mistään rahaa.

Mutta tuo tilanne on kaikissa maissa sama. Eli se ei sinänsä selitä tuloksia. Fiksut saa ne tehtävät tehtyä vähemmälläkin yrittämisellä.

Eikös tänä vuonna testata noita taas? Jos ei arvosanat ole kokeneet samanlaista inflaatiota kuin esim yliopistoissa, niin kovia tuloksia on luvassa.

Mutta ehkä me aletaan sitten saamaan jotain kehitysmaastipendejä, kun tulokset on sillä tasolla, että voi siinä olla jonkinlainen hopeareunuskin :3

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää joku miksi Pisaan valittu nuori haluaisi tehdä kokeen kunnolla? Suoritus ei saa vaikuttaa arvosanoihin eikä hyvästä suorituksesta saa mistään rahaa.

Miksi ei haluaisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää joku miksi Pisaan valittu nuori haluaisi tehdä kokeen kunnolla? Suoritus ei saa vaikuttaa arvosanoihin eikä hyvästä suorituksesta saa mistään rahaa.

Miksi ei haluaisi?

Yleensä ihmiset eivät jaksa nähdä vaivaa, jos siitä ei saa mitään vastineeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää joku miksi Pisaan valittu nuori haluaisi tehdä kokeen kunnolla? Suoritus ei saa vaikuttaa arvosanoihin eikä hyvästä suorituksesta saa mistään rahaa.

Miksi ei haluaisi?

Yleensä ihmiset eivät jaksa nähdä vaivaa, jos siitä ei saa mitään vastineeksi. 

Kyllä suurin osa nuorista varmaan tajuaa että kyseessä tärkeä tutkimus, kun heille selitetään asia, ja että on heidänkin etunsa että tutkimus tulokset vastaavat totuutta. Tuekinpa kaikki haluavat heittää läskiksi ihan muuten vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketiede tosiaan häiritsee luonnonvalintaa. Kaikenlainen porukka lisääntyy, ei osaa eikä jaksa kasvattaa lapsiaan. Sitä ihmettelen, kun tuntuu siltä että nykyään suurin osa on tällaisia?

Heikot yksilöt kuoli ennen ravinnon, lääkkeiden, puhtaan veden yms. puutteeseen. Vain vahvimmat jäivät eloon siittämään ja synnyttämään jälkikasvua.

Eivät usein fiksuimmat vaan he, jotka nuoresta suuntasivat lisääntymiseen.

Lapset eivät enää leiki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla jotain tekemistä maahan muuton kanssa. Alhainen älykkyysosamäärä indikoi oppimisvaikeuksia.

Niin paljon kuin rasistia ketuttaakin, syy ei ole tämä. Nämä tuloksethan eivät edes ole kaikkien suomalaisten koulujen keskiarvo vaan esim 2022 randomisti valitun 200 koulun ja 10000 oppilaan tulos. 2022 otos on normaalia suurempi koska halutaan tarkempaa tietoa nimenomaan tänne muuttaneiden pärjäämisestä. Välttämättä esim 2015 pisa-kokeeseen ei ole osunut montaakaan koulua ,joissa edes on yhtään tänne muuttanutta lasta.

Jotta olisi edes alkeellista nen käsitys mistä puhutaan ja mitä tutkitaan kannattaa lukea tämä. https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/pisa-lyhyesti

Turhaa höpötystä. Me tiedämme, että Kauko-Idässä oppimistulokset ovat parhaat, koska älykkyysosamäärä on siellä korkein. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Genetiikalla on merkitystä.

Jos meinaat perinteisiä älykkyystestejä, niin aasialaiset pärjäävät niissä parhaiten kirjoitusjärjestelmänsä takia: erilaisiin, jopa tuhansiin kirjoitusmerkkeihin perustuva järjestelmä treenaa aivoja eri tavalla kuin länsimaalaiset aakkoset. Siksi älykkyystesteissä menestytään Aasiassa. Se ei ole geneettistä.

Kysymys on genetiikasta. A priori yleisälykkyys on tosiasia. USAssa syntyneet ja äidinkielenään englantia puhuvat kaukoaasialaiset saavat muita parempia tuloksia SATista, joka on älykkyystesti, jonka perusteella oppilaat valitaan yliopistoihin.

On mutta se ei poista sitä tosiasiaan että nykyisten älykkyystestien yleispätevyys ei ole mitenkään selkeä asia vaan niihin kyllä vaikuttavat monet eri asiat. Itse asiassa koko älykkyyden määritelmästä ei vallitse mitään konsestusta saati sen mittaamisesta.

Me tiedämme, että PISA-tulosten ja ÄO:n välinen korrelaatiokerroin on 0.8. Toisin ilmaistuna ÄO selittää 2/3 PISA-tuloksista. Näin pitääkin olla, sillä kaikki standardoitut oppimistestit ovat älykkyystestejä.

Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia eikä myöskään sitä että nykyiset älykkyystestit olisivat erityisen hyviä alykkyyden mittamisessa.

Lisäksi älykkyyden korrelaation sisältyy sellainen ristiriitaisuus että esim. Suomessa tyttöjen PISA-tulokset ovat reilusti poikia paremmat vaikka tyttöjen älykkyys ei eroa vastaavasti pojista.

Kyllä tässä tapauksessa kysymys on syy-yhteydestä, sillä älykkyysosamäärä on synnynnäinen asia.

Pojilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin tytöillä, joten jokainen voi miettiä, miksi pojat alisuoriutuvat.

Älykkyys on synnynnäistä. Älykkyysosamäärä on tietyllä mittaustavalla satu numeerinen tulos siitä millainen se älykkyys jollain ihmisellä tietyllä hetkellä voisi olla. Ne eivät siis ole sama asia.

Älykkyysosamäärä on siis mittaus, älykkyys on kyky.

Ja kuten itsekin totesit, pojat alisuoriutuvat ja se vie heti pois kausaliteetin älykkyysosamäärän ja PISA-tulosten välillä. Joten voimme todeta että erilaiset ulkoiset ja kulttuuriset syyt voivat selkeästi hävittää alykkyysosamäärän ja PISA-tulosten välisen yhteyden.

Psykologiassa vallitseva ajatus on se, älykkyys on sitä, mitä älykkyysosamäärä mittaa. Jos 3. luokkalaisille annetaan älykkyystesti, niin tämä testi ennustaa 9. luokan PISA-tuloksia korrelaatiokertoimella 0.8.

Vaikka älykkyystestin ennustevaliditeetti ei ole täydellinen, se on silti erittäin korkea.

Älykkyyden mittaukseen on kuitenkin kehitetty lukuisia erilaisia testejä eivätkä ne anna täysin yhteneväisiä tuloksia. Ja spsykologiassa on luonnollisestiko ollut käytännön pakko ottaa käyttöön vakioituja testejä koska muuten älykkyyttä ei olisi voitu mitata mitenkään. Se että meillä on käytössä testejä, ei kuitenkaan ole sama asia kuin että älykkyys olisi jotenkin yksiselitteinen asia.

Se että älykkyys on sitä mitä älykkyysosamäärä mittaa on itseään toteuttava ennustus eikä se mitenkään todista että älykkyys on sitä mitä testi mittaa. Siinä on vain päätetty että älykkyydeksi kutsutaan sitä mitä testi mittaa.

Ja kuten poikein ja tyttöjen ero PISA-tuloksissa kertoo, älykkyyden ulkopuolista asioiden vaikutus voi olla huomattava. 

Älykkyystestejä kohtaan voidaan esittää perusteltua kritiikkiä, mutta mikä on vaihtoehto älykkyystesteille? Koska älykkyysosamäärää on tutkittu todella paljon, tiedämme, missä asioissa se on hyödyllinen indikaattori, ja missä taas hyödytön.

En minä sanonut että niille pitäisi olla mitään vaihtoehtoa. Sanoin vain että niitä ei kannata pitää ainoana totuutena siitä mitä älykkyys on tai kellä sitä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetussuunnitelman muutos 2016 on aiheuttanut nykyisen alamäen.

Entä päivähoidon muuttaminen varhaiskasvatukseksi?

Ei se muutos niinkään, vaan se karmea resurssipula. Jolle ei vaan tehdä mitään!

Ja kyllä perskeko tämän aiheutti: Sanni G-L leikkasi koulutuksen syvään alamäkeen ja vakassa ryhmäkokoja kasvatettiin. Sen seurauksena yhä harvempi enää halusi jäädä vakaan töihin. Ja nyt siellä ei enää juuri päteviä ole ja sama on leviämässä kouluihin.

Jos nykyhallituksen suunnitelma jättää nämä alat pysyvään palkkakuoppaan vientialoihin verrattuna toteutuu, en edes halua tietää mitä tapahtuu.

Täyttä sontaa, Viro porskuttaa Pisa tulosten kärjessä, paljon pienemmällä budjetilla ja palkoilla per oppilas, kyllä vika on aivan jossain muualla kuin budjetissa. Niin kuin tuolla jo oli, Virossa ei ole tasapäistävää inkluusiota ja muuta unelmahöttöä. Opettaja on Virossa auktoriteetti, häiritsevät ja tukea tarvitsevat oppilaat siirretään omiin ryhmiinsä ja oppilailta myös vaaditaan enemmän. Opettajien palkat ovat alle puolet Suomen palkoista. 

Ei tarvitse olla järjen jättiläinen ymmärtääkseen, että eriarvoistava ekskluusio toimii. Oli meilläkin ennen tarkkailuluokat, jonne ongelmatapaukset sullottiin, ja tulokset olivat erinomaiset.

Näin juuri. Ennen vieläpä oli peruskoulussa tadokurssit matematiikassa ja kielissä. Saatiin seulottua oppilaat oman tasonsa mukaiseen opetukseen. Heikommatkin pystyi saamaan onnistumisen elämyksiä kun eivät tylsistyneet kun opetus oli juuri heille kohdennettua eivätkä joutuneet tuntemaan itseään idiootiksi kun opetus menee yli ymmärryksen kovaa ja korkealta. Lahjakkaammat sai opiskelurauhan omissa ryhmissään. Ideologista syistä tästä luovuttiin ja väitettiin että tuntikehysjärjestelyillä saavutetaan sama lopputulos No missä koulussa muka näitä resursseja löytyy järjestää eriytynyttä opetusta eritasoisille oppilaille? Ei yhtään missään. Inkluusiokin toimii vaan pääkaupunkiseudulla yhdessä koulussa, joka saa rahoitusta kolmelta eri koulualueelta.

Ongelma oli se että kun olit kerran joutunut seulotuksi johonkin ryhmään niin se määritti sinun koulutiesi aika tarkaan siitä etenepäin. Jos et seiskalla päässyt niihin ylimpiin tasorymiin niin käytännössä lukion sai unohtaa. Eli jos sinulla oli ongelmia ala-asteen lopussa niin se määritti jo silloin mihin myöhemmin pääsit.

Ei sekään ihan ongelmaton systeemi ollut vaikka tokikin hyödyttä niitä jotka niihin parhaisiin tasoryhmiin pääsivät. Mutta mitä muistan omasta kouluajastani niin kyllä niitä alempien tasoryhmien kavereita katsottiin vähän kieroon joten ei se nyt välttämättä niidenkään itsetuntoa parantanut vaikka ehkä saivatkin onnistumisen kokemuksia niissä omissa rymissään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetussuunnitelman muutos 2016 on aiheuttanut nykyisen alamäen.

Entä päivähoidon muuttaminen varhaiskasvatukseksi?

Ei se muutos niinkään, vaan se karmea resurssipula. Jolle ei vaan tehdä mitään!

Ja kyllä perskeko tämän aiheutti: Sanni G-L leikkasi koulutuksen syvään alamäkeen ja vakassa ryhmäkokoja kasvatettiin. Sen seurauksena yhä harvempi enää halusi jäädä vakaan töihin. Ja nyt siellä ei enää juuri päteviä ole ja sama on leviämässä kouluihin.

Jos nykyhallituksen suunnitelma jättää nämä alat pysyvään palkkakuoppaan vientialoihin verrattuna toteutuu, en edes halua tietää mitä tapahtuu.

Täyttä sontaa, Viro porskuttaa Pisa tulosten kärjessä, paljon pienemmällä budjetilla ja palkoilla per oppilas, kyllä vika on aivan jossain muualla kuin budjetissa. Niin kuin tuolla jo oli, Virossa ei ole tasapäistävää inkluusiota ja muuta unelmahöttöä. Opettaja on Virossa auktoriteetti, häiritsevät ja tukea tarvitsevat oppilaat siirretään omiin ryhmiinsä ja oppilailta myös vaaditaan enemmän. Opettajien palkat ovat alle puolet Suomen palkoista. 

Ei tarvitse olla järjen jättiläinen ymmärtääkseen, että eriarvoistava ekskluusio toimii. Oli meilläkin ennen tarkkailuluokat, jonne ongelmatapaukset sullottiin, ja tulokset olivat erinomaiset.

Mitä eriarvoistavaa on myöntää tosiasiat?

Tosiasioita voi aina valikoida oman mielipiteensä tueksi ja unohtaa muita. Yleensä asioissa on monia puolia ja on aina jollain tasolla ideologinen valinta että kenen näkökulmasta asioita halutaan eniten katsoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä millään keksi tähän vastausta vaikka kuinka yritän, en sitten millään.

Mitähän muutoksia Suomen väestöpohjassa on tapahtunut viime vuosina?

Eivätkö luku ja kirjoitustaidottomat ihmiset nostakaan pisatuloksia vaikka ovat ihania nappisilmiä?

Rakasti.

On tosiaan jännää että päättäjät viimeiset 13 vuotta ovat olleet näköjään niin sokeita ja id i ootteja etteivät ole nähneet/tajunneet että kun haalitaan ali-ihmisiä ja apinoita tänne ympäri maailman niin nyt tulee yllätyksenä että Suomen pisa tulokset ovat noin pohjamudissa.

Harmi että oot liian tyhmä tajuamaan kuinka saatanan tyhmä olet.

Oppimistulokset on laskenut eniten alueilla jossa pelkkiä kantiksia

Missä on alue jossa on pelkästään kantasuomalaisia eikä yhtään uussuomalaista?

Maaseudun pikkupaikkakunnilla on paljonkin kouluja joissa ei käytännössä ole muualta tulleita kuin ihan täysin satunnaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetussuunnitelman muutos 2016 on aiheuttanut nykyisen alamäen.

Entä päivähoidon muuttaminen varhaiskasvatukseksi?

Ei se muutos niinkään, vaan se karmea resurssipula. Jolle ei vaan tehdä mitään!

Ja kyllä perskeko tämän aiheutti: Sanni G-L leikkasi koulutuksen syvään alamäkeen ja vakassa ryhmäkokoja kasvatettiin. Sen seurauksena yhä harvempi enää halusi jäädä vakaan töihin. Ja nyt siellä ei enää juuri päteviä ole ja sama on leviämässä kouluihin.

Jos nykyhallituksen suunnitelma jättää nämä alat pysyvään palkkakuoppaan vientialoihin verrattuna toteutuu, en edes halua tietää mitä tapahtuu.

Täyttä sontaa, Viro porskuttaa Pisa tulosten kärjessä, paljon pienemmällä budjetilla ja palkoilla per oppilas, kyllä vika on aivan jossain muualla kuin budjetissa. Niin kuin tuolla jo oli, Virossa ei ole tasapäistävää inkluusiota ja muuta unelmahöttöä. Opettaja on Virossa auktoriteetti, häiritsevät ja tukea tarvitsevat oppilaat siirretään omiin ryhmiinsä ja oppilailta myös vaaditaan enemmän. Opettajien palkat ovat alle puolet Suomen palkoista. 

Ei tarvitse olla järjen jättiläinen ymmärtääkseen, että eriarvoistava ekskluusio toimii. Oli meilläkin ennen tarkkailuluokat, jonne ongelmatapaukset sullottiin, ja tulokset olivat erinomaiset.

Tarkkailuluokat myös saivat monet petraamaan käytöstään, koska eivät halunneet joutua tarkkailuluokalle. Nyt lapsille ei tule mitään suoria seurauksia huonosta käytöksestä, joten miksi vaivautuisivat käyttäytymään kunnolla. Tarkkailuluokkien palauttaminen todennäköisesti riittäisi korjaamaan tilanteen.

Tarkoittaa myös sitä että tarkkikselle joutuminen koettiin rangaistukseksi ja huonoksi asiaksi. Minkään opetuksen ei kuitenkaan pitäisi olla rangaistus vaan sen lapsen parhaaksi tehtävä pedagoginen ratkaisu.

Kyllähän se tarkkikselle joutuminen leimasi ennen sen oppilaan todella pahasti ja syrjäytti helposti aika lopullisesti omaan "kastiinsa". Moni tarkkis oli sitten kyllä sellainen rötöstelyn ja päihteiden käytön oppikoulu että se määritti sen loppuelämän aika lailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketiede tosiaan häiritsee luonnonvalintaa. Kaikenlainen porukka lisääntyy, ei osaa eikä jaksa kasvattaa lapsiaan. Sitä ihmettelen, kun tuntuu siltä että nykyään suurin osa on tällaisia?

Heikot yksilöt kuoli ennen ravinnon, lääkkeiden, puhtaan veden yms. puutteeseen. Vain vahvimmat jäivät eloon siittämään ja synnyttämään jälkikasvua.

Fyysisesti vahivimmat, eivät välttämättä ne fiksuimmat.

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen sitä, kun omat lapseni (poikia vielä molemmat!), toinen ala-

ja toinen yläasteella ovat aina olleet luokkansa parhaita ja saaneet pelkkiä ysejä ja kymppejä kokeista ja todistuksen ka siis molemmilla reilusti yli ysin, vaikka mielestäni emme ole mitään poikkeuksellisen fiksuja, kummallakaan vanhemmalla ei ole edes akateemista tutkintoa, vaikka olen kyllä itsekin ollut aikoinani hyvä koulussa. Silti mielestäni tein 100x enemmän töitä kouluni eteen itse aikoinaan.

Tuntuu silti että lapset eivät oikeasti tee juuri mitään, unohduksia jatkuvasti, läksyt tekemättä jne ja niin vaan ka lähes 9,5 vielä yläasteellakin. Miten vähän ne sitten tekevät jotka saavat huonompia numeroita tai suoriutuvat huonommin? Koulussa ei nykyään ilmeisesti vaadita enää yhtään mitään?? Toivoisin että läksyjä tulisi enemmän, kun läksyihin menee nyt n. 5min aikaa koulun jälkeen, jos niitä ylipäänsä tekevät!

Itse kävin yläasteen ja lukion 80-luvulla ja kyllä nekin pystyi aika läpsyttelemällä menemään läpi hyvinkin arvosanoin jos oli kohtuullisen lahjakas. Itse myöhemmin kyllä törmäsin monesti siihen miten haitallista oli että en oppinut tekemään töitä ja ponnistelemaan. Myöhemmin sitä olisi tarvittu.

Sivistyksen ja tiedon arvostus on laskenut kuin lehmän häntä. Nyt arvostetaan TikTokissa hauskasti hilluvia ihmisiä, ei niitä jotka tietävät atomin rakenteen tai puunilaissotien vaiheet.

Miksi lapsi tai nuori haluaisi oppia kun siitä ei näytä hänen arjessaan olevan mitään varsinaista etua tai hyötyä?