On täysin käsittämätöntä, että tämä nykyinen 35-45-vuotiaiden sukupolvi vaatii isovanhempien hoitavan lapsiaan, että he saavat viettää laatuaikaa.

https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/osallistu/ihmisten-kesken/lukij…

"Näiden keski-ikäisten vanhempien tulee saada viettää sekä laatuaikaa yhdessä että harrastaa, että jaksavat tehdä palkkatyötään. Me isovanhemmat olemme parhaamme yrittäneet, mutta nyt alkavat omat voimat loppua."
"Emme kasvattaneet lapsestamme näin itsekeskeistä, mutta valitettavasti joudumme toteamaan, että näin on tapahtunut.Tuntuu kuin emme tuntisi häntä lainkaan samaksi henkilöksi, jonka olemme kasvattaneet ja kouluttaneet.

Kun lapset tuotiin meille, ei puhettakaan, että olisi tuotu ruokakassi, jossa olisi ollut lasten mieliruokien valmistukseen tarvittavia ruoka-aineita.

Media hehkuttaa liikaa nuorten vanhempien yhteisen laatuajan tärkeyttä. Toki se on tärkeää, mutta jos laatuajan viettäminen on lähinnä sitä, että isovanhempien tulee lapset hoitaa, silloin voidaan sanoa, että metsään mennään. Isovanhemmat ovat jo omat lapsensa hoitaneet aikuisikään eikä heillä juurikaan ole laatuaikaa ollut."

Jotenkin huvittavaa lukea tällaista, kun itse olin pienenä mummolassa aina joka ikinen kesä KOKO KESÄN ja LISÄKSI muulloinkin jos vanhemmat lähtivät vaikka etelänmatkalle. Nyt omat vanhempani eivät kyllä lapsia hoida esim. yhtä yötä kuin ehkä kerran 2 vuodessa yhden yön, yhden kerrallaan. Eivät sitäkään jos odottaisin että kysyvät. Ystävälläni samanlaiset kokemukset mummolassa olosta ja hänen vanhempansa muuttivat Espanjaan heti kun pääsivät eläkkeelle. Että näin.