On täysin käsittämätöntä, että tämä nykyinen 35-45-vuotiaiden sukupolvi vaatii isovanhempien hoitavan lapsiaan, että he saavat viettää laatuaikaa.
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/osallistu/ihmisten-kesken/lukij…
"Näiden keski-ikäisten vanhempien tulee saada viettää sekä laatuaikaa yhdessä että harrastaa, että jaksavat tehdä palkkatyötään. Me isovanhemmat olemme parhaamme yrittäneet, mutta nyt alkavat omat voimat loppua."
"Emme kasvattaneet lapsestamme näin itsekeskeistä, mutta valitettavasti joudumme toteamaan, että näin on tapahtunut.Tuntuu kuin emme tuntisi häntä lainkaan samaksi henkilöksi, jonka olemme kasvattaneet ja kouluttaneet.
Kun lapset tuotiin meille, ei puhettakaan, että olisi tuotu ruokakassi, jossa olisi ollut lasten mieliruokien valmistukseen tarvittavia ruoka-aineita.
Media hehkuttaa liikaa nuorten vanhempien yhteisen laatuajan tärkeyttä. Toki se on tärkeää, mutta jos laatuajan viettäminen on lähinnä sitä, että isovanhempien tulee lapset hoitaa, silloin voidaan sanoa, että metsään mennään. Isovanhemmat ovat jo omat lapsensa hoitaneet aikuisikään eikä heillä juurikaan ole laatuaikaa ollut."
Jotenkin huvittavaa lukea tällaista, kun itse olin pienenä mummolassa aina joka ikinen kesä KOKO KESÄN ja LISÄKSI muulloinkin jos vanhemmat lähtivät vaikka etelänmatkalle. Nyt omat vanhempani eivät kyllä lapsia hoida esim. yhtä yötä kuin ehkä kerran 2 vuodessa yhden yön, yhden kerrallaan. Eivät sitäkään jos odottaisin että kysyvät. Ystävälläni samanlaiset kokemukset mummolassa olosta ja hänen vanhempansa muuttivat Espanjaan heti kun pääsivät eläkkeelle. Että näin.
Kommentit (143)
Kannattaisiko niitä lapsia hankkia vasta silloin kun juoksut on juoksettu ja on valmis tinkimään omista haluistaan/menoistaan? Jos hommaa lapsia niin ensijaisesti pitäisi olla valmis hoitamaan ne itse, kaikki apu isovanhemmilta on bonus ei mikään velvoite.
En ymmärrä aikuisia jotka kuvittelevat ettei viisi-kuusi tai mikä ettei jopa seitsemänkymppisillä ole mitään muuta tekemistä kun juosta leikkipuistoissa lastenlasten kanssa. Moni on vielä työelämässä ja haluaa ehkä tehdä muutakin vapaapäivinä kun hoitaa lastenlapsia. Ei se tarkoita ettei niitä koskaan haluaisi tavata tai hoitaa/auttaa mutta se on täysin vapaaehtoista. Miten itsekäs on aikuinen lapsi joka kuvittelee että hänellä on oikeus järjestää omia menoja harva se viikko ja silloin joku muu huolehtii lapsista.
Hs artikkelissa sitä paitsi tämä mummi kritisoi sitä ettei jaksa olla viikkoa lastenlasten kanssa, ei suinkaan ollut kyse siitä ettei hän koskaan viettäisi aikaa heidän kanssaan!
Minäkin olen mielelläni lastenlasteni kanssa silloin kun se aikatauluuni sopii. Kun on vielä työelämässä ja esim. kesällä on paljon muuta ohjelmaa niin en ole mikään automaatio lapsenvahti. Ja miehen kanssa matkustellaan paljon. Miksei isovanhemmat saa matkustaa tai muuttaa vaikka eläkkeellä ulkomaille? Olemmeko olemassa vain aikuisten lasten ja lastenlasten takia? Tottakai haluan välillä auttaa ja olenkin hyvin läheinen kaikkien lastenlasten kanssa mutta välillä olen itsekin väsynyt ja haluan rauhaa.
Hyvin musta-valkoista ajattelua että jos ei ota lastenlapsia hoitoon harva se viikko niin on huono isovanhempi. Toki on niitä jotka ei hoida ollenkaan mutta tässä HS jutussa ei ollutkaan kyse siitä. Lukekaa se huolella läpi ja miettikää oletteko itsekkäitä ja epäkypsiä vanhempia.
Ketä kiinnostaa! Ihmiset elävät miten haluavat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset joka viikonloppu isovanhemmilla. Mitä muutakaan he tekisivät? 😂 Kököttävät kotona kuitenkin.
Antakaa meidän nuorten vanhempien vielä nauttia elämästä. 🙄
Miksi hankkia lapsia, jos heidän kanssa ei halua olla? Järkyttävä tilanne lapsille.[/quot
Naiminen on niin mukavaa 🖕
N26
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja nämä isovanhemmat ei itse muista että hoidattuvat omat lapsensa aikanaan omilla vanhemmillaan. Sitä aiempi kaupunkiin muuttanut sukupolvi taas lähetti lapsensa kotipaikalleen maalle auttamaan omia vanhempiaan talon töissä.
Ei mitään uutta auringon alla.Tämä on täyttä pötyä. Silloin kun nykyiset kolme-nelikymppiset oli lapsia, ei tosiaankaan isovanhemmat hoitaneet lastenlapsia kaiket kesät.
Olisitpa nähnyt ne joka viikonloppuiset jonot etenkin kesälomilla, hiihtolomilla ja muina pyhinä itään ja pohjoiseen! Ne oli satoja metriä pitkät eikä ohittaminen onnistunut millään. Välillä madeltiin kävelyvauhtia ja kun päästiin jonkun kaupungin ohi niin kaasu pohjaan.
Sama toistui sitten toisinpäinkin ja etenkin suurina juhlapyhinä. Kaahariohittelijat sekoittivat aina pakkaa kun älli ei riittänyt ottamaan muita jonossa olijoita huomioon.
Isovanhemmat oikeasti hoitivat paljon niitä lapsia myös etelänmatkojen ajan. Herätys taisi tulla kun naisten lehdet alkoivat kiinnittämään huomiota tähän epäkohtaan.
En tosiaankaan ihmettele, että nämä lapset eivät suostu nyt hoitamaan omia vanhempiaan.
Mulla sama kokemus kuin aloittajalla. Alle kouluikäisenä olin paljon hoidossa mummolla. Aina samalla, koska oli ainoa elossa ollut isovanhemmista. Hoiti minua siis yksinään. Autoa hänellä ei ollut. Kauppaan mentiin pyörällä. Mummo ajoi, minä tarakalla. Useampi kilometri matkaa.
Muistan sellaisen tapauksen, kun mun kaverikin sai tulla mummolleni yökylään, mutta ei siitä mitään tullut. Alkoi itkeä illalla, kun ei ikinä ollut ennen ollut yökylässä. Ihmettelin sitä kovasti. Ehkä olimme 5-vuotiaita.
Myös erään toisen sukulaisen hoidossa olin aika ajoin. Vanhemmat eivät matkustelleet eivätkä tietääkseni ryypänneet. Työt heillä oli kotona (maatila), joten kai ihan muuten vaan olin hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
No jopa on selkärangatonta porukkaa kun ei osata sanoa ei. Onko ihme jos tuollaisten kasvattamista lapsista tulee itsekeskeisiä.
Mieti sitä sitten kuinka helppoa on kilttinä ihmisenä sanoa EI omille itsekkäille lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä eivät isovanhemmat ole auttaneet juuri mitenkään. Esikoisen kanssa kävivät vaunulenkillä puoli tuntia kerrallaan pari kertaa, kun erikseen pyydettiin. Sittemmin ei ole kiinnostusta lapsiin enää riittänyt, kun heitä on syntynyt lisää. Yleensä eivät jaksa lapsia edes sen vertaa kun joskus harvoin käymme kylässä. Valittavat vauvan itkusta ja pyörittelevät silmiään inhoten, kun kysyn, mihin voin laittaa pikku pussiin kääräistyn vauvan PISSAvaipan. Usein ovat tarranneet lasten suusta kädellä ja kysyneet, pitääkö laittaa teippi suun eteen. Ja meillä on kuitenkin verrattain rauhalliset lapset.
Jep, laitetaan kuule sitten sinullekin teippi turpaan kun ulvot siellä hoitokodissa, miksi et enää pääse kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä eivät isovanhemmat ole auttaneet juuri mitenkään. Esikoisen kanssa kävivät vaunulenkillä puoli tuntia kerrallaan pari kertaa, kun erikseen pyydettiin. Sittemmin ei ole kiinnostusta lapsiin enää riittänyt, kun heitä on syntynyt lisää. Yleensä eivät jaksa lapsia edes sen vertaa kun joskus harvoin käymme kylässä. Valittavat vauvan itkusta ja pyörittelevät silmiään inhoten, kun kysyn, mihin voin laittaa pikku pussiin kääräistyn vauvan PISSAvaipan. Usein ovat tarranneet lasten suusta kädellä ja kysyneet, pitääkö laittaa teippi suun eteen. Ja meillä on kuitenkin verrattain rauhalliset lapset.
Jep, laitetaan kuule sitten sinullekin teippi turpaan kun ulvot siellä hoitokodissa, miksi et enää pääse kotiin.
Taisi kolahtaa oikeaan osoitteeseen!
Meillä on tuttavapariskunta, toinen jo eläkkeellä, joille naisen tytär vie joka ikinen viikonloppu 2 pientä lastaan hoitoon. Viime talvena mummi kaatui ja joutui olkaleikkaukseen, oli kotona sairauslomalla, niin ei silläkään vaikutusta, sinne ne lapset taas kuskattiin. Mummi uhriutuu ja vaatii, että kyllä ne lapset täytyy hoitaa, kun lasten vanhemmat ovat niin kovin väsyneitä. Ärsyttää katsoa touhua sivustakin, etenkin kun viikonlopun ruuat laittaa ja taitaa ostaakin mies, joka ei ole edes tämän tyttären isä. Lapsia hyysätään niin että pariskunnan viikonloput ja lomat menee näiden lasten uuvuttavaan hoitoon, mutta eivät vaan osaa sanoa ei.
Minua aina harmittaa näissä "voisiko isovanhemmat auttaa lastenlasten kanssa" -keskusteluissa se, että kuvitellaan kaikkien olevan jatkuvasti apua vailla. Minusta olisi luksusta, jos vaikka pari kertaa vuodessa pääsisi miehen kanssa läheiseen kaupunkiin syömään, käymään kävelyllä ja kahvilla. Mielestäni tuo ei ole paljon. Emme kaipaa lapsivapaata jatkuvasti, mutta joskus olisi kiva käydä kahdestaan puolison kanssa syömässä niin, ettei tarvitsisi koko ajan vahtia lasta samalla ja saisi puhua aikuisten asioita rauhassa. Emmekä kaipaa mitään festareita, baari-iltoja matkoja ilman lasta, vaan tuollaisia pieniä hengähdyshetkiä arjen keskelle.
Sama homma täällä, olin itse lapsena kaikki lomat hoidossa mummolassa mutta ei puhettakaan että voisin viedä omat lapseni eläkeikäisille vanhemmilleni kuin hyvin satunnaisesti ja silloinkin korkeintaan pariksi tunniksi. Emme ole miehen kanssa olleet missään kahdestaan sen jälkeen, kun esikoinen syntyi. Ei nykyeläkeläiset ole lainkaan samanlaisia kuin omat vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tuttavapariskunta, toinen jo eläkkeellä, joille naisen tytär vie joka ikinen viikonloppu 2 pientä lastaan hoitoon. Viime talvena mummi kaatui ja joutui olkaleikkaukseen, oli kotona sairauslomalla, niin ei silläkään vaikutusta, sinne ne lapset taas kuskattiin. Mummi uhriutuu ja vaatii, että kyllä ne lapset täytyy hoitaa, kun lasten vanhemmat ovat niin kovin väsyneitä. Ärsyttää katsoa touhua sivustakin, etenkin kun viikonlopun ruuat laittaa ja taitaa ostaakin mies, joka ei ole edes tämän tyttären isä. Lapsia hyysätään niin että pariskunnan viikonloput ja lomat menee näiden lasten uuvuttavaan hoitoon, mutta eivät vaan osaa sanoa ei.
Kuulostaa siltä että sua kiinnostaa vähän liikaa muiden ihmisten asiat. Mistä tiedät, että sille ukolle on jotenkin aivan kamala paikka ostaa/tehdä ruokaa lapsille, jotka eivät ole hänen lapsenlapsiaan? Eivät kaikki ole noin rajoittuneita ja laskelmoivia.
Minä miehenä tulen kyllä pappana, jos vaan pystyn hoitamaan niin paljon kuin pystyn lapsen lapseani (tai useita niitä). Olisi pelkästään unelma.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli normaalia, että lapset oli mummolassa koko kesälomat ja muutkin lomat. Nykyään se on itsekästä toimintaa hoidattaa lapsiaan välillä muilla. Erikoista.
Lapset tulivat innolla kaupungissa maaseudulle mummolaan monessa suvussa. Oli oikea seikkailu ja vielä joissakin paikoissa eri eläimiä mitä hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset joka viikonloppu isovanhemmilla. Mitä muutakaan he tekisivät? 😂 Kököttävät kotona kuitenkin.
Antakaa meidän nuorten vanhempien vielä nauttia elämästä. 🙄
No mitäs te nuoret vanhemmat teitte ennen kuin aloitte lapsia puskemaan maailmaan? Mitä teette tällä hetkellä kun lapsia on? Mitä teette kun lapset ovat lentäneet pesästä? Mitä teette eläkkeellä?
Muista viisaat sanasi elämästä nauttimisesta sitten kun lapsenlapsia aletaan tuuppaamaan teille toistuvasti hoitoon, jotta heidän vanhempansa voivat keskittyä nautiskeluun ja vapaa-aikaansa.
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä tuo ruokakassijuttukin. Onko tämä tuohtunut mummo saanut suutaan edes auki sanoakseen että voitteko tuoda mukananne pari kiloa perunoita ja 800g jauhelihaa? Vai onko vaan sanonut ettei tarvi mitään tuoda ja sitten kirjoittanut lehteen ettei edes ruokakassia suvaittu tuoda?
Niilläkö sinä kaksi lasta ruokit viikon?
Tuohan olisi lasun paikka, lapset kotona nälässä.
Jos yhdestä talosta maalta on lähtenyt niin avuton sisarusparvi että vanhempien piti ottaa heidän lapsensa kesäksi auttaakseen taloudellisesti lastensa perheitä, se ei ole mitenkään "kaikki."
Meillähän suurilla ikäluokilla oli kaupungissa yleensä taloudellisesti asiat paljon paremmin kuin sinne maalle jääneillä vanhemmilla. Usein jo sairaita ja työn väsyttämiä kun lapsillaan oli lapsia.
Siellähän nuo avain kaulassa juoksivat paitsi he, joilla isovanhemmat yrittivät huolehtia että laoset edes kesällä saivat syödäkseen ja perään katsomista.
Alakoululaisille maksulliset kesäsiirtolat. Emme hoidattaneen lapsiamme isovanhemmilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli normaalia, että lapset oli mummolassa koko kesälomat ja muutkin lomat. Nykyään se on itsekästä toimintaa hoidattaa lapsiaan välillä muilla. Erikoista.
Milloin tämmöinen aika oli? Ei ainakaan nykyisten pikkulasten vanhempien lapsuudessa. Itse olen syntynyt 70-luvulla eikä yksikään kaverini viettänyt kesälomia mummolassa. Siellä vierailtiin, mutta ei todellakaan jätetty lapsia kesäksi mummon riesaksi.
70-luvulla syntynyt oon ja kesät vietettiin mummolassa. Äiti oli kotiäiti, mutta silti mummo huolehti meistä lapsista kesäisin. Mieheni taas syntyi avioliiton ulkopuolella (hui kauhistus) 60-luvulla ja hänen mummonsa käytännössä kasvatti hänet, kun äitinsä ei kyennyt/halunnut.
Äitisi siis oli niin avuton tyyppi että vanhempansa joutuivat teitä jelppimään. Työssähän naiset on käyneet, meidänkin suvussa kaikki naiset. Eikä lapset silti olleet mummuloissa. Teininä olin kerran viikon veljen perheessä kun heidän lastensa hoitaja oli mennyt äitinsä hautajaisiin.
Ei kannata. Palstalla usein todetaan, etteivät anoppi ja appi kuulu perheeseen, paitsi jos on rahaa tiedossa.
Minä olen vuosimallia -85 ja sama kokemus, kukaan kavereista ei ollut mummolassa kesää. Asuin Espoossa ja mummo tuli Turusta pitkäksi viikonlopuksi käymään kahdesti kesässä ja silloin mentiin uimaan ja Linnanmäelle, mitään kesiä maalla tai edes kaupunkimummolassa ei kaverit viettäneet. Muutama lähti vanhempien kanssa mökille Keski-Suomeen "koko kesäksi" eli noin 4 vko ajaksi.
Meillä mummit oli töissä, ei ne ehtineet lapsia hoitamaan.