Onko kotiäiteydessä jotain pahaa vai miksi meitä usein haukutaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun kotiäiteihin nuivasti koska ahdistaa niiden puolesta todennäköisin kuvio joka on se että aikanaan niiden ukko jättää toisen naisen takia ja siinä sitä sitten ollaan. Jos ero olisi laissa kielletty niin sitten voisinkin olla kateellinen.

No, kohta sut voidaan helposti irtisanoa. Ja sä olit lapsen taaperovuodet töissä.

Kuka tahansa voidaan irtisanoa, mutta ainakin on olemassa työhistoria ja ajantasainen ammattitaito.

Luuletko ettei kotiäideillä ole?

Mä luulen että suomalainen ei tiedä ketkä jää kotiin lasten kanssa. Kuvitellaan että kotiin jää kouluttamaton tyhjätaskuloinen.

Totuus on se että kotiin vuosiksi jäävällä on työvuosia takana, taloudellisesti mahdollisuus olla kotona ja työ, johon palata, vähintään yhtä usein kuin että kotonaolo johtuu työttömyydestä ja kouluttautumattomuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Ilkeät ihmiset ne vain siel mölisee

Minusta nämä minua kritisoineet ei mitään ilkeitä ihmisiä varsinaisesti ole vaan aina ennen ja kaikissa muissa aiheissa he ovat ystävällisiä ihmisiä. Jostain syystä juuri kotiäitiys vain on kirvoittanut muuten ystävällisiltä ihmisiltäkin aika ikäviä kommentteja eikä se kulmien kohottelukaan mukavalta tunnu. Ap

Ovat aivopeseytyneet oikein urakalla tässä nykyajan naisten voimaantumis-öyhötyksessä, jossa voimaantuminen ei suinkaan tarkoita omia valintoja vaan ainoastaan tietynlaisia valintoja. Arvostavat pohjimmiltaan miehiä, miehuutta ja miesmäisiä valintoja, naiselta. Hukassa ovat, edelleen.

Sinusta siis omat tulot, omat säästöt ja taloudellinen riippumattomuus puolisosta tekee naisista miehiä, tarkoittaa miehuutta ja miesmäisiä valintoja. Mikäs siinä. Toivottavasti sinun perheessä mies on hyvin varakas, hyvätuloinen ja ennen kaikkea hyväsydäminen ja antelias.

Työllistyminen pitkän kotiäitiyden jälkeen ei ole otsestäänselvää. Työelämään palaaminen vaatii omaehtoista päivittämistä. Lisäksi eläkeasiat täytyy huolehtia kotonaolon ajalta. Suvun perheitä kun tässä muistelen, ne lapset joiden vanhemmat painoivat kumpikin kahtakin duunia, ovat valinneet akateemisen uran ( lääkäreitä, juristeja jne tullut lapsista). Kotiäitien lapsista ei ole tullut niinkään uraorientuneita , nähneet vähemmän vaivaa opiskelunsa eteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Potevat joko vain itse jollain tavalla huonoa omatuntoa jos ovat itse lapsensa pitäneet päiväkodeissa tai sitten ovat niin rakastuneita uraan, mitä se ikinä kenellekin on, että näkevät vain oman tapansa oikeana. Miksi muuten kehtaisi arvostella toista valinnoistaan. Ovatko nämä kritisoivat itse vanhempia vai lapsettomia? Entä ikä?

Iät on olleet välillä 30-80 ja kaikilla taitaa olla itsellä lapsia heillä. Lisäksi olen saanut arvostelua neuvolan työntekijöiltä, puolitutuilta naapureilta ym, joiden omista lapsista en tiedä. Erikoista on, että ei minua ole muuten valinnoistani tai elämäntavastani arvosteltu kai koskaan. Kotiäitiydestä vain. Ap

Neuvolassa valintaasi arvosteltiin varmaan siksi, että pitkään työelämästä poissa oleminen lisää syrjäytymisriskiä valtavasti. Ja syrjäytyminen taas vaikuttaa lapseenkin kielteisesti.

Lisäksi neuvolan hoitajien tehtävä on myös tukea tasa-arvoa, joten siksi he kyseenalaistavat kotiäitiyttä.

Kotiäidit ovat oikeaa työtä vieroksuvia. Ei kannata laskea miehen varaan. Kun ero tulee, siinä on puilla paljailla ja eläkettäkään ei ole kertynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun kotiäiteihin nuivasti koska ahdistaa niiden puolesta todennäköisin kuvio joka on se että aikanaan niiden ukko jättää toisen naisen takia ja siinä sitä sitten ollaan. Jos ero olisi laissa kielletty niin sitten voisinkin olla kateellinen.

No, kohta sut voidaan helposti irtisanoa. Ja sä olit lapsen taaperovuodet töissä.

Kuka tahansa voidaan irtisanoa, mutta ainakin on olemassa työhistoria ja ajantasainen ammattitaito.

Luuletko ettei kotiäideillä ole?

Mä luulen että suomalainen ei tiedä ketkä jää kotiin lasten kanssa. Kuvitellaan että kotiin jää kouluttamaton tyhjätaskuloinen.

Totuus on se että kotiin vuosiksi jäävällä on työvuosia takana, taloudellisesti mahdollisuus olla kotona ja työ, johon palata, vähintään yhtä usein kuin että kotonaolo johtuu työttömyydestä ja kouluttautumattomuudesta.

No kyllä kai muutaman vuoden. Mutta vähän vaikea uskoa että mikään firma odottaa tyyliin 15 vuotta että alkaako perheenisän housuissa kutitella muut naiset vai eikö ala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun kotiäiteihin nuivasti koska ahdistaa niiden puolesta todennäköisin kuvio joka on se että aikanaan niiden ukko jättää toisen naisen takia ja siinä sitä sitten ollaan. Jos ero olisi laissa kielletty niin sitten voisinkin olla kateellinen.

No, kohta sut voidaan helposti irtisanoa. Ja sä olit lapsen taaperovuodet töissä.

Kuka tahansa voidaan irtisanoa, mutta ainakin on olemassa työhistoria ja ajantasainen ammattitaito.

Ei se auta, kun ikää on yli 40.

Höpsis. Tuttu on kohta 50 v ja saa puheluja joissa kysellään töihin muihin firmoihin.

Ei kysellä paitsi korkeintaan hoito alalla.

Vierailija kirjoitti:

Kotiäidit ovat oikeaa työtä vieroksuvia. Ei kannata laskea miehen varaan. Kun ero tulee, siinä on puilla paljailla ja eläkettäkään ei ole kertynyt.

2400 brutto palkalla sä saat saman eläkkeen kuin kotiäiti.

Vierailija kirjoitti:

Muut äidit hoitaa lapsensa työn ohessa mutta ehkä se on kivampi sit vaan löffäillä kotona yhteiskunnan tukiaisilla?

Työn ohessa? Päiväkodissahan nuo pienet lapset ovat kun vanhempi on töissä. Toki silloin on paljon enempi hommaa yhteensä, eikä ehdi töiden takia päivisin lasten asioita järjestää ja hoitaa samalla tavalla. Mutta ei ne pienet lapset itsestään siinä sivussa hoidu, vaan kyllä jonkun pitää koko ajan hoitaa.

Mielestäni on itse asiassa iso "vaatimus", ja menee monesti arki kovin stressiseksi ja liian kiireiseksi lasten ja perheen hyvinvoinnin kannalta, että molemmat vanhemmat olisivat töissä kun on pieniä lapsia. Kotiäitiys ja lapsista huolehtiminen kunniaan, varmasti hyvä valinta sinulla ap. Taloudellisesti ei kotiäitiys tai koti-isyys ole monellekaan niin hyvin mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun kotiäiteihin nuivasti koska ahdistaa niiden puolesta todennäköisin kuvio joka on se että aikanaan niiden ukko jättää toisen naisen takia ja siinä sitä sitten ollaan. Jos ero olisi laissa kielletty niin sitten voisinkin olla kateellinen.

No, kohta sut voidaan helposti irtisanoa. Ja sä olit lapsen taaperovuodet töissä.

Kuka tahansa voidaan irtisanoa, mutta ainakin on olemassa työhistoria ja ajantasainen ammattitaito.

Ei se auta, kun ikää on yli 40.

Höpsis. Tuttu on kohta 50 v ja saa puheluja joissa kysellään töihin muihin firmoihin.

Ei kysellä paitsi korkeintaan hoito alalla.

Ei ole hoitoalalla tämä, akateemisesti koulutettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun kotiäiteihin nuivasti koska ahdistaa niiden puolesta todennäköisin kuvio joka on se että aikanaan niiden ukko jättää toisen naisen takia ja siinä sitä sitten ollaan. Jos ero olisi laissa kielletty niin sitten voisinkin olla kateellinen.

No, kohta sut voidaan helposti irtisanoa. Ja sä olit lapsen taaperovuodet töissä.

Kuka tahansa voidaan irtisanoa, mutta ainakin on olemassa työhistoria ja ajantasainen ammattitaito.

Luuletko ettei kotiäideillä ole?

Mä luulen että suomalainen ei tiedä ketkä jää kotiin lasten kanssa. Kuvitellaan että kotiin jää kouluttamaton tyhjätaskuloinen.

Totuus on se että kotiin vuosiksi jäävällä on työvuosia takana, taloudellisesti mahdollisuus olla kotona ja työ, johon palata, vähintään yhtä usein kuin että kotonaolo johtuu työttömyydestä ja kouluttautumattomuudesta.

No kyllä kai muutaman vuoden. Mutta vähän vaikea uskoa että mikään firma odottaa tyyliin 15 vuotta että alkaako perheenisän housuissa kutitella muut naiset vai eikö ala.

Ei miehen housukutitukset liity asiaan mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Potevat joko vain itse jollain tavalla huonoa omatuntoa jos ovat itse lapsensa pitäneet päiväkodeissa tai sitten ovat niin rakastuneita uraan, mitä se ikinä kenellekin on, että näkevät vain oman tapansa oikeana. Miksi muuten kehtaisi arvostella toista valinnoistaan. Ovatko nämä kritisoivat itse vanhempia vai lapsettomia? Entä ikä?

Iät on olleet välillä 30-80 ja kaikilla taitaa olla itsellä lapsia heillä. Lisäksi olen saanut arvostelua neuvolan työntekijöiltä, puolitutuilta naapureilta ym, joiden omista lapsista en tiedä. Erikoista on, että ei minua ole muuten valinnoistani tai elämäntavastani arvosteltu kai koskaan. Kotiäitiydestä vain. Ap

Neuvolassa valintaasi arvosteltiin varmaan siksi, että pitkään työelämästä poissa oleminen lisää syrjäytymisriskiä valtavasti. Ja syrjäytyminen taas vaikuttaa lapseenkin kielteisesti.

Lisäksi neuvolan hoitajien tehtävä on myös tukea tasa-arvoa, joten siksi he kyseenalaistavat kotiäitiyttä.

Lapseen vaikuttaa kielteisesti, kun äiti on aina töissä ja jos on kotona niin ruokana on pahoja eineksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mikä saa ihmiset kuvittelemaan, että monet olisi jotenkin kateellisia kotiäideille? Ei ole. Useimmat äidit on kotiäitejä ainakin vähän aikaa, ja ihan mieluusti menevät töihin kun sen aika koittaa. Itse tienatut rahat tarkoittaa myös vapautta. Ei minulla sinällään ole mitään sitä vastaan jos joku haluaa kotiin jäädä, mutta itse en pystyisi, ahdistava ajatuskin.

Kerroit sen hyvin itse, vapautta kadehditaan. Mitäs jos sitä vapautta onkin enemmän sillä kotiäidillä?

Älä jaksa jankats typerää kateuskorttia, se kertoo vain ja ainoastaan oman ajattelun kapeudesta ja kyvyttömyydestä ymmärtää, ettei kaikki todellakaan haluaisi tehdä samanlaisia valintoja. Edelleen, jos joku haluaa olla kotiäiti niin siitä vaan, toivottavasti tajuaa hoitaa hommansa niin, ettei jää tyhjän päälle jos jotain sattuu.

Jos olisin kateuteen ja katkeruuteen taipuvainen, niin syyni arvostella kotiäitiyttä olisi luultavasti siinä, että omasta mielestä kotona olo pienten lasten kanssa oli tosi raskasta, ja elämä helpotti kun "pääsi" takaisin töihin. Tietenkään en sanonut sitä ääneen, vaan käänsin asian niin, että töihin piti palata uran ja rahan takia, sekä että lapselle oli hyvä saada ikäistään seuraa (olen toki isolta osalta tätä mieltä oikeastikin). Voisin myös pönkittää egoani väittämällä virheellisesti työtäni raskaammaksi kuin 24/7 lasten kanssa oloa,  ja niin tärkeäksi etten voi olla pois. Kateellinen voisin olla siitä, että meillä ei ole varaa siihen, että toinen olisi vain kotona, aika tiukille menisi elämä, ja vähintään muutto olisi edessä, jos toisen yksin pitäisi elättää koko perhe. Mutta kun en ole kateellinen ja katkera, niin ajattelen, että jokaisella on omat syynsä tehdä niinkuin hyvältä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi kuin arvostaa.

Harmi, että kotivanhemmuus ei ole suurimmalle osalle kansaa vaihtoehto taloudellisista syistä. Uskon vakaasti, että jälkikasvu hyötyy suuresti siitä, että kotona on paikalla vanhempi, jolla on aikaa keskittyä kasvattamiseen.

Ryhtyisin itse mielellään koti-isäksi, jos ei olisi lainoja maksettavana. Uskon tosin, että puoliso olisi myös halukas siihen.

Kotiäitien mollaaminen on feministien uuden aallon agendaa. Meidän perheessä ja meidän perheen aikuisten työpaikoilla ei nähdä sukupuolisortoa tai eroa miesten ja naisten euron suuruudessa. En tiedä missä nähdään. Ilmeisesti vain feministien vuosikokouksessa.

Feministi sitä ja Feministi tätä, voi lässynlässynlää. Kun fakta on se, että te miehet ette taatusti koko sinä aikana kun nainen on kotiäiti ajattele hetkeäkään niin, että minä olen nyt OIKEASTI sitoutunut tähän naiseen loppuelämäkseni. Ehei, sitten käy niin kuin Helena Koivulle että tietynlaisen elämän itselleen rakentaneen ihmisen pitäisi yhtäkkiä vaan heittää kaikki menemään ja muuttaa toiseen maahan ja ruveta tekemään jotain minimipalkkatyötä ja kaikki nauraa ja osoittelee sormella, jos tämä plot twist tuntuu pahalta. Te miehet olette aiheuttaneet sen että tällä kuviolla on huono maine, eivät feministit jotka vaan yrittävät varoittaa naisia joutumasta ikinä tähän ansaan. Koska se mies EI ole sitoutunut sinuun loppuelämäksi vaikka mitä väittää. Hän ei tule pitämään lupaustaan.

Mielestäni mainittu pariskunta ei nyt kelpaa malliesimerkiksi yhtään mistään.

- Suomessa on tälläkin hetkellä työvoimapulaa todella monilla aloilla. Fiksu, joustava ja ahkera ihminen pääsee monilla paikkakunnilla kotiäitiydestä suoraan vaikka mille alalle töihin. 

- Lasten päivähoito maksaa yhteiskunnalle todella paljon. Harvalla meistä verokertymä + päivähoitomaksut edes kattavat lapsen päivähoidon oikeaa kulua. Joten vanhempi joka hoitaa vaikka 2-3  päiväkoti-ikäistä lasta kotona, tekee melkeinpä palveluksen yhetiskunnalle.

- Terveessä perheympäristössä lasten kotihoito saattaa jopa vähentää pitkässä juoksussa myös lapsen stressiä ja näin ollen parantaa mielenterveyttä koko elämän mitalla (kaikki tiedämme päiväkotien kauhean tilanteen, jossa pienten lasten hoitajat vaihtuvat koko ajan)

- Eläkekertymästä kannattaa toki pitää huoli esim. vakuutuksella tai säästämällä, mutta ei ole mielestäni järkevää elää elämänsä toimintakykyisimpiä vuosia pelkkä eläkkeen kartutus mielessään

- Erilaisille valtapeleille joita parisuhteessa rahan kanssa pelataan, on nimikin: se on taloudellista väkivaltaa ja sen uhriksi voi joutua oli sitten kotiäiti tai esim. puolisoaan pienempi palkkainen. Sillä ei ole mitään tekemistä kotiäitiyden kanssa jos pariskunta ei osaa hoitaa raha-asioitaan reilusti.

- Mies voi jättää myös työssäkäyvän puolisonsa. Kotiäiti voi käydä koulut ja mennä töihin eron jälkeen.

All in all, kotiäitiydessä ei ole mitään vikaa. Jostain syystä se tosiaan provosoi ihmisiä, en tiedä miksi. Oma mielipiteeni on, että kotiäidinkin kannattaa viimeistään lasten ollessa alaluokilla, alkaa suunnittelemaan työllistymistä. Oma äitini jäi ns. "kotirouvaksi" vaikka olimme jo isoja ja tämä alkoi sitten hiertää perheessä kun jopa lapset kävivät kesätöissä ja asetelma alkoi tuntua vähän kummalta. Ja kyllä, vanhempani erosivatkin meidän ollessamme aikuisia mutta äitini kouluttautui amkissa yli viisikymppisenä ja on nykyään töissä.  Myös mieheni äiti hoiti lapset kotona kouluikään ja hänkin opiskeli uuden alan kuopuksen alaluokilla ja teki sen jälkeen 30 vuotta töitä. Eivät kumpikaan kadu päivääkään 

Itse olen korkeakoulutettu ja lapseni menivät päiväkotiin alle 2-vuotiaana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Ilkeät ihmiset ne vain siel mölisee

Minusta nämä minua kritisoineet ei mitään ilkeitä ihmisiä varsinaisesti ole vaan aina ennen ja kaikissa muissa aiheissa he ovat ystävällisiä ihmisiä. Jostain syystä juuri kotiäitiys vain on kirvoittanut muuten ystävällisiltä ihmisiltäkin aika ikäviä kommentteja eikä se kulmien kohottelukaan mukavalta tunnu. Ap

Ovat aivopeseytyneet oikein urakalla tässä nykyajan naisten voimaantumis-öyhötyksessä, jossa voimaantuminen ei suinkaan tarkoita omia valintoja vaan ainoastaan tietynlaisia valintoja. Arvostavat pohjimmiltaan miehiä, miehuutta ja miesmäisiä valintoja, naiselta. Hukassa ovat, edelleen.

En koe olevani mikään feministi-voimaantuja-öyhöttäjä, mutta olen ihminen, jolla on rajalliset voimavarat - ja vaatisi hirveästi henkistä työtä, että saisin muutettua itsessäni sen ajatustavan, joka minulle on iskostettu koko elämäni ajan äidiltä, mummeilta, mummin äidiltä ja hyvin monelta muulta elämässäni lähellä olleelta naiselta. Ja se opetus, joka minulle on välitetty, on se, että kouluttaudu, hanki ammatti ja työ äläkä ole koskaan riippuvainen miehestä niin taloudellisesti kuin muutenkaan.

Lisäksi en ihan tajua, että miksi töissä käyminen olisi jotenkin "miehistä"? En mitenkään voi nähdä, että palkkatyön tekeminen olisi jokin miehuuden ilmentymä. Ovathan myös naiset olleet läpi aikojen myös töissä, vaikka varmasti miehiä enemmän myös kotiäiteinä/-rouvina historian saatossa.

Mielestäni tuollaisten ikävien kommentten sanojat ovat yksistään epäkohteliaita ihmisiä. Sellaisia voi olla niin miehissä kuin naisissakin, niin työttömissä kuin uraohjuksissakin, niin tohtoreissa kuin vain peruskoulun käyneissäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun kotiäiteihin nuivasti koska ahdistaa niiden puolesta todennäköisin kuvio joka on se että aikanaan niiden ukko jättää toisen naisen takia ja siinä sitä sitten ollaan. Jos ero olisi laissa kielletty niin sitten voisinkin olla kateellinen.

No, kohta sut voidaan helposti irtisanoa. Ja sä olit lapsen taaperovuodet töissä.

Kuka tahansa voidaan irtisanoa, mutta ainakin on olemassa työhistoria ja ajantasainen ammattitaito.

Ei se auta, kun ikää on yli 40.

Höpsis. Tuttu on kohta 50 v ja saa puheluja joissa kysellään töihin muihin firmoihin.

Ei kysellä paitsi korkeintaan hoito alalla.

Ei ole hoitoalalla tämä, akateemisesti koulutettu.

Se, että yhtä kysytään töihin ei auta mitään.

On toki meillä Suomessa noloja ihmisiä, jotka on isänsä tai äitinsä kanssa samalla työpaikalla, suhteilla menty töihin tai nolointa on oman vanhemman yrityksessä töissä oleminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi kuin arvostaa.

Harmi, että kotivanhemmuus ei ole suurimmalle osalle kansaa vaihtoehto taloudellisista syistä. Uskon vakaasti, että jälkikasvu hyötyy suuresti siitä, että kotona on paikalla vanhempi, jolla on aikaa keskittyä kasvattamiseen.

Ryhtyisin itse mielellään koti-isäksi, jos ei olisi lainoja maksettavana. Uskon tosin, että puoliso olisi myös halukas siihen.

Kotiäitien mollaaminen on feministien uuden aallon agendaa. Meidän perheessä ja meidän perheen aikuisten työpaikoilla ei nähdä sukupuolisortoa tai eroa miesten ja naisten euron suuruudessa. En tiedä missä nähdään. Ilmeisesti vain feministien vuosikokouksessa.

Josko avaisit silmäsi niin näkisit, mistä naisten ja miesten palkkaero johtuu. 

Silmät on auki ja meillä tienataan about saman verran sukupuoleen katsomatta. Meillä myös toimitaan tiiminä ja varallisuus on yhteistä.

Jos aikoo suunnitella elämänsä niin että aikoo jossain kohtaa erota, niin ehkä ei kannata lähteä suhteeseen laisinkaan.

Saati sitten tehdä niitä lapsia.

Mistä se mielestäsi johtuu? Siitä että toinen ei kerkeä raskaudeltaan kouluttautumaan? Vai siitä että toinen ei kerkiä kouluttautumaan kun on armeijassa? Vai siitä että toinen on kotona vanhempainvapaalla eikä kerkiä kouluttautumaan?

Me tehdään toisen asteen tutkinnolla molemmat 160h/kk töitä ja palkoissa ainoa ero on puolison lisät ja omat ruokakorvaukseni, kun teen keikkatyötä.

Vertaatko sinä 6kk armeijaa lapsensaantiin??? Lasta jo kannetaan kohdussa 9kk ja sitten se riemu vasta ratkeaa, kun piltti syntyy. Se on täysin avuton ja täysin toisen ihmisen varassa ensimmäise elinvuotensa. ja joissain perheissä lapsia on useampi, niin sama rulianssi taas, ensin raskaus, joka ei aina ole helppo, sitten synnytys (paikat repee, missähän kohtaa intissä vehkeet repeää?) ja taas imeväisen kanssa kotona. 

Intti on lastenleikkiä 6kk verrattuna raskauteen, synnytykseen ja lapsen hoitoon. Tuskin yksikään mies valitsisi raskautta ja synnytystä jos saisi valita, että meneekö inttiin vai ottaako tuon toisen vaihtoehdon. 

ja nykyään naisetkin käy intin, eikä siellä kohta miehiä olekkaan, kun nytkin joka toinen ei armeijaa käy ja naiset sen kun lisääntyy silläkin saralla.

Armeijaan on pakko menna, lisääntyminen on taas täysin oma ja vapaaehtoinen valinta.

Tämä. Puhuttiin juuri tuttavan kanssa armeijasta, sillä hänen tyttärensä meni sinne vapaaehtoisesti. Tuli puheeksi että kannatan sitä että asevelvollisuus olisi sukupuolesta riippumaton, ja hän tokaisi ykskantaan että ei ole reilua koska naiset synnyttävät. Hassu kommentti. Minä en ole ikinä joutunut sen enempää synnyttämään kuin käymään armeijaakaan. Käytän ehkäisyä.

Pitäisikö naisille, jotka ei ole synnyttäneet, olla pakollinen armeija +45 iässä? 😆

Ehkä. :D Tai sitten vaan otetaan käyttöön se tasa-arvoinen asevelvollisuus, kun ei sitä voi rinnastaa lisääntymiseen joka on 100% vapaaehtoista toimintaa.

Miten kannustaisit ihmisiä lisääntymään? Mikä olisi se porkkana? Sinähän tiedät että yhteiskunta tarvitsee lisää lapsia, joten älä lisäänny ei nyt sovi tähän vastaukseksi.

En missään nimessä kannustaisi, sillä maailma on totaalisen ylikansoittunut.

Asia ei ole näin yksioikoinen. Itse ajattelen, että vaikka me suomalaiset saisimme lisääntyä nykyistä hyvin paljon nykyistä enemmän ennen kuin voisi edes alkaa pohtia sitä, onko meillä vaikutusta maapallon kantokykyyn (ja olemme kuitenkin niin pieni kansa, että en usko sellaisen päivän edes koittavan). Syitä:

- ei ole mitään hyötyä maapallolle, jos meidän kaltaisemme sivistynyt länsimaa ja kansa, joka on kouluttanutta, tiedostavaa ja pitää parhaansa mukana ympäristöstä huolta, häviää.

- edelliseen liittyen: jos maapallon väkimäärää halutaan vähentää, usein se tapahtuu tehokkaimmin nostamalla paljon lisääntyvien kansojen sivistystasoa mm. saamalla näiden maiden ihmiset koulutettua nykyistä kattavammin - ja erityisesti naiset. On tilastollinen fakta, että kun naisten koulutustaso paranee, myös syntyvyys vähenee.

Joskus historiassa "sivistäminen" saattoi tapahtua vaikkapa lähetyssaarnaajien kautta ja liittyä juuri mm. kristilliseen lähetystyöhön (jossa myös tehtiin virheitä, mutta se on oma keskustelunsa), mutta nykyään me maailman mittakaavassa kouluttautuneimmat ja tasa-arvoisimmat maat olemme suuressa roolissa sivistyksen jakamisesta ihan esimerkillämme ja konkreettisilla toimilla (koulujen perustaminen kehittyviin maihin, juuri tyttöjen koulutuksen edistäminen monessa maassa jne).

- kouluttautuneet, tiedostavat länsimaat, kuten me, myös kiinnittävät ihan eri tavalla huomiota vaikka päästöasioihin ja kehittävät laitteita ja tekniikoita, joilla vaikkapa niitä päästöjä saadaan hillittyä entisestään.

Eli summa summarum, näen itse, että jos suomalaiset lisääntyisivät nykyistä enemmän, siitä olisi vain hyötyä maapallolle. Lisäksi oma huoltosuhteemme pysyisi paremmin tasapainossa ja meidän olisi mahdollista ylläpitää maassamme edelleen kattavaa koulutusjärjestelmää ja - palataksemme jälkeen samaan tilanteeseen - pysyä edelleen demokraattisena, mahdollisimman suureen tasa-arvoon pyrkivänä kansana, joka toimii hyvänä esimerkkinä monelle maailman maalle kaikista huolehtivasta, sivistyneestä yhteiskunnasta, josta kannattaa ottaa mallia.

Taisi tulla hieman paatoksellista tekstiä 😅 mutta minusta on suorastaan järjetöntä suomalaisen jättää lisääntymättä tarkoituksena välttää ylikansoittumista, kun tulos voi pidemmällä tähtäimellä olla jopa päinvastainen (/väkiluvun kasvu, jos meidän kaltaisemme yhteiskunnat katoavat). Syinä mm. edellä mainitut asiat - olisi muutakin, mutta en kirjoita pidempään nyt, niin tämän viestin vielä (ehkä) joku jaksaa lukeakin.

N31, jolla ei vielä ole lapsia, mutta toivoisi niitä joskus vielä saavansa

Kiitos tästä kommentista! Oli avartavaa nähdä syvällisempää pohdintaa aiheesta. Pääsin ihan uudella tavalla sisälle siihen mentaaliakrobatiaan, jolla ihmiset perustelevat itselleen lisääntymisen maapallon hukkuessa ihmisiin.

Todellisuudessahan suomalaisten lisääntyminen on maapallolle paljon suurempi ongelma kuin monen muun kansan lisääntyminen, sillä me tuhlaamme luonnonvaroja aivan järjettömät määrät per capita. Suomalainen sikailee korkean elintason ansiosta kuin viimeistä päivää, eikä missään ole viitteitä siitä että homma olisi muuttumassa. Vaikka täällä ollaan miten korkeakoulutettuja innovaattoreita, ketään ei kiinnosta tipan vertaa puuttua maapallon tilanteeseen oikeasti vaikuttavilla keinoilla. Siksi en voi olla nauramatta, kun joku perustelee suomalaisten lisääntymistarvetta sillä, että täältä sitten joskus sikiää joku nero joka pelastaa maailman.

Suomalaisten lisääntyminen ei todellakaan ole minkäänlainen ongelma. Syntyvyys on täällä niin vähäistä että väestön määrä ei kasva vaan pienee jatkuvasti. Jokainen uusi sukupolvi on edellistä pienempi.

Ei ole mitään pahaa, päinvastoin.