Miksi Pisa-tulokset ovat laskeneet niin radikaalisti?

Pojan matikan kirja on 30% täytetty, ei kotiläksy. Toisella pojalla eri opettaja, 90% kirjasta laskettu ja joka päivä tuli läksyjä.

Molemmat pojat ovat lahjakkaita. Se kun koulussa ei tarvitse tehdä mitään. Toisen pojan opettaja oli ihan p*ska ja toisella taas hyvä, joka vaatii, antoi läksyjä, piti kuria. Kotonakin oli helppo tukea pojan koulua, kun tiesi, että tuli joka päivä läksyjä. Toisella pojalla kun ei ikinä ollut läksyjä, emme voineet tukea kotona mitenkään, koska emme tienneet mitä siellä koulussa tapahtuu. Wilmassa luki että oli mölynnyt tunnilla.. ehkä ne lahjakkaatkin mölyää, kun ei ole tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla jotain tekemistä maahan muuton kanssa. Alhainen älykkyysosamäärä indikoi oppimisvaikeuksia.

Niin paljon kuin rasistia ketuttaakin, syy ei ole tämä. Nämä tuloksethan eivät edes ole kaikkien suomalaisten koulujen keskiarvo vaan esim 2022 randomisti valitun 200 koulun ja 10000 oppilaan tulos. 2022 otos on normaalia suurempi koska halutaan tarkempaa tietoa nimenomaan tänne muuttaneiden pärjäämisestä. Välttämättä esim 2015 pisa-kokeeseen ei ole osunut montaakaan koulua ,joissa edes on yhtään tänne muuttanutta lasta.

Jotta olisi edes alkeellista nen käsitys mistä puhutaan ja mitä tutkitaan kannattaa lukea tämä. https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/pisa-lyhyesti

Turhaa höpötystä. Me tiedämme, että Kauko-Idässä oppimistulokset ovat parhaat, koska älykkyysosamäärä on siellä korkein. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Genetiikalla on merkitystä.

Jos meinaat perinteisiä älykkyystestejä, niin aasialaiset pärjäävät niissä parhaiten kirjoitusjärjestelmänsä takia: erilaisiin, jopa tuhansiin kirjoitusmerkkeihin perustuva järjestelmä treenaa aivoja eri tavalla kuin länsimaalaiset aakkoset. Siksi älykkyystesteissä menestytään Aasiassa. Se ei ole geneettistä.

Kysymys on genetiikasta. A priori yleisälykkyys on tosiasia. USAssa syntyneet ja äidinkielenään englantia puhuvat kaukoaasialaiset saavat muita parempia tuloksia SATista, joka on älykkyystesti, jonka perusteella oppilaat valitaan yliopistoihin.

On mutta se ei poista sitä tosiasiaan että nykyisten älykkyystestien yleispätevyys ei ole mitenkään selkeä asia vaan niihin kyllä vaikuttavat monet eri asiat. Itse asiassa koko älykkyyden määritelmästä ei vallitse mitään konsestusta saati sen mittaamisesta.

Me tiedämme, että PISA-tulosten ja ÄO:n välinen korrelaatiokerroin on 0.8. Toisin ilmaistuna ÄO selittää 2/3 PISA-tuloksista. Näin pitääkin olla, sillä kaikki standardoitut oppimistestit ovat älykkyystestejä.

Eli tuossa jää melkoinen määrä PISA-pisteitä ihan muiden asioiden määrittelemäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetussuunnitelman muutos 2016 on aiheuttanut nykyisen alamäen.

Entä päivähoidon muuttaminen varhaiskasvatukseksi?

Ei se muutos niinkään, vaan se karmea resurssipula. Jolle ei vaan tehdä mitään!

Ja kyllä perskeko tämän aiheutti: Sanni G-L leikkasi koulutuksen syvään alamäkeen ja vakassa ryhmäkokoja kasvatettiin. Sen seurauksena yhä harvempi enää halusi jäädä vakaan töihin. Ja nyt siellä ei enää juuri päteviä ole ja sama on leviämässä kouluihin.

Jos nykyhallituksen suunnitelma jättää nämä alat pysyvään palkkakuoppaan vientialoihin verrattuna toteutuu, en edes halua tietää mitä tapahtuu.

Mun mielestä tässä yhteiskunnassa ei anneta enää keskittymisrauhaa. Ei kouluissa, ei työpaikkojen monitiloissa, älykaitteet piippaa ja varastaa huomiota koko ajan. Ja aika isolla osalla lapsista on vaihtuvat kodit ja perheet, lapset kuormittuvat aika paljon ihan siinä perusarjessakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetussuunnitelman muutos 2016 on aiheuttanut nykyisen alamäen.

Entä päivähoidon muuttaminen varhaiskasvatukseksi?

Ei se muutos niinkään, vaan se karmea resurssipula. Jolle ei vaan tehdä mitään!

Ja kyllä perskeko tämän aiheutti: Sanni G-L leikkasi koulutuksen syvään alamäkeen ja vakassa ryhmäkokoja kasvatettiin. Sen seurauksena yhä harvempi enää halusi jäädä vakaan töihin. Ja nyt siellä ei enää juuri päteviä ole ja sama on leviämässä kouluihin.

Jos nykyhallituksen suunnitelma jättää nämä alat pysyvään palkkakuoppaan vientialoihin verrattuna toteutuu, en edes halua tietää mitä tapahtuu.

Tämä aiheuttaa jo vihaa koulunkin puolella. Että oikein tarkoituksella ja lainsäädännöllä jätetään työvoimapula-alat kärsimään paskemmista palkoista kuin yksityisellä sektorilla! Niinkuin mitä? NYT JO on ihan mahdotonta löytää väkeä soteen ja vakaan. Ihan mahdotonta.

Koulut uppoamassa myös ainakin erkan puolella kokonaan. Siis näille aloille tarvitaan valtavasti lisää resursseja, muuten täällä ei vaan ole enää ketään!

:-O

T: erkkaope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla jotain tekemistä maahan muuton kanssa. Alhainen älykkyysosamäärä indikoi oppimisvaikeuksia.

Niin paljon kuin rasistia ketuttaakin, syy ei ole tämä. Nämä tuloksethan eivät edes ole kaikkien suomalaisten koulujen keskiarvo vaan esim 2022 randomisti valitun 200 koulun ja 10000 oppilaan tulos. 2022 otos on normaalia suurempi koska halutaan tarkempaa tietoa nimenomaan tänne muuttaneiden pärjäämisestä. Välttämättä esim 2015 pisa-kokeeseen ei ole osunut montaakaan koulua ,joissa edes on yhtään tänne muuttanutta lasta.

Jotta olisi edes alkeellista nen käsitys mistä puhutaan ja mitä tutkitaan kannattaa lukea tämä. https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/pisa-lyhyesti

Turhaa höpötystä. Me tiedämme, että Kauko-Idässä oppimistulokset ovat parhaat, koska älykkyysosamäärä on siellä korkein. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Genetiikalla on merkitystä.

Jos meinaat perinteisiä älykkyystestejä, niin aasialaiset pärjäävät niissä parhaiten kirjoitusjärjestelmänsä takia: erilaisiin, jopa tuhansiin kirjoitusmerkkeihin perustuva järjestelmä treenaa aivoja eri tavalla kuin länsimaalaiset aakkoset. Siksi älykkyystesteissä menestytään Aasiassa. Se ei ole geneettistä.

Kysymys on genetiikasta. A priori yleisälykkyys on tosiasia. USAssa syntyneet ja äidinkielenään englantia puhuvat kaukoaasialaiset saavat muita parempia tuloksia SATista, joka on älykkyystesti, jonka perusteella oppilaat valitaan yliopistoihin.

On mutta se ei poista sitä tosiasiaan että nykyisten älykkyystestien yleispätevyys ei ole mitenkään selkeä asia vaan niihin kyllä vaikuttavat monet eri asiat. Itse asiassa koko älykkyyden määritelmästä ei vallitse mitään konsestusta saati sen mittaamisesta.

Me tiedämme, että PISA-tulosten ja ÄO:n välinen korrelaatiokerroin on 0.8. Toisin ilmaistuna ÄO selittää 2/3 PISA-tuloksista. Näin pitääkin olla, sillä kaikki standardoitut oppimistestit ovat älykkyystestejä.

Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia eikä myöskään sitä että nykyiset älykkyystestit olisivat erityisen hyviä alykkyyden mittamisessa.

Lisäksi älykkyyden korrelaation sisältyy sellainen ristiriitaisuus että esim. Suomessa tyttöjen PISA-tulokset ovat reilusti poikia paremmat vaikka tyttöjen älykkyys ei eroa vastaavasti pojista.

Kyllä tässä tapauksessa kysymys on syy-yhteydestä, sillä älykkyysosamäärä on synnynnäinen asia.

Pojilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin tytöillä, joten jokainen voi miettiä, miksi pojat alisuoriutuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilta ja nuorilta ei vaadita tarpeeksi peruskoulussa varsinkaan äidinkielen ja matematiikan saralla. Harrastukset nostetaan yhteiskunnallisella tasolla ykkösprioriteeksi ja tai lapset ovat liika kännykällä ja pelikoneilla.

Vanhempien olisi hyvä vaatia, että lapsi lukee kirjoja myös vapaa-aikanaan ja sitä vastaan voisi saada peliaikaa. Illalla peruskoululaisilta kännykät pois arkisin huoneesta tai lukitaan, jotta unirauha varmistuu. Ala-asteikäisiltä klo 9 ja ylä-asteikäisiltä klo 22.

Vaikka tätä lukemista hoetaan pelastuksena, se ei sitä ole. Minä ja mieheni harrastamme molemmat lukemista . Lapsille luettiin paljon pienenä saduista Sormusten Herraan ja Odesseiaan saakka. Yksikään heistä ei ole kiinnostunut lukemisesta eikä ole lukenut muuta kuin Tekniikan maailmaa, oppikirjoja ja ne muutamat pakolliset kirjat, mitä koulu vaati. Itse en antanut kirjallusuustehtäviä tehdä elokuvien perusteella. Jokainen on nopea ja taitava lukija- siitä ei ole homma kiinni . Lapsilla on yo- todistuksessa äidinkielestä arvosanana L tai E. Jokainen on myös kirjoittanut hyvin pitkän matematiikan fyken ja saksan. Tällä hetkellä nuorin opiskelee DIksi maisterivaiheessa vanhemmat lapset DI ja amk-insinööri. Kirjojen lukemattomuus ei ole vaikuttanut pärjäämiseen, toki tietämys kirjallisuudesta on suhteellisen heikko.

Luitte lapsille kuitenkin paljon pienenä. Sillä on tosi suuri vaikutus. Läheskään kaikki eivät lue. Ei, lapset katsovat piirrettyjä ennen nukkumaanmenoakin ennemmin.

Tätä väitättä en ymmärrä, etteikö nykyään lapselle luettaisi?

Kun tarkastelee tilastoja, koskaan aikaisemmin Suomen historiassa lastenkirjoja ei ole myyty niin paljon kuin nykyään, samoin kirjaston lainaukset lisääntyneet ja viimeisen kymmenen vuoden sisällä lasten- ja nuorten kirjallijoiden määrä kasvanut, jotka elävät kirjoittamillaan kirjoilla.

Ja lähes kaikki lapset ovat päiväkodissa, jossa luetaan, samoin lastenkerhoissa.

Ennen vanhemmilla ei ollut edes aikaa lukea lapsilleen, kun oli pitkät työpäivät, lyhyet lomat, eikä ollut kotitöitä helpottavia kodinkoneita ja kaikki tehtiin itse.

Mihin nämä kirjat päätyvät, jos niitä ei lueta lapsille? Paperikeräykseenkö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla jotain tekemistä maahan muuton kanssa. Alhainen älykkyysosamäärä indikoi oppimisvaikeuksia.

Niin paljon kuin rasistia ketuttaakin, syy ei ole tämä. Nämä tuloksethan eivät edes ole kaikkien suomalaisten koulujen keskiarvo vaan esim 2022 randomisti valitun 200 koulun ja 10000 oppilaan tulos. 2022 otos on normaalia suurempi koska halutaan tarkempaa tietoa nimenomaan tänne muuttaneiden pärjäämisestä. Välttämättä esim 2015 pisa-kokeeseen ei ole osunut montaakaan koulua ,joissa edes on yhtään tänne muuttanutta lasta.

Jotta olisi edes alkeellista nen käsitys mistä puhutaan ja mitä tutkitaan kannattaa lukea tämä. https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/pisa-lyhyesti

Turhaa höpötystä. Me tiedämme, että Kauko-Idässä oppimistulokset ovat parhaat, koska älykkyysosamäärä on siellä korkein. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Genetiikalla on merkitystä.

Jos meinaat perinteisiä älykkyystestejä, niin aasialaiset pärjäävät niissä parhaiten kirjoitusjärjestelmänsä takia: erilaisiin, jopa tuhansiin kirjoitusmerkkeihin perustuva järjestelmä treenaa aivoja eri tavalla kuin länsimaalaiset aakkoset. Siksi älykkyystesteissä menestytään Aasiassa. Se ei ole geneettistä.

Kysymys on genetiikasta. A priori yleisälykkyys on tosiasia. USAssa syntyneet ja äidinkielenään englantia puhuvat kaukoaasialaiset saavat muita parempia tuloksia SATista, joka on älykkyystesti, jonka perusteella oppilaat valitaan yliopistoihin.

On mutta se ei poista sitä tosiasiaan että nykyisten älykkyystestien yleispätevyys ei ole mitenkään selkeä asia vaan niihin kyllä vaikuttavat monet eri asiat. Itse asiassa koko älykkyyden määritelmästä ei vallitse mitään konsestusta saati sen mittaamisesta.

Me tiedämme, että PISA-tulosten ja ÄO:n välinen korrelaatiokerroin on 0.8. Toisin ilmaistuna ÄO selittää 2/3 PISA-tuloksista. Näin pitääkin olla, sillä kaikki standardoitut oppimistestit ovat älykkyystestejä.

Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia eikä myöskään sitä että nykyiset älykkyystestit olisivat erityisen hyviä alykkyyden mittamisessa.

Lisäksi älykkyyden korrelaation sisältyy sellainen ristiriitaisuus että esim. Suomessa tyttöjen PISA-tulokset ovat reilusti poikia paremmat vaikka tyttöjen älykkyys ei eroa vastaavasti pojista.

Kyllä tässä tapauksessa kysymys on syy-yhteydestä, sillä älykkyysosamäärä on synnynnäinen asia.

Pojilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin tytöillä, joten jokainen voi miettiä, miksi pojat alisuoriutuvat.

Älykkyys on synnynnäistä. Älykkyysosamäärä on tietyllä mittaustavalla satu numeerinen tulos siitä millainen se älykkyys jollain ihmisellä tietyllä hetkellä voisi olla. Ne eivät siis ole sama asia.

Älykkyysosamäärä on siis mittaus, älykkyys on kyky.

Ja kuten itsekin totesit, pojat alisuoriutuvat ja se vie heti pois kausaliteetin älykkyysosamäärän ja PISA-tulosten välillä. Joten voimme todeta että erilaiset ulkoiset ja kulttuuriset syyt voivat selkeästi hävittää alykkyysosamäärän ja PISA-tulosten välisen yhteyden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla jotain tekemistä maahan muuton kanssa. Alhainen älykkyysosamäärä indikoi oppimisvaikeuksia.

Niin paljon kuin rasistia ketuttaakin, syy ei ole tämä. Nämä tuloksethan eivät edes ole kaikkien suomalaisten koulujen keskiarvo vaan esim 2022 randomisti valitun 200 koulun ja 10000 oppilaan tulos. 2022 otos on normaalia suurempi koska halutaan tarkempaa tietoa nimenomaan tänne muuttaneiden pärjäämisestä. Välttämättä esim 2015 pisa-kokeeseen ei ole osunut montaakaan koulua ,joissa edes on yhtään tänne muuttanutta lasta.

Jotta olisi edes alkeellista nen käsitys mistä puhutaan ja mitä tutkitaan kannattaa lukea tämä. https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/pisa-lyhyesti

Turhaa höpötystä. Me tiedämme, että Kauko-Idässä oppimistulokset ovat parhaat, koska älykkyysosamäärä on siellä korkein. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Genetiikalla on merkitystä.

Jos meinaat perinteisiä älykkyystestejä, niin aasialaiset pärjäävät niissä parhaiten kirjoitusjärjestelmänsä takia: erilaisiin, jopa tuhansiin kirjoitusmerkkeihin perustuva järjestelmä treenaa aivoja eri tavalla kuin länsimaalaiset aakkoset. Siksi älykkyystesteissä menestytään Aasiassa. Se ei ole geneettistä.

Kysymys on genetiikasta. A priori yleisälykkyys on tosiasia. USAssa syntyneet ja äidinkielenään englantia puhuvat kaukoaasialaiset saavat muita parempia tuloksia SATista, joka on älykkyystesti, jonka perusteella oppilaat valitaan yliopistoihin.

On mutta se ei poista sitä tosiasiaan että nykyisten älykkyystestien yleispätevyys ei ole mitenkään selkeä asia vaan niihin kyllä vaikuttavat monet eri asiat. Itse asiassa koko älykkyyden määritelmästä ei vallitse mitään konsestusta saati sen mittaamisesta.

Me tiedämme, että PISA-tulosten ja ÄO:n välinen korrelaatiokerroin on 0.8. Toisin ilmaistuna ÄO selittää 2/3 PISA-tuloksista. Näin pitääkin olla, sillä kaikki standardoitut oppimistestit ovat älykkyystestejä.

Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia eikä myöskään sitä että nykyiset älykkyystestit olisivat erityisen hyviä alykkyyden mittamisessa.

Lisäksi älykkyyden korrelaation sisältyy sellainen ristiriitaisuus että esim. Suomessa tyttöjen PISA-tulokset ovat reilusti poikia paremmat vaikka tyttöjen älykkyys ei eroa vastaavasti pojista.

Kyllä tässä tapauksessa kysymys on syy-yhteydestä, sillä älykkyysosamäärä on synnynnäinen asia.

Pojilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin tytöillä, joten jokainen voi miettiä, miksi pojat alisuoriutuvat.

Kun kerran pojat voivat alisuoriutua PISA-tuloksissa niin yhtä lailla alykkyyden mittauksissa jotkut ihmiset, kansanryhmät, kansallisuudet, sukupuolet yms. voivat myös alisuoriutua erilaisista ulkoisista ja kulttuurisista seikoista johtuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilta ja nuorilta ei vaadita tarpeeksi peruskoulussa varsinkaan äidinkielen ja matematiikan saralla. Harrastukset nostetaan yhteiskunnallisella tasolla ykkösprioriteeksi ja tai lapset ovat liika kännykällä ja pelikoneilla.

Vanhempien olisi hyvä vaatia, että lapsi lukee kirjoja myös vapaa-aikanaan ja sitä vastaan voisi saada peliaikaa. Illalla peruskoululaisilta kännykät pois arkisin huoneesta tai lukitaan, jotta unirauha varmistuu. Ala-asteikäisiltä klo 9 ja ylä-asteikäisiltä klo 22.

Vaikka tätä lukemista hoetaan pelastuksena, se ei sitä ole. Minä ja mieheni harrastamme molemmat lukemista . Lapsille luettiin paljon pienenä saduista Sormusten Herraan ja Odesseiaan saakka. Yksikään heistä ei ole kiinnostunut lukemisesta eikä ole lukenut muuta kuin Tekniikan maailmaa, oppikirjoja ja ne muutamat pakolliset kirjat, mitä koulu vaati. Itse en antanut kirjallusuustehtäviä tehdä elokuvien perusteella. Jokainen on nopea ja taitava lukija- siitä ei ole homma kiinni . Lapsilla on yo- todistuksessa äidinkielestä arvosanana L tai E. Jokainen on myös kirjoittanut hyvin pitkän matematiikan fyken ja saksan. Tällä hetkellä nuorin opiskelee DIksi maisterivaiheessa vanhemmat lapset DI ja amk-insinööri. Kirjojen lukemattomuus ei ole vaikuttanut pärjäämiseen, toki tietämys kirjallisuudesta on suhteellisen heikko.

Luitte lapsille kuitenkin paljon pienenä. Sillä on tosi suuri vaikutus. Läheskään kaikki eivät lue. Ei, lapset katsovat piirrettyjä ennen nukkumaanmenoakin ennemmin.

Tätä väitättä en ymmärrä, etteikö nykyään lapselle luettaisi?

Kun tarkastelee tilastoja, koskaan aikaisemmin Suomen historiassa lastenkirjoja ei ole myyty niin paljon kuin nykyään, samoin kirjaston lainaukset lisääntyneet ja viimeisen kymmenen vuoden sisällä lasten- ja nuorten kirjallijoiden määrä kasvanut, jotka elävät kirjoittamillaan kirjoilla.

Ja lähes kaikki lapset ovat päiväkodissa, jossa luetaan, samoin lastenkerhoissa.

Ennen vanhemmilla ei ollut edes aikaa lukea lapsilleen, kun oli pitkät työpäivät, lyhyet lomat, eikä ollut kotitöitä helpottavia kodinkoneita ja kaikki tehtiin itse.

Mihin nämä kirjat päätyvät, jos niitä ei lueta lapsille? Paperikeräykseenkö?

Ne kasaantuvat enemmän ja enemmän tiettyihin perheisiin ja sitten on taas enemmän niitä joissa ei lueta lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä millään keksi tähän vastausta vaikka kuinka yritän, en sitten millään.

Mitähän muutoksia Suomen väestöpohjassa on tapahtunut viime vuosina?

Eivätkö luku ja kirjoitustaidottomat ihmiset nostakaan pisatuloksia vaikka ovat ihania nappisilmiä?

Rakasti.

Itseasiassa Itä- ja Pohjois-Suomalaisten poikien tulokset ovat heikoimmat. Iso osa näistä supisuomalaisista sinisilmistä on lähestulkoon luku- ja kirjoitustaidottomia tällä meidän yhteisellä äidinkielellä.

Paskapuhetta.

Suurin osa ysiluokkalaisista ei pysty lukemaan 200 sivun mittaista kirjaa.

Vierailija kirjoitti:

Opetussuunnitelman muutos 2016 on aiheuttanut nykyisen alamäen.

Enpä usko . Perustelen tätä sillä ,että edelliset Pisa-testit, jonka tulokset ovat valmiit tehtiin kouluissa 2015. Vuonna 2022 tehtiin seuraavat testit ja niistä ei ole edes tule ksia vielä.

Lastenkirjallisuus tuottaa kuulemma ihan tappiota, ei ole voitollinen ala enää. Poislukien ehkä suosituimmat Tatut ja Patut yms.

Vierailija kirjoitti:

Pojan matikan kirja on 30% täytetty, ei kotiläksy. Toisella pojalla eri opettaja, 90% kirjasta laskettu ja joka päivä tuli läksyjä.

Molemmat pojat ovat lahjakkaita. Se kun koulussa ei tarvitse tehdä mitään. Toisen pojan opettaja oli ihan p*ska ja toisella taas hyvä, joka vaatii, antoi läksyjä, piti kuria. Kotonakin oli helppo tukea pojan koulua, kun tiesi, että tuli joka päivä läksyjä. Toisella pojalla kun ei ikinä ollut läksyjä, emme voineet tukea kotona mitenkään, koska emme tienneet mitä siellä koulussa tapahtuu. Wilmassa luki että oli mölynnyt tunnilla.. ehkä ne lahjakkaatkin mölyää, kun ei ole tekemistä.

Opettajan merkitys on suuri. Meillä lahjakasta poikaa oli vaikea motivoida työskentelemään kun ope koulussa sanoi että seiska on koulussa hyvä numero. Niinhän se olisikin, jos olisit niin tyhmä, että joudut ponnistelemaan tosissaan sen seiskan saamiseksi. Jos saat sen seiskan kokeesta sillä ettet valmistaudu kokeeseen mitenkään ja vasemmalla kädellä hujautat tehdä vain koepaperin ensimmäisen puolen ja saat seiskan niin tälle lahjakkaammalle seiska on alisuoriutumusta. Suomalainen koulu ei kannusta lahjakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla jotain tekemistä maahan muuton kanssa. Alhainen älykkyysosamäärä indikoi oppimisvaikeuksia.

Niin paljon kuin rasistia ketuttaakin, syy ei ole tämä. Nämä tuloksethan eivät edes ole kaikkien suomalaisten koulujen keskiarvo vaan esim 2022 randomisti valitun 200 koulun ja 10000 oppilaan tulos. 2022 otos on normaalia suurempi koska halutaan tarkempaa tietoa nimenomaan tänne muuttaneiden pärjäämisestä. Välttämättä esim 2015 pisa-kokeeseen ei ole osunut montaakaan koulua ,joissa edes on yhtään tänne muuttanutta lasta.

Jotta olisi edes alkeellista nen käsitys mistä puhutaan ja mitä tutkitaan kannattaa lukea tämä. https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/pisa-lyhyesti

Turhaa höpötystä. Me tiedämme, että Kauko-Idässä oppimistulokset ovat parhaat, koska älykkyysosamäärä on siellä korkein. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Genetiikalla on merkitystä.

Jos meinaat perinteisiä älykkyystestejä, niin aasialaiset pärjäävät niissä parhaiten kirjoitusjärjestelmänsä takia: erilaisiin, jopa tuhansiin kirjoitusmerkkeihin perustuva järjestelmä treenaa aivoja eri tavalla kuin länsimaalaiset aakkoset. Siksi älykkyystesteissä menestytään Aasiassa. Se ei ole geneettistä.

Kysymys on genetiikasta. A priori yleisälykkyys on tosiasia. USAssa syntyneet ja äidinkielenään englantia puhuvat kaukoaasialaiset saavat muita parempia tuloksia SATista, joka on älykkyystesti, jonka perusteella oppilaat valitaan yliopistoihin.

On mutta se ei poista sitä tosiasiaan että nykyisten älykkyystestien yleispätevyys ei ole mitenkään selkeä asia vaan niihin kyllä vaikuttavat monet eri asiat. Itse asiassa koko älykkyyden määritelmästä ei vallitse mitään konsestusta saati sen mittaamisesta.

Me tiedämme, että PISA-tulosten ja ÄO:n välinen korrelaatiokerroin on 0.8. Toisin ilmaistuna ÄO selittää 2/3 PISA-tuloksista. Näin pitääkin olla, sillä kaikki standardoitut oppimistestit ovat älykkyystestejä.

Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia eikä myöskään sitä että nykyiset älykkyystestit olisivat erityisen hyviä alykkyyden mittamisessa.

Lisäksi älykkyyden korrelaation sisältyy sellainen ristiriitaisuus että esim. Suomessa tyttöjen PISA-tulokset ovat reilusti poikia paremmat vaikka tyttöjen älykkyys ei eroa vastaavasti pojista.

Kyllä tässä tapauksessa kysymys on syy-yhteydestä, sillä älykkyysosamäärä on synnynnäinen asia.

Pojilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin tytöillä, joten jokainen voi miettiä, miksi pojat alisuoriutuvat.

Älykkyys on synnynnäistä. Älykkyysosamäärä on tietyllä mittaustavalla satu numeerinen tulos siitä millainen se älykkyys jollain ihmisellä tietyllä hetkellä voisi olla. Ne eivät siis ole sama asia.

Älykkyysosamäärä on siis mittaus, älykkyys on kyky.

Ja kuten itsekin totesit, pojat alisuoriutuvat ja se vie heti pois kausaliteetin älykkyysosamäärän ja PISA-tulosten välillä. Joten voimme todeta että erilaiset ulkoiset ja kulttuuriset syyt voivat selkeästi hävittää alykkyysosamäärän ja PISA-tulosten välisen yhteyden.

Psykologiassa vallitseva ajatus on se, älykkyys on sitä, mitä älykkyysosamäärä mittaa. Jos 3. luokkalaisille annetaan älykkyystesti, niin tämä testi ennustaa 9. luokan PISA-tuloksia korrelaatiokertoimella 0.8.

Vaikka älykkyystestin ennustevaliditeetti ei ole täydellinen, se on silti erittäin korkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojan matikan kirja on 30% täytetty, ei kotiläksy. Toisella pojalla eri opettaja, 90% kirjasta laskettu ja joka päivä tuli läksyjä.

Molemmat pojat ovat lahjakkaita. Se kun koulussa ei tarvitse tehdä mitään. Toisen pojan opettaja oli ihan p*ska ja toisella taas hyvä, joka vaatii, antoi läksyjä, piti kuria. Kotonakin oli helppo tukea pojan koulua, kun tiesi, että tuli joka päivä läksyjä. Toisella pojalla kun ei ikinä ollut läksyjä, emme voineet tukea kotona mitenkään, koska emme tienneet mitä siellä koulussa tapahtuu. Wilmassa luki että oli mölynnyt tunnilla.. ehkä ne lahjakkaatkin mölyää, kun ei ole tekemistä.

Opettajan merkitys on suuri. Meillä lahjakasta poikaa oli vaikea motivoida työskentelemään kun ope koulussa sanoi että seiska on koulussa hyvä numero. Niinhän se olisikin, jos olisit niin tyhmä, että joudut ponnistelemaan tosissaan sen seiskan saamiseksi. Jos saat sen seiskan kokeesta sillä ettet valmistaudu kokeeseen mitenkään ja vasemmalla kädellä hujautat tehdä vain koepaperin ensimmäisen puolen ja saat seiskan niin tälle lahjakkaammalle seiska on alisuoriutumusta. Suomalainen koulu ei kannusta lahjakkaita.

Jos kerran lapsi on välkky niin hän varmasti ymmärtää sen eron mikä sillä seiskalla on jollekin muulle ja sitten taas hänellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla jotain tekemistä maahan muuton kanssa. Alhainen älykkyysosamäärä indikoi oppimisvaikeuksia.

Niin paljon kuin rasistia ketuttaakin, syy ei ole tämä. Nämä tuloksethan eivät edes ole kaikkien suomalaisten koulujen keskiarvo vaan esim 2022 randomisti valitun 200 koulun ja 10000 oppilaan tulos. 2022 otos on normaalia suurempi koska halutaan tarkempaa tietoa nimenomaan tänne muuttaneiden pärjäämisestä. Välttämättä esim 2015 pisa-kokeeseen ei ole osunut montaakaan koulua ,joissa edes on yhtään tänne muuttanutta lasta.

Jotta olisi edes alkeellista nen käsitys mistä puhutaan ja mitä tutkitaan kannattaa lukea tämä. https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/pisa-lyhyesti

Turhaa höpötystä. Me tiedämme, että Kauko-Idässä oppimistulokset ovat parhaat, koska älykkyysosamäärä on siellä korkein. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Genetiikalla on merkitystä.

Jos meinaat perinteisiä älykkyystestejä, niin aasialaiset pärjäävät niissä parhaiten kirjoitusjärjestelmänsä takia: erilaisiin, jopa tuhansiin kirjoitusmerkkeihin perustuva järjestelmä treenaa aivoja eri tavalla kuin länsimaalaiset aakkoset. Siksi älykkyystesteissä menestytään Aasiassa. Se ei ole geneettistä.

Kysymys on genetiikasta. A priori yleisälykkyys on tosiasia. USAssa syntyneet ja äidinkielenään englantia puhuvat kaukoaasialaiset saavat muita parempia tuloksia SATista, joka on älykkyystesti, jonka perusteella oppilaat valitaan yliopistoihin.

On mutta se ei poista sitä tosiasiaan että nykyisten älykkyystestien yleispätevyys ei ole mitenkään selkeä asia vaan niihin kyllä vaikuttavat monet eri asiat. Itse asiassa koko älykkyyden määritelmästä ei vallitse mitään konsestusta saati sen mittaamisesta.

Me tiedämme, että PISA-tulosten ja ÄO:n välinen korrelaatiokerroin on 0.8. Toisin ilmaistuna ÄO selittää 2/3 PISA-tuloksista. Näin pitääkin olla, sillä kaikki standardoitut oppimistestit ovat älykkyystestejä.

Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia eikä myöskään sitä että nykyiset älykkyystestit olisivat erityisen hyviä alykkyyden mittamisessa.

Lisäksi älykkyyden korrelaation sisältyy sellainen ristiriitaisuus että esim. Suomessa tyttöjen PISA-tulokset ovat reilusti poikia paremmat vaikka tyttöjen älykkyys ei eroa vastaavasti pojista.

Kyllä tässä tapauksessa kysymys on syy-yhteydestä, sillä älykkyysosamäärä on synnynnäinen asia.

Pojilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin tytöillä, joten jokainen voi miettiä, miksi pojat alisuoriutuvat.

Kun kerran pojat voivat alisuoriutua PISA-tuloksissa niin yhtä lailla alykkyyden mittauksissa jotkut ihmiset, kansanryhmät, kansallisuudet, sukupuolet yms. voivat myös alisuoriutua erilaisista ulkoisista ja kulttuurisista seikoista johtuen.

Älykkyys ei ole kulttuurinen konstruktio, mutta koululaitos on. Tämä syytä ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilta ja nuorilta ei vaadita tarpeeksi peruskoulussa varsinkaan äidinkielen ja matematiikan saralla. Harrastukset nostetaan yhteiskunnallisella tasolla ykkösprioriteeksi ja tai lapset ovat liika kännykällä ja pelikoneilla.

Vanhempien olisi hyvä vaatia, että lapsi lukee kirjoja myös vapaa-aikanaan ja sitä vastaan voisi saada peliaikaa. Illalla peruskoululaisilta kännykät pois arkisin huoneesta tai lukitaan, jotta unirauha varmistuu. Ala-asteikäisiltä klo 9 ja ylä-asteikäisiltä klo 22.

Vaikka tätä lukemista hoetaan pelastuksena, se ei sitä ole. Minä ja mieheni harrastamme molemmat lukemista . Lapsille luettiin paljon pienenä saduista Sormusten Herraan ja Odesseiaan saakka. Yksikään heistä ei ole kiinnostunut lukemisesta eikä ole lukenut muuta kuin Tekniikan maailmaa, oppikirjoja ja ne muutamat pakolliset kirjat, mitä koulu vaati. Itse en antanut kirjallusuustehtäviä tehdä elokuvien perusteella. Jokainen on nopea ja taitava lukija- siitä ei ole homma kiinni . Lapsilla on yo- todistuksessa äidinkielestä arvosanana L tai E. Jokainen on myös kirjoittanut hyvin pitkän matematiikan fyken ja saksan. Tällä hetkellä nuorin opiskelee DIksi maisterivaiheessa vanhemmat lapset DI ja amk-insinööri. Kirjojen lukemattomuus ei ole vaikuttanut pärjäämiseen, toki tietämys kirjallisuudesta on suhteellisen heikko.

Vaatimukset eri kouluasteilla ovat laskeneet, nykyiset  abit, DI:t  jne ovat taidoiltaan kokonaisuudessa vajavaisempia mitä 10 vuotta sitten.

DI itsekin...

Tämähän ei ole millään muotoa opiskelijoiden syy, että vaatimustasoa on laskettu -80-luvusta lähtien niin peruskoulussa, lukiossa kuin jatkokoulutuksessa.

Omat muksut kuitenkin pärjäävät työelämässä hyvin, joten ei se koulutus voi olla läpeensä huonoa. Sinänsähän myös yliopistokoulutus antaa vain pohjan ja se pätevyys omaan ammattiin täytyy itse oppia tehtäviensä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla jotain tekemistä maahan muuton kanssa. Alhainen älykkyysosamäärä indikoi oppimisvaikeuksia.

Niin paljon kuin rasistia ketuttaakin, syy ei ole tämä. Nämä tuloksethan eivät edes ole kaikkien suomalaisten koulujen keskiarvo vaan esim 2022 randomisti valitun 200 koulun ja 10000 oppilaan tulos. 2022 otos on normaalia suurempi koska halutaan tarkempaa tietoa nimenomaan tänne muuttaneiden pärjäämisestä. Välttämättä esim 2015 pisa-kokeeseen ei ole osunut montaakaan koulua ,joissa edes on yhtään tänne muuttanutta lasta.

Jotta olisi edes alkeellista nen käsitys mistä puhutaan ja mitä tutkitaan kannattaa lukea tämä. https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/pisa-lyhyesti

Turhaa höpötystä. Me tiedämme, että Kauko-Idässä oppimistulokset ovat parhaat, koska älykkyysosamäärä on siellä korkein. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Genetiikalla on merkitystä.

Jos meinaat perinteisiä älykkyystestejä, niin aasialaiset pärjäävät niissä parhaiten kirjoitusjärjestelmänsä takia: erilaisiin, jopa tuhansiin kirjoitusmerkkeihin perustuva järjestelmä treenaa aivoja eri tavalla kuin länsimaalaiset aakkoset. Siksi älykkyystesteissä menestytään Aasiassa. Se ei ole geneettistä.

Kysymys on genetiikasta. A priori yleisälykkyys on tosiasia. USAssa syntyneet ja äidinkielenään englantia puhuvat kaukoaasialaiset saavat muita parempia tuloksia SATista, joka on älykkyystesti, jonka perusteella oppilaat valitaan yliopistoihin.

On mutta se ei poista sitä tosiasiaan että nykyisten älykkyystestien yleispätevyys ei ole mitenkään selkeä asia vaan niihin kyllä vaikuttavat monet eri asiat. Itse asiassa koko älykkyyden määritelmästä ei vallitse mitään konsestusta saati sen mittaamisesta.

Me tiedämme, että PISA-tulosten ja ÄO:n välinen korrelaatiokerroin on 0.8. Toisin ilmaistuna ÄO selittää 2/3 PISA-tuloksista. Näin pitääkin olla, sillä kaikki standardoitut oppimistestit ovat älykkyystestejä.

Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia eikä myöskään sitä että nykyiset älykkyystestit olisivat erityisen hyviä alykkyyden mittamisessa.

Lisäksi älykkyyden korrelaation sisältyy sellainen ristiriitaisuus että esim. Suomessa tyttöjen PISA-tulokset ovat reilusti poikia paremmat vaikka tyttöjen älykkyys ei eroa vastaavasti pojista.

Kyllä tässä tapauksessa kysymys on syy-yhteydestä, sillä älykkyysosamäärä on synnynnäinen asia.

Pojilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin tytöillä, joten jokainen voi miettiä, miksi pojat alisuoriutuvat.

Älykkyys on synnynnäistä. Älykkyysosamäärä on tietyllä mittaustavalla satu numeerinen tulos siitä millainen se älykkyys jollain ihmisellä tietyllä hetkellä voisi olla. Ne eivät siis ole sama asia.

Älykkyysosamäärä on siis mittaus, älykkyys on kyky.

Ja kuten itsekin totesit, pojat alisuoriutuvat ja se vie heti pois kausaliteetin älykkyysosamäärän ja PISA-tulosten välillä. Joten voimme todeta että erilaiset ulkoiset ja kulttuuriset syyt voivat selkeästi hävittää alykkyysosamäärän ja PISA-tulosten välisen yhteyden.

Psykologiassa vallitseva ajatus on se, älykkyys on sitä, mitä älykkyysosamäärä mittaa. Jos 3. luokkalaisille annetaan älykkyystesti, niin tämä testi ennustaa 9. luokan PISA-tuloksia korrelaatiokertoimella 0.8.

Vaikka älykkyystestin ennustevaliditeetti ei ole täydellinen, se on silti erittäin korkea.

Älykkyyden mittaukseen on kuitenkin kehitetty lukuisia erilaisia testejä eivätkä ne anna täysin yhteneväisiä tuloksia. Ja spsykologiassa on luonnollisestiko ollut käytännön pakko ottaa käyttöön vakioituja testejä koska muuten älykkyyttä ei olisi voitu mitata mitenkään. Se että meillä on käytössä testejä, ei kuitenkaan ole sama asia kuin että älykkyys olisi jotenkin yksiselitteinen asia.

Se että älykkyys on sitä mitä älykkyysosamäärä mittaa on itseään toteuttava ennustus eikä se mitenkään todista että älykkyys on sitä mitä testi mittaa. Siinä on vain päätetty että älykkyydeksi kutsutaan sitä mitä testi mittaa.

Ja kuten poikein ja tyttöjen ero PISA-tuloksissa kertoo, älykkyyden ulkopuolista asioiden vaikutus voi olla huomattava. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojan matikan kirja on 30% täytetty, ei kotiläksy. Toisella pojalla eri opettaja, 90% kirjasta laskettu ja joka päivä tuli läksyjä.

Molemmat pojat ovat lahjakkaita. Se kun koulussa ei tarvitse tehdä mitään. Toisen pojan opettaja oli ihan p*ska ja toisella taas hyvä, joka vaatii, antoi läksyjä, piti kuria. Kotonakin oli helppo tukea pojan koulua, kun tiesi, että tuli joka päivä läksyjä. Toisella pojalla kun ei ikinä ollut läksyjä, emme voineet tukea kotona mitenkään, koska emme tienneet mitä siellä koulussa tapahtuu. Wilmassa luki että oli mölynnyt tunnilla.. ehkä ne lahjakkaatkin mölyää, kun ei ole tekemistä.

Opettajan merkitys on suuri. Meillä lahjakasta poikaa oli vaikea motivoida työskentelemään kun ope koulussa sanoi että seiska on koulussa hyvä numero. Niinhän se olisikin, jos olisit niin tyhmä, että joudut ponnistelemaan tosissaan sen seiskan saamiseksi. Jos saat sen seiskan kokeesta sillä ettet valmistaudu kokeeseen mitenkään ja vasemmalla kädellä hujautat tehdä vain koepaperin ensimmäisen puolen ja saat seiskan niin tälle lahjakkaammalle seiska on alisuoriutumusta. Suomalainen koulu ei kannusta lahjakkaita.

Jos kerran lapsi on välkky niin hän varmasti ymmärtää sen eron mikä sillä seiskalla on jollekin muulle ja sitten taas hänellä.

Ei nuoret sitä ajattele. Varsinkin pojat menee yli siitä missä aita on matalin eikä löydy hiventäkään omaa kunnianhimoa pärjätä hyvin. Hyvin koulussa suoriutuvia poikia jopa kiusataan kaverien taholta armottomasti.